Asiakaslehti VIEW 1/2013

VIEW KPMG:n asiakaslehti / 1 / 2013 / kpmg.fi

10 Mobiili mullistaa kaupan 18 Venäjä vauhdittaa Reiman kasvua 24 Antti Herlinistä vuoden 2012 hallituksen puheenjohtaja

SOK:n Kuisma Niemelä:

Kasvua arjen keskeltä

PÄÄKIRJOITUS

Kaupan ala murroksessa Kasvava digitaalisuus ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset mullistavat kaupan alan rakenteita ja toimintamalleja ympäri maailmaa. Myös mobiilipalvelujen vahva esiinmarssi muuttaa kaupankäyntiä merkittävästi lähivuosina. Käynnissä oleva murros edellyttää alan toimijoilta uusia innovaatioita ja toiminta­tapoja sekä entistä parempaa asiakastarpeiden tunnistamista. Muutoin kilpailussa voi hävitä helposti.

Ensimmäisen ison haasteen asettaa kuluttajakäyttäytymisen muutokset, joihin on vastattava. Kuluttajat ovat entistä yksilöllisempiä, ja kulutustavat ovat pirstaloituneet. Jollekin asiakkaalle riittää hyvä lähimyymälä. Toiselle taas tärkeintä on asiointimahdollisuus ajasta ja paikasta riippumatta. Perinteisestä tavarankulutuksesta on siirrytty myös entistä enemmän palveluiden ja elämyksien etsintään.

Ensimmäisen ison haasteen asettaa kuluttajakäyttäytymisen muutokset, joihin on vastattava.

Markkinoille tulee koko ajan yllättäviltä tahoilta enemmän uusia verkkokauppoja, jotka haastavat alan vakiintuneita toimijoita. Verkkokaupan pystyttäminen ei vaadi isoja investointeja, ja uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Verkon kasvava rooli on tuonut myös kuluttajille yhä enemmän valtaa ja mahdollisuuksia kyseenalaistaa totuttuja toimintamalleja.

Samanaikaisesti mobiilit kauppapalvelut valtaavat jatkuvasti enemmän alaa maailmalla. Eturivin mobiileja kauppapalveluiden tarjoajia on jo monia, kuten Amazon, Best Buy ja eBay. Japanista löytyy pelkästään mobiilisti toimiva pankki, Jibun Bank. Vaikka Suomessa eletään vielä alun kehitysvaihetta, lienee vain ajan kysymys, milloin mobiili kaupankäynti leviää meilläkin nykyistä laajamittaisemmaksi.

Perinteiset kilpailuvaltit eivät enää riitä digitaaliseen myyntiin nojaavia kilpailijoita vastaan. Uuden teknologian myötä muuttuvat kuluttajatottumukset ja -tarpeet ovat nostaneet palvelun ja tavarantoimituksen nopeus-, laatu- ja turvallisuusnäkökohdat sekä vastuullisuuden yhä tärkeämmiksi kilpailutekijöiksi kaupan alalla. Myös monikanavaisuuden hallinta

on jatkossa kasvun perusta. Perinteiset kanavat sekä verkkoja mobiilikanavat on pystyttävä integroimaan saumattomasti ja kustannustehokkaasti toimivaksi kokonaisuudeksi niin, että asiakas saa parhaan mahdollisen hyödyn ja kokemuksen oman valintansa mukaan.

Kaupan alan johtavat toimijat tekevätkin kehitystyötä intensiivisesti. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ohjaavat vahvasti uudistuksia, ja kasvua haetaan asiakkaiden arjen keskeltä. Kasvua haetaan aktiivisesti myös uusilta kasvumarkkinoilta, kuten Venäjältä ja Baltiasta, joissa monen kaupan alan yrityksen kasvuponnistukset ovat onnistuneet mainiosti viime vuonna. Usea vähittäiskaupan yhtiö katsookin nyt itään uusien kasvumarkkinoiden perään.

Tässä VIEW:n vuoden 2013 ensimmäisessä numerossa avainteemana ovat kaupan alan ja kulutustavarateollisuuden haasteet. SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä avaa haastattelussa S-ryhmän kasvunäkymiä ja muutostyötä sekä vähittäiskaupan kehitys­ trendejä. Voit tutustua myös toimitusjohtaja Elina Björklundin haastattelussa siihen, miten Venäjä vauhdittaa Reiman kasvua. Lisäksi saat muun muassa ajankohtais­ informaatiota siirtohinnoittelusta ja mobiilin kaupankäynnin kehityksestä.

Antoisia lukuhetkiä.

Raija-Leena Hankonen toimitusjohtaja KPMG Oy Ab

Cutting through complexity -brändilupauksemme mukaisesti tarjoamme huippuosaamista ja selkeitä ratkaisuja sekä autamme asiakkaita menestymään muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toiminta­ympäristössä.

sisältö 1/2013

04

10

Mobiilipalvelut muuttavat kaupan­käyntiä perusteellisesti

18

Reima: Myynti Venäjällä kasvaa kohisten

24

Chair of the Year 2012: Antti Herlin

Kuisma Niemelä: S-ryhmä luo kasvunsa keskellä asiakkaiden arkea

08 Big datasta kaikki hyöty irti 13 Kolumni: Kuluttajakaupan kilpailuvaltit 14 Siirtohinnoittelun vaikea osa-alue saa uudet ohjeet 17 Osaajat esille: Paula Holmströmillä on kokemusta komennuksista 21 Ajankohtaisia julkaisuja 22 Yritysjohdon taideilta: Sielunmaisemaa etsimässä 24 Uutisia

VIEW

Julkaisija KPMG Oy Ab, PL 1037, 00101 Helsinki, puh. 020 760 3000, www.kpmg.fi, etunimi.sukunimi@kpmg.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset view@kpmg.fi Päätoimittaja Raija-Leena Hankonen Toimituskunta Toimituskunnan puheenjohtaja Kimmo Niku, Kimmo Antonen, Timo Ankelo, Ari Engblom, Esa Kailiala, Christian Liljeström, Teppo Jalonen, Eric Sandelin Toimitussihteeri Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy, Saija Serpola Ulkoasu ja taitto Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy, Pirja Hyvärinen Painopaikka Libris Oy, ISSN 1457–0122 kpmgfinland kpmg-oy-ab KPMGGlobal

© 2013 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (”KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland.

The views and opinions expressed herein are those of the interviewees/authors and do not necessarily represent the views and opinions of KPMG (KPMG Oy Ab).

The KPMG name, logo and "cutting through complexity" are registered trademarks or trademarks of KPMG International.

The information contained in VIEW is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation.

1/13 VIEW 3

suomalaisuus tuo lisäarvoa Baltian ja Venäjän markkinoilla.

Sekä suomalaisilla yrityksillä että elintarvikkeilla on siellä hyvä, luotettava maine.

4 VIEW 3/12

Teksti: Jukka Holopainen Kuvat: Matti Immonen, S-ryhmä

S-ryhmä luo kasvunsa kirjaimellisesti keskellä asiakkaiden muuttuvaa arkea. Suurimmat mahdollisuudet avautuvat Baltiassa ja Pietarin ympäristössä, jossa kisaavat myös monet alan globaalit jätit.

SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä toivoo kilpailun lisään­tyvän myös kotimarkkinoilla.

Kasvua arjen keskeltä K

uulaana talvipäivänä SOK:n pääjohtajan huoneessa on avaraa ja valoisaa.

Kun puheenaiheeksi nousee julkisen talouden tila, Kuisma Niemelän kasvoilla viivähtää kuitenkin kolea ilme.

– Julkisen talouden paineet on otettava vakavasti, mutta myös kestävyysvajeen hoitokeinoja kannattaa miettiä monesta eri näkökulmasta.

Nyt kauppa ja palvelut saattavat ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kohdata tilanteen, jossa ostovoima ei kasva. Monet verotukselliset toimenpiteet, joilla kestävyys­vajetta paikataan, kohdistuvat suoraan ostovoimaan.

Hyvä esimerkki on välillisen verotuksen nostaminen.

– Kaupan alalla työskentelee nyt noin 300 000 ihmistä, eli se on maamme suurin työllistäjä. Kun arvonlisäveroa nostetaan, hinnatkin nousevat ja asiakkaiden ostovoima kärsii. Prosentin suuruinen nosto johtaa tutkimusten mukaan noin 8 000 työpaikan poistumiseen, Niemelä pohtii.

Hän muistuttaa, että ostoskorin veroton hinta on Suomessa itse asiassa alle EU-keskiarvon. Suomalaisen kuluttajan maksamat vähittäishinnat ovat kuitenkin suurempia kuin useimmissa muissa maissa, koska esimerkiksi ruoan arvonlisävero on maassamme noin kaksinkertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. >>

1/13 VIEW 5

"Kaupan alalla pärjäävät ne, jotka pystyvät vastaa­maan asiakkaiden muut­tuviin odotuksiin", sanoo Kuisma Niemelä.

Kuisma Niemelä ■ syntynyt 1958 ■ koulutukseltaan filosofian maisteri ■ ollut S-ryhmän palveluksessa

vuodesta 1983 (aloitti kenttäkoulutettavana Osuuskauppa Suur-Lapissa) ■ valittiin SOK:n pääjohtajaksi

vuonna 2010 ■ työskenteli ennen pääjohtajaksi

tuloaan Jyväskylässä Keskimaa Osk:n toimitusjohtajana ■ harrastaa eränkäyntiä, hiihtoa

ja lukemista

kilpailua saisi tulla enemmän Suomeenkin.

Suomalaisuus on kilpailuvaltti Venäjällä ja Baltiassa Niemelän ilme kirkastuu, kun keskustelu siirtyy S-ryhmän omaan tilanteeseen.

– Kaupan alalla pärjäävät jatkossa ne, jotka pystyvät parhaiten vastaamaan asiak­kaiden muuttuviin odotuksiin. Tärkeää on myös asiakkaan tarvitseman tiedon tuottaminen ja rikastaminen. S-ryhmän valtiksi nostan lisäksi sen, että olemme osuustoimintapohjalta ponnistava, asiakas­omistajien ohjaama kokonaisuus.

Haluamme pitää huolta siitä, että asiakas­ omistajan kannattaa aina valita meidän palvelumme.

S-ryhmään kuuluu lähes 1 700 toimipaikkaa. Tammi–syyskuussa 2012 ne tekivät vähittäismyyntiä yhteensä 8,9 miljardia euroa (alv 0 %). Ryhmän myynti kasvoi 5,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

Vauhdikkainta meno oli lähialueilla eli Baltiassa ja Venäjällä, joissa kasvua oli tammi–syyskuussa peräti 33,9 prosenttia.

Viime vuonna SOK muun muassa avasi viisi uutta Prismaa Pietariin, kaksi Riikaan, yhden Kaunasiin ja yhden Tarttoon. Niemelän mukaan ketjun hyvä menestys lähialueilla perustuu huolelliseen taustatyöhön.

6 VIEW 1/13

– Riittävä suunnittelu varmisti, että meillä on edellytyksiä menestyä lähialueilla ja hyötyä ison mittakaavan tuomasta synergiasta. Viron market-kaupassa olemme olleet mukana vuodesta 2000, ja siellä on investoinnit jo maksettu.

