Pörje Parilla ruotii kalastusalan ihmeellisyyksiä hyvissä tunnelmissa. Kuvat MIKAEL KALLIOKOSKI
1970-luvulle saakka suolaa syötiin roimasti
Sitten terveysvalistajat tohtori Pekka Puskan johdolla iskivät tavallisen arkiruoan sisältämän ruoan suolan ja rasvan liikakäytön kimppuun ottaessaan tavalliset karvahattukansalaiset mukaan isälliseen otteeseensa ”Pohjois-Karjala – projektissa”. Nykyisin kuitenkin mm. huippukokki Kari Aihisen mielestä suola viimeistelee herkullisen ruoan, sillä hän muistaa jatkuvasti mainita mm. telkkarin Master Chef - kisailijoille, että suolaa täytyy lisätä ruokaan niin paljon, että se maistuu hyvälle. Mr. Aihinen puhuu toisaalta asiaakin, sillä totuushan on se, että suolaton tai vähäsuolainen ruoka ja eikä etenkään kala maistu juuri millekään. Noin kahden painoprosentin suolamäärällä höystämä kala tai mäti aiheuttaa kyllä makunystyröillä mukavia viboja. Ja kyllä asia on niin, että jatkossakin kalan valmistamisessa käytetään suolaa – sanovat asiantuntijat ja piipertäjät mitä vaan… Toisaalta liika on aina liikaa
Suolaa on nykyisin lähes kaikissa ruoissa yli oman tarpeen.
Suolaa, suolaa, enemmän suolaa...
J
otkut teistä harvoista lehtemme lukijoista, jotka 1960-luvun puolivälissä katsoitte Suomen Televisiosta Sirkus Papukaijaa, muistanette vielä sirkuksen taikurin fakiiri Kronblomin eli näyttelijä Nils Hedengrenin. Hän puhui saaristokalastaja Pärren tapaan ”hoonosti soomea” ja taikoja tehdessään ripotteli esineisiin suolaa hokiessaan: ”Suolaa, suolaa, enemmän suolaa…”. Myös tämän pohjalta Junnu Vainio teki biisin tai oikeastaan ”korvamadon”, jonka hän esitti ja levytti fakiirin kanssa vuonna 1965 paljon ennen aikakautta, jolloin telkkarin viihdeohjelmien hokemia alettiin tehokkaasti apinoida kouluissa ja työpaikoilla kauan ennen Pulttiboiseja. Ruokasuola eli natriumkloridi (NaCl) on kemialliselta koostumukseltaan suo-
74
lahapon (HCl) ja natriumlipeän (NaOH) reaktiotuote eli suola. Suoloja on monenmoisia ja monet niistä ovat syötäviä. Mm. ammoniumkloridi (NH4Cl) eli salmiakki on suomalaisten rakastama suola, jota sekoitetaan paitsi makeisiin, myös nykyisin monenlaiseen ruokaan ja juomaan aina salmiakkipossusta Kossuun. Sittemmin suola joutui terveysihmisten toimesta pannaan, sillä se on merkittävä syypää suomalaisten korkeaan verenpaineeseen. Kuitenkin ihminen tarvitsee suolaa, sillä suola takaa elimistön monet elintoiminnat. Suolaa suositellaan syötäväksi 5 g henkilöä kohti vuorokaudessa (g/hlö/vrk). Kuitenkin suomalaiset naiset syövät nykyisinkin suolaa keskimäärin 7g/hlö/vrk ja miehet jopa 10 g/ hlö/vrk.
Jouduin muutama vuosi sitten yllättymään, kuinka paljon suolaa kaupassa myytäviin kalavalmisteisiin voidaan lisätä. Vietin muutama vuosi sitten kummipoikani perheen kanssa pääsiäistä Kesälahdella muikuistaan tunnetun Puruveden rannalla. Talvisin tyhjillään olevan kotitalon keittiön keskipisteenä oli mahtava leivinuuni, jota tietysti alettiin heti lämmittää. Iltaa istuessamme mielessäni kävi koko ajan ilmeisemmäksi, että uunin lämpö pitäisi valjastaa hyötykäyttöön, kun uunipellit vedettäisiin yöksi kiinni. Esitin ajatukseni suuren kalakukon valmistamisesta uunipellillä. Se sai varauksetonta kannatusta ja niinpä seuraavana aamuna suuntasimme kohti paikallista kalakauppaa. Pääsiäislauantaina kaupan kalavalikoima oli luonnollisesti aika niukka, emmekä löytäneet sieltä muikkuja saatikka muuta kalakukkoon sopivaa kalaa. Kaupan myyjän kanssa hetken keskusteltuani hän suositteli minulle graavikirjolohifileen siivutuksesta ylijääneitä repeytyneitä siivuja, jotka oli pakattu noin kilonpainoisiin tyhjiöpusseihin, ja jotka olivat lisäksi hinnaltaan edullisia. No, eipä ollut paljon vaihtoehtoja. Ostin kaksi killesilppupussia mukaani ja jatkoimme paikalliseen markettiin ostamaan muita tykötarpeita kalakukkoa varten. Matkalla kauppaan tarkastelin ostamieni kalapakettien tuote-etikettejä ja järkytyin. Eti-
Kalastus-lehti 2/21 | Kalamies.com
kalastus_2_21_uusi2_C.indd 74
9.6.2021 10.22
