Kotona 2/2015 by SATO Oyj

L EHT I

SATO N

AS U K K AI L L E

2—2 015

new! • ne w !• !•

w! •

new!

•n

J OUKO N VINKKI: L I N N U N P Ö N TTÖ AVAI M I L L E 2 3 • SATO N H E L M I : ST UD I O KOT I 24 • KOT I KUL M A : P I RT E Ä P I HLA JA MÄ KI 28

!•

Villiyrtit tutuiksi 10 • Hyvä yö olohuoneessa 18 Klaus Härö ja rakkaus 14 • Savuton koti 16

! • new

e! Welcom to.fi Visit sa sh! l g in En i

new

new! • !• ne

A S UM I S EN

TERVETULOA ASIAKASTAPAHTUMIIN! Varaa sirkuslippusi 9.6. klo 9 alkaen osoitteessa: sato.fi/asiakastapahtumat Paikkoja rajoitetusti.

Sirkus Finlandia SATO tarjoaa kesän ja syksyn aikana asukkailleen Sirkus Finlandian näytöksiä Jyväskylässä, Oulussa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. SIRKUS FINLANDIA

Jyväskylässä 8.7., Oulussa 30.7., Turussa 27.8., Tampereella 10.9. ja Helsingissä 7.10.

Maks. 4 lippua / asiakaskortti

Lisätietoja tapahtumista sato.fi:ssä. Tilaisuudet ovat SATOn asukkaille maksuttomia. Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Tervetuloa!

PÄ ÄK I R JO I T US KESÄ— H E INÄ— E LO SISÄ LTÖ

—

2—2 01 5

A JA SSA

Ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä 10

—

R U OKA A

KOT IP IH A LTA

Villivihannesten keräily eli hortoilu on helppo harrastus. Lähiruokaa ovat piha ja metsät pullollaan. 14

—

P U H E E NV U O RO

Rakkaus. Elokuvaohjaaja Klaus Härölle rakkaus lapsiin on läsnäoloa ja rajojen asettamista. 16

—

JÄR J E ST YSSÄ Ä NNÖT

Kohtelias tupakoitsija ottaa myös naapurit huomioon. 18

—

KOT I

KU NTOO N

—

JO U KON

Monikäyttöhuone. Kirkkonummelalaiskodin olohuone on samalla myös äidin makuuhuone. V INKKI

Tee itse linnunpönttö avainten säilytyspaikaksi. 24

—

SATON

H E LM I

SATO studiokodeissa pieneen tilaan on mahdutettu ison kodin toiminnallisuus. 26

—

PARA STA

KODISSA NI

Asukasaktiivi Mirva Kiviö: ”Tänne on vuosien saatossa muodostunut kiva yhteisöllinen tunnelma, jossa naapuriapua saa vaikkapa tietokoneen asennuksen tai pienten remonttihommien kanssa.” 28

—

KOT IKU LM A

Pihlajamäen yhtenäinen arkkitehtuuri on oman aikakautensa taidonnäyte. 33

—

Tule malliksi JOKAINEN MEISTÄ VOI OLLA oman elämänsä malli. Me SATOssa haluamme korostaa tätä. Haemme mainoskuviimme ihmisiä, jotka ovat asukkaitamme. Pyydämmekin sinua nyt malliksi. Voimme kuvata sinut yksin tai perheesi kanssa kodissasi tai talosi alueella. Tarkemmat ohjeet ja ilmoittautumislomakkeen löydät lehden sivulta 5 ja osoitteesta sato.fi/malli. Kevään siivouspäivä meni, mutta syksyllä on tulossa uusi 29. elokuuta. Asukasfoorumi on päättänyt aktivoida SATOn asukkaita siivoamaan kaappinsa ja tuomaan ne kiertoon pihakirppikselle. Asukasfoorumiin kaivataan apua, jotta saadaan mahdollisimman moni talo ja sen asukkaat mukaan tapahtumaan. Seuraavaan asukasfoorumiin kannattaa ilmoittautua mukaan, ilmoittautumisosoite on sivulla 6. Joko olet käynyt lukemassa SATOn blogia Olkkari.fi? Nyt kannattaisi. Sisustusarkkitehtimme Veera antaa siellä hyviä vinkkejä Omatoimiremonttisetin käytöstä sekä muustakin kodin tuunauksesta ja sisustamisesta. SATOja ideoita -juttusarja jatkuu ainakin tämän vuoden. Tässä numerossa yritämme myös helpottaa kesälomastressiä. Hyvän lomafiiliksen voi saada vaikkapa sivun 8 konsteilla. Leppoisaa kesää!

AR KIT U NNU ST U S

Triathlonisti Kaisa Lehtonen: ”En ole koskaan ollut kokonaista viikkoa harrastamatta liikuntaa.” 34

—

SATO -E DU T

Parhaat edut juuri sinulle sato.fi/asiakasedut.

Monica Aro SATOn asiakkuus- ja viestintäjohtaja viestinta@sato.fi

”USKON, ETTÄ ARJESSA TARVITAAN TIHEÄSTI AIHETTA PIENIIN JUHLIIN.” — Klaus Härö rakkaudesta s. 14–15

a n nope o k u o J Katso svinkki s. 23 sisustu

SATO-konsernin asiakaslehti 48. vsk. Painos 29 700 SATO Oyj, Panuntie 4, PL 401, 00601 Helsinki, puh. 0201 344 000, etunimi.sukunimi@sato.fi, sato.fi Päätoimittaja Monica Aro, puh. 0201 344 006 Toimitus-päällikkö Taina Hakamäki, puh. 0201 344 055 Toimitusneuvosto Monica Aro, Jan Bertills, Taina Hakamäki, Riitta Lindgren, Kimmo Ruokoniemi Kustantaja ja toimitus A-lehdet Dialogi Oy, PL 410, 00811 Helsinki, puh. 09 4242 7330, etunimi.sukunimi@dialogi.fi Sisältöjohtaja Outi Gyldén Toimituspäällikkö Eeva Lauronen Ulkoasu Jessica Leino Tuottaja Irene Dahlman Painopaikka Forssa Print, Forssa 2015 Paperi Edixion Offset 120 gm2, kansi: Edixion Offset 170 gm2 Tilaukset ja osoitteenmuutokset viestinta@sato.fi ISSN 1796-2439 Kotona on Aikakausmedian jäsenlehti Kotona-lehti ilmestyy 4 krt. vuodessa Seuraava numero ilmestyy 11.9.2015.

2—2 015

Omin jaloin liikkeellä Hissiä tai liukuportaita ei aina tarvita. Portaita kiivetessä askelia kertyy päivän mittaan kuin huomaamatta.

2—2015

KU VA GET T Y IM AGES

AJASSA

NE L JÄ

POIN TT IA

Missä ja milloin vain — Koti ja pihapiiri ovat täynnä liikuntapaikkoja – vieläpä ilmaisia. Ota mallia lapsista, jotka kiipeävät puissa, roikkuvat kaiteissa, hyppivät ja pomppivat. Mitä liikunnallista puuhaa sinä keksisit?

Tartu haasteeseen — Ensin lankutushaaste, sitten punnerrukset ja kyykyt. Kehon omaa painoa käyttäen saa hien pintaan ja kaikki lihasryhmät treenattua. Sosiaalisessa mediassa voi haastaa mukaan kaverin ja kehuskella omalla suorituksella.

Naapurukset 1940-luvulta

kotiliikunta Hyödyt irti — Ikkunanpesun ja moppauksen voi ottaa myös liikunnan kannalta. Kun touhuat pari tuntia tehokkaasti rätti kädessä, voit huoletta palkita itsesi lempiherkullasi.

Ammattilainen apuun — Kotitreenaamisen ei tarvitse olla mielivaltaista huhkimista. Moniin lajeihin saat opastusta myös netissä. Kokeile vaikka Yoogaia-palvelua, joka tarjoaa esimerkiksi pilates- ja kahvakuulatunteja.

Iloisia tervehdyksiä ja lämpimiä halauksia oli ilmassa, kun Pommisuojan lapsiksi itseään nimittävä ryhmä tapasi toisensa toukokuusssa. Pirteät herrat ja rouvat ovat SATOn ensimmäisessä talossa asuneita lapsia, joiden ystävyys on perua 40–luvun yhteisistä pihaleikeistä. Yhdessä on koettu sota-ajan pommitukset, käyty koulua, kisailtu ja vietetty teinivuodet. Naapuruus on kantanut aina näihin päiviin, sillä Pommisuojan lapset kokoontuvat edelleen säännöllisesti vaihtamaan kuulumisia. SATOn 75-vuotisen taipaleen kunniaksi myös nykyiset satolaiset pääsivät mukaan lounaalle ja kuulemaan tämän mahtavan joukon tarinoita. •

Säästä ja voita

IN SPIRAATIO

Asuuko talossanne vettä säästävää väkeä? SATO järjestää vedensäästökilpailun, jossa eniten vettä säästänyt talo palkitaan.

