Isojoen keskijuoksulla Villamossa joki oli satakunta vuotta padottuna, ensin paikalla olleen sahan ja sittemmin voimalaitosten ja kalanviljelylaitoksen tarpeisiin. Kalanviljelytoiminnan päättyminen mahdollisti pitkäaikaisen esteen poistamisen. Villamon pato purettiin vuonna 2017. Kalatie ja alapuolisen aiemmin kuivillaan olleen koskialueen kunnostus saatiin valmiiksi seuraavana vuonna. Viimeinen Isojoen pääuoman kokonaan uoman sulkeva este oli vesistön yläjuoksulla Iivarinkylässä sijainnut vanhan kalankasvatuslammikon pato. Iivarinkylän kalatie valmistui syksyllä 2018. Kalatien valmistumisen myötä meritaimenet pääsevät nousemaan merestä noin 75 kilometrin matkan aina pääuoman latvoille Lauhanvuoren kansallispuistoon saakka. Tuottavimpia lisääntymisalueita kuntoon
Villamon kalatie on betonirakenteinen tekninen kalatie, jonka altaita on lisäksi kivetty.
Isojoenkaan vesistö ei ole kokonaan välttynyt perkauksilta. Etenkin vesistön yläjuoksulla joki- ja purouomia on perattu laajalti. Paikoin ongelmia aiheuttaa aiempien suo- ja metsäojitusten voimistama hiekkakulkeuma, joka liettää kalojen kutualueita ja suojapaikkoja. Seudun pienvesissä pidempään jalostettuja kunnostusmenetelmiä on päästy hyödyntämään myös suuremmissa uomissa. Laajan osin EU-rahoitteisen FRESHABIT-hankkeen myötä Isojoen yläjuoksulla on kunnostettu kahden edellisvuoden aikana sivupurojen ohella vajaat 1,5 kilometriä pääuoman virta-alueita. Lisäksi ympäristöministeriön pääosin rahoittamassa erillishankkeessa on käynnissä vajaan kilometrin pituisen virta-alueen kunnostus Isojoen latvoilla. Isojoella on hyödynnetty kiviaineksen ohella runsaasti puuta. Aiemmin puisia rakenteita on käytetty Suomessa samassa mittakaavassa lähinnä vain puroluokan vesistöissä. Isojoen yläjuoksun kohteita on toteuttanut kauhajokinen Tmi Terrapolar, joka on kehitellyt menetelmiä puuaineksen käyttöön virtavesien kunnostuksissa. Tähän asti saatujen kokemusten perusteella puusuisteet vaikuttavat pysyvän suuremmissakin uomissa hyvin, mikäli ankkurointi on tehty huolella. Puuaineksella pyritään lisäämään uoman monimuotoisuutta ja parantamaan esimerkiksi luontaisten kutusoraikoiden muodostumista. Kunnostusten ja puuaineksen käytön vaikutuksista saadaan tulevaisuudessa lisätietoa käynnissä olevien seurantatutkimusten myötä.
Iivarinkylän luonnonmukainen kalatie mahdollistaa meritaimenten nousun vesistön latvapuroihin.
Puuainesta on käytetty Isojoen kunnostuskohteissa runsaasti. Kuva Teemu Tuovinen.
Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com
75
Patologit
Puuainesta jokivesiin