Yksihaarakoukkua ei kannata väheksyä
ARI PAATAJA Käytätkö stingereitä jigikalastuksessa?
”Stingereiden käyttö tuli laajemmin kalastajille tutuksi vertikaalijigauksen rantautuessa Suomeen, jolloin eurooppalaisen mallin mukaisesti apukoukun käytön havaittiin parantavan saaliita. 5”/12,5cm jigeillä käytän niitä joskus ja sitä suuremmissa oikeastaan aina. Vertikaalijigaamisessa käytetään oikeastaan aina suurempia jigejä kuin heitettäessä. Heittojigauksessa missä käytetään paljon alle 5”:n jigejä, en juuri käytä apukoukkua, sillä kohdekala pystyy yleensä imasemaan koko jigin suuhunsa ja tartutus onnistuu muutenkin”. Mihin sijoitat stingerit?
”Voisi ajatella, että kun apukoukku on jigin päällä, siihen jää vähemmän roskaa kun vertikaalijigauksessa koputellaan pitkin pohjaa. Jos kalastetaan ylempää, niin kala saattaa iskeä altapäin ja apukoukun kiinnitys mahapuolelle voi tuntua luonnolliselta. Apukoukkua käytän jigin pyrstöpäässä, en koskaan etupäässä vatsan alla tai kyljissä. Isoissa jigeissä jää pyrstöön paljon massaa, jossa ei ole koukkua. Omassa kalastuksessa apukoukku on pääsääntöisesti jigin päällä lähellä pyrstöä, kuitenkin niin että se ei haittaa jigin uintia. Käytän aika pieniä apukoukkuja, jotta ne eivät estä jigin kulkua kalan suuhun. Apukoukun koko esim. kuhille on 4-10 jigin koosta rippuen”. Parantavatko ne tartutusta?
”Ehdottomasti, eihän niitä muuten käytettäisi. Lukemattomat kerrat isokin kala on ollut vain varovaisesti suupielestä apukoukussa kiinni. Tällaista arkaa tunnustelua on mahdoton tartuttaa jigin pääkoukulla. On vain päiviä jolloin värin, koon, mallin tai uittotavan vaihtamisellakaan ei saada kalaa iskemään sen paremmin, mutta apukoukulla kalastavalla on sentään tuolloin jotain kotiin viemistä”. Saako apukoukusta kalan irti vapautusta varten?
”Jos puhutaan vaikka kuhasta, joka on erityisen herkkä vuotamaan verta, niin on päiviä jolloin kalat iskevät raivoisasti ja nielevät jigit syvälle. Yksihaarainen jigikoukkukin saattaa tuolloin kulkeutua kidusten kiinnityskohtaan, eikä tällaisesta kalasta ole enää eläjäksi. Tällaisella hyvällä syönnillä kuhat iskevät myös vertikaalijigin etupäähän ja ovat jigipään yksihaarakoukussa kiinni. Syvälle nieluun tällainen jigi kulkeutuu harvoin, koska vertsujigit ovat suuria ja apukoukku on vaikea nielaistava kun jigi on kaksinkerroin menossa kurkkuun. Pikemminkin apukoukku jää tuolloin suupieleen. Toki on tärppejä, jolloin kolmihaara on nielussa kiinni. Pieni 6-koon kolmihaara aiheuttaa tuolloin, jopa vähemmän vauriota kalalle kuin kurkkuun imaistu esim. 3/0 koukku”.
Ari Paatajan koukutuksia. Lunker-jigeihin. Kaikissa on sama 5,75” runko ja päiden paino 20-40 g. Vertikaalijigauksessa Ari käyttää aina apukoukkua, joka on hänen mukaansa pelastanut monta kalapäivää. Apukoukku voi olla kiinni jigin ylä- tai alapuolella ja kiinnittyä joko jigipään silmukkaan tai koukun mutkaan – tapoja on monia.
U
istimissa käytetään pääosin kolmihaarakoukkuja jo suoraan tehtaalta tullessa. Tällä yritetään varmistaa kalan mahdollisimman hyvä tarttuminen. Kolmihaarakoukut aiheuttavat ongelmia silloin jos kala halutaan vapauttaa, sillä etenkin vaapuissa vapaaksi jäävät koukut tarttuvat helposti ulkopuolelta ja voivat vaurioittaa esimerkiksi silmiä tai kylkiä. Yksihaaraiset koukut nopeuttavat vapautusta ja pitävät kiinni
On selvää, että kolmihaaraisten koukkujen korvaaminen yksihaaraisilla nopeuttaa kalan vapauttamista ja vapaaksi jäävä yksihaarakoukku aiheuttaa myös huomattavasti vähemmän vaurioita kalan silmille tai kiduksille. Vaapuissa tilanne voi olla kalastajan kannalta hankala, sillä kolmihaarakoukulle suunniteltu vaappu ei välttämättä pelaa samalla tavalla yksihaaraisella. Pienten kokeilujen jälkeen yleensä löytää sopivan vaihtoehdon. Meritaimen pysyy yksihaarassa
Omat ja kalaporukkamme kokemukset yksihaaroista rajoittuvat lähes pääosin meritaimeneen ja lusikkauistimiin. Toisaalta meritaimen on niin tiukka ottelija, että se, jos mikä mittaa koukun pitävyyden. Niissä uistimissa, joissa yksihaarat olivat viime syksynä kiinni, ei päässyt yhtään kalaa karkuun. Uistimissa käytettiin Mustadin Kaiju –ja Beak-sarjan yksihaaroja. Koukkuihin oli viritetty joko tuplarenkaat tai laakerileikari. Lisäksi mukana oli uistimia, joista siima menee läpi, joissa koukku myötäilee kalan liikkeitä todella tehokkaasti. Kannattaa ehdottomasti kokeilla. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & VESA JÄRVINEN
Kirjoittajan viime joulukuun ja syyskauden suurin ja tuolloin alamittainen 56 cm tumma luonnontaimen pääsi helposti vapauteen yksihaaran ansiosta. Viime syksynä yli 60 cm kalat olivat todella tiukassa.
Muinaisen merihirviön mukaisesti nimettyjä Kaiju-yksihaaroja, huomaa pyöreä kita, joka sopii taimenelle loistavasti.
Tanskalaiset ja ruotsalaiset ovat jo pitkään käyttäneet yksihaaroja taimenenkalastuksessa.
Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com
61