Äidille ja tyttärelle

Katse parvekkeelle

Paikka kaikelle

Muuttunut elämäntilanne, aiempaa pienempi vuokrakoti. Siinä lähtöasema tälle sisustus ja life style –blogille. Äiti ja päiväkoti-ikäinen tytär ovat muuttaneet hiljattain, ja laittavat nyt kotia oman näköisekseen pienillä yksityiskohdilla ja pintaremontilla. Samalla eletään tavallista lapsiperhearkea: tehdään ruokaa, leikitään, luetaan ja löhötään. • hunajaista.com

Asuuko sinussakin pieni parvekepuutarhuri? Hae inspiraatiota puutarhablogeista. Katsasta vaikkapa Parveke länteen –blogi, jossa seurataan, miten kukkien ja yrttien kasvatus sujuu pienellä kaupunkiparvekkeella. Lisäksi blogi käsittelee parvekkeen sisustamista ja vihannesten kasvatusta osuuspuutarhassa. • parvekelanteen. blogspot.fi

Siivoaminen herättää mielipiteitä, olitpa sitten intohimoinen kodin putsaaja tai sitä kaikin keinoin välttelevä haaveilija. Ammattijärjestäjän pitämässä blogissa pohditaan sitä, pitäisikö koti raivata kuntoon kertarysäyksellä vai vähän kerrallaan, ja miten lastenhuoneen saisi siistiksi kymmenessä minuutissa. • paikkakaikelle. wordpress.com

Kilpailuaika on heinäkuun alusta syyskuun loppuun, ja siihen osallistuvat SATOn 100prosenttisesti omistamat talot uudiskohteita ja juuri peruskorjattuja taloja lukuun ottamatta. Kilpailussa seurataan talojen vedenkulutusta ja verrataan sitä aiempaan. Talo, jossa on saavutettu suurin suhteellinen säästö, palkitaan 100 euron lahjakortilla (1/asunto). •

Astu esiin, asukas! Tahdotko näyttää, millaista elämää teillä eletään? Etsimme koteja ja asukkaita mainoskuvituksiin. Kuvia käytetään SATOn mainoksissa, esitteissä sekä sato.fi -sivustolla. Jos innostuit, lähetä kuva itsestäsi ja perheestäsi sekä yhteystietonne (nimet, iät, osoite, puhelin ja sähköpostiosoite) 26.6. mennessä osoitteeseen: sato.fi/malli. Otamme yhteyttä kesän aikana. Lisätiedot: sato.fi

2—2 015

T EKST I JA KU VAT JU HO PAAVO L A

TAPAH TUMAT

Heureka! SATOn koko perheen asiakaspäivä tiedekeskus Heurekassa Vantaalla tarjosi elämyksiä ja oivalluksia niin aikuisille kuin perheen pienimmillekin. 1. Pietarista perheineen Suomeen kotiutunut Sergey Krylov kävi kokeilemassa Heurekan kattoon viritettyä trapetsipyörää ja pääsi ehjänä alas ilman turvaverkon apua. – It’s very risky – Todella vaarallista – kuului lyhyt tuomio naurun saattelemana. 2. Ragnar Estam opasti poikaansa Lucasia kaivinkone-simulaattorin käytössä sillä välin, kun perheen naisväki oli karannut omille teilleen. – Me löysimme isän kanssa kultaa, kun kävimme huuhtomassa sitä. Viemme kullan pankkiin ja otamme rahat, Lucas Estam suunnitteli.

3. Terhi Rouhiainen (vas.) ja Teemu Muttilainen toivat 9-vuotiaan Neean (oik.) ja 12-vuotiaan Miika Mäkelän Heurekaan. – Juuri tänään puhuimme, kuinka kivaa on, kun tällaista järjestetään. Viimeksi kävimme samalla porukalla SATOn tapahtumassa syksyllä katsomassa Muumielokuvaa, Terhi Rouhiainen sanoi. 4. Mari Rantanen, Kasper Korström ja Atso Ojalehto (Marin sylissä) asuvat SATOn asunnossa Pukinmäessä. Heurekassa he kokeilivat muun muassa laitetta, joka painoi heidän kuvansa kolikkoon. – Jokainen sai omaan kolikkoon oman sivuprofiilinsa, mikä oli hauskaa. Muuten eritysesti Atso on tykännyt täällä olevista kaivureista, Mari Rantanen sanoo. •

Lisätietoja ä piksest T SA O-kirp ydän pö kä 29.8. se hjeet: varaamiso npalvelut a ka k su sato.fi/a

Mira Ahonen (vas.) Annemari Savolainen ja Jani Verho katselevat sopivia pöytäpaikkoja loppukesän kirppistapahtumaan.

2—2015

Kirppis tulossa Aktiivinen asukasfoorumi suunnitteli toukokuisessa tapaamisessa loppukesäksi SATOkirppistä, jonne asukkaat saavat varata maksuttomia myyntipöytiä. Tapahtuma järjestetään Sato-talolla Siivouspäivänä 29.8. – Hyvällä tuurilla tästä kehittyy vuotuinen tapahtuma, Jani Verho tuumii. Myös Mira Ahonen innostui ideasta. – Kiva nähdä, miten foorumissa syntynyt idea on nyt toteutumassa, hän sanoo. Asukasfoorumi on asukkaiden ja SATOn yhteinen ideointiryhmä, jossa mietitään yhteisiä tapahtumia, toimintatapoja ja kehitysideoita. Kirppiksen lisäksi foorumi pohti järjestyssääntöjä sekä toimintatapoja asumisen ongelmiin. Foorumiin otetaan mukaan myös uusia jäseniä, joten lue lisää ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa sato.fi/asukasfoorumi. •

kiinnostunut rakentamaan paikkoihin, joissa on hyvät metro- tai raideliikenneyhteydet. – Tämä tulevan metroaseman ympäristö Niittykummussa on yksi Espoon parhaita rakennuspaikkoja sen liikenneyhteyksien ja palvelujen vuoksi. Tavoitteenamme on löytää jatkossa lisää tämän tyyppisiä kohteita, Valkila sanoo. Metrokeskusta ympäröivien kortteleiden kaavoittaminen jatkuu. Alueelle on suunnitteilla lisää SATO-koteja. •

KU VA HANNA-K AISA HÄM ÄL ÄINEN

Espoon Niittykummussa on kaivettu ensimmäiset lapiolliset uuden metroaseman alueen rakentamisen alkamisen symbolina. Metrokeskuksen yhteyteen tulee 169 SATO VuokraKotia kahteen eri taloon. Lisäksi alueella on aiemmin käynnistynyt rakennushanke, johon on valmistumassa 63 SATO-kotia. Metromatka Helsingin keskustaan tulee olemaan noin vartin. SATO OYJ:n toimitusjohtaja Erkka Valkila toteaa, että SATO on erityisen

KUVAT J UHO PAAVOL A

KU VA VIL L E PAL MU

Lapiohommia Niittykummussa

AR JEN

KUM P PANI

Asiakaspalvelupäällikkö Tarja Paananen, Lassila & Tikanoja Oyj

Asiakaspalvelija viihtyy työssään

Millaisia työtehtäväsi ovat? – Toimin asiakaspalvelupäällikkönä Lassila & Tikanojan valtakunnallisessa asiakaspalveluyksikössä Jyväskylässä. Palvelemme asiakkaitamme puhelimitse ja sähköisesti. Viime aikoina olemme panostaneet erityisesti sähköiseen verkkoasiointiin ja sen kehittämiseen. Meillä toimii yhteensä 55 palveluneuvojaa, joista osa palvelee yksityisasiakkaita ja osa yritys- ja avainasiakkaita. Mitkä työtehtävistäsi liittyvät SATOon? – SATO on meille merkittävä avainasiakas, joten hoidamme päivittäin heidän asukkaidensa palvelupyyntöjä. Me autamme esimerkiksi silloin, kun ilmastointi reistailee, hana vuotaa, lamppu on palanut tai autopaikan kanssa on ongelmia.