Pietarissa olemme toimineet vasta neljä vuotta, mutta kassavirta näyttää jo suotuisalta. Olemme pysyneet suunnitelman mukaisella kehityspolulla.

Esimerkiksi Venäjällä vähittäiskauppaala on muuttunut todella nopeasti. Ei tarvitse kovin kauas mennä, kun markkinoita hallitsi pienmyymälä- ja torikauppa.

Niemelä kertoo venäläisten asiakkaiden olevan kaupassa tunteella mukana, ja jos taloudessa menee hyvin, se näkyy heti myös ostoskorin sisällössä. Ostoksia tehdään spontaanimmin kuin Suomessa.

Toisaalta myös taantuman vaikutus näkyy nopeammin.

– Suomalaisuus tuo lisäarvoa Baltian ja Venäjän markkinoilla. Sekä suomalaisilla yrityksillä että elintarvikkeilla on siellä hyvä, luotettava maine, Niemelä myhäilee.

Kirittäjinä kansainväliset kilpailijat Niemelän mukaan keskeisin syy ulkomailla laajentumiseen on hankintamäärien kasvattaminen. Suuremmat hankinta­

volyymit merkitsevät kansainvälisillä han-­­ kinta­markkinoilla edullisempia ostohintoja, mikä taas näkyy asiakkaiden maksamissa hinnoissa niin Suomessa kuin lähialueilla.

Toinen tärkeä syy laajentumiseen on oman osaamisen kehittäminen.

– Kuluttajat niin Suomessa kuin lähialueillakin vertaavat liikkeitämme saman seudun kilpaileviin liikkeisiin, mutta Baltian ja Venäjän markkinoilla tässä kisassa ovat mukana myös monet alan globaalit toimijat. Vaikka pidämme liikeideamme peruspilarit paikoillaan myös lähialueilla, muutamme yksityiskohtia paikallisille asiakkaille sopiviksi. Samalla saamme arvokasta oppia kuluttajien tarpeista.

Suomessa samoin tekee esimerkiksi Lidl. Noin kymmenen Suomen-vuotensa aikana se on muuttanut toimintatapaansa paikallisia markkinoita myötäileviksi ja suomalaisten asiakkaiden odotusten mukaisiksi. Niemelä toteaakin kilpailijan toimineen juuri oikein. Hän ei kuitenkaan näe, että isojen ulkomaisten toimijoiden tulo Suomeen on suuri uhka S-ryhmälle.

– Tämä on matalatuottoala, jonka kilpailukyky syntyy riittävästä volyymista.

Uskon, että S-ryhmältä löytyy kilpailukykyä, sillä olemme satsanneet osaamiseemme ja kehittäneet prosessejamme.

Toivon myös, että meitä kiritetään tässä työssä, ja kuten lähialueillakin olemme nähneet, kirittämisestä huolehtivat asiakkaiden lisäksi kilpailijat. Siksi kilpailua saisi tulla enemmän Suomeenkin.

Kuluttajien käyttäytyminen ohjaa muutostyötä Kuisma Niemelä on luotsannut SOK:ta huhtikuusta 2010 alkaen, mutta S-ryhmän palvelukseen hän tuli kaupallisen kenttäkoulutuksen kautta jo vuonna 1983. Sinä aikana kaupan ala on ehtinyt käydä läpi monia muutoksia. Yksi voimakkaimmista on muutos kuluttajien käyttäytymisessä.

– Jos pitkän ajan muutosta luonnehtii karkealla tasolla, niin alun perin tärkeää oli vain saatavuus, seuraavaksi korostui hinta ja sitten laatu. Nykyisin esiin nousevat myös esimerkiksi erilaiset vastuullisuuden näkökulmat, joista kaupan pitää pystyä antamaan tietoa – mielellään siten, että kukin asiakas voi priorisoida omia keskeisiä ostokriteereitään ja todentaa ne tuotetta valitessaan, Niemelä kertoo.

Kaupalle tiedon merkityksen korostuminen tarkoittaa, että niiden on toimittava läpinäkyvästi ja tuotettava kuluttajan tarvitsemaa tietoa tuote- tai palveluvalinnan äärelle.

– Nyt valintaperusteeksi haetaan myös vertaistietoa ja -kokemuksia esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Kuluttajat ovat entistä yksilöllisempiä, joten heille pitää tarjota mahdollisuus ikään kuin tuunata itselleen mieleinen kokonaisuus. Jollekin asiakkaalle voi riittää hyvä lähimyymälä, toiselle tärkeintä on ajasta ja paikasta riippumaton asiointimahdollisuus. Yksittäinen myymälä voi pärjätä erikoistumalla jopa yhteen asiakasryhmään, mutta koko S-ryhmän tasolla pitää ottaa kaikki keskeiset asiakastarpeet huomioon.

Lisäpalvelut ovat yksi kaupan alan vastauksista kuluttajien käyttäytymisessä ja arjessa nähtyihin muutoksiin.

– Enää ei voi ajatella, että palvelu­ sisältömme loppuu tuotteen myymiseen.

Esimerkiksi maalipurkin ostajalla voi olla tarve saada vinkkejä ja kenties myös halu

löytää joku, joka levittää maalin seinälle.

Tällaiset lisäpalvelut avaavat kaupalle paljon kasvumahdollisuuksia.

Yksittäisen Prisman tasolla muutokset vaikuttavat muun muassa niin, että tietyt tuotevalikoimat syvenevät kohti erikoisliikkeitä. Erikoisliikkeille tämä tarkoittaa, että jatkossa niiden kannattaa olla nykyistäkin erikoistuneempia, tarjota oman erikoisalansa syvää asiantuntemusta ja harras­ tuneisuutta.

Niemelä itse tekee arkiset ostokset mieluiten S-marketista, koska siellä on mukavasti valikoimaa ja koska sellainen löytyy sopivasti päivittäisten reittien varrelta. Mutta pystyykö SOK:n pääjohtaja käymään S-marketissa ihan vain tavallisena kuluttajana?

– Pystyy. No, minulla on taustaa market-kaupasta, joten saatan joskus katsoa asioita silläkin silmällä. Mutta osaamista löytyy kyllä niin ostosten tekoon kuin ruoan valmistukseenkin, Niemelä naurahtaa.

S-ryhmä ja SOK S-ryhmä muodostuu 20 itsenäisestä alueosuuskaupasta ja niiden omistamasta Suomen Osuuskauppojen Keskus­kunnasta (SOK). Lisäksi siihen kuuluu 8 paikallisosuuskauppaa. Osuuskaupat ovat osuustoiminnallisia yrityksiä, joiden omistajat ovat myös asiakkaita, S-ryhmän kielellä asiakasomistajia. Syyskuun 2012 lopussa S-ryhmällä oli 2 032 781 asiakasomistajaa.

SOK toimii osuuskauppojen keskusliikkeenä ja tuottaa niille hankinta-, asiantuntija- ja tukipalveluita. Se vastaa myös S-ryhmän strategisesta ohjauksesta ja eri ketjujen kehittämisestä. Alueellisten ja valtakunnallisten tytäryhtiöidensä lisäksi SOK harjoittaa Baltian alueella ja Pietarissa market-, matkailu- ja ravitsemiskauppaa.

S-ryhmään kuuluvat Prisma-, S-market- ja Saleketjut, ABC-liikennemyymälät ja -automaattiasemat sekä pääkaupunkiseudulla Alepa-ketju ja ABC-Deli.

Lisäksi käyttötavarakauppaa harjoittavat Sokos-, Emotion-, Kodin Terra- ja Pukumies-ketjut. Ryhmään kuuluu myös kaksi hotelliketjua, Sokos Hotels ja

Radisson Blu Hotels & Resorts, lukuisia valtakunnallisia ravintola­ketjuja ja suuri joukko erillisravintoloita. Autokaupan palveluja tarjoavat SOK:n tytäryhtiö SOK Autokauppa Oy ja 12 alueosuuskauppaa sekä maatalous-, kone-, rauta- ja puutarhakauppaa tekevät Agrimarket-, S-Rauta- ja Multasormi-ketjut.

1/13 VIEW 7

Teksti: Matti Remes Kuva: Riku Isohella

Big datasta kaikki hyöty irti Big datasta eli yritysten ja julkisen sektorin tuot­ tamasta valtavasta tietomäärästä voidaan jalostaa kilpailukykyä parantavaa hyötytietoa. Se vaatii uudenlaista osaamista ja toimintatapojen muutosta.

Y

big datan hyötykäyttö etenee nopeimmin kuluttajamarkkinoilla toimivissa yrityksissä.

8 VIEW 1/13

ritysten ja julkisen sektorin tuottamien suurten tietomassojen eli niin sanotun big datan hallinta on ollut jo jonkin aikaa kuuma puheenaihe IT-alalla.

Nyt asia on alkanut kiinnostaa myös liikkeenjohtoa, sillä tietomassojen tehokas hyötykäyttö voi tuoda merkittävää kilpailuetua ja nostaa yrityksen arvoa.

– Nyt on liikkeenjohdon aika katsoa, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita big data tuo oman yrityksen näkökulmasta.

Nämä asiat tulevat joka tapauksessa eteen, KPMG:n strategiaryhmän johtaja Kim Lehto sanoo.

Kauppa ja operaattorit etujoukoissa Lehdon mukaan big datan hyötykäyttö etenee nopeimmin kuluttajamarkkinoilla toimivissa yrityksissä – etenkin niissä, jotka panostavat sähköiseen kaupankäyntiin.

– Mutta yhtä lailla myös b-to-b-yritykset ja julkinen sektori voivat käyttää sitä tehokkaasti toiminnan ja resurssien ohjaamiseen.

Edelläkävijöitä datan hyödyntämisessä ovat perinteisesti olleet finanssiala ja teleoperaattorit.

KPMG:n strategiaryhmän asiantuntija Toni Heinonen huomauttaa, että tietoa

Big datan hyödyntäminen auttaa tekemään entistä tarkempia ja nopeampia ennusteita.

– Toiminnanohjausta auttaa suuresti, jos tiedetään, millaisia asiakkaita kaupassa käy ja mitä he sieltä ostavat, Heinonen muistuttaa.

Lehdon mukaan kaupan alallakin tiedon hyödyntämisessä on vielä paljon kehitettävää.

– Asiakasdataan voidaan yhdistää myös ulkoista tietoa. Esimerkiksi kaupan omien tietojen yhdistäminen sääennusteisiin auttaa ennakoimaan, miten juomien kysyntä kehittyy lähipäivinä.

Big data kiinnostaa ■

data tarkoittaa yrityksiin ja Big julkiselle sektorille kertyviä valtavia tietomääriä, joita organisaatioihin tulvii sekä sisäisiä että ulkoisia kana­via pitkin. Perinteiset liiketoiminnan ohjausjärjestelmät pystyvät käyttämään vain osittain nopeasti kasvavia datamääriä.

