MAAN MAINIOT KALAMIEHET Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO JA MATTI KETTUSEN ARKISTO
Rääkkylän Samppaanselkä on kirjailijan kotivesi. Sieltä tulee uistellen haukea ja kuhaa.
Kettusen esikoinen ja viimeisin, vasta pari kuukautta sitten ilmestynyt uutuus.
että melkein tuntee olleensa Kettusen veneessä pohjoisella Saimaalla uistelemassa taimenta, Iiris-vaimon tekemiä eväsleipiä syöden. Pielisjoen lohi
Eräkirjailija
Matti Kettunen Matti Kettusesta tuli eräkirjailija kolmen palasen summana. Taustalla oli kiinnostus kirjoittamiseen, välietappina Matin tarinoita esille nostanut
Maan mainiot kalamiehet
Joensuun lyseon äidinkielenopettaja ja viimeisenä tuuppauksena toimi työkaveri, joka rohkaisi kirjoittamaan tarinat kirjaksi.
J
oensuulainen Matti Kettunen on 36 vuotta kestäneen kirjailijanuransa aikana julkaissut 23 teosta, joista valtaosa on eräaiheisia tarinakokoelmia. Kettunen on
64
Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com
palkittu kirjailijantyöstään kolmasti. Mukavimpana tunnustuksena hän pitää Maakuntakirjailijat-mitalia vuodelta 2012, mutta arvostaa korkealle myös Pohjois-Karjalan vuoden kalamies -tittelin. Perinteisen eräkirjallisuuden rooli nykyisessä informaatioyhteiskunnassa on jäänyt monen muun kanavan jalkoihin. Niinpä Kettunenkin osoittautuu omaan kalamiespiiriini suuntautuneessa pikkugallupissa yllättävän tuntemattomaksi laajasta tuotannostaan huolimatta. Kettusen kirjoja voi kuitenkin erinomaisen hyvin suositella vaativallekin erätarinoiden kuluttajalle. Tarinat ovat tosielämän kertomuksia, jotka on kirjoitettu niin mukavalla tavalla,
Esikoiskirjansa (Aavesoutaja) ohella Kettunen nostaa erityisesti esille Pielisjoen lohensoutajat. Kirjailija kertoo kuinka 1950-luvulla löytyneen järvilohen kutujoen tiesi vain kourallinen miehiä. Nämä kävivät joella reilun vuosikymmenen ajan, kunnes 1970-luvun alussa voimalaitoksen rakentaminen katkaisi lohen matkan. Kettusen mukaan haastattelut menivät syvälle selkäpiihin asti, kun aikuiset miehet muistelivat liikuttuneena tätä menetettyä lohiaittaa. Kettuselle itselleenkin Pielisjoen tilanne on herkkä asia. Kettunen manaa voimalaitoksen ja epäilee, ettei eväleikattujen istutuskalojen varassa oleva kannanhoitotyö tule mitenkään riittämään. ”Suomessa ei ole koskaan purettu voimalaitoksia. Sitten uutisoidaan näyttävästi salakalastuksesta, ikään kuin kalamiehet olisivat syypäitä saimaanlohen ahdinkoon. Kyllä perimmäinen syy on siinä, ettei kalalle ole kutupaikkoja”, Kettunen sanoo. Kettunen kalamiehenä
Matti Kettusen kalastusharrastus on perua lapsuudesta. Ensimmäinen muistikuva on ahvenongintareissusta isän kanssa. Tuuli niin kovaa, että isä kiinnitti pikku-Matin vyöllä veneeseen. Tuon lapsuusmuiston jälkeisen kalastusuran varrelle mahtuu monenlaista talviverkotuksesta kesäiseen vapakalastukseen. Rakkaimpana lajina mies pitää veto- ja heittokalastusta, vaikka toisinaan laskeekin
”Kettuselle itselleenkin Pielisjoen tilanne on herkkä asia. Kettunen manaa voimalaitoksen ja epäilee, ettei eväleikattujen istutuskalojen varassa oleva kannanhoitotyö tule mitenkään riittämään.”