Taidetta tyhjälle seinälle on vielä perinteisen kellertävä, mutta jo loppukesästä se lienee hyvinkin kirjava. SATO järjestää yhdessä Myyrmäki-liikkeen kanssa kilpailun, jonka voittaja pääsee maalaamaan katutaideteoksensa Myyrmäessä sijaitsevan asuintalon, Virtakuja 2:n päätyyn. – Haluamme olla mukana kehittämässä kaupunginosan viihtyisyyttä ja raikkautta, SATOn aluepäällikkö Mikko Nevalainen (kuvassa) perustelee. Myyrmäki on tullut tunnetuksi suomalaisen katutaiteen mekkana. Kun Myyrmäen aseman remontti valmistui maaliskuussa, sen seinille valmistui Suomen suurin katutaideteos. Nevalaisen mukaan kaupunginosan eloisuus

TALON PÄÄTY

on pitkälti Myyrmäki-liikkeen ja kunnanhallinnon yhteistyön ansiota. – Se mahdollistaa myös meidän projektimme. Lisäksi hankkeeseen osallistuu muita sponsoreita esimerkiksi maalien ja nosturien hankkimiseksi. Me taas tarjoamme kankaan taiteilijalle. Taiteilijat lähettävät luonnoksensa raadille, joka valitsee loppukilpailuehdokkaat näytille. Yleisöäänestys ratkaisee voittajan. Reilun 200 neliön seinämaalauksen on tarkoitus valmistua heinä-elokuussa. – Hyvä maku pitää säilyttää, mutta muuten emme halua millään tavalla ohjata taiteilijoiden vapautta ja näkemystä. Odotan innolla, mitä sieltä mahtaa tulla. • — J U H O PA AVOL A

Millaista yhteistyönne on? – Viimeksi toteutimme SATOn ja meidän järjestelmämme välille yhteyden, jolla tavoitellaan sitä, että palvelupyynnöt kulkisivat järjestelmiemme välillä automaattisesti. Näin asukkaan palvelu hoituu mahdollisimman vaivattomasti ja joutuisasti. Meille on yhteistä, että me molemmat haluamme kehittää palveluja entistä paremmiksi. Mikä on parasta työssäsi? Jokainen päivä ja jokainen asiakas on erilainen. Myös ammattitaitoinen ja mukava porukkani jaksaa ilahduttaa joka päivä. Meillä töissä viihtyminen on sallittua ja jopa suotavaa! Mikä työtilanne on jäänyt sinulle erityisesti mieleen? Erityisen mieluisaa oli SATOn kanssa pidetty asiakaspalvelun yhteistyöpalaveri, jonka tavoitteena oli syventää yhteistyötämme. Ilokseni pääsin tutustumaan ihan livenä heidän asiakaspalveluunsa. • 2—2 015

FA KTA

H OMMA

Ilmoita viasta netin kautta

Miten systeemi käytännössä toimii? Huoltopyyntö jätetään verkossa lassilatikanoja.fi/huolto. Kohdetta hoitava huoltomies näkee pyynnön heti kännykästään. Pyynnön jättäjä saa työtilauksesta seurantalinkin, mikäli on jättänyt sähköpostiosoitteen lomakkeelle. Kun työ valmistuu, hän saa siitä kuittauksen tekstiviestillä puhelimeensa. Myös talosta löytyvä QR-koodi ohjaa sinut suoraan tekemään huoltopyyntöä. Voit käyttää koodia, kun puhelimessasi on koodinlukuohjelma. Joissakin puhelinmalleissa ohjelma on valmiina, joihinkin malleihin sen voi ladata maksuttomasti. Milloin huoltopyynnön voi jättää? Aina kun tarvitaan huoltomiehen palveluita: esimerkiksi kun lamppu on palanut porraskäytävässä tai oven kahva on rikki. Kiireiset työt kannattaa kuitenkin ilmoittaa puhelimitse, esimerkiksi silloin, kun avaimet ovat jääneet kotiin tai jos on epäilys vesivahingosta. •

kuva all over press

SATOn asukkaat voivat jättää huoltopyynnön Lassila & Tikanojalle nyt myös suoraan verkossa QR-koodin avulla. Vikailmoituksen voi lähettää myös sato.fi:n kautta.

Kesällä kotona Kotikissan lomafiilis syntyy helpolla. Aina sitä ei tarvitse lähteä etsimään omaa pesää kauempaa.

Laiskottelu tekee hyvää Arkena elämä menee helposti suorittamiseksi: on töitä, kotihommia, harrastuksia ja muita menoja. Jätä välillä kalenteriin tyhjää tilaa, piilota kello ja vaihda vapaalle. Perustele tämä perheenjäsenille tai muille epäluuloisille vaikkapa terveyssyillä. Laiskottelun on todettu laskevan stressiä ja alentavan verenpainetta.

Tee mitä haluat

Kiitos asiakaspalautteesta! SATO palkittiin Vuoden kehittyjänä Asiakkaan ääni -kilpailussa. Asiakaspalvelun laatu nousi yli 75 prosenttia viime vuodesta. Kilpailussa verrataan keskenään kolmeakymmentä suomalaista Contact Centeriä. Valinnat perustuivat heti asiakaspalvelutilanteen jälkeen lähetettyihin kyselyihin. Asiakaspalvelu mittaa asiakaspalautetta mobiilikyselylllä heti yhteydenoton jälkeen. Palautetta käydään läpi viikottain. – Nyt saatu tunnustus on mahtava kannustus koko tiimille ja olemme siitä hyvin ylpeitä! Kiitos kaikille palautetta antaneille, haluamme sitä jatkossakin, toivoo asiakaspalvelupäällikkö Marika Kyröläinen. • 8

2—2015

Kuka sanoo, että vapaapäivänä pitäisi kohkata ja juosta koko ajan paikasta toiseen? Yhtä hyvin voi jäädä kotiin, ja nauttia sen rauhasta hyvällä omallatunnolla. Jos retkeily ei innosta, vedä verhot alas, ja nauti vaikka hyvästä elokuvasta – ihan keskellä päivää. Kyllä, se on sallittua.

Löydä lähipiiri Vaikka varsinaiselle lomareissulle ei lähtisikään, läheltäkin löytyy paljon puuhaa. Piipahda pihalla tai talon yhteistiloissa rupattelemassa naapurin kanssa tai kutsu ystävä kylään. Monella asuinalueella on tarjolla puistojumppaa tai muuta toimintaa, johon voi osallistua. Jos kaipaat seuraa, tarjoudu vaikka oman talon lapsiperheelle hoitoavuksi tai koiranulkoiluttajaksi tai mummon juttukaveriksi.

Näe lähelle Mitä lähempänä asiat ovat, sitä harvemmin ne huomaa. Kävele lähikauppaan vaihteeksi sitä pidempää reittiä, ja katsele maisemia kaikessa rauhassa. Poikkea vaikka kahvilaan samalla reissulla. Tai vieraile katsastamassa kotiasi lähinnä oleva nähtävyys tai luontoelämys. Milloin viimeksi olet käynyt siellä? Lähiympäristö näyttäytyy aivan uudessa valossa, kun pysähdyt sitä seuraamaan.

Ota piha haltuun Kerrostalon pihalla voi tehdä muutakin kuin grillata. Nauti aurinkoisena päivänä vaikkapa iltapäiväkahvit vaihteeksi piknikhenkeen ulkona, yksin tai naapurin kanssa. Tai rentoudu hetki kirjan kanssa kesästä nauttien.

Ei mitään tekemistä Lomasi on onnistunut, kun jossakin vaiheessa tulee hetki, ettet tiedä mitä tekisit. Nauti siitä. Parhaat oivallukset syntyvät usein juuri silloin, kun mieli virtaa ja ajatukset pääsevät laukkaamaan vapaasti. Kun olet hetken maannut sohvalla, mielessäsi on varmasti jo monta innostavaa puuhaa, mihin seuraavaksi voisit ryhtyä. • — eeva lauronen

Veera Luostarinen istuu bussissa, hän tarkkailee usein taloja: millaisia parvekekaiteita niissä on, millaisia ikkunoita, muotoja ja värejä. – Erilaisten ratkaisujen seuraaminen on elämäntapa, joka inspiroi. Kiinnostuisin näistä varmasti työstäni riippumatta. SATOn sisustusarkkitehdit suunnittelevat tiloja, pintoja ja sisustusratkaisuja. He ovat mukana pohtimassa esimerkiksi tilojen toimivuutta ja sitä, millaisia materiaaleja koteihin valitaan. Tavoitteena on, että pintamateriaalit olisivat pitkäikäisiä ja kokonaisuus mahdollisimman toimiva. – Haluamme hyvällä suunnittelulla vastata mahdollisimman hyvin niihin tarpeisiin, joita asukkailla on nyt ja tulevaisuuKUN SISUSTUSARKKITEHTI

dessa. Silloin kun ratkaisu toimii hyvin, sitä ei välttämättä edes huomaa. Tavallisena työpäivänä Veera saattaa pohtia, miten keittiötä voisi muuttaa käytännölliseksi, miten säilytystiloja saisi lisää tai kuinka talon yhteiset tilat olisivat mahdollisimman viihtyisät ja toimivat. Asukkailta kerätään jatkuvasti palautetta, jotta tiedetään, mihin kaivataan parannusta. – Suunnittelussa otan aina huomioon, millainen ihminen taloon saattaisi muuttaa. Tämä vaikuttaa paljon suunnitteluun. Sisustusarkkitehti vastaa suurista linjoista, mutta asukas voi myös itse vaikuttaa kotinsa ulkonäköön. SATOlta voi pyytää vaikka maalitarvikkeita sisältävän tee-seitse-remonttisetin, johon saa myös maa-

lit sisustusvärivalikoimasta. Omatoimiremontti-ohjeista löytyy tietoa muihin sisustusratkaisuihin, kuten tapetointiin. Veeran mielestä värejä käytetään suunnittelussa aiempaa uskaliaammin. Vaikka kodit olisivat valkoisia, väriä voi olla talon muissa osissa, vaikkapa julkisivussa. Sisustusarkkitehdin työssä parasta on Veeran mielestä työn haastavuus. – Asumisen luulisi olevan yksinkertainen asia, mutta se muuttuu jatkuvasti ja aina voi kehittää jotakin. • — eeva lauronen + YKSI KYSYMYS:

Kesän paras juttu? – Auringonvalo. Auringonpaiste kirkastaa värejä ja saa kaiken näyttämään uudelta.