■

ig dataa kuvataan usein kolmen B V:n avulla: Volume (volyymi), Variety (moninaisuus) ja Velocity (nopeus). Kyse on suurista, jatkuvasti erilaistuvista ja entistä jäsentymättömämmistä tietovirroista.

Neljäs V (Value – arvo) kuvaa big datan hyötyä liiketoiminnassa.

■

iedon monimuotoisuus on iso T haaste. Hyötykäyttö edellyttää hyvin erilaisen ja eri lähteistä tulevan datan yhdistelyä. Älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat hyviä esimerkkejä varsin uusista tieto­ lähteistä, joita tiedon keräämisessä voidaan hyödyntää.

■

ietoa syntyy nopeammin kuin T sitä ehditään perinteisillä toimintatavoilla käsitellä ja analysoida. Siksi big datan käsittely vaatii uudenlaisia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla liiketoimintaprosesseja voidaan ohjata entistä nopeammin, jopa reaaliajassa.

Liikkeelle pienillä panostuksilla

hyödynnetään muun muassa asiak­kaiden tarpeiden ymmärtämisessä, tuotekehityksessä ja palvelujen hinnoit­ telussa.

– Esimerkiksi operaattorit ovat erittäin taitavia hinnoittelemaan big datan avulla kiinteähintaisia mobiililiittymiä.

Liittymät käyvät hyvin kaupaksi, mutta samaan aikaan niistä jää yritykselle järkevä kate.

Big datan mahdollisuudet on huomattu myös vähittäiskaupassa, jossa asiakasdatan entistä tarkempi analysointi antaa arvokasta tietoa kuluttajien käyt­ täytymisestä ja mieltymyksistä.

Nykyiset liiketoiminnan ohjausjärjestelmät pystyvät hyödyntämään vain pientä osaa organisaatioon kertyvästä tiedosta. Tarvittava tekniikka big datan hyödyntämiseen on kuitenkin olemassa, eivätkä tarvittavat rahalliset investoinnitkaan ole välttämättä suuria.

– Koko maailmaa ei tarvitse valloittaa kerrallaan, vaan big datan hyödyntämisessä voi lähteä liikkeelle kohtuullisen pienillä panoksilla, tutustua sen mahdollisuuksiin ja kehittää asiaa eteenpäin, Lehto kannustaa.

– Ensiksi yritysten kannattaa kuitenkin selvittää big dataan liittyviä strategisia mahdollisuuksia ja haasteita liiketoiminnan näkökulmasta, Lehto jatkaa.

Big datan tehokas hyödyntäminen edellyttää uudenlaista osaamista. Toni Heinonen huomauttaa, että kyse on kuitenkin ennen kaikkea liiketoiminnan johtamisen ja yrityskulttuurin muutoksesta.

– Jatkossa päätökset pohjautuvat entistä enemmän reaaliaikaiseen dataan.

Ennen luotettiin kokemukseen ja historiatietoon, Heinonen toteaa.

Big datan hyödyntäminen auttaa tekemään entistä tarkempia ja nopeampia ennusteita päätöksenteon pohjaksi. Jossakin määrin päätöksentekoa voidaan jopa automatisoida esimerkiksi tarjonnan ja tuotannon suunnittelussa.

– Kyse on yleensä tiedosta, joka on jo olemassa. Yritysten kannattaa miettiä, miten tätä voimavaraa voidaan hyödyntää lisäämään kilpailukykyä, kustannustehokkuutta ja kasvua, Heinonen sanoo.

Lisätietoja: Kim Lehto Director, KPMG Puh. 020 760 3989 kim.lehto@kpmg.fi Toni Heinonen Senior Manager, KPMG Puh. 020 760 3856 toni.heinonen@kpmg.fi

1/13 VIEW 9

Teksti: Matti Remes Kuvat: Matti Immonen

Teksti: Katri Koskela Kuvitus: Jussi Jääskeläinen

Mobiili mullistaa kaupan Mobiilipalvelut muuttavat lähivuosina kaupankäyntiä perusteellisesti.

Verkossa pienet yritykset haastavat isot ja maantieteelliset rajat katoavat.

Kännykkää kummempaa lompakkoa ei pian tarvita.

R

uokakassi odottaa sovittuun aikaan portailla. Se on toimitettu lähikaupasta verkkotilauk­ sen perusteella. Mukana on valmis ilta-ateria. Mikä helpotus, ettei työpäivän jälkeen tarvitse lähteä ruuhkaiseen markettiin. Maksukin käy vilauttamalla kän­nykkää lähetin lukijalaitteelle, kiitos mobiili­maksujärjestelmän.

Kuulostaa utopialta, mutta saattaa olla pian arkipäivää.

– Verkko on jo erottamaton osa kaupan­käyntiä, ja mobiili kasvaa räjähdysmäisesti. Kaikissa yrityksissä tulisi nyt

10 VIEW 1/13

suunnitella, miten ottaa ne osaksi strategiaa, liikkeenjohdon konsultit Harri Haikonen ja Markku Laak KPMG:ltä sanovat.

Monikanavainen ratkaisu on paras Toimialojen välillä on suuria eroja siinä, kuinka verkkoa ja mobiilia kannattaa hyödyntää. Ydinkysymys on, kuinka mobiileista palveluista rakennetaan sujuvin ja kustannustehokkain kokonaisuus yrityksen muiden toimintojen kanssa.

Siinä Haikonen ja Laak tulevat kuvaan mukaan.

– Ensin kartoitetaan yrityksen nyky-

tila sekä verkko- ja mobiilikaupan liike­ toimintamahdollisuudet. Sitten mietitään toivottu tavoitetila ja suunnitellaan kehityspolku, eli miten verkko- ja mobiiliratkaisut toteutetaan, miehet kertovat.

Hyvin ja huonosti toteutetun verkko­ kaupan välillä on Laakin ja Haikosen mielestä valovuosien ero. Pahimmillaan verkko­sivuilla on vaikeaselkoinen katalogi, ja tilaus- tai maksutoimintoja on vaikea löytää. Parhaat verkkokaupat ovat selkeitä ja visuaalisesti hyvin toteutettuja ja houkuttelevat kävijän viipymään pidempään esimerkiksi profiloitujen suositusten avulla.

– Verkkokauppa alkaa olla yrityksille itsestäänselvyys. Seuraava askel ovat pidemmälle menevät verkkosovellukset, Markku Laak arvioi.

Näistä esimerkkejä ovat virtuaaliset ostoskeskukset tai mahdollisuus sovittaa verkkokaupassa vaatteita virtuaalisesti oman kropan 3D-mallin avulla.

Mobiili leviää maailmalla Mobiilien kauppapalveluiden tarjoajien kärkeen kuuluvat maailmalla muun muassa Amazon, Best Buy, eBay ja Groupon. Iso-Britanniassa yksi maailman suurimmista vähittäiskauppiaista, Tesco, on harjoittanut menestyvää nettiruokakauppaa jo pitkään. Japanista taas löytyy ensimmäinen pelkästään mobiilisti toimiva pankki, Jibun Bank.

Hiukan yllättäen mobiilien maksusovellusten suurhyödyntäjiksi ovat nousseet myös alikehittyneet maat. Kun pankki­ järjestelmä on alikehittynyt tai puuttuu kokonaan, mobiilimaksut avaavat kaupankäyntiin mahdollisuuksia, joita ei aiemmin ole ollut lainkaan.

Suomen kaltaisissa maissa, joissa pankkijärjestelmä toimii hyvin, eletään

mobiilin suhteen odotteluvaihetta. Vaikkapa suurten ruokakauppojen kassalaitteissa kontaktiton maksamismahdollisuus on valmiina. Nyt odotellaan, kuka ottaa sen ensimmäisenä laajamittaiseen käyttöön.

Pääkaupunkiseudulla julkisen liikenteen matkalipun on jo pitkään voinut maksaa kontaktittoman maksamisen avulla. Tekniikka on siis yleisesti käytössä, mutta sen innovatiivinen soveltaminen odottaa hyödyntämistä.

Helppokäyttöisyyttä ja tietoturvaa Käyttöönotolle on Laakin ja Haikosen mukaan kaksi hidastetta: helppokäyt­ töisten sovellusten puute ja tietoturva­ riskeihin liittyvät pelot.

– Käyttötottumusten muutos vaatii sovelluksen, joka koetaan aidosti käteväksi ja nopeaksi. Uudet älypuhelimet visuaalisine ikoneineen ovat aimo harppaus siihen suuntaan, he sanovat.

Tietoturvariskejä taas on heidän mukaansa liioiteltu.

– On totta, että rikolliset ovat kiinnostuneita uusista järjestelmistä, joissa liikkuu raha. Mutta suomalaisessa keskustelussa riskit ylikorostuvat. Ihmiset käyttävät tottu-

Verkko on jo erottamaton osa kaupan­käyntiä ja mobiili kasvaa räjähdysmäisesti.

neesti verkkopankkeja, ja harvoin kukaan kyseenalaistaa niiden turvallisuutta, Haikonen ja Laak pohtivat.

Kun tietoturva katkeaa, useimmiten heikoin lenkki ei ole tekniikka, vaan huolimattomuusvirhe.

Kun mobiilipalvelut lopulta lähtevät leviämään, miehet uskovat sen tapahtuvan vauhdilla. Ehkä ruokaostokset tosiaan pian tilataan useammin kotiin kuin haetaan kaupasta.

– Jääkaappi voi myös automaattisesti lähettää ruokatilauksen, kun tuotteet lähenevät viimeistä käyttöpäivää tai jääkaappi tyhjenee, miehet visioivat.

Kuulostaa mielikuvituksen tuotteelta.

Paitsi että automaattisesti ruokatilauksen lähettävät jääkaapit ovat jo käytössä esi>> merkiksi Saksassa ja Hollannissa.

1/13 VIEW 11

Raha muuttaa muotoaan mobiili-­­ palvelujen yleistyessä

Trendi vie kauppakeskuksista verkkoon­ – Viimeiset 10–20 vuotta trendi on ollut suurten megaliikekeskusten rakentaminen asutuskeskuksiin. Mobiilin ja verkko­ kaupan myötä kauppakeskusrakenta­ minen vähenee, ennustaa partner Jukka Rajala KPMG:ltä.

Rajala seuraa työkseen kaupan kehi­tys­trendejä KPMG:n kaupan alan toimi­ala­ johtajana. Viime vuosina trendi on ollut päivittäistavarakaupan keskittyminen kahden ison toimijan eli S- ja K-ryhmän varaan.

Keskittyminen näkyy myös maan­ tieteellisesti. Väen pakkautuminen kasvukeskuksiin on näkynyt kartalle nopeasti ilmestyneinä kauppakeskuksina ja automarketteina. Liikerakentamisesta on tullut tärkeä kysymys taajamien ja maakuntien kehitykselle.

Prismojen, Citymarketien ja jättiIkeoiden aika saattaa jäädä nyt historiaan.

Taustalla on laajempi yhteiskunnallinen murros, siirtymä digiaikaan ja tietoyhteiskuntaan.

– Mobiililaitteiden ja internetin käyttö­ aste on Suomessa maailman korkeimpia.

Enkä puhu vain pääkaupunkiseudusta, vaan kehityksen suunta on sama koko maassa, Rajala sanoo.

