Elävä täky olisi tehokas, mutta kuolleen käyttäminen on eettisesti helpompi perustella.
Eettinen dilemma Elävä täkykala on useimmiten kuollutta tehokkaampi pyytäjä. Paremmuuteen liittyy kuitenkin pieni juridinen ja suurempi eettinen ongelma: onko elävän täkykalan käyttö eläin- ja kalastuslakien hengen mukaista ja ennen kaikkea, onko se nykyisen maailmanmenon mukaista? Eläinsuojelulain 3 §:n mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Kalastuslain 29 §:ssä puo-
Vastaisku vaatii vavalta potkua. Pitkä vapa on käytännöllisempi ja väsytyksessä mukavampi.
lestaan sanotaan, että kalastusta harjoitettaessa on vältettävä sellaisten pyydysten, laitteiden tai kalastustapojen käyttämistä, jotka tarpeettomasti vahingoittavat tai tuhoavat kaloja. Juridinen ongelma on pienempi. Niin kauan kun kalojen voi antaa hitaasti tukehtua verkkoon tai uida kepin ja narun päässä, iskukoukku päähän lauenneena, särjen nahan tai ylähuulen lävistäminen kuulostaa eläinsuojelurikkomuksena mitättömältä. Elävää täkykalaa on käytetty maailman sivu. Kun kalaa on pyydetty hengenpitimeksi, särjen kärsimykset eivät ole juuri omaatuntoa kolkuttaneet. Nykyään kalaa pyydetään kuitenkin ennen muuta virkistykseksi, riippumatta siitä syödäänkö saalis vai lasketaanko takaisin. Särkien koukuttaminen virkistykseksi koetteleekin monen maailmankuvaa. Toisaalta jos lopullista saalista kuitenkin koukuttaa virkistykseksi, onko särkien virkistyslävistäminen saaliin saamisen välikappaleena sen kummempaa? Monissa Euroopan maissa elävän täkykalan käyttö on kielletty. Lakipykälät saattavat olla Suomen tapaan väljät, mutta kansakunnan moraali tiukempi. Tosin näissä maissa ei verkkojen virkistyskäyttökään ole yleensä sallittua, koukkupyydyksistä puhumattakaan.
Kun vastaiskun ajoitus onnistuu, koukut tarttuvat leukapieliin ja haukikantojen tulevaisuuden
Itse käytän enimmäkseen kuollutta täkykalaa. En siksi, ettei luonto
kannalta tärkeän suurkalan voi vielä vapauttaa.
antaisi koukuttaa elävää särkeä vaan siksi, että kuolleiden täkyjen säilyt-
hyvin hitaasti tuulen, airojen tai sähkömoottorin avulla. Pienimmät-
täminen on niin paljon helpompaa. Hätätilassa marketin tiskiltä ostettu
kin polttomoottorikoneet tahtovat liikuttaa venettä tähän tarkoituk-
silakkakin toimii. Jopa kahteen kertaan pakastettuna.
seen liian lujaa, jolloin täky nousee pintaan. Kun ongitaan paikaltaan, täky kiinnitetään siten, että vetopiste (tapsin ylempi koukku) on selkäevässä ja irtokoukku esimerkiksi rintaevän juuressa tai huulessa. Uistellessa kiinnitys tehdään toisin päin, ettei täky rupea auraamaan. Täkykalastus edellyttää muita hauenkalastuslajeja enemmän malttia. Kun hauki nappaa täyn suuhunsa, suurin virhe on toimia Esimerkiksi onginnan tai
nopeasti ja vetää täky pois kalan hampaista. Joskus hauki toki tart-
katiskapyynnin
tuu niinkin, mutta pääsääntö on, että kalan annetaan ensin viedä
sivutuotteena
täkyä ja kun se pysähtyy ja alkaa niellä syöttikalaa, tempaistaan
tulevat särkikalat
vastaisku. Parhaimmillaan molemmat koukut kiinnittyvät hauen
voi pakastaa
leukoihin. Huonoimmillaan ne eivät tartu lainkaan ja toiseksi huo-
pienissä erissä täkykalastusta
noimmillaan hauki ehtii niellä täyn liian syvälle. Silloin irrottami-
varten.
nen on työlästä, eikä suurtakaan geenipankkimammaa voi enää laskea takaisin.
22
Kalastuslehti 1/14
|
kalamies.com