AILU ”TALOJEN TARKK TI, JOTA ON AMMATTITAUAALLA.” TEEN MYÖS VAP

SATO L A I N EN

kuva juha valkeajoki

Tarkkailija veera luostarinen työskentelee saton sisustusarkkitehtina. seuraa veeran satoja ideoita -blogia osoitteessa olkkari.fi.

2—2 015

RUOKAA KOTIPIHALTA

Kesäkaudella pihat, metsät ja joutomaat pursuilevat vihreää, josta suuri osa sopii syötäväksi. Villivihannesten keräily on syystäkin nosteessa. teksti laura pörsti — kuvat antti vettenranta

1 0

2—2015

”TÄMÄ ON LÄHIRUOKAA, JONKA HIILIJALANJÄLKI ON NOLLA.” – IHAN HYVÄÄ, kommentoi Vanamo Lauronen, 5, pisteltyään juuri ensimmäisen ketunleipänsä. Hetken päästä parempiin suihin on kadonnut kokonainen kourallinen. Vanamo on elämänsä ensimmäisellä villivihannesretkellä Helsingin Kallahdessa isänsä Karo Laurosen kanssa. Oppaana kaksikolla on kännykkä. – Olisi kiva oppia tunnistamaan villivihanneksia paremmin ja hyödyntää niitä ruoissa, Karo Lauronen toteaa. Vanamo innostuu metsässä ensin kävyistä, madoista, ötököistä ja mustikanvarvuista. Hetken etsinnän jälkeen löytyvät ketunleivät, jotka pian on jo syöty, ja lisäksi muutama muukin nettisivujen mainostama herkku: tuossa on nokkonen, ja tuo kolmeen lehdykkään jakautuva kasvi on vuohenputki. Niitä on kaikkialla! Lauroset vasta opettelevat kasveja, mutta harrastus saattaa saada jatkoa. Vanamon tuomio luontoretkestä on nimittäin positiivinen. – Kivaa oli, voisin lähteä uudestaankin. Karo Lauronen on samaa mieltä. – Älytöntä ostaa kaupasta vaikkapa kaukana tuotettua pinaattia, kun lähimetsästä voisi löytyä yhtä maukasta ja terveellistä nokkosta. Salaattiin tai pastaankin villivihannekset voisivat olla hyvä lisä, hän miettii. HORTOILUSTA ELI VILLIVIHANNESTEN

keräämisestä puhutaan nyt kaikkialla. Sana hortoilu tulee kreikan kielen sanasta horta, joka tarkoittaa luonnossa kasvavaa vihreää syötävää. Sen ovat tuoneet Suomeen hortoilu.fi-sivuston perustaneet Raija ja Jouko Kivimetsä. – Horta viittaa siihen, että kyse on oikeasti ruoan eikä vain mausteiden keräämisestä, Raija Kivimetsä sanoo. Hän oppi syötävien kasvien salat jo isoisältään ja on sittemmin syventänyt tuntemustaan aiheesta koulutuksissa ja työssään terveystoimittajana. Jouko hurahti aihepiiriin 1990-luvulla Kreetalla huomattuaan paikallisten mummujen hyödyntävän luonnosta löytämiään herkkuja ruoanlaitossaan jatkuvasti.

2—2015

Raija ja Jouko Kivimetsä ovat kirjoittaneet hortoilusta myös Hulluna hortaan -kirjan.

Kivimetsät ovat pitäneet hortoilukursseja yhdessä 14 vuotta sekä Suomessa että Kreetalla. Tänä vuonna Suomen-kurssit täyttyivät jo tammikuussa. – Alkuvuosina kiinnostus oli satunnaista. Joskus vuonna 2007 tai 2008 alettiin puhua superruoista, ja silloin ryhmät alkoivat täyttyä toden teolla, he kertovat. Superruoasta onkin todella kyse niissä vihreissä, joita on tavattu kutsua rikkaruohoiksi ja kitkeä kovalla vaivalla. Kivimetsät puhuisivat mieluummin rikkausruohoista. – Hortassa on vitamiineja, antioksidantteja, hivenaineita ja kivennäisaineita kymmenkertaisesti viljeltyihin kasveihin verrattuna. Villiyrtit valitsevat itse kasvupaikkansa ja kasvavat juuri sellaisessa maassa, joka niille sopii. Valoa on paljon, ja kasvit kehittävät itselleen voimakkaan antioksidanttisuojan. Pariskunnan omassa keittiössä hortaa käytetään vuoden ympäri vähän joka ruokaan. Raija Kivimetsä tapaa hakea aamuleivälleen tuoreet voikukanlehdet yöpuvussa omalta pihalta. – Voikukkalajeja on Suomessa noin 500. Tutustuminen kannattaa aloittaa sileäreunaisista, koska sahalaitaiset ovat monen suomalaisten makuun karvaita. Eteläeurooppalaisille karvaus on tutumpaa, ja voikukkaa myydään siellä jopa torilla, hän kertoo.

Hän alkoi opetella luonnosta löytyvien kasvien nimiä ja käyttötarkoituksia ja jatkoi aiheeseen tutustumista muutettuaan takaisin Suomeen. – Suomessa parasta antia on villiruoka. Pohjoisia makuja tullaan maistelemaan Lontoosta, Pariisista ja New Yorkista asti, Tallberg hehkuttaa. Hänestä on hullua, että Suomeen tuodaan maailman ääristä monenmoisia salaatteja, kun tuoretta ja maukasta syötävää olisi keväällä ja kesällä luonto pullollaan. Sen hyödyntäminen vaatii vain pientä perehtymistä sopiviin makupareihin. Esimerkiksi pihasaunion kamomillaiset ja ananasmaiset aromit sopivat mainiosti mansikan kanssa. – Rucola kannattaa korvata kokonaan peltokanankaalilla, jota löytyy hyvin yleisesti. Vuohenputkea voi nuorena käyttää salaatin tapaan ja vanhempana kuten lehtipersiljaa, lipstikkaa ja selleriä, Tallberg neuvoo. Hän kutsuu kesäistä luontoa ilmaiseksi supermarketiksi, joka on auki 24/7. – Jokamiehenoikeudet mahdollistavat Suomessa kasvien keräämisen vapaasti. Se on maailmalla harvinaista.

onkin monessa maassa arkea. Huippukokki Sami Tallberg innostui aiheesta 11 vuotta sitten Lontoossa. Hän oli kokkina ravintolassa, jonne hipin näköinen mies toi kesken kiireisintä lounasaikaa säkillisen keräämäänsä merikaalia. – Kokeilin kiehauttaa sitä ja laitoin päälle vähän suolaa ja hollandaise-kastiketta. Se oli tajunnanräjäyttävä makuelämys, Tallberg sanoo. Raaka-aineidensa laadusta tarkka ruoka-ammattilainen tajusi nopeasti, että nyt ollaan aarreaitan kynnyksellä.

HORTOILU ON KIITOLLISTA

VILLIVIHANNESTEN HYÖDYNTÄMINEN

1 2

2—2015

”VILLIYRTTEJÄ VOI KOKEILLA MYÖS GRILLIMAKKARAN KANSSA”, VINKKAA HUIPPUKOKKI.

puuhaa. Herkkuja löytääkseen ei tarvitse lähteä autolla matkojen päähän. Saalista löytyy jokaisen taloyhtiön pihamaalta. – Koiranhihnan kantaman päästä uskaltaa kerätä, kunhan ei ole valtatietä vieressä. Bensakäyttöisen ruohonleikkurin ajamaa aluetta kannattaa välttää, Jouko Kivimetsä sanoo. Jokainen joskus vuohenputkea tai voikukkaa kitkenyt tietää, että ne uudistuvat vauhdilla. Hortoilijan kannalta

Sami Tallberg kokeilee ulkomailla aina mielellään paikallista ruokaa. Suomessa parasta antia on villiruoka.