Samalla kuluttajatarpeet ovat muuttu­ neet. Asioiden hoito käy yhä enemmän

12 VIEW 1/13

mobiilisti. Avainsanoja ovat nopeus ja helppokäyttöisyys.

Rajala uskoo, että tulevaisuudessa mobiililaitteet – eli älypuhelimet ja tabletit – korvaavat tietokoneet, ja mobiilimaksamisesta tulee selkeä vaihtoehto nykyisille maksuvälineille.

Verkossa asiakkaalla on valta Verkko tuo asiakkaalle uudenlaista valtaa.

Netissä kuluttaja voi rajattomasti tutustua tuotteisiin, tehdä hintavertailua ja tilata tuotteen sieltä, mistä halvimmalla saa.

– Suuret, jopa globaalit yritykset kohtaavat yllättävää kilpailua uusien, pienten verkkokauppojen taholta. Verkkokaupan perustamiseen ei parhaimmillaan tarvita kuin idea, tuote ja kannettava tietokone, Rajala sanoo.

Edes toimitusajassa suomalaisilla yrityksillä ei ole enää merkittävää kilpailu­ etua, sillä verkkokaupan kautta tilattu tuote saattaa saapua Keski-Euroopasta jopa päivässä.

Verkko ei syrjäytä täysin perinteisiä myymälöitä, sillä kaupoissa kiertely, ”shoppailu”, on myös kokemus ja elämäntapakysymys. Myös myymälästä saatavalla palvelulla on oma merkityksensä.

Monikanavaisuus kuitenkin korostuu.

Yritysten täytyykin miettiä, miten kanavat

toimivat rinnakkain tuottaakseen parhaan kustannushyödyn sekä asiakkaalle että omalle liiketoiminnalle.

Koska toimitusten nopeus ja sujuvuus nousevat verkkokaupan myötä avainasemaan, logistiikan järjestelyt ja palveluliiketoiminta korostuvat.

– Voi pohtia, tarvitseeko suuria laitteita ja kaikkia erikoistuotteita olla saatavilla kaikissa ketjun myymälöissä. Uskon, että monikanavaisuus näkyy liiketilojen tarpeessa ja rakentamisessa. Sitä kautta vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä koko Suomen infrassa, Rajala sanoo.

Lisätietoja: Harri Haikonen Manager, KPMG Puh. 020 760 3967 harri.haikonen@kpmg.fi Markku Laak Senior Manager, KPMG Puh. 020 760 3622 markku.laak@kpmg.fi Jukka Rajala Partner, KPMG Puh. 020 760 3873 jukka.rajala@kpmg.fi

Kuva: Riku Isohella

kolumni Partner Christian Liljeström vastaa KPMG:n Neuvontapalvelutliiketoiminnasta Suomessa.

Kuluttajakaupan kilpailuvaltit Kuluttajakaupassa digitaalisuus on monilta osin jo arkipäivää. Markkinoilla nopeasti lisään­ tyvien älypuhelimien esiinmarssi on kasvattanut kaupankäynnin mahdollisuuksia ja vähen­ tänyt ostamisen esteitä. Mobiili­maksaminen lienee seuraava iso harppaus.

Kaupan on seurattava kuluttajan toimintaa, tai mieluummin olla askeleen edellä.

Tule­vaisuudessa yhä hyödyllisempää on olla saumattomasti monikanavainen ja tarjota asiakkaille eri vaihtoehtoja. Toimituksen ja toimitusketjun pitää toimia moitteettomasti, tehtiinpä kauppa sitten kivijalkakaupasta, pc:ltä, tabletilta tai puhelimesta.

Markkinoille tulee yhä enemmän puhtaasti internetin välityksellä toimivia yrityksiä. Perinteisestä kivijalkatoiminnasta ponnistavan yrityksen näkökulmasta kilpailu saattaa kiristyä ja kilpailijaprofiili monipuolistua. Hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella kivijalkatoiminnan ja internet-pohjaisen toiminnan vahvuudet voidaan kuitenkin yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi.

KPMG:n tekemien selvitysten ja havaintojen mukaan perinteisen kulut­ taja­ kaupan kilpailukyvyn ylläpito uusia, pelkästään digitaaliseen myyntiin nojaavia kilpailijoita vastaan edellyttää kolmea asiaa: Asiakaspalvelua, jossa yhdistyvät sähköisen ja fyysisen kaupan­ käynnin parhaat puolet. Vaikka tuote ostetaan sähköisesti, asiakas saattaa kaivata fyysiselle kaupankäynnille tyypillisiä ominaisuuksia, kuten tuotteen näkeminen ja testaa­minen luonnossa, vaihto toiseen malliin, henkilökohtainen käyttötuki ja jakelu. Usein fyysinen asiakaspalvelu päihittää netti- tai puhelinpohjaisen palvelun.

Tiedonhallintaa ja ennustettavuutta. Kun tuotteita ostetaan netissä, puhelimitse tai fyysisesti suoraan kaupasta ja toimitus tapahtuu kaupan hyllyyn, kotiin tai kenties kolmannen tahon keräily­pisteeseen, on oltava tieto siitä, missä tavara on ja miten se liikkuu. Tämä on helposti monimutkainen, käyttöpääomaa sitova ja huonosti palveleva kokonaisuus, ellei yrityksellä ole selkeää käsitystä tilauksen, toimituksen ja maksun vaiheista.

Varaston hallintaa. Yksinkertaiselta kuulostava asia on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. Kun yrityksellä on käytössään erityyppisiä ohjelmistoja ja tavaraa on eri paikoissa eri nimikkeillä ja versioina, voi varaston hallinnasta muodostua akuutti ongelma. Teoriassa asia on helposti ymmärrettävissä, mutta käytännössä järjestelmien toimivuuden toteutus voi olla monimutkainen hanke ja edellyttää usein uusia investointeja.

1.

2.

3.

Tulevaisuus ei varmaankaan tuo mukanaan täydellistä siirtymistä sähköiseen kaupankäyntiin, vaikka siltä etunojaisimmissa keskusteluissa kuulostaisikin.

Perinteinen toimija, joka pystyy parhaalla tavalla hallitsemaan monikanavaisuutta, pysynee pitkään kilpailukykyisenä fyysisen ja sähköisen kaupankäynnin parhaat puolet yhdistäen.

1/13 VIEW 13

Teksti: Matti Remes Kuvat: Matti Immonen

Siirtohinnoittelun vaikea osa-alue saa uudet ohjeet Aineetonta omaisuutta koskevat tulkinnat ovat siirtohinnoittelun vaikea osa-alue, johon OECD valmistelee uutta ohjeistusta.

Sillä on suuria vaikutuksia myös suomalaisyritysten liiketoimintaan.

K

ansainvälisillä markkinoilla toimiville yrityksille siirtohinnoittelukysymykset eli konsernin sisäisten liiketoimien hinnoittelukysymykset ovat aina ajankohtaisia, mutta nyt niiden merkitys on korostunut entisestään.

KPMG:n siirtohinnoitteluyksikön vetäjä Sanna Laaksonen nimeää yhdeksi syyksi verotarkastukset, joiden tekemistä viranomaiset jatkavat edelleen ahkerasti eri puolilla maailmaa.

– Taloudellisesti vaikeina aikoina jokainen maa pyrkii turvaamaan oman veropohjansa.

14 VIEW 1/13

Siirtohinnoittelu on valittu helpoksi työvälineeksi, jolla verotuksessa voidaan saada pienillä oikaisuilla isoja euromääriä.

Toinen ajankohtainen asia siirtohinnoittelussa on aineettomia omaisuuseriä koskeva uusi ohjeistus. Sitä valmistellaan parhaillaan teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:ssä.

– Aineeton omaisuus ja sen syntymiseen, käyttöön, siirtoon ja arvostamiseen liittyvät asiat ovat siirtohinnoittelun hanka­ limpia osa-alueita. Myös eri maiden vero­ viranomaiset kiinnittävät näihin asioihin entistä enemmän huomiota, Laaksonen huomauttaa.

Uudet ohjeet herättävät keskustelua OECD julkaisi kesäkuussa ensimmäisen luonnoksen aineettomia omaisuuseriä koskevista uusista ohjeista. Tähän tuli runsaasti kommentteja, muun muassa KPMG Suomelta.

Marraskuussa järjestetyn kuulemistilaisuuden jälkeen OECD laatii nyt uutta versiota, jossa järjestö lupaa ottaa huomioon eri tahojen kantoja.

– Nykyiset aineettomia omaisuuseriä koskevat ohjeistukset ovat 15 vuotta vanhat. Ne eivät ole enää ajan tasalla, koska liiketoiminta on muuttunut siitä entistä monimutkaisemmaksi, OECD:n

< Siirtohinnoitteluohjeistusta valmistelevan työryhmän jäsen Stefaan de Baets kertoi OECD:n suunnitelmista KPMG:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä.

lutapauksiin sen siirtohinnoitte uk sk ke ro ve ni er Kons äärät liittyvät verotettavan tulon oikaisum (ehdotetut ja toteutuneet oikaisut yhteensä) 250

200

150

0

10

2008 2009

50

2010 2011

sihteeristön siirtohinnoittelun asiantuntija Stefaan De Baets sanoo.

Ohjeistusta valmistelevan työryhmän jäsenenä toimiva De Baets kertoi OECD:n suunnitelmista KPMG:n järjestämässä seminaarissa Helsingissä joulukuussa.

Hänen mielestään yritysten kannattaa olla kiinnostuneita siirtohinnoittelua koske­ vasta kehitystyöstä voidakseen välttää kaksinkertaisen verotuksen. Toinen syy seurata tilannetta on eri puolilla maailmaa meneillään oleva kiivas keskustelu siitä, että yritykset yrittävät välttää veronmaksua erilaisin keinoin.

– Jos siirtohinnoittelu on läpinäkyvää, yritysten on helpompi kertoa, että ne ovat vastuullisia, noudattavat lakeja ja maksavat verot asianmukaisella tavalla.

Liike-elämä toivoo tarkkoja määritelmiä Lisäksi De Baets muistuttaa, että aineettomilla oikeuksilla on yhä suurempi rooli yritysten liiketoiminnassa.

– Entistä monimutkaisempien siirtohintatilanteiden selkeyttämiseksi ohjeiden päivitys on välttämätöntä.

De Baetsin mukaan yksi keskeisistä keskustelunaiheista liittyy aineettoman omaisuuden määrittelyyn. Liike-elämä haluaa mahdollisimman tarkat kirjaukset, kun taas OECD:ssä kannatetaan laajempaa lähestymistapaa.

– Liian kapea määritelmä voi johtaa siihen, että jokin osa-alue jää ulkopuolelle ja siten verottamatta, De Baets perus­ telee.

Monien valtioiden veroviranomaiset noudattavat kirjaimellisesti OECD:n ohjeistuksia sekä rajat ylittävissä että puhtaasti kotimaisissa tilanteissa.

Myös aineettoman omaisuuden omistus- ja käyttöoikeuden siirtämiseen liittyvät pelisäännöt kaipaavat täsmennystä.

