Seuran jäsenet Kirkkohallituksessa esittäytyvät

Kirkkohallituksessa toimii maallikkojäseninä kaksi seuran jäsentä. Kysyimme heiltä, minkälaista kokemusta ja näkökulmaa he tuovat Kirkkohallituksen työskentelyyn.

Matti Ketonen

”Teologiaa ei pidä eriyttää hengettömäksi järkeilyksi. Kristus on enemmän kuin kristilliset arvot. Teologian ytimessä on Kristus. Kristus on yhtä kuin armo.”

Esittele itsesi. Minkälaista kokemusta tuot Kirkkohallituksen työskentelyyn?

- Olen 71-vuotias eläkkeelle jäänyt sydänlääkäri Joensuusta, viiden lapsen isä ja seitsemän lapsenlapsen ”vaakku”. Kuntapäättäjänä olen ollut 15 vuotta. Järjestötasolla olen kantanut vastuuta Sydänliiton ja Suomen Mielenterveysseuran hallituksen jäsenenä.

- Sanoma Kristuksesta on ollut syvin innoittajani elämässä eikä sen antama sytyke ole sammunut. Olen aktiivisesti etsiytynyt ja olen ollut mukana kirkon hallinnossa luottamushenkilönä 40 vuotta, itse asiassa hallinnon kaikilla tasoilla.

- Tällä hetkellä olen Joensuun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Hiippakuntavaltuutettu ja kirkolliskokousedustaja olen viidettä nelivuotiskautta - aiemmin perustevaliokunnassa, nyt hallintovaliokunnassa työtä tehden. Kirkkohallituksen täysistunnon maallikkojäsenenä olen toista kautta.

Matti Ketonen

Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä Kirkkohallituksen työskentelyssä?

- Tarkastelen asiaa Kirkkohallituksen kokonaisuudessaan tärkeästä tehtäväkuvasta käsin.

- Kirkkohallitus on osa kirkon keskushallintoa. Kirkkohallitus valmistelee asioita kirkolliskokoukselle ja panee täytäntöön kirkon ylimmän päättävän elimen kirkon oppia, työtä, toimintaa, taloutta ym. ja kirkkolakia ja kirkkojärjestystä koskevat päätökset sekä antaa valtioneuvoston kirkolta pyytämät lausunnot. Lisäksi Kirkkohallitus toimii kirkon keskusrahaston hallituksena ja perustaa virkoja kirkon erityistehtäviä varten.

- Tällä kaudella tulee tehtäväksi merkittäviä taloudellisia ratkaisuja. Avioliittokeskustelu tulee jatkumaan. Kirkkohallituksen supistustoimet tulevat etenemään. Seurakunnallisia rakenteita koskevia aloitteita on jo nyt tullut työstettäviksi. Uusien hallintomallien löytämisessä on haasteita ottaen huomioon sen, että seurakunnat peräänkuuluttavat itsenäistä asemaansa identiteettinsä turvaksi. Taloudelliset haasteet pakottavat joka tapauksessa etsimään hallintomallia, joka on nykyistä kustannustehokkaampi. Painoarvoltaan suuri kirkkolain uudistus, jossa säädetään hallinnosta ja järjestysmuodosta, on vietävä loppuun. Sen osalta tulee selkiyttää erityisesti sitä, mistä säädetään kirkkojärjestyksessä ja mistä kirkkolaissa.

- Kirkkohallituksen työssä tarvitaan rationaalisuutta ja maalaisjärkeä. Perusehtona pidän kristillisestä viitekehyksestä nousevaa ajatuksen juoksua ja itsenäistä kannanottokykyä päätöksenteossa, myös kykyä ottaa huomioon toisten omasta poikkeavat näkemykset päätäntäprosessin yhteydessä.

- Kirkkohallituksen työskentelyssä edustamme koko kirkkoa ja vastuumme nousee tältä pohjalta. Työn tavoitteena on lopultakin kirkon sanoman eteenpäin viemistä tukevat ratkaisut. Kirkolla ei ole sanomaa Ilman Kristusta eikä ilman Kristusta ole kristillistä elämää. Hallinnollisten päätöstenkin tulee nousta tältä pohjalta. Omalta osaltani sanoitan ajatteluni viitekehyksen seuraavasti:

- Teologiaa ei pidä eriyttää hengettömäksi järkeilyksi. Kristus on enemmän kuin kristilliset arvot. Teologian ytimessä on Kristus. Kristus on yhtä kuin armo. Tämän sisäistämiseen kutsu kuuluu ja se on mottoni.