Karo ja Vanamo Lauronen (oik.) käyvät mielellään retkillä lähimaastossa.

se on vain hyvä asia: tuoretta satoa on luvassa koko kesän. – Välillä kannattaa niittää kaikki alas, koska juuri ne nuorimmat kasvit ovat herkullisimpia. Tutuimpia kasveja voi kerätä kuka tahansa, mutta Kivimetsät suosittelevat syvempää paneutumista aihepiiriin jonkun asiaa tuntevan johdolla. – Luonnossa on myös myrkkykasveja, joten aivan kuten sienestyksessä, tässäkin on opeteltava tunnistaminen huolella. Tietoa voi hyödyntää loppuelämänsä, he korostavat. Sekä Sami Tallberg että Kivimetsät uskovat, että villivihannesten suosio on vasta nupullaan. Sodan jälkeen niille jäi pula-ajan ruoan maine, mutta nyt suuret trendit puoltavat taas läheltä löytyvää ilmaisruokaa. – Tämä on lähiruokaa, jonka hiilijalanjälki on nolla. Rikkausruohot eivät lopu syömällä, Raija sanoo. Sami Tallberg muistuttaa, että hyviä terveysvaikutuksia tulee jo keräämisestä, villivihannesten syömisestä puhumattakaan. – Kun syömme sitä, mitä ympäristö milloinkin tarjoaa, kokemuksemme asuinpaikastamme ja vuodenajasta vahvistuu. Se tekee hyvää, hän miettii. Sitten seuraa vielä kokin kuuma kesävinkki epäilijöille: villiyrttejä voi kokeilla grillimakkaran kanssa. – Jos grillaat urbaanisti kalliolla, löydät todennäköisesti ruoholaukkaa, ahosuolaheinää ja keto-orvokkia. Sivele makkara sinapilla ja silppua näitä päälle. Ruoholaukka antaa sipulisuutta, ahosuolaheinä suolaisuutta ja hapokkuutta ja keto-orvokki aromikkuutta, Tallberg lupaa. •

”VILLIYRTIT VALITSEVAT ITSE KASVUPAIKKANSA JA KASVAVAT JUURI SELLAISESSA MAASSA, JOKA NIILLE SOPII.”

lisätietoa: hortoilu.fi, villiyrttikurssi.fi, samitallberg.com

K AUP UN K I K A SVI T

TO P

Hortoilu kannattaa aloittaa tutustumalla hyvin muutamiin kasveihin. Kaupungissa asuva voi aloittaa vaikkapa seuraavista. • Nokkonen Sisältää paljon rautaa. Käytetään pinaatin tavoin, sopii hyvin kananmunan, tuorejuuston ja kalaruokien seuraan. Polte häviää ryöppäämällä tai lehdet murskaamalla.

• Vuohenputki Lehdet sopivat nuorina salaatteihin, vanhempana toimivat persiljan ja lipstikan tapaan. Purjoperunasosekeitossa purjon voi korvata vuohenputkella. Kukatkin sopivat hyvin käyttöön.

• Siankärsämö Lehdet sopivat salaatteihin, nuput pestoihin pinjansiementen tapaan. Toimii myös mausteena timjamin ja rosmariinin asemesta.

• Voikukka Lehtiä voi käyttää endiivin sijasta, nuput muistuttavat kaprista. Sopii vahvojen makujen, kuten savulihan, seuraksi. Mitä kitkerämpi lehti, sitä enemmän ravintoaineita!

• Peltokanankaali Ruokaisa kasvi, joka sopii käytettäväksi rucolan tapaan. Kukkanuppuja voi käyttää kuten parsakaalia. Kokeile seuraksi anjovista, pekonia, valkosipulia tai sipulia sekä hapokasta salaatinkastiketta.

Jos olet epävarma siitä, onko kasvi syötävä, jätä se väliin. vinkit: raija ja jouko kivimetsä sekä sami tallbergin villiruokakeittokirja (readme.fi)

2—2015

P UHEE N V UO RO

Rakkaus Klaus Härö ei halua ulkoistaa vanhemmuutta. Suhde lapseen syntyy olemalla läsnä. teksti ani kellomäki — kuva antti vettenranta

”LAPSEN JA VANHEMMAN SUHDE on väkevä. Siitä ei pääse koskaan eroon, kuten romanttisista rakkaussuhteista voi päästä. Siinä suhteessa rakentuu myös suuri osa tulevaisuuden minuuttamme. Vuorovaikutus vanhempien kanssa vaikuttaa siihen, miten katsomme itseämme ja miten osaamme elää tätä elämää. Lapsuuden minä kuoriutuu aikuisillakin nopeasti esiin. Viisikymppinen mies voi saada puuskaisia raivareita kuin 15-vuotias poika, kun tulee puhe vanhemmista. Aina on kaunista tavata myös heitä, jotka lempeydellä palaavat apua tarvitsevan, ikääntyvän vanhempansa luokse. Riippuvuussuhteesta on tullut kunnioittavaa kanssakäymistä ja syvää rakkautta. Lapsen ja vanhemman suhde on vahvasti läsnä monissa elokuvissani. En ole koskaan tietoisesti päättänyt käsitellä sitä, mutta se herättää minussa voimakkaampia tunteita kuin vaikkapa ystävyyssuhteet. MENETIN MOLEMMAT VANHEMPANI aikuisiällä. Kaipuu tuntuu yhä voimakkaana. Äiti kuoli, kun olin parikymppinen, ja isäni viime vuonna. Olin ainoa lapsi, ja se on varmasti vaikuttanut kykyyni tarkastella vanhempia ihmisiä ja viehättyä tarinoista. Minulla on viisi lasta. Tällä hetkellä elämme 3–11-vuotiaiden kanssa arjessa kiinni. Osoitan teoillani, että lapset ovat minulle tärkeitä ja haluan viettää heidän kanssaan aikaa. Se on sanatonta viestintää, eikä jää huomaamatta. Minulle isänrakkaus on läsnäoloa. Haluan elää niin, ettei tarvitse vanhuksena ihmetellä, miksi puhelin ei soi. Vaimoni on ollut kotona lasten kanssa nyt 11 vuotta. Päätökseen kypsyttiin matkan varrella, kun lapsi kerrallaan kävi selvemmäksi, ettei töihin olekaan niin kiire. Se tapahtui pakottomasti, kun oivalsimme, että voimme ratkaista

2—2015

asian itse, ilman että mietimme maan tapaa tai ympäristön vaatimuksia. MINUN ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ tässä ajassa sitä, miten lyhyen ajan vanhemmat ovat lastensa kanssa kotona. Lasta on ehkä toivottu vuosia, mutta syntymän jälkeen hänet ulkoistetaan jo muutaman kuukauden ikäisenä toisten hoitoon. Ymmärrän tilanteita, joissa on välttämätöntä lähteä töihin, mutta kyse on myös valinnoista. Jos tyytyy vähän niukempaan toimeentuloon, voi saada enemmän aikaa lasten kanssa. Opettajien ja kerho-ohjaajien rooli lapsen elämässä luotettavina aikuisina on tärkeä, mutta vanhemman tehtävä kuuluu vanhemmille. Vanhemmalla pitää olla rohkeutta puuttua ja rajoittaa tarvittaessa tiukastikin lapsen tekemisiä, toimia suuntaviittana ja opettajana. Eräs viisas kätilö totesi meille, että tässä teillä on vauva, joka ei tiedä maailmasta mitään. Hänelle täytyy opettaa ihan kaikki: mikä on päivä ja mikä yö, mikä ylhäällä ja mikä alhaalla. Samalla tavalla ajattelen ihmiseksi kasvamisesta. Vanhemman tehtävä on auttaa lasta siinä tehtävässä, ja se on mahdollista vain selkeitä rajoja noudattamalla ja olemalla riittävästi läsnä.

rakkauden teko pitää pienelle lapselle jämäkkää kuria ja löysentää otetta sitä mukaa kuin vastuullisuus lisääntyy. Moraali kasvaa vähitellen. Nuorta hämmentää törmätä rajoihin, jos niitä ei ole aiemmin tullut vastaan. Tiukka kuri ei kuitenkaan saa tarkoittaa ilottomuutta ja ankaruutta. Uskon, että arjessa tarvitaan tiheästi aihetta pieniin juhliin. Toivon, että voin olla omille lapsilleni oppaana ja esimerkkinä. Kertomassa, ettei kaikkia virheitä tarvitse itse tehdä. En kuvittele olevani kasvattajana täydellinen, mutta joitakin asioita uskon osaavani heille siirtää opiksi elämää varten.” • AJATTELEN, ETTÄ ON

PUHEENVUOROSSA: Klaus Härö, 44. Asuu Porvoossa. Perheeseen kuuluu vaimo ja viisi lasta. Työskentelee elokuvaohjaajana. Viimeisin elokuva Miekkailija sai ensiiltansa keväällä 2015.

”Haluan elää niin, ettei tarvitse vanhuksena ihmetellä, miksi puhelin ei soi.”