De Baetsin mukaan järjestö haluaa myös päivittää arvonmääritykseen liittyviä ohjeita sekä selventää markkinointia ja tutkimustyötä koskevien aineettomien oikeuksien määrittelyä.

Fyysisiin tavaroihin ja palveluihin verrattuna aineettoman omaisuuden arvon määrittäminen tai niistä perittävien rojaltien tason asettaminen on usein vaikeaa.

Korvaus aineettoman oikeuden käytöstä voi sisältyä esimerkiksi jo tuotteen hintaan.

Aineettomia oikeuksia on monenlaisia OECD julkaisee uuden luonnoksen toden­ näköisesti vuonna 2013. De Baetsin mukaan lopullinen versio voisi valmistua loppuvuodesta tai vuonna 2014.

Sanna Laaksonen huomauttaa, että OECD:n uudistustyöllä on suuri merkitys myös suomalaisille yrityksille.

0

– Suomen ja monien muiden valtioiden veroviranomaiset noudattavat kirjaimellisesti OECD:n ohjeistuksia sekä rajat ylittävissä tulkinnoissa että puhtaasti kotimaisissa tilanteissa.

KPMG:n Tax Partner Eric Sandelin huomauttaa, että aineettomien oikeuksien merkitys kansainvälisessä kaupassa on kasvanut merkittävästi viime vuosina – olipa sitten kysymys teknisesti monimutkaisten tuotteiden patenteista tai kuluttajatuotteiden kilpailijoita arvokkaammasta brändistä.

Aineettomalle omaisuudelle ei ole kuitenkaan tällä hetkellä tarkkaa määritelmää siirtohinnoittelussa. Vaikeuksia aiheuttaa lisäksi se, että aineettomat oikeudet määritellään siirtohinnoittelussa laajemmin kuin esimerkiksi kirjanpidossa. Määritelmä ei ole myöskään yhteneväinen kansainvälisten verosopimusten määritelmien kanssa.

Haasteita liittyy myös aineettoman omaisuuden arvon määrittelyyn ja siihen, pitäisikö sen käytöstä tai siirrosta maksaa jotakin ja kuinka paljon.

– OECD:n nykyisten ohjeiden mukaan aineettoman oikeuden olemassaolon arvioinnissa tulee noudattaa varovaisuutta, koska kaiken tutkimus- ja kehitystyön tai markkinointiponnistusten seurauksena ei synny arvokasta aineetonta omaisuutta.

Tämä on seikka, jonka myös veroviranomaisen toivoisi pitävän mielessään, Sandelin sanoo. >>

1/13 VIEW 15

Sanna Laaksonen

Eric Sandelin

APA-menettely kannattaa Advange Pricing Arrangement eli niin sanottu APA-menettely tarjoaa kansainvälisillä markkinoilla toimiville konserneille mahdollisuuden varmistua etukäteen soveltamansa siirto­ hinnoittelun markkinaehtoisuudesta.

T

Lisätietoja: Sanna Laaksonen Senior Manager, KPMG Puh. 020 760 3417 sanna.laaksonen@kpmg.fi Eric Sandelin Partner, KPMG Puh. 020 760 3693 eric.sandelin@kpmg.fi

16 VIEW 1/13

ämä tapahtuu pyytämällä kyseessä olevien maiden veroviranomaisia käynnistämään keskinäiset neuvottelut hinnoittelusta.

– Näin voidaan saada kahden tai jopa useamman maan verottajan kanta ennakkoon. Se on paljon parempi vaihtoehto kuin alkaa selvittää asioita jälkikäteen verotarkastuksessa, KPMG:n siirtohinnoit­ teluyksikön vetäjä Sanna Laaksonen sanoo.

Hän suosittelee APA-menettelyn hyödyntämistä etenkin sellaisissa tilanteissa, joissa siirtohinnoitteluun liittyvät taloudelliset intressit ovat suuret. Myös veroviranomaiset suosittelevat tätä prosessia.

– APA-menettelyjen suosio on kasvanut maailmalla valtavasti. APAn hakemi-

nen on tällä hetkellä mahdollista joissakin valtioissa myös pienemmissä tapauksissa nopeallakin aikataululla. Kustannukset eivät tällöin nouse kovin korkeiksi, kun kyse on yksinkertaisista tapauksista.

Laaksosen mukaan Suomessa on suunniteltu APA-menettelyä koskevia säännöksiä jo pitkään. Veroviranomaiset ovat ennustaneet niiden valmistuvan vuonna 2013.

– APA-menettely on kuitenkin mahdollista jo tällä hetkellä Suomen solmimien kahdenvälisten verosopimusten puitteissa.

KPMG Suomi on aloittanut ensimmäisenä Suomessa APA:a koskevat neuvottelut viranomaisten kanssa. Laaksosen mukaan kokemukset ovat myönteiset.

OSAAJAT ESILLE Partner Paula Holmström on pitkän linjan KPMG:läinen. Nykyään hän työskentelee People Services -yksikössä ulkomaan­komennusten parissa.

Omakohtainen kokemus tukee Paulaa työssään.

Mitä teette People Services -yksikössä?

Tarjoamme kansainvälisten komennusten, palkitsemisjärjestelmien sekä ennakkoperinnän asiantuntijapalveluita. Näistä komennuspuoli on minun vastuullani.

Asiakkaitamme ovat niin isot kansainväliset pörssiyhtiöt kuin pk-yritykset, jotka lähettävät työntekijöitä ulkomaille. Lisäksi palvelemme ulkomaisia yrityksiä, jotka lähettävät työntekijöitä Suomeen.

Hyödynnämme paljon KPMG:n maailmanlaajuista verkostoa paikal­ lisen lainsäädännön ja verotuksen tuntemuksessa.

Vuosikymmenen kokemus kansainvälisistä komennuksista Teksti: Suvi Lavikainen Kuva: Riku Isohella

Mikä on työntekijän kannalta tärkeää, kun ulkomaankomennus on edessä?

Tavallisin syy komennuksen keskeytymiselle on sopeutumisongelmat. Hyvä valmistautuminen ja tavoitteiden asettaminen helpottavat sopeutumista. Myös perheen viihtyvyys on tärkeä tekijä, ja siksi valmennammekin lähtijän lisäksi myös puolison. Käytännön asiat, kuten työluvat ja verotus, kannattaa hoitaa ajoissa kuntoon.

Mitä muuta yrityksen on hyvä ottaa huomioon?

On tärkeää miettiä etukäteen, mitkä ovat komen­nuksen kokonaiskustannukset. Lisäksi on hyvä selvittää, onko kohdemaassa vero­ helpotuksia ekspatriaateille. EU:n ulko­puolella voi koitua maksettavaksi myös toisen maan sosiaaliturvakuluja. Kustannukset koostuvat siis paljon muustakin kuin palkasta, muutosta ja asumisesta. Olisi myös aina tärkeää miettiä, löytyykö palaajalle mielekkäitä tehtäviä kotimaasta. Omassa työssäni mukavaa on juuri se, että pystymme tukemaan yrityksiä laajasti ja kokonaisvaltaisesti.

Minkälaista on työskennellä KPMG:llä?

Tulin KPMG:lle vuonna 2000 valmistuttuani Helsingin yli­opiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Tein alussa melkein kaikkea, ja esimerkiksi yritysverotuskokemuksesta on apua nykyisessä tehtävässäni.

On ollut mielenkiintoista nähdä KPMG:n vero-osaston kasvavan ja monipuolistuvan. People Services on vuosien varrella kasvanut parinkymmenen hengen osastoksi, ja toimintakenttä on laajentunut valtavasti.

Ryhmästämme todella moni on ollut itse ulkomaankomennuksella. Itse olin Dallasissa vuonna 2001 oppimassa lisää kansainvälisistä komen­ nuksista.

Lähtisitkö vielä uudestaan ulkomaille töihin?

Lähtisin mielelläni, mutta pitäisi myös kysyä perheeltäni. Kahden poikani harrastukset ja vanhempainyhdistystoiminta sanelevat arkea. Vapaa-ajalla matkustamme mielellämme. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista on aamulenkki New Yorkin Central Parkissa: siinä pääsin yhdistämään matkustelun ja harrastukseni juoksun.

1/13 VIEW 17

– Kansainvälistymisessä on tärkeää edetä rauhassa askel askeleelta, muistuttaa Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund.

Venäjä vauhdittaa Reiman kasvua Lastenvaatevalmistaja Reiman liikevaihdosta jo 65 prosenttia tulee viennistä. Toimitusjohtaja Elina Björklundin johdolla yrityksen kansainvälistymisessä on käynnistynyt jälleen uusi vaihe.

Teksti: Matti Remes Kuvat: Tomi Parkkonen 18 VIEW 1/13

E

nsi vuonna 70 vuotta täyttävä Reima on hyvä esimerkki siitä, että suomalainenkin yritys voi menestyä kovasti kilpailluilla vaatetusalan markkinoilla. Edellytyksenä on huolellisesti valittu strategia, jonka ytimessä ovat tarkasti hiottu toimintamalli ja kasvu kansainvälisillä markkinoilla.

– Kaiken kaikkiaan jo 65 prosenttia Reiman liikevaihdosta tulee viennistä ja 35 prosenttia kotimarkkinoilta. Vielä viisi vuotta sitten suhde oli päinvastainen, Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund sanoo.

Reima on ollut jo pitkään yksi johtavista lastenvaatemerkeistä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Yritys tunnetaan etenkin kestävistä ja laadukkaista lasten ulkoiluvaatteista.

Myynti Venäjällä kasvaa kohisten Venäjä oli luonnollinen valinta uudeksi aluevaltaukseksi vientimarkkinoilla, sillä yritys on erikoistunut tarjoamaan lastenvaatteita erityisesti viileisiin sääoloihin.

Oman myyntikonttorin Reima perusti Moskovaan vuonna 2010 ja tytäryhtiön seuraavana vuonna.

– Kasvu on ollut huimaa. Tällä hetkellä noin kolmasosa Reiman liikevaihdosta tulee Venäjältä.

Björklundin mukaan onnistuminen Venäjällä edellyttää, että ulkomainen yritys uskaltaa luottaa paikallisuuteen. Reiman tytäryhtiössä kaikki työntekijät ovat venäläisiä.

– Paikallisuus on keskeistä kaikessa kansainvälistymisessä, mutta Venäjällä tämä on erityisen tärkeää. Maa on markki­ nana byrokraattinen. Paikalliset toiminta­ tavat on tunnettava tarkasti, ja tietty varovaisuus on aina paikallaan.

1/13 VIEW 19

– Vuoden ajan toiminut verkkokauppa antaa meille suoran yhteyden kuluttajiin, sanoo Elina Björklund.

Reima Oy ■

on toiminut vuodesta 1944, liikevaihto noin 58,3 Me (2011)

n johtava pohjoismainen toiminnallisten o lastenvaatteiden brändi ja puettavan tekno­ logian tutkimuksen edelläkävijä

■

■

■

■

■ ■

Painopiste Moskovassa ja Pietarissa Venäjällä Reima hoitaa itse yhteydet suuriin tavarataloihin ja vaateketjuihin.

