Kalastus-lehti 2/14

Page 78

Lahnanparkista herkuksi

Vimpaa savustettuna. Nam!

taa kalan ja ruodot hienommaksi kuin mylly. Sauvalla survottaessa kalan joukkoon pitää yleensä lisätä nestettä (vettä tai kermaa), jota pihvi-/pullataikinaan

Tasapainoinen ekosysteemi on elinehto kaikille

tarvitaan muutenkin. Lisäksi joukkoon voi sekoittaa munan tai kaksi niin halu-

Vesiekosysteemimme on monimuotoinen ja -mutkainen jär-

tessaan.

jestelmä joka on vuosimiljoonien aikana saavuttanut tasa-

Kalan voi myös ”jauhaa” veitsellä, jos haluaa karkeampaa taikinaa tai

painonsa. Siellä on tarkat voimasuhteet erilaisten eliöiden

tekee graavikalahakkelusta. Silloin kalafile leikataan ensin pari milliä leveiksi

ja levien kesken. On mikroskooppista planktonia, sitä syö-

soiroiksi ”poikkiruodon” eli pitkittäin fileen suuntaisesti. Sitten suikaleet sil-

viä pikkuäyriäisiä ja pikkukaloja. Monenlaisia pohjaeläimiä ja

putaan vuorostaan poikittain. Lopuksi haketta työstetään kokkiveitsellä halut-

leviä joita hyödyntävät monet särkikaloistamme. Pienempiä

tuun raekokoon asti.

kaloja syövät hieman isommat kalat ja taas niitä vielä isommat.

PUHDAS SÄRKI SOPII MYÖS RASKAANA OLEVILLE

Isojen kalojen uhkana ovat niiden mädillä herkuttelevat

Perheellisen näkökulmasta särkikalojen väheksyminen suhteessa petokaloi-

pikkukalat ja tietty jotkut linnut ja lopulta nisäkkäät. Kukku-

hin on suorastaan typerää. Ravintoketjun välisarjan särkikalaa saa syödä ilman

lan kuninkaana tässä systeemissä häärii ihminen, jonka on

rajoja, kun ravintoketjun huipulla olevien petojen lihaan on kertynyt paljon hai-

jostain syystä saatava syödä pelkästään petokaloja vedenalai-

tallisia raskasmetalleja ja dioksiineja. Sisävesien suurin ongelma on eloho-

sen ruokaketjun huipulta (muikku ja silakka poikkeuksina).

pea ja meressä taas dioksiinit jotka ovat erilaisia muoviyhdisteitä. Nämä myr-

Kokonaisuuden kannalta järkevintä olisi rasittaa systee-

kyt haittaavat lasten kehitystä ja altistavat erilaisille taudeille. Näistä syistä

miä mahdollisimman tasapuolisesti. Epätasapaino aiheuttaa

varsinkaan raskaana olevat ja imetysvaiheessa olevilla on tiukat rajat petokalan

monenlaisia ongelmia veden laadussa ja kalojen kasvussa.

syönnille. Lasten ja aikuistenkaan ei pitäisi ylittää tiettyjä turvallisina pidettyjä

Ne ovat usein epämieluisimpia asioita juuri meille ihmisille.

rajoja kookkaiden petokalojen syönnissä.

Yhteiskunnan maksamaa hoito- ja poistokalastusta tar-

Ruotsissa Itämeren lohta pidetään jopa myrkyllisenä ja ihmisravinnoksi

jotaan maassamme ratkaisuksi vesistöjen rehevöitymiseen ja

kelpaamattomana suurten dioksiinimääriensä johdosta. Siellä on tutkittu itä- ja

ylisuuriin särkipopulaatioihin. Nämä laillistetuksi ryöstökalas-

länsirannikon kalastajaperheiden lasten kehitystä ja havaittu merkittäviä eroja

tukseksi tulkittavat kalastusmuodot ovat esimerkki vieraan-

Pohjan- ja Itämeren kalaa syövien lasten kasvussa. Suurin osa lohikannois-

tumisestamme luonnosta. Sokeimmat meistä puhuvat fosfo-

tamme on henkitoreissaan ja ne pitäisikin jättää jo siitä syystä syömättä.

rin poistosta kun pitäisi puhua fosforipäästöjemme pysäyttämisestä. Kalat maksavat kovan hinnan ihmisen itsensä sotke-

SIVUSAALIISTA SAALISTA

mista vesistä. Meidän on päästävä takaisin tilanteeseen jossa

Verkkokalastus on todellista kotitarvekalastusta. Moni eläkeläinen kalastaa

vain kalastamme kaloja kestävistä kalakannoista tasapuoli-

nimenomaan syödäkseen ja verkkoja viritetään vesiimme kuhan, siian ja ahve-

sesti. Särjen syönti on todella järjen riemuvoitto.

nen toivossa. Todella usein käy niin että verkot pullistelevat pientä lahnaa ja

78

Kalastuslehti 2/14

| kalamies.com


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Kalastus-lehti 2/14 by krookmedia - Issuu