2—2015

JÄ R JEST YSSÄÄN N ÖT

Tupakointi jakaa mielipiteitä ja herättää keskustelua monissa taloissa. Sopu säilyy paremmin, kun tupakoinnista on olemassa selkeät säännöt.

Savuton koti teksti eeva lauronen — kuvitus cajsa holgersson

1 6

2—2015

ovat savuttomia. Näitä ovat esimerkiksi talojen rappukäytävät ja hissit. Niissä vuokrasopimuksissa, jotka on solmittu vuoden 2008 jälkeen, tupakointi on kielletty myös asunnoissa. Tarkista tupakointisäännöt omasta vuokrasopimuksestasi.

KAIKKIEN SATO-TALOJEN YHTEISET TILAT

NOUDATA HYVIÄ käytöstapoja myös tupakoidessasi. Huomaavainen tupakoitsija huolehtii siitä, että savu ei kulkeudu suoraan toisen kotiin tai parvekkeelle. Tupakointi parvekkeella tai talon tuuletuskanavien edessä voi häiritä naapuria, samoin parvekkeelta maahan pudonneet tupakantumpit.

PST, SIISTI KA TUPAKOINTIPAIK ON KAIKILLE KIVEMPI.

säilyy, kun jokainen tupakoitsija huolehtii talon tupakointipaikan siisteydestä ja tumppien päätymisestä tuhkakuppeihin. Tupakointipaikan sopivasta sijainnista asukkaat voivat sopia esimerkiksi asukaskokouksessa yhdessä isännöitsijän kanssa. NAAPURISOPU

koko SATOn kiinteistö on savuton. Näissä taloissa tupakoimattomuus sisältyy talon vuokrasopimusehtoihin. Asukas on vastuissa myös vieraistaan. Kerro siis myös vieraillesi, että tupakointi talon pihalla ja parvekkeella on kielletty. • UUSISSA JA PERUSKORJATUISSA TALOISSA

2—2 015

Mia Ahosen makuuhuone on olohuoneessa. Huoneen tärkein oleskelupaikka muodostuu kahdesta sängystä, jotka naamioituvat muhkeaksi sohvaksi. teksti ja tyyli anne sneck — kuvat tiiu kaitalo

Monikäyttöhuone

1 8

2—2015

KATSO KAIKKI TEE ITSE -OHJEET OSOITTEESTA SATO.FI/KOTONA.

KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA Mia Ahonen asuu kolmen tyttärensä kanssa Kirkkonummen keskustassa. 75-neliöisessä kolmiossa asunnon kaksi makuuhuonetta jakavat tyttäret, 9-vuotias Nelli, 15-vuotias Wanja ja 19-vuotias Fanny. Olohuone toimii Mian makuuhuoneena sekä televisiohuoneena. Tosin tytöt eivät juuri tarvitse televisiota, sillä useimmiten he katselevat leffat ja muut omilta läppäreiltä ja tabletilta. Perjantaisin äiti ja tyttäret viettävät leffailtaa yhdessä, ja silloin tarvitaan suurta sohvaa. Mia kertoo ko-

keilleensa myös vuodesohvaa, mutta nukkuu silti mieluummin oikeassa sängyssä. Siksi olohuoneen sohva on koottu kahdesta sängystä, joista toinen on myös Mian vuode. Toinen sänky toimii tarvittaessa vierassänkynä. Vuodevaatteet sijataan pyörillä kulkeviin laatikoihin sängyn alle – petaaminen käy yhtä sukkelasti, kuin minkä tahansa sängyn petaaminen. Päiväpeitto sängylle, samanlaisesta päiväpeitosta ommellut tyynyt selkänojiksi ja sänky muuntuu päivän ajaksi sohvaksi. •

2—2015

Vuoteiden samanväriset päiväpeitot ja sohvatyynyt tekevät niistä päivisin sohvan, jossa myös Nelli ja Myy-marsu viihtyvät. Vanhoista maitopulloista ja uusista keraamisista pulloista tulee kaunis sommitelma.

2 0

2—2015

ORISTE K Ä IN E S Ä V Ä T T Y NÄ LATUISTA A A M Y A R P S Y T H ON TE TA. WC-PAPERIRULLIS

PÄIVÄPEITOSTA OMMELTIIN KAKSI PITKÄÄ PUTKITYYNYÄ SELKÄNOJAKSI.

AN HIOTUN PUUPINNJALLA PESU JUURIHARVALLA JA MÄNTYSUO VIIMEISTELEE PUUPINNAN.

Kulmittain olevista sängyistä muodostuu sohva. Eurolavasta tehty pöytä on sopivasti raffi ja toisaalta siisti.

2—201 5

HELPPOTEKOISEN PRINTTITYYNYN PÄÄLLE OMMELTIIN SOMISTEEKSI KORISTENAUHAA.

Mia säilyttää vuodevaatteet pyörällisissä laatikoissa sängyn alla. Illalla päiväpeitto ja tyynyt nostetaan sängyltä, ja peitto ja tyyny pedataan vuoteelle. Mian sänkyyn hankittiin 5 cm paksu petauspatja, joten nyt sängyt ovat yhtä korkeita. Keltainen tehosteväri piristää mustavalkoista kokonaisuutta.

2 2

2—2015

kkejä kotiisi vin Haluatko mme? a lt imittaja sisustusto ia kodistasi v Lähetä ku seen: osoittee to.fi kotona@sa

ohjeet ja kuvausjärjestely jouko korkeasaari — kuvat juho valkeajoki

KOTONA-LEHDEN ASKARTELUVINKIT SUUNNITTELEE KUVATAITEILIJA JOUKO KORKEASAARI, JONKA INTOHIMONA OVAT TEE SE ITSE -IDEAT. VINKIT OVAT NOPEITA, EKOLOGISIA JA HELPPOJA.

JO UKO N

VI N K K I

Tee itse avaimille oma koti linnunpönttöön ja kiinnitä se eteisen seinän katseenvangitsijaksi.

Pesä avaimille Tarvitset: # kangasta # liimaa # sakset # mattopuukon # pyykkipoikia # pienen ruuvikoukun # pahvia (pahvilaatikon tai kenkälaatikkopahvia)

Lataa linnunpöntön kaava: sato.fi/vinkkipankki

Piirrä linnunpöntön muoto pahville kaavan avulla. Jos piirrät kaavan itse, muista muutama mittasääntö: Piirrä ensin linnunpöntön etuosa. A-seinä on samanmittainen kuin B. Samat mitat toistuvat jokaisessa seinässä. Katto on yhtä leveä kuin kohta C ja yhtä pitkä kuin sivut D ja E yhteensä (katso kuva). Voit myös suurentaa valmiin kaavan kopiokoneella. Leikkaa piirretty kaavio mattopuukolla irti pahvista.

2 — PÄÄLLYSTÄ PAHVI KANKAALLA: Aseta pahvinen runko kankaan päälle ja piirrä ääriviivat, jätä hieman kääntövaraa ja leikkaa kangas saksilla. Liimaa kangas pahviin, käännä ylimenevät osat nurjalle puolelle ja liimaa kiinni. Pöntön suuaukon kohdalla leikkaa kangas ristikkäisiin viiltoihin, käännä ja liimaa siivut linnunpöntön sisäpuolelle. 3 — KOKOA: Liimaa pöntön seinien kulmat yhteen. Voit leikata kankaasta pienet tukipalat, jotka

liimaat seinien sisäpuolten väliin sauman kohtaan. Pyykkipojat pitävät palat ja seinät paikallaan kuivumisen ajan. Leikkaa pahvista pieniä samankokoisia palasia, liimaa ne päällekkäin pieneksi ”torniksi”. Liimaa pahvitorni linnunpöntön suuaukon alle. Anna liiman kuivua ja ruuvaa koukku pöntön ulkopuolelta kiinni. Pahvitorni antaa tukea ja koukku pysyy tukevammin pöntön seinässä. •

E D A B C

1 — PIIRRÄ JA LEIKKAA KAAVIO:

Ohjeet ja kaava löytyvät osoitteesta sato.fi/vinkkipankki

2—2 015

SATON

H EL MI

Näppärä tilaihme SATO StudioKoti on edullinen mutta laadukas ratkaisu pääkaupunkiseudun asuntopulaan. teksti jenni uusilehto — kuvat antti vettenranta

TÄÄLLÄ? A U S A O K T I IS A U L HA UUN SATON L E T S U K S E K U T IS 0SALL SOITTEESSA O A T IS E D O K IO D U ST ATO. FACEBOOK.COM/S

Valoisa koti on täynnä räätälöityjä kaluste- ja sisustusratkaisuja.