Pienemmistä asiakkaista huolehtivat paikalliset jakelijat, joiden verkosto on koko ajan laajenemassa.

Myynnin painopiste on Moskovassa ja Pietarissa, sillä näillä alueilla on eniten ostovoimaista asiakaskuntaa.

Venäläiset ja pohjoismaiset kuluttajat eivät Björklundin mielestä poikkea kovin paljon toisistaan. Kaikissa maissa äidit haluavat pukea lapsensa hyvin ja lämpimästi.

– Ero syntyy siitä, että Suomessa kiinnitetään enemmän huomiota käytännönläheiseen pukeutumiseen. Venäjällä taas on tärkeää, että lapsi on myös sievästi puettu. Siellä ei pelätä värejä ja koristau­ tumista, kun taas Suomessa lapsen mukavuus on tärkeämpi.

Pää auki Kiinan markkinoilla Vuonna 2011 Reiman kansainvälistymisessä lähti käyntiin uusi vaihe, kun kansainvälinen sijoitusyhtiö The Riverside Company osti yhtiön osake-enemmistön kotimaiselta Vaaka Partnersilta. Samalla toimiva johto vahvisti omistustaan yrityksestä.

Seuraava tähtäin on asetettu Kiinaan.

Viime syyskuussa maassa avattiin kaksi ensimmäistä Reiman myymälää. Lisäksi tavoitteena on saada Reimalle jakelijoita, jotka perustavat myymälöitä ja tuovat brändiä tätä kautta kiinalaisten kuluttajien tietoisuuteen.

20 VIEW 1/13

tuotteet suunnitellaan Suomessa ja tuotetaan Itä-Aasiassa

kuuluu Business Social Compliance Initiative -järjestöön (BSCI)

yy tuotteita lähes 20 maahan, joista tärkeimmät m ovat Pohjoismaat, Venäjä ja Sveitsi

avasi verkkokaupan vuonna 2011 työllistää noin 150 henkilöä

Björklund tuntee sikäläiset markkinat hyvin, sillä ennen nykyistä pestiään hän avasi konsulttina Kiinan markkinoita Reimalle.

Kiinan ohella yhtiö selvittää muidenkin Kaukoidän markkinoiden mahdollisuuksia.

Jossakin vaiheessa myös Pohjois-Amerikka, etenkin Kanada, kiinnostaa.

Euroopassa yhtiö on laajentamassa toimintaansa Pohjoismaiden ja Sveitsin markkinoiden ohella Saksaan, jonne yritys perusti äskettäin myyntitoimiston.

– Kansainvälistymisessä on tärkeää edetä askel askeleelta eikä yrittää haukata liian suurta palaa yhdellä kertaa.

Tarkkaan hiottu toimintakonsepti Tarkkaan valituista markkinoista ja tuote­ valikoimasta huolimatta Reiman liike­ toiminta ei ole nappikauppaa. Vuosittain yhtiö myy noin viisi miljoonaa vaate­ kappaletta.

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta Reima on pystynyt viime vuosina nostamaan liikevaihtoaan selvästi. Vuonna 2009 yhtiön liikevaihto oli 39 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2011 oli jo 58 miljoonaa euroa. Viime vuonna liikevaihto kohosi reilut kuusi prosenttia, ja 60 miljoonan euron raja rikkoutui.

Kasvun taustalla on tuotantoprosessien ja logistiikan huolellinen hallinta.

Yritystä johdetaan ja tuotteet suunnitellaan Suomessa, mutta vaatteet valmis­ tetaan Kaukoidässä, lähinnä Kiinassa.

Siellä alihankkijoiden tekemien tuotteiden

laadusta vastaavat Reiman omat laadunvalvontayksiköt.

Tuotteiden ja uusien materiaalien käyttö- ja laboratoriotestauksista vastaa Kankaanpäässä sijaitseva tutkimus- ja laadunvalvontayksikkö.

Äidit löysivät verkkokaupan Uusien aluevaltausten ohella Reima aikoo vahvistaa asemiaan myös vanhoilla markkinoilla. Viime elokuussa Reima perusti verkkokaupan Ruotsiin ja Tanskaan. Päätöstä vauhdittivat Suomesta saadut myönteiset kokemukset.

Verkkokaupan kauan odotettu läpimurto näkyy Björklundin mukaan selvästi myös lastenvaatteissa.

– Netistä on tullut meille äärimmäisen hyvä kanava. Äidit ovat verkossa, ja heidän ostopiikkinsä ajoittuu viikonloppuihin ja lasten nukkumaanmenon jälkeen.

Verkkokaupassa tehdyt ostokset antavat lisäksi arvokasta tietoa kuluttajien mieltymyksistä ja auttavat kehittämään tuotevalikoimaa asiakkaiden haluamaan suuntaan. Mutta verkkokaupan nopeasta kasvusta huolimatta Björklund ei usko kivijalkaliikkeiden katoamiseen.

– Moni kuluttaja hakee ensin tietoa verkosta, mutta haluaa kuitenkin hypistellä tuotetta kaupassa ennen ostopäätöstä. Näin eri myyntikanavat täydentävät hyvin toisiaan.

Ajankohtaisia julkaisuja Tällä sivulla esitellään KPMG:n tuottamia tutkimuksia, raportteja ja muita julkaisuja ajankohtaisista ilmiöistä ja haasteista, joita organisaatiot eri toimialoilla ja markkinoilla toiminnassaan kohtaavat.

Frontiers in Finance

Frontiers in Tax

Maailmantalouden epävarma tila pitää pankki- ja rahoitus­ alaa tiukasti otteessaan.

KPMG:n globaalin pankki-, vakuutusja rahoitusalan julkaisun aiheina ovat mm. ajankohtaiskatsaus alan sääntelyyn, rahoitusalan yritysten toimielinten tehtävät vaativassa toimintaympäristössä ja kustannusten optimointi.

Frontiers in Tax -julkaisussa käsitellään FATCA-vaatimuksiin suunniteltuja lievennyksiä.

Julkaisussa kerrotaan lisäksi rahoitustuot­ teiden arvonlisäverotuksesta Euroopassa, lähestyvän Alternative Investment Fund Managers -direktiivin vaikutuksista sekä Aasian maiden viranomaisten kiinnostuksesta pankkien toimintaan ja rakenteeseen.

Consumer Currents (issue 14)

Vähittäiskauppaa verkossa

Kaupan alan ja kuluttajateollisuuden ilmiöitä ja kehityssuuntia luotaavan julkaisun aiheina ovat mm. vähittäiskaupan ja tavarantoimittajien yhteistyö, kuinka investoinnit työntekijöihin kannattavat myös laskusuhdanteessa, monikanavaisten toimitusketjujen menestyksekäs hallinta sekä Intian uudistuvan investointilainsäädännön vaikutukset kaupan alaan.

Vähittäiskauppasektoria käsittelevässä artikkeli­ sarjassa KPMG Issues Monitor – Retail tarkastellaan päivittäistavarakaupan verkko­kauppaa ja kilpailukeinoja, joita kauppiaat voivat hyödyntää houkutellakseen kuluttajat verkkoon myös elintarvike­ ostoksille. Lisäksi kerrotaan, miten tekno­ logiakehitys ja muuttuva kuluttajakäyttäytyminen vauhdittavat tulevaisuuden vähittäiskauppakonseptien kehitystä.

Mobiili muuttaa maailmaa – miten pysyä vauhdissa mukana?

Kuluttajien mediakäyt­ täytyminen murroksessa

Artikkelisarjassa The Mobile Evolution – The Challenges and Opportunities of Mobile KPMG:n Teknologia, media ja telekommunikaatio -toimialan asiantuntijat eri puolilta maailmaa luotaavat alan kehitystrendejä ja viimeisimpiä ilmiöitä, jotka auttavat yritysjohtoa löytämään kestäviä ratkaisuja mobiiliteknologian ja -laitteiden kehittyessä ennennäkemätöntä vauhtia.

Tutkimusraportti Digital Debate – The rise of the digital multi-tasker selvittää kuluttajien mediakäyttäytymisen monipuolistumista ja pirstaloitumista yhä useampiin kanaviin.

Keskeinen kysymys esimerkiksi kaupan ja kuluttajateollisuuden alan yrityksille on, mitä uudet mobiilit viestintäkanavat ja kilpailu kuluttajien ajasta ja huomiosta merkitsee mainonnan kannalta – miten ja millä hinnalla halutut kohderyhmät tavoitetaan, ja miten tuloksia mitataan.

Arvonlisäverotus 2013 ja Elinkeinoverotus 2013 (Edita) KPMG:n Edita-kirjasarjan vuoden 2013 painokset elinkeino­vero­tuksesta ja arvonlisä­­verotuksesta ovat ilmestyneet. Arvonlisä­verotus 2013 on käytännön­ läheinen käsikirja, jossa on perus­teellinen tieto arvonlisäverolain soveltamisesta. Elinkeinoverotus-teos toimii erinomaisena apuvälineenä elinkeinoverotuksen konkreettisten ongelmien ratkaisuun.

Tutustu julkaisutarjontaamme osoitteessa www.kpmg.fi 1/13 VIEW 21

Paul Gauguin: Näky saarnan jälkeen (Jaakobin paini), yksityiskohta, 1888. Scottish National Gallery, Edinburgh.

Teksti: Anni Sironen Kuvat: Riku Isohella

Marraskuisena tiistai-iltana Ateneumin taidemuseoon kokoontui reilut 300 kutsuvierasta kun elinkeinoelämän ja talouselämän avainpäättäjiä sekä suuryritysten johtoa saapui vieraaksi KPMG:n perinteiseen Yritysjohdon taideiltaan.

Kaamoksen keskellä kutsuvieraat pääsivät nauttimaan 52 sielua -näyttelyn hehkuvista väreistä ennakkoavajaisissa.

Sielunmaisemaa etsimässä

K

PMG:n toimitusjohtaja Raija-Leena Hankonen (1) iloitsi terve­ tuliais­sanoissaan Ateneumin jatkuvasta positiivisesta kehityksestä ja totesi taidemuseon kulkevan vastavirtaan yhteiskunnan taloudellisessa alamäessä. Vuosi 2012 olikin Ateneumille poikkeuksellisen hieno, sillä taidemuseo järjesti useamman yleisömenestykseksi nousseen taidenäyttelyn. Vuonna 2012 syntyi myös Ateneumin uusi kävijäennätys, kun maaginen 400 000 kävijän raja rikkoutui.

Yritysjohdon taideillan kutsuvieraat pääsivät tutustumaan ennakkoon Ateneumin 52 sielua -näyttelyyn. Symbolismin maailmaa esittelevässä näyttelyssä oli mukana maailmantaiteen suuria mestareita, muun muassa van Gogh, Monet, Gauguin ja Munch, unohtamatta suomalaisista taiteilijoita, kuten Edelfeltiä, Gallen-Kallelaa ja Simbergiä. Teokset on koottu näyttelytiloihin eri teemojen mukaan.