Minkä erityisen näkökulman lääkärin ammatti antaa työskentelyysi Kirkkohallituksessa?

- Lääkärin työ on ollut näköalapaikka ihmisen rajallisuuden kohtaamiseen. Se on antanut aineksia ymmärtää ihmistä ja ihmisen elämää paremmin. Uskon työnteon sairaitten ihmisten parissa avartaneen ihmiskäsitystäni. Se on tehnyt nöyremmäksi. Se on vaikuttanut myös teologisen ajatteluni kypsymiseen.

- Vaikka Kirkkohallituksen työ on pääosin hallinnollista sen päätöstyöhön vaikuttaa kristillisen ajattelun perusorientaatio ja ihmiskäsitys merkittävällä tavalla. Niissä asioissa, joissa käsitellään toimia, jotka vaikuttavat kristinuskon sanoman sisäistämiseen ja siihen liittyvään kasvuprosessiin voi lääkäritausta antaa aineksia keskustelussa tervehenkiseen ja arjen kestävään ajatteluun puhtaasti opillisen lähestymistavan rinnalla.

Kalle Mäki

”Haluan pitää kirkon elävänä ja toimivana, kehittyvänä, kirkon uskoa selkeästi esillä pitävänä ja kutsuvana. Haasteena on kirkon yhtenäisyyden säilyttäminen.”

Minkälaista kokemusta tuot Kirkkohallituksen työskentelyyn?

- Tuon Kirkkohallituksen työskentelyyn kokemusta niin seurakunnan perustyöstä kuin sen johtamisesta sekä näkemystä eettisiin kysymyksiin.

- Olen perhelääkärikoulutuksen käynyt yleislääkäri Pihlajalinna-Koskiklinikassa Tampereella. Kiinnostukseni eettisiin kysymyksiin on johtanut minut toimimaan Suomen Lääkäriliiton eettisessä neuvottelukunnassa jo parikymmenen vuoden ajan. Sen toimittamasta Lääkärin etiikka -kirjasta on juuri ilmestynyt painos, joka on jo kuudes, jota ole ollut tekemässä.

- Yksi kausi ETENE:n varajäsenenä laajensi näköpiiriä eettisiin kysymyksiin. Suomen Ekumeenisen Neuvoston eettisten kysymysten jaoksessa kuuden vuoden jakso opetti arvostamaan hyviä ekumeenisia suhteita.

- Pirkanmaan hoitokodin (Suomen suurin saattohoitokoti, TAYS palliatiivisen yksikön osa) hallituksen jäsenenä toimiessani olin kirjoittamassa kannanottoa eduskuntaan saattohoidon puolesta ja eutanasian hylkäämiseksi.

- Kaikki edellä kuvattu on ollut tarpeellinen pohjaa sille, että olen voinut juuri olla laatimassa Kirkkohallituksessa kannanottoa STM:n elämän lopun kysymyksiä pohtivalle työryhmälle, jotta tämä luopuisi eutanasiahankkeista.

- SKLS:n hallituksessa olen ollut vuodesta 2014, varapuheenjohtajana vuodesta 2017 ja myös tämän Kristillisen Lääkärilehden toimituskunnassa sekä keskeisesti SKLS:n kansainvälisissä yhteyksissä. Toimitin SKLS:n Eutanasia? -julkaisun ja osallistuin vuonna 2020 julkaistun yhteispohjoismaisen eutanasiaa kriittisesti käsittelevän kirjan kirjoittamiseen. Nämä julkaisut ovat saaneet myönteistä palautetta piispojen taholta, kun he ovat olleet pohtimassa elämän lopun eettisiä kysymyksiä. Toimintani SKLS:ssa ja kansainväliset yhteyteni tukevat panostani Kirkkohallituksen eettiseen työstelyyn.

- Olen teologian maisteri ja toiminut sekä seurakuntatyössä että sairaalasieluhoidossa kuin myös seurakuntalaisena vastuutehtävissä ja useissa luottamustehtävissä. Erityistä kokemusta on kertynyt nuorten aikuisten toiminnan kehittämisestä. Mieleinen tehtäväni on toimia Tampereen Tuomasmessun vastuuryhmässä ja messujen toteuttajana. Olin jo 30 v. sitten perustamassa sitä Tampereelle.