2—2015

Toiminnallinen ja laadukas koti 1 — KOHTUUHINTAISTA ASUMISTA SATO StudioKoti -konsepti luotiin vastaamaan pääkaupunkiseudun kasvavaan asuntopulaan. Suunnittelun lähtökohtana oli laadukas mutta edullinen asuntoratkaisu. 2 — YKSIN TAI KAKSIN StudioKoti on suunnattu yksinasuville, työssäkäyville tai opiskeleville kaupunkilaisille. Tarvittaessa asunto soveltuu kahdellekin hengelle. 3 — PILOTTIKOHDE VANTAALLE StudioKoti-konseptin pilottikohde on suunnitteilla Vantaan Martinlaaksoon. Käy tutustumassa StudioKodin malliasuntoon tarkemmin Asuntomessuilla Vantaan Kivistössä 10.7.–9.8.2015. Yhteisten tilojen suunnittelussa halutaan panostaa moderniin tyyliin.

SATO StudioKotiin on mahdutettu kaikki olennainen: olohuone, keittiö ja kylpyhuone. Nukkumatila sijaitsee parvella, erillään muusta asunnosta. Olohuoneen jatkumona toimii parveke isoine ikkunoineen. Talon yhteisiin tiloihin on panostettu. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee hulppealla näköalalla varustetut yhteiset saunatilat ja suuri terassi. Alakerrasta löytyvät pesulatilat, pieni keittiö ja viihtyisä oleskelutila, johon asukkaat voivat pistäytyä kahville, tapaamaan kavereita tai tekemään töitä. – Tila on tarkoitettu käytettäväksi ja sen rooli on asukkaiden itse päätettävissä. Tarkoitus on, että tilassa tulee luontevia kohtaamisia naapureiden välillä. Aikaisemmin yhteisiä tiloja pidettiin hukkaneliöinä, mutta nyt yhteisöllisestä asumisesta on muodostumassa trendi kasvukeskuksiin. StudioKoti-konsepti on SATOn vastaus pääkaupunkiseudun pitkään jatkuneeseen asuntopulaan. Kun kohtuuhintaisia hyvien kulkuyhteyksien päässä olevia vuokra-asuntoja ei ole kysyntään nähden tarpeeksi tarjolla, SATO päätti lähteä suunnittelemaan edullisen asumisen ratkaisua uudelta pohjalta. Suunnittelussa lähdettiin liikkeelle siitä, mitä asiakkaat haluavat ja tarvitsevat sen sijaan, että olisi mietitty, mikä on nykysäännösten puitteissa mahdollista. – Lähdimme liikkeelle siitä, että asiakkaalla on käy-

TYYLIKÄS, AVARA JA VALOISA.

Korkeat huoneet ja nukkumaparvi tuovat avaruutta pieneen kotiin.

tössään asumiseen 500 euroa kuukaudessa. Mietimme, miten voisimme sillä summalla tarjota asiakkaalle parhaan mahdollisen asumiskokemuksen, SATOn investointipäällikkö Miikka Karjaluoto kertoo. StudioKodissa korostuu persoonallisuus, laadukkuus ja design. – Asunnossa on räätälöityjä kaluste- ja sisustusratkaisuja, joita ei tavallisesti vuokra-asunnoissa näe. StudioKodin suunnittelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti kodin toiminnallisuuteen. 16 neliöön tuo avaruutta neljän metrin huonekorkeus ja lisätilaa kuuden neliön kokoinen parvi. Kun nukkuminen tapahtuu parvella, koko alakerta on pyhitetty muille askareille. Ruokailua ja työskentelyä helpottaa portaiden alta vedettävä pöytälevy, jonka saa näppärästi pois tieltä, kun lattiatilaa tarvitaan. – Vaikka tila on rajallinen, se vastaa toiminnallisuudeltaan jopa kaksion kokoista asuntoa. Karjaluodon mukaan ei kannata liikaa kiinnittää huomiota neliöhintaan. – Asiakkaalle merkitsee kokonaisvuokra, ei se, kuinka paljon he maksavat neliöltä. StudioKodin kokonaisvuokra on edullisempi kuin mitä saman alueen yksiöissä yleensä. Neliöhintaa pidetään Suomessa tärkeänä, vaikka se ei ole asumisen kannalta ollenkaan hyvä mittari. – Runsaskaan neliömäärä ei takaa hyvää toiminnallisuutta. 30 neliön yksiössä sänky voi olla keskellä olohuonetta, mikä ei ole kauhean kiva ratkaisu. – Nykypäivänä asiakkaille pitäisi olla tarjolla paljon erilaisia asumisratkaisuja. Tämä on meidän vaihtoehtomme perinteiselle yksiölle. •

2—2015

PARASTA

KODISSA NI

Puuhanainen Mirva Kiviö on viihtynyt samassa talossa jo 17 vuotta. Mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin lisää asumismukavuutta. teksti ani kellomäki — kuvat antti vettenranta

2—2015

KERROSTALON TAKAPIHA rajautuu rauhalliseen peltomaisemaan. Pihakeinu, grillipaikka ja viereisen kerhohuoneen keittiömukavuudet tekevät ajanvietosta Vantaan Jokiniemessä sijaitsevan talon yhteisellä pihalla viihtyisää. Asukkaat voivat laitella pihalla kalaa savustumaan sähkö savustimeen tai grillipaikan päälle laitettavaan savustuspönttöön. Saunavuoron jälkeen voi istahtaa kerhohuoneen suojiin katselemaan talon yhteistä taulutelevisiota. Kuntoilijoille on tarjolla myös liikuntavälineitä. Viihtyvyyttä lisäävät yhteiset hankinnat on toteutettu asukastoimikunnan SATOlta saamilla määrärahoilla. Talon pitkäaikaisin asukas on asukastoimikunnan aktiivi ja puheenjohtaja Mirva Kiviö. Hän on viihtynyt tyttärensä kanssa tässä talossa jo 17 vuotta. He muuttivat aikanaan kotiinsa, kun talo oli juuri valmistunut. Mirvan lisäksi talossa ei enää asu muita alkuperäisiä asukkaita, mutta moni naapureista on viihtynyt taloyhtiössä jo pitkään. – Tänne on vuosien saatossa muodostunut kiva yhteisöllinen tunnelma, jossa naapuriapua saa vaikkapa tietokoneen asennuksen tai pienten remonttihommien kanssa, Mirva juttelee.

asumisensa aikana ehtinyt nähdä kaikenlaisia vaiheita. Hän on erityisen iloinen viimeisten parin vuoden aikana huomattavasti aktivoituneesta asukasporukasta. Yhteisillä päätöksillä on saatu lisättyä huomattavasti asumisen viihtyvyyttä ja yhteishenkeä talonväen kesken. Se ei kerrostalossa ole ollenkaan itsestäänselvää. – On mukavampi asua talossa, jossa naapurit tuntevat toisiaan edes jonkin verran. Kaikenlaiset yhteiset puuhat ovat mainio tapa tutustua talon asukkaisiin luontevasti. Asukastoimikunta järjestää yhteistoimintaa omassa pihapiirissä. Seuraavaksi ohjelmassa on pihatalkoot, joiden aikana paikkoja laitetaan kesäkuntoon ja nautitaan yhteistä syötävää. – Saa nähdä, mitä kaikkea tällä kertaa saadaan aikaan. Viimeksi eräs asukkaista istutti havupuuryhmiä pihan kaunistukseksi ja petsasimme pihakalusteita, Mirva kertoo. Oman talon asukastoimikunnan lisäksi Mirva toimii SATOn asukasfoorumissa, joka on uusi tapa vaikuttaa asumisen viihtyvyyteen. Se kokoontui ensimmäistä kertaa viime vuoden marraskuussa. Foorumin jäsenet ovat asukkaita eri SATO-kodeista, ja ryhmän kutsuu koolle asiakkuuspäällikkö. Kokoontumisissa vaihdetaan asumisen uusia ideoita ja kokemuksia. MIRVA ON PITKÄN TALOSSA

”Tänne on syntynyt kiva yhteisöllinen tunnelma.”

on tapa olla tekemisissä ihmisten kanssa ja lisätä samalla kaikkien asumismukavuutta. – Kun lapseni oli pieni, ei aikaa tämän tyyppiselle yhdessä tekemiselle juurikaan ollut. Nyt, kun elämässä on rauhallisempi vaihe, on mukavaa ja mielenkiintoista olla mukana vaikuttamassa talon asioihin. Mirvan mielestä foorumin tapaamisten parasta antia on kuulla, minkälaisia juttuja toisten talojen asukkaat ovat kehitelleet viihtyvyyden lisäämiseksi. – Viimeksi oli puhetta kivasta pihakirpputori-ideasta, ja jotakin sellaista voisin ajatella meidänkin pihapiirissämme toteutettavaksi. Mirva toivoo, että vielä useampi asukas innostuisi lähtemään mukaan SATOn yhteiseen toimintaan. – Asukasfoorumiin mahtuu vielä mainiosti mukaan! • MIRVALLE TALOAKTIIVINA TOIMIMINEN

MINÄ OLEN... Henkilökohtainen avustaja, asukastoimikunnan puheenjohtaja ja SATOn asukasfoorumin jäsen Mirva Kiviö, 55. KOTINI ON... 56,5-neliöinen kaksio Vantaan Jokiniemessä. PARASTA KODISSANI ON... Ikkunoista tulviva valo ja kivat naapurit.