Ateneumin taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila (1) kehotti kutsuvieraita pohtimaan, mikä näyttelyn teemoista kuvaisi parhaiten heidän omaa sielun­maisemaansa. Samalla hän kiitti puheenvuorossaan KPMG:tä pitkä­aikaisesta yhteistyöstä, joka osaltaan mahdollistaa kansainväliset näyttelyhankkeet.

Taidenäyttelyn ohella vieraat pääsivät nauttimaan tasokkaista musiikki­ esityksistä, sillä illan aikana useampaan otteeseen esiintyi duo Iiro Rantala ja Jaakko Kuusisto (2).

22 VIEW 1/13

1

2

3

4

5

6

7

8

9

3 Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki totesi yritysjohdon taideillan olevan aina kohokohta: ”Tänne on mukava tulla tapaamaan ystäviä ja ennen kaikkea tutustumaan upeaan näyttelyyn. On harvinaista, että samassa näyttelyssä on näin monta huipputaiteilijaa.” Puoliso Erja Halmesmäki huomautti, että pääsalissa hehkuneet keltaiset teokset sopivat hyvin kaamosajan keskelle.

4 ”Näyttelyssä on mukana monia taiteilijoita, joiden teoksista pidän. Esillä on kuitenkin hieman erilaisia teoksia kuin mitä aiemmin olen nähnyt. Taulut on koottu hienosti aihepiireittäin”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa pohti Albert Edelfeltin ja Väinö Blomstedtin teosten äärellä.

5 Näyttelyyn tutustumisen jälkeen kutsuvieraat seurustelivat ja nauttivat runsaan buffet-pöydän antimista.

6 Tamro Oyj:n toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi (vas.), KPMG:n Partner Christian Liljeström ja johtaja Laura Liljeström Sampo Oyj:stä viettivät iltaa yhdessä: ”Illan musiikkiesitys oli aivan mahtava. Molemmat soittajat, Rantala ja Kuusisto, ovat virtuooseja”, Ahdekivi kertoi.

7 SATOn hallituksen puheenjohtaja Juha Laaksonen kertoi illan sujuneen vallan erinomaisesti: ”Vincent van Gogh on aina ollut suosikkitaiteilijani. Oma sielunmaisemani näyttelyn tarjonnasta on vielä valitsematta.” Laaksosen seurana oli Fortumilta viestintäjohtaja Mari Kalmari, joka oli jo löytänyt näyttelystä pari suosikkia: ”Lisäksi museonjohtajan idea oman sielunmaiseman etsimisestä oli hyvä idea, se antoi ajatuksia ja hauskan näkökulman kierrokselle.”

8 ”KPMG:n taideilta on mukava traditio ja hyvä tapa tukea kulttuuria. Olemme jo kiertäneet näyttelyn, joka oli vaihteleva ja avasi uusia näkökulmia”, totesi ministeri Christoffer Taxell, joka oli tullut nauttimaan taidenäyttelystä tyttärensä Johanna Taxellin kanssa. Kuvassa myös Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohonen.

9 ”Oli jännittävää huomata, että itse asiassa suomalaiset ovat maalanneet aivan samalla tavalla kuin keskieurooppalaiset kollegansa. Olemme siis olleet osa Eurooppaa”, hallitusammattilainen Maarit Aarni-Sirviö (vas.) pohti. Seurueessa myös Aapo Niemi, osakas Kari Heinistö Aventum Partnersilta sekä Nordic Head of Global Network Banking Ann-Christin Åström Royal Bank of Scotlandista.

1/13 VIEW 23

UUTISIA

Risto Siilasmaa pelkisti hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan tehtävän neljään rooliin: haastaminen, tukeminen, monitorointi ja päätöksenteko.

Petteri Walldén (vas.), Raija-Leena Hankonen, Marina Vahtola, Antti Herlin ja Timo Ritakallio.

Antti Herlinistä

vuoden 2012 hallituksen puheenjohtaja Pitkäjänteinen työ Koneen hallituksen puheenjohtajana ja yhtiön erinomainen kehitys toivat Antti Herlinille arvostetun Chair of the Year 2012 -palkinnon.

Teksti: Matti Remes Kuvat: Ilmarinen

V

uoden 2012 hallituksen puheenjohtajan palkinnon luovuttivat Antti Herlinille elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja tuomariston puolesta Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio Chair of the Year -seminaarissa tammikuussa Helsingissä. Keskeisiä perusteita olivat Herlinin sitoutuminen ja merkittävä henkilökohtainen panos hallituksen puheenjohtajan tehtävään, joka on tuottanut kiistattomia tuloksia.

– Hallituksen puheenjohtaja on ollut avainasemassa yrityksen menestymisessä, palkintoraadin puheenjohtaja Marina Vahtola perusteli.

Erityisenä palkitsemisen perusteena oli Herlinin kyky koota hallitukseen yhtiön liiketoiminnan kehittämisen edellyttämää osaamista ja kokemusta. Hänellä on myös taitoa rakentaa tuloksellinen työnjako hallituksen ja toimivan johdon kesken.

24 VIEW 1/13

Palkitsemisperusteissa mainitaan myös Koneen hyvä maine vastuullisena yhtiönä sekä Herlinin vahva rooli elinkeinoelämän luottamustehtävissä.

Herlin korostaa selkeää roolijakoa Antti Herlin omisti palkinnon Koneen työntekijöille – etenkin etulinjan myynti- ja huoltotehtävissä toimivalle henkilöstölle.

– Minusta tärkeintä ovat selkeät roolit.

Tämä koskee hallituksen ja toimitusjohtajan ohella muutakin henkilöstöä. Kun kaikilla on selkeä mielikuva omista tehtä­ vistään ja päämääristä, olemme voittavassa joukkueessa. Tämä pätee kaikkiin organisaatioihin.

Chair of the Year on tunnustuspalkinto, joka myönnetään vuosittain jokaisen Pohjoismaan parhaalle pörssiyhtiön halli­ tuksen puheenjohtajalle. Heidän joukostaan valitaan edelleen Pohjoismaiden paras hallituksen puheenjohtaja, joka julkistetaan maaliskuussa.

Suomen tuomaristoon kuuluivat Marina Vahtolan ohella vuorineuvos Simo Palokangas, Nokian Renkaiden hallituksen puheenjohtaja Petteri Walldén, Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ja KPMG:n toimitus­ johtaja Raija-Leena Hankonen.

Vuoden 2012 kilpailun ja palkintoseminaarin mahdollistivat KPMG ja Ilmarinen.

Muita yhteistyökumppaneita olivat Talouselämä, Heidrick & Struggles, Merilampi sekä Directors Institute of Finland – Hallitusammattilaiset ry.

Vaatimukset kasvavat Palkintotilaisuuden seminaarissa pohdittiin hallitusten ja puheenjohtajien työhön liittyviä odotuksia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Jan Vapaavuori huomautti, että hallitusten rooli yritys­ maailmassa on korostunut.

– Hallituksen työ on aiempaa strategi­ sempaa ja eteenpäin katsovaa. Hallituk-

KPMG:llä vahvan kasvun vuosi

Christian Liljeström (vas.), Nina Kopola, Hille Korhonen, Risto Siilasmaa ja Petteri Walldén.

Risto Siilasmaa (vas.), Maarit Aarni-Sirviö ja Jan Vapaavuori.

sen jäseniltä edellytetään entistä enemmän kokonaisvaltaista näkemystä.

Nokian ja F-Securen hallituksen puheen­johtaja Risto Siilasmaa pelkisti hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan tehtävän neljään rooliin eli haastaminen, tukeminen, monitorointi ja päätöksenteko.

Käytettävissä olevat metodit hän puolestaan tiivisti neljään englanninkieliseen a:lla alkavaan sanaan: ask, answer, action ja ameliorate (kehitä).

– Yksiselitteistä vastausta hallituksen ja puheenjohtajan roolijaosta ei ole, mutta näistä elementeistä olen ainakin itse löytänyt työvälineet, joiden avulla asioita on pystytty ratkomaan hyvässä hengessä.

Siilasmaan mukaan oleellista on, että hallituksen päätöksentekoprosessi on aina laadukas. Tähän kuuluu muun muassa eri vaihtoehtojen ja riskien perusteellinen puntarointi.

Hallitus linjaa ja valitsee johdon Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö huomautti, että jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä hallituksen tärkein tehtävä on tehdä strategisia linjauksia, mihin suuntaan yritystä viedään. Usein pohdintaan tulee myös toimitusjohtajan vaihtaminen.

– Valintakriteereihin vaikuttaa oleellisesti, mikä on yhtiön tila ja millä aika­ taululla muutoksia tarvitaan vai onko niitä tarpeellista ylipäänsä tehdä.

Talouselämän päätoimittaja Reijo Ruokasen moderoimaan paneelikeskusteluun osallistuivat Petteri Walldén, Risto Siilasmaa, Alkon toimitusjohtaja Hille Korhonen, Suominen Oyj:n toimitusjohtaja Nina Kopola ja KPMG:n partner Christian Liljeström.

Kopolan mielestä toimivan yhteistyön hallituksen ja yrityksen johdon välillä tunnistaa siitä, ettei suuria yllätyksiä tule puoleen tai toiseen.

– Yllätyksettömyys on hyvä mittari suhteen toimivuudesta Liljeström huomautti, että erittäin vahva toimitusjohtaja suhteessa hallitukseen voi olla riski. Tästä esimerkkejä ovat Lehman Brothersin ja Bear Sternsin kaltaiset yhtiöt, joissa johdon tekemisiä ei osattu tai uskallettu kyseenalaistaa ennen vuoden 2008 finanssikriisiä.

– Toimitusjohtajina oli pitkään toimineita yritysjohtajia. Hallitukset luottivat, että he hoitavat hommat ilman kyseenalaistamista ja keskustelua.

KPMG Oy Ab:n 30.9.2012 lopussa päättynyt tilikausi oli jo toinen perättäinen vahvan kasvun vuosi. Yhtiön liikevaihto nousi 10 prosenttia edellisestä tilikaudesta ja oli nyt 95,8 mil­joonaa euroa. Kasvu oli kovempaa kuin muissa Suomen Big 4 -yrityksissä. KPMG:n henkilöstömäärä kasvoi 83 henkilöllä ja oli tilikauden lopussa 769.

KPMG Internationalin jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto kohosi tilikaudella 2011–12 USD 23,03 miljardiin. Kasvua oli paikallisissa valuutoissa mitattuna 4,4 prosenttia edelliseen tili­ kauteen verrattuna. KPMG:n globaali henkilöstömäärä kasvoi 5 prosenttia.

Tilikauden lopussa KPMG:llä työskenteli 152 000 henkilöä 156 maassa.

Lisätietoja KPMG:n toiminnasta tilikaudella 2011–12 löytyy KPMG Oy Ab:n sekä KPMG Internationalin vuosikertomuksista osoitteissa www.kpmg.fi ja www.kpmg.com.

KPMG Davosissa KPMG toimi tänäkin vuonna Maailman talousfoorumin (WEF) yhtenä strategisena yhteistyökumppanina, kun eturivin yritysjohtajat, johtavat poliitikot ja tutkijat sekä talouselämän vaikuttajat ympäri maailmaa kokoontuivat Sveitsin Davosiin WEF:n vuosikokoukseen tammikuun lopulla.