- Tampereella olen toiminut seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajana, pitkään yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä ja yhden kauden sen puheenjohtajanakin. Nyt olen myös yhteisessä kirkkoneuvostossa. Olen ollut Tampereen hiippakunnan hiippakuntavaltuuston jäsen. Tämä lisäksi olen ollut erilaisissa johtokuntatehtävissä, lähinnä puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.

- Aloitettuani Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenenä viime syksynä tuon näissä tehtävissä saamaani kokemusta päätöksentekoon ja linjausten tekemiseen. Näin tein myös 11/2020 kirkolliskokouksessa, jossa olin päätöksentekijänä varsinaisen jäsenen ollessa estynyt.

Kalle Mäki

Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä Kirkkohallituksen työskentelyssä?

- Haluan pitää kirkon elävänä ja toimivana, kehittyvänä, kirkon uskoa selkeästi esillä pitävänä ja kutsuvana. Haasteena on kirkon yhtenäisyyden säilyttäminen. Kirkon roolin yhteiskunnan merkittävänä toimijana haluan säilyvän. Suomen ev.lut. kirkolla on edellytyksiä olla elävä kirkko, jolla on toimiva, asioihin paneutuva kirkon keskusorganisaatio.

- Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen kokonaisuudistus on keskeisin työstettävänä oleva asia. Kirkkohallituksessa ja juuri kirkolliskokouksessa otin kantaa sen puolesta, että kirkon tunnustus säilyisi kirkkolaissa. Tämän uutisoi useampi kirkollinen media, mm. Kotimaa24. Tärkeitä prosesseja ovat myös kirkon rakenteelliset uudistukset sekä viestinnän kehittäminen, jotta sanoma Kristuksesta tavoittaisi jokaisen omakohtaisesti.

- Näen tärkeänä, että rakennetaan jatkumo kirkon hyvälle nuoristyölle niin, että nuoret aikuiset haluavat elää ja toimia seurakunnassa. Nyt tämä ikäpolvi eroaa eniten kirkosta, mikä kuvaa huutavaa tarvetta vastata heidän elämäntilanteeseensa. Jotakin olen jo tehnytkin tämän asian eteen ja juuri hyväksytyssä kirkon strategiassa ”Ovet auki” tähän ollaan panostamassa. Ensisijaista olisi, että Kirkkohallituksen Kirkon kasvatus ja perheasiat ottaa selvän vastuun luoden ja organisoiden pysyvän valtakunnallisen toiminnallisen tuen nuorten aikuisten toiminnalle ja tavoittamiselle.

Minkä erityisen näkökulman lääkärin ammatti antaa työskentelyysi Kirkkohallituksessa?

- Lääkärinä kohtaan koko ihmiselämän kirjon ja elämänkysymykset. Tunnen sitä maaperää, jolla kirkko toimii. Lääkärin profession eettisiin kysymyksiin perehtyminen antaa pohjan käsitellä myös kirkon omia eettisiä kysymyksiä. Lääkärinä minulla on rakentunut verkostoja niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti, ja ne ovat oiva tuki Kirkkohallituksessa työskentelyyn.

Mikä Kirkkohallitus?

Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenet - pandemia-ajan mukaisesti maskit päällä

kuva Aarne Ormio/Kirkon viestintä

Kirkkohallitus on osa kirkon keskushallintoa. Kirkkohallitus hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa.

Kirkkohallitus valmistelee asioita kirkolliskokoukselle, huolehtii kirkolliskokouksen päätösten täytäntöönpanosta ja antaa valtioneuvoston kirkolta pyytämät lausunnot, jollei lausunnon antaminen ole kirkolliskokouksen tehtävä. Lisäksi kirkkohallitus toimii kirkon keskusrahaston hallituksena ja perustaa virkoja kirkon erityistehtäviä varten.

Kirkkohallituksen tärkeimmät päätökset tehdään täysistunnossa. Sen jäseniä ovat arkkipiispa puheenjohtajana, piispainkokouksen valitsemat kaksi piispaa sekä kirkolliskokouksen valitsemat kaksi pappia ja yhdeksän maallikkoa, yksi jokaisesta hiippakunnasta. Täysistunto kokoontuu yleensä kerran kuussa Helsingissä.

Osa kirkkohallituksen päätöksistä tehdään virastokollegiossa, johon kuuluvat kirkkoneuvoksen viroissa olevat kuusi viranhaltijaa. Se kokoontuu viikoittain.

Lähde: evl.fi