Perhokellari PERHOKELLARI
Hoitotyöt ovat olennainen osa Riverkeepersin toimintaa.
Teksti ja kuvat MIKEY SARELIN
Khuong Le oli perustamassa Riverkeepersiä keväällä 2014.
Riverkeepers - vaelluskalojen asialla Riverkeepers on vuonna 2014 perustettu kuuden henkilön osakeyhtiö, joka hallinnoi muutamia vesistöjä eteläisessä Suomessa. Yhtiön toimintamalli eroaa hieman tavallisesta, sillä sen osakkaat eivät nosta palkkaa tai osinkoja vaan tuotot sijoitetaan takaisin luontoon ja yhtiön hallinnoimien vesistöjen kunnostamiseen ja ylläpitoon. Riverkeeperin perustaja on Khuong Le, 37. Jututin Khuongia yhteisellä perhokalastusreissulla Riverkeepersin hallinnoimalle Fiskarsinjoelle. Teksti ja kuvat MIKEY SARELIN
Kerro hieman taustaa: kuka olet ja miten hurahdit kalastukseen?
”Khuong Le, 37 vuotta. Olen kalastanut aivan pikkupojasta lähtien. Varhaisimpia muistoja ovat kun tuijottelin maalla laiturin alla olevia ahvenia ja mietin miten saisin juksattua niitä. Perhokalastukseen tutustuin 18-vuotiaana. Tuntuu, että perhokalastukselle ei löydy rajoja ja sen takia se onkin hyvin kiehtova harrastus. Nykyään kalastan vain perholla”. Reissaat paljon kalojen perässä ympäri maailmaa. Missä kohteissa olet käynyt ja onko sinul-
Perhokellari
la lempikohdetta maailmalla?
”Olen käynyt Islannissa, Venäjällä, Norjassa, Uudessa-Seelannissa, Sloveniassa, Ruotsissa ja viimeksi Argentiinassa. Lempipaikkoja on useita. Uuden-Seelannin Otagon alueella on paljon todella kauniita jokia ja maisemia. 92
Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com
Siellä perhokalastus on haastavaa ja samalla myös palkitsevaa. Norjan Reisaelva on hieno lohijoki, samoin Alta. Argentiinan Rio Grande on huippu! Jos isoa meritaimenta haluaa saada siiman päähän, Rio on ehdoton ykkönen”. ”Minulle tärkeänä osana on kuitenkin hyvä seura ja mahdolliset uudet tuttavuudet. On hienoa jakaa kalamiesten kanssa kokemuksia ja oppia uusia kalastustekniikoita. Lähtökohtana kuitenkin on, että jos isoa kalaa haluaa saada, pitää mennä paikkoihin joissa niitä on”. Taimenen perhokalastus tuntuu olevan lähellä sydäntäsi. Mikä taimenessa viehättää ja miksi juuri perholla?
”Taimenen kalastus perholla on hyvin mielenkiintoista. Kalat voivat olla hyvinkin valikoivia, jos sille päälle sattuvat. Toisinaan niille kelpaa mikä perho tahansa kun taas toisinaan voi olla vaikeata saada kala ottamaan mihinkään. Taimen on vahva kala, ja perholla kalastaessa se antaa sopivasti haastetta. Mielestäni taimenta pitää ehdottomasti kalastaa perholla, koska vain sillä tavoin pystyy jäljittelemään koko taimenen ruokavaliota”. ”Kerran Islannissa huomasin kristallinkirkkaassa vedessä hyvän kokoisen kalan niskan kuohuissa. Kokeilin vähintään 20 erilaista perhoa saadakseni kalan reagoimaan, kunnes sain sen ottamaan pieneen kuulapää nymfiin. Tällaista tapahtumaa voi kutsua työvoitoksi ja voi sanoa oppineensa taas jotain uutta. Taimenen kalastusta voisi verrata sanaristikoiden ratkomiseen”.
Teet paljon työtä virtavesien ja vaelluskalojen puolesta. Mikä on mielestäsi suurin epäkohta suomalaisessa kalastuspolitiikassa?
”En nyt voi sanoa suoraan kaikkia epäkohtia, mutta voin verrata asioihin mitä olen nähnyt maailmalla ja jotka ovat mielestäni paremmalla mallilla kuin Suomessa”. ”Esimerkiksi Islannissa on suurimmalta osin järvissä verkottaminen kiellettyä. Jos vertaan tätä Suomeen, jossa on paljon reittivesiä, tuntuu hassulta että paikallinen jokien kunnostaja istuttaa jokeensa/koskeen kalaa, ja samaan aikaan toinen kalamies voi nostaa verkoilla isoja määriä näitä samoja kaloja järvestä”. ”Kunnostaja yleensä ajattelee suuremmalla skaalalla vesiluontoa ja mahdollisesti muita kalastajia kun taas verkottaja vetää saaliinsa täysin omaan napaan. Mielestäni suurin osa tärkeistä vesialueista pitäisi yhtiöittää tai antaa Virhon kaltaisten organisaatioiden haltuun ja tätä kautta säännöstellä kalastusalueita tutkimustulosten mukaan. Ymmärrän toki verkkokalastajia ja perinteitä, mutta jos kalakannat ovat huonolla mallilla, loppuu ymmärrykseni lyhyeen”. Kerro hieman Riverkeepersistä. Mistä homma sai alkunsa ja miksi?
”Idea sai alkunsa siitä kun Fiskars Oyj antoi mahdollisuuden hallinnoida Fiskarsinjokea ja Kiskonjoen Latokartanonkoskea. Keräsin sopivan tiimin kasaan, kävimme muutaman palaverin ja näimme kohteissa paljon potentiaalia. Keväällä 2014 perustimme yhtiön hallinnoimaan kyseisiä jokia”. ”Riverkeepers on hieman erilainen osakeyhtiö sillä sen osakkaat eivät saa yhtiöstä palkkaa tai muita osinkoja. Tarkoituksenamme on toki tehdä tuottoa, mutta pääomat ja