KPMG:n jäsenyritysten edustajat osallistuivat KPMG Internationalin pääjohtaja Michael Andrew'n johdolla keskusteluihin, joiden aiheina olivat talouden kehitykseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet niin maailmanlaajuisesti, alueellisesti kuin toimialoittain. Tänä vuonna kokouksen pääteemana oli Resilient Dynamism.

Davosin keskusteluihin pystyi osallistumaan entistä paremmin ja reaaliaikaisesti KPMG:n Facebooksivuilla, LinkedInissä ja Twitterissä sekä WEFlive.com -sivustolla.

Lisätietoja: www.weforum.org ja www.kpmg.com

1/13 VIEW 25

UUTISIA Teksti: Suvi Lavikainen Kuva: Riku Isohella

KPMG ja Tanja Poutiainen jatkavat pitkäjänteistä yhteistyötään

S

ponsoriyhteistyön jatkosopimuksen myötä Tanjan ja KPMG:n jo vuonna 2005 alkanutta menestyksekästä yhteistyötä jatketaan vuoden 2014 kevään loppuun asti.

Tanjan päätavoite ensi kaudelle onkin mitalisijat Sotshin talvi­ olympialaisissa 2014.

Tällä kaudella Tanja ylsi hienosti palkintopallisijoille maailman cupin pujottelussa mm. Flachaussa Itävallassa ja kotiyleisön edessä Levillä marraskuussa. Lapista kotoisin olevan Tanjan suosikkirinne löytyy Leviltä, joten kakkossija Levillä tuntui erityisen makealta.

– Pitkäjänteisyys antaa mahdollisuuden jatkaa toimivaa yhteistyötä. Pääsen yhä paremmin tutustumaan KPMG:n toimi­ alaan ja erityyppisiin suomalaisyrityksiin sekä varautumaan huippu-urheilun jälkeiseen aikaan, taloustieteitä opiskeleva huippu-urheilija kertoi.

52 sielua -näyttely kosketti Julkistamisen yhteydessä Tanja ehti vierailla Ateneumin kiitellyssä 52 sielua – Symbolismin maisema 1880–1910 -näyttelyssä.

Näyttelyn monista mestariteoksista mm. tanskalaisen taiteilija Jens Ferdinand Willumsenin alppimaisemiin sijoittuva Aurinko eteläisten vuorien yllä -teos (1902) teki Tanjaan vaikutuksen.

Suomalaiset taiteilijat olivat näyttelyssä hyvin edustettuina.

Paljon maailmalla matkaavaa Tanjaa ihastuttivat myös suomalaistaiteili­ joiden kuvaamat maisemat.

– Huomaa kyllä, mitkä ovat kotimaisten taiteilijoiden teoksia.

Maisemat ovat hyvin suomalaisia, Poutiainen pohti Gallen-Kallelan Keitele-teoksen edessä.

Kilpailujen keskellä on harvoin aikaa vierailla museoissa.

Liikenevän vapaa-ajan Tanja käyttää usein kaupunkikulttuuriin tutustumiseen.

– Keski-Euroopan vanhat kaupungit ovat nähtävyyksiä jo itsessään, hän toteaa.

Ateneumin vaihtuvissa näyttelyissä Tanja on vieraillut vuosittain. Parhaiten alppihiihtäjän mieleen on jäänyt vuonna 2009 järjestetty Kalevalan juhlavuoden suurnäyttely, mutta myös viimevuotinen Helene Schjerfbeck -näyttely teki suuren vaikutuksen.

Tanjan kuulumisiin voi tutustua kilpailukauden aikana KPMG:n Facebook-sivulla www.facebook.com/kpmgfinland ja Tanjan kotisivuilla www.tanjapoutiainen.com.

KPMG:n ja Ateneumin yhteistyö jatkuu vuosina 2013–15 KPMG Oy Ab on solminut Ateneumin taidemuseon kanssa sponsorointiyhteistyötä koskevan jatkosopimuksen vuosiksi 2013–15.

KPMG on Ateneumin pitkäaikaisin yhtäjaksoinen pääyhteistyökumppani. Yhtiö on tukenut Suomen kansallisgalleriaa jo vuodesta 2003.

Päättynyt sopimuskausi oli vuoden 2012 osalta ennätyksellinen. Ateneumissa kävi yli 400 000 vierasta, mikä on museon uusi ennätys. KPMG:n Ateneumissa järjestämiin seminaari-, sidosryhmä- ja kutsuvierastilaisuuksiin saapui yli 1 800 vierasta.

Uudella sopimuskaudella monimuotoisia yhteistyöaktiviteetteja kehitetään entisestään.

Yksi Ateneumin vuoden 2013 päänäyttelyistä on Linnan aarteet, joka on avoinna yleisölle 12.4.–1.9.2013. Presidentinlinnan peruskorjauksen aikana on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua

26 VIEW 1/13

Albert Edelfelt: Nyländska Jaktklubbenin soutusatama Helsingissä, 1899, öljy Ateneum, kok. Kuva: Valtion taidemuseo / Kuvataiteen keskusarkisto, Hannu Karjalainen.

rakennuksen kätkemiin taideaarteisiin Ateneumissa.

Kevään 2013 Ateneumin tarjontaan kuuluu myös Eero Järnefelt 150 vuotta -näyttely, joka on avoinna yleisölle 25.1.–28.4.2013.

Lisätietoja: www.kpmg.fi, www.ateneum.fi

Yhdeksän suomalaisyrityksen yritysvastuutyö sai tunnustusta

Autoteollisuus siirtyy yhä enemmän kehit­tyville markkinoille Autovalmistajat keskittyvät KPMG:n tekemän globaalin tutkimuksen mukaan lähitulevaisuudessa perinteisten autojen polttoainetehokkuuden lisäämiseen ja päästöjen vähentämiseen, eivät sähkö­ autoteknologian kehittämiseen.

KPMG haastatteli vuonna 2012 KPMG’s Global Automotive Executive Survey 2013: Managing a multidimen­ sional business model -tutkimukseensa 200 autoteollisuuden avainhenkilöä.

Mukana oli autonvalmistajien, alihankkijoiden, jälleenmyyjien, rahoituspalvelujen tarjoajien, vuokraamoiden ja muiden palveluntarjoajien edustajia 31 maasta ympäri maailmaa.

Autoteollisuuden tulevaisuudennäkymiä muuttaa myös tuotannon keskittyminen kehittyville markkinoille. Lähes 60 prosenttia vastaajista sanoi lisäävänsä investointeja BRIC-maihin, Brasiliaan, Venäjälle, Intiaan ja Kiinaan. Näissä maissa odotetaan viiden vuoden sisällä myytävän yli puolet maailman uusista autoista.

Autotuotanto vähenee Länsi-Euroopassa, etenkin Espanjassa, Italiassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Uusin trendi on, että kehittyvien markkinoiden autovalmistajat rakentavat tuotantokapasiteettiaan myös läntisten markkinoiden liepeille. Kiinalaisten autonvalmistajien tulo itäiseen Eurooppaan voi autonvalmistuksen lisäksi laittaa uusjakoon myös alihankintaverkoston.

Lisätietoja: Kim Lehto, Director, KPMG, puh. 020 760 3989, kim.lehto@kpmg.fi

Yhdeksän suomalaisyritystä on päässyt mukaan Robeco­ SAM:n ja KPMG:n julkaise­ maan The Sustainability Yearbook 2013 -julkaisuun.

UPM-Kymmene palkittiin metsä- ja paperiteollisuus­ toimialan parhaana. Nokia palkittiin hopeamitalilla viestintäteknologia­toimi­ alalla. Kesko ja Outokumpu saavut­tivat pronssimitalit omilla toimialoillaan. Mukaan pääsivät myös Fortum, Metso, Neste Oil, Outotec ja Rautaruukki.

The Sustainability Yearbook julkaistiin nyt kymmenennen kerran.

Arvioiduista reilusta 2000 yrityksestä vain 15 prosenttia pääsi mukaan julkaisuun. Kultamitalit annetaan toimialalla parhaiten suoriutuvalle yritykselle sekä niille yrityksille, joiden tulokset ovat yhden prosentin sisällä toimialajohtajan tuloksesta. Kultamitalin on saanut yhteensä vain 2,5 prosenttia arvioiduista yrityksistä.

Julkaisu evästää sijoittajia eri puolilla maailmaa ja listaa ne yritykset, jotka parhaiten ottavat toiminnassaan huomioon yritysvastuuseen liittyvät mahdollisuudet ja riskit.

– On todella hienoa nähdä yhdeksän suomalaista yritystä ja yksi toimialansa paras mukana The Sustainability Yearbook 2013 -julkaisussa. Sijoittajat ylipäänsä ja vastuulliset sijoittajat erityisesti kiinnittävät entistä enemmän huomioita vastuullisuusasioihin tehdessään sijoituspäätöksiä, ja odotammekin näkevämme tulevaisuudessa useampia suomalais­ yrityksiä mukana julkaisussa, kommentoi Tomas Otterström, joka vastaa Suomen KPMG:n yritysvastuu- ja vastuullisen sijoittamisen palveluista.

Lisätietoja: Tomas Otterström, Partner, KPMG, puh. 020 760 3665, tomas.otterstrom@kpmg.fi

Reijo Karppisesta Vuoden yritysjohtaja ja Blanccosta Vuoden yritys Yrittämisen tulevaisuus 2013 -seminaarissa julkistettiin 19.11. Vuoden yritysjohtaja 2012 ja Vuoden yritys 2012. Raadin valitsemat Reijo Karppinen (vas.) ja Kim Väisänen (Blancco). voittajat olivat Dynaset Oy:n toimitusjohtaja Reijo Karppinen ja Blancco Oy. Kauppalehti ja OP-Pohjola-ryhmä järjestivät jo yhdeksättä kertaa Yrittämisen tulevaisuus -tapahtuman, joka on pk-yrittäjien ja yrityselämän vaikuttajien tulevaisuutta tarkasteleva seminaari. Valtakunnalliseen seminaariin osallistuu vuosittain satoja pk-yrittäjiä ja yritysjohtajia eri puolilta Suomea. Kilpailut toteuttaa Kauppalehti/Balance Consulting, ja voittajat valitsee yhdessä nimetty kilpailuraati. KPMG toimi tapahtuman yhtenä pääyhteistyökumppanina jo neljättä kertaa.

Yrittämisen tulevaisuus 2013 -seminaarin teemana oli tällä kertaa Venäjän kilpa­ kenttien kutsu. Seminaarin puhujina olivat mm. OP-Pohjolan-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb sekä Head of Markets, KPMG, Russia and the CIS Marc van der Plas.

1/13 VIEW 27

A981

Löydämme selkeän ratkaisun Autamme asiakkaitamme menestymään monimutkaistuvassa maailmassa.

Tulevaisuuden kilpailukyky luodaan tänään, osaavan asiantuntijan kanssa. kpmg.fi

© 2013 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative (“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and “cutting through complexity” are registered trademarks or trademarks of KPMG International.