Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan

Monen toivevirsi on virsi 600, jonka tutut ensisäkeet kuuluvat ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt.” Sen pohjana on runo, jonka kirjoitti viime vuosisadan ehkä tunnetuin luterilainen teologi Dietrich Bonhoeffer vähää ennen joulua 1944. Se oli hänen joulutervehdyksensä rakastetulleen Maria von Wedermeyerille ja omalle perheelleen. Ketään heistä hän ei enää tavannut.

Bonhoeffer kirjoitti runon Gestapon tutkintavankilan sellissä. Tuhon ja hävityksen voimien keskelläkin hän tunsi ”hyvien voimien suojan” ja ”toisen maailman kaiun”. Runon suomensi Anna-Maija Raittila vuonna 1981 ja se otettiin muutamaa vuotta myöhemmin virsikirjaan lyhennettynä ja muokattuna.

Virressä kuuluu Bonhoefferin teologian ja uskon perussävel. Maailman moniäänisyydessä, kaikessa sen tuskassa ja ilossa, rakkaudessa ja kärsimyksessä, voi kuulla ehjän polyfonian, jos vain sitä kantaa kirkas perusmelodia. Uskon cantus firmus on, että kaikesta huolimatta saamme luottaa ”uskolliseen Luojaan”, käydä yhdessä hänen kanssaan ”uuteen aikaan nyt”. Olipa edessä mitä tahansa, meitä kuljettaa Kristus. Sama Kristus, jota Matteus kutsuu evankeliuminsa alussa nimellä ”Immanuel”, ”Jumala meidän kanssamme”, on luvannut olla kanssamme ”kaikki päivät maailman loppuun asti”.

Bonhoeffer kirjoitti runon Gestapon tutkintavankilan sellissä. Tuhon ja hävityksen voimien keskelläkin hän tunsi ”hyvien voimien suojan” ja ”toisen maailman kaiun”.

Kirjoittaessaan toivoa huokuvan runonsa Bonhoeffer tiesi jo varautua siihen, mikä häntä odotti. Huhtikuun 9. päivän aamuna 1945 hänet hirtettiin Flossenbürgin tuhoamisleirillä pikaoikeudenkäynnin jälkeen, yhdessä toisten Hitlerin vastaiseen salaliittoon osallistuneiden kanssa.

Kahta vuotta aiemmin Dietrich Bonhoeffer oli pidätetty neljäntoista juutalaisen auttamisesta pakoon Sveitsiin ja epäiltynä maanpetoksesta.

Hän oli ensimmäisiä, jotka näkivät jo varhain Hitlerin ja kansallissosialismin vaaran maailmalle ja kirkolle. Tehtyään voitavansa, ettei kirkkoa olisi valjastettu natsi-ideologian palvelukseen, hän liittyi vastarintaliikkeeseen, joka viimeisenä keinonaan suunnitteli Hitlerin surmaamista.

Bonhoeffer vietiin aluksi armeijan tutkintavankilaan Tegeliin. Siellä hän sai vielä kirjoittaa omaisille ja ystävilleen. Vankeuden aikana hän suunnitteli häitä kihlattunsa kanssa, kunnes toive vapautumisesta hiipui. Bonhoefferin tunnetuin teos on koottu hänen vankilassa kirjoittamistaan kirjeistä.

Ristissä näemme kuvan Jumalasta, tosin niin erilaisen kuin itse loisimme. ”Se kääntää toisinpäin kaiken sen, mitä uskonnollinen ihminen odottaa Jumalalta”, Bonhoeffer kirjoitti.

Yhdessä kirjeessään kihlatulleen hän kirjoitti: ”Pelkään pahoin, että kristityt, jotka yrittävät seisoa maan päällä vain yhdellä jalallaan, seisovat taivaassakin yhdellä jalalla.”

Sitä Bonhoeffer ei tehnyt. Hän ei kauhistellut maailman jumalattomuutta ja uskonnottomuutta, vaan halusi kohdata sen kasvokkain. ”Jumala on tuonpuoleinen keskellä elämäämme”, kuului yksi Bonhoefferin tunnuslauseista.

Sen näkyvin symboli on risti. Ristissä näemme kuvan Jumalasta, tosin niin erilaisen kuin itse loisimme. ”Se kääntää toisinpäin kaiken sen, mitä uskonnollinen ihminen odottaa Jumalalta”, Bonhoeffer kirjoitti. Jumala on voimaton ja heikko maailmassa ja vain siten ja siksi hän voi auttaa meitä. Vain kärsivä Jumala voi auttaa niitä, jotka kärsivät.

Jumalan armo ja hyvyys vapauttaa meitäkin elämään toisiamme varten ja jakamaan toistemme kärsimystä.

Keskellä elämäämme – kaikkien sen äänten keskellä – kanssamme on Jumala: ”Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.”

Sytytä toivon kynttilöitä

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.

Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman, niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan.

Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.

Virsi 600, suom. Anna-Maija Raittila

Lauri Maarala, kirjoittaja on eläkkeellä oleva rovasti ja retriitinohjaaja.

”Kuka Dietrich Boenhoeffer?”

Saksalainen Dietrich Bonhoeffer oli 1900-luvun vaikuttavimpia teologeja. Paul Tillichin ja Karl Barthin rinnalla hän oli tärkeimpiä protestanttisen teologian hahmoja. Bonhoeffer oli keskeinen vaikuttaja vuonna 1934 perustetussa protestanttisessa Tunnustuskirkossa, joka vastusti kirkon valjastamista natsi-ideologian palvelukseen. Hänen tunnetuin kirjansa on Kirjeitä vankilasta. Se koostuu hänen vuosina 1943–1944 vankilassa kirjoittamistaan kirjeistä, jotka oli osoitettu hänen omaisilleen ja ystävilleen. Kirjeissä Bonhoeffer pohti, miten Jumalasta ja Kristuksesta tulisi puhua maailmassa, joka näytti käyvän uskonnottomaksi.