Katso ilmoittautumisohje asukasfoorumiin sivulta 6.

2—2 015

KOT I KUL M A

pirteä pihlajamäki

Helsingin Pihlajamäki on puistomaisen ja rohkean arkkitehtuurin helmi, jonka kätköissä juoksuhaudat kiemurtelevat ja skeittirampit kolisevat. teksti ja kuvat juho paavola

ua täällä? Haluaisitko as äestä ja am aj hl Lue lisää Pi ui as nalueista muista SATOn a sato.fi. ss ee osoitt

2 8

2—2015

POHJOIS-HELSINGISSÄ SIJAITSEVA Pihlajamäki on kaupunginosien kätketty helmi. Jos aluetta pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, aliarvostettu voisi olla aika lähellä oikeaa. Kun lähiötä alettiin 1950-luvulla suunnitella, elettiin puutarhakaupunginosien kulta-aikaa. Niistä puhuttaessa esiin nousee kerta toisensa perään Espoon Tapiola, ja Pihlajamäki saa lepäillä rauhassa jossakin taustalla. Turhaan. Viime vuosina oman aikansa arkkitehtuurin taidonnäyte Pihlajamäki on alkanut taas kiinnostaa asuinalueena. Yhtenäisen arkkitehtuurin sävyttämä kaupunginosa kätkee sisälleen paljon avointa tilaa, metsäluontoa ja polkuja. Vuodesta 1995 Pihlajamäessä asunut Sini Heino-Mouhu työskentelee alueen lähiöasemalla sosiaaliohjaajana. Hän tuntee alueen ja ihmiset kuin oman käsilaukkunsa. – Tämä on hyvä paikka asua, sillä se on sa-

maan aikaan äärimmäisen yhteisöllinen ja kylämäinen. Ihminen voi halutessaan olla mukana menossa tai viihtyä omissa oloissaan, hän luonnehtii. Luonnon läheisyyden lisäksi häntä miellyttää Pihlajamäessä erityisesti se, ettei yhteisöllisyys jää puheeksi. Seurakunta, nuorisotoimi ja Pihlajamäki-seura ovat kaikki aktiivisia. Hyvä esimerkki oman alueen elävöittämisestä on Pihlajamäki-seuran musatiimin järjestämä jokakesäinen Pihlajamäki-blues. Tänä vuonna kesäkuun kuudentena päivänä järjestettävässä päihteettömässä tapahtumassa esiintyvät monet bändit. Lisäksi tapahtuma on hyvä paikka tutustua naapureihin. – Tänä päivänä ihmiset pelkäävät toisiaan usein ihan turhaan. Kun oman alueensa ja sen ihmiset tuntee, oma kaupunginosa tuntuu myös mukavammalta ja turvallisemmalta. Totta. Pihlajamäestä voisi moni ottaa oppia.

2—2 015

1. 2. 3. 1. — ELÄKEIÄN nostamisesta puhutaan. Harvemmin kuitenkaan siitä, että se koskee nykyisin myös koiria. Yhdeksänvuotias sekarotuinen terapiakoira Alma on ihmisen iässä jo 63-vuotias. – Eläkkeellähän sen jo pitäisi olla, mutta se on käynyt pienestä asti lähiöasemalla töissä kanssani, sosiaali ohjaaja Sini Heino-Mouhu kertoo. Lähiöasema pyörii eri tavoin työllistettyjen ja vapaaehtoisten voimin. Tiloissa voi esimerkiksi askarrella, opiskella kieliä ja tietotekniikkataitoja tai hioa musiikkitaitojaan ohjaaja Erno Lahdenperän johdolla. Niin, ja asukaskahvilakin löytyy sanomalehtineen. – Alma toimii portsarina ja ohjaa asiakkaat kahvilaan. • Lähiöasema, Liusketie 3A, pihlajamaki.info

2—2015

2. — MUSTAA ja valkoista pintaa, aavistus futuristista abstraktiutta, joka luo vahvan kontrastin ympäröivälle metsäluonnolle. Kun Pihlajamäkeä alettiin 1950-luvun lopulla rakentaa, rakennusyhtiöt SATO ja Haka jakoivat alueen keskenään. Hyvin yhtenäisestä linjasta vastasivat kaavoitusarkkitehdit Lauri Silvennoinen ja Olli Kivinen. Rakennushetken aivoituksiin on mukava tutustua kiertämällä Pihlajamäessä risteilevää Arkkitehtuuripolkua. Sen varrella olevat opastaulut kertovat kunkin paikan rakennushistoriasta ja ajatuksista ratkaisujen takana sekä sanoin että kuvin. • hel.fi/hel2/pihlajamaki_ arkkitehtuuripolku

3. — VILJELYPALSTAT uinuvat vielä talven jäljiltä, kun Pirjo Veijalainen tutkii tiluksia tottunein ottein. Hän on Pihlajamäki-seuran varapuheenjohtaja ja hallinnoi palstojen jakamista. Eläkkeellä oleva virologi on viljellyt palstaansa vuodesta 1982. – Istutan perunaa, kurkkua, kesäkurpitsaa, sipulia ja punajuurta. Niin, ja mausteita, kuten tilliä sekä persiljaa. Kukkiakin pitää olla isot penkit. Palstakausi alkaa toukokuun puolivälissä, kun traktori saapuu möyhentämään pellon. Alussa Veijalainen käy kastelemassa päivittäin ja vetäytyy sitten kesämökilleen. – Kun hyvin hoitaa, niin juhannukseksi voi jo odotella ensimmäisiä perunoita. • Pihlajamäki-seuran palstat Rapakivenkuja päässä, Kehä I:n varrella, Pirjo Veijalainen 050 442 0766

hirvittää, kun Perko Fagerberg kiitää bmx-pyörällään ramppeja ylös ja alas, pyörii ja hyppii. – Olen nyt harrastanut tätä kolmisen vuotta. Laji sopii hyvin tyypeille, joilta puuttuu vähän itsesuojeluvaistoa. Fagerberg käy temppupyöräilemässä Pihlajamäen skeittipuistossa lähes päivittäin. Hänen mielestään se on Suomen parhaita puistoja. – Graffititkin sopivat tänne, mutta toivoisin, ettei niitä maalattaisi ramppeihin. Hopeinen väri sokaisee auringon osuessa siihen, ja joidenkin käyttämä paksu maali taas tekee rampeista liukkaita. • Pihlajamäen skeittipuisto, Lucina Hagmanin polun päässä 4. — SUNNUNTAIPYÖRÄILIJÄÄ

5. — KUN NÄLKÄ kurnii, apuun rientää perheyritys Salaattisiskot. Salaatit ovat sen verran tuhdit, että isommallakin miehellä kuluu lautasen ääressä tovi. Itse asiassa pieni kahvila on kuitenkin Salaattisiskoille vain tukibisnes. – Tärkein palvelumme on se, että toimitamme salaatteja ja sämpylöitä työpaikoille lounaaksi ja kokoustarjoiluiksi, yrittäjä Niina Haaksikari kertoo. Salaattisiskot on toiminut Pihlajamäessä kymmenen vuotta. Alussa nimi ehkä pelotti, mutta nyt myös kaupunginosan asukkaat poikkeavat kahville ja lounaalle yhä useammin. – Tosin eräs usein käyvä rouva valitti, että ainoa vikamme on liian kaukainen sijainti. Hän kertoi asuvansa Herttoniemessä. • Salaattisiskot, Rapakiventie 2, salaattisiskot.fi

2—2 015

H ISTORIA

Rakennustekniikan edelläkävijä 1950-luvun lopussa. SATO ja Haka aloittivat alueen toteuttamisen heti seuraavan vuosikymmenen alussa. Vaikka pihlajamäkeläiset eivät kuppikuntalaisiksi tunnustaudukaan, ihmisten arkikielessä puhutaan tänäänkin ”SATOn ja Hakan alueista”. SATO toteutti vuosina 1963–1965 Pihlajamäkeen yhteensä 1 152 asuntoa. Nämä sijaitsevat kymmenessä kahdeksankerroksisessa tornitalossa ja kuudessa matalammassa kerrostalossa. SATOn alue piirtyi arkkitehti Lauri Silvennoisen kynästä, kun taas Hakan alueella tahtipuikkoa heiluttivat arkkitehdit Sulo Savolainen ja Lauri Korhonen. Pihlajamäen rakentaminen oli teknisesti modernia Ruotsista omaksutun täysielementteihin perustuvan Skarne-järjestelmän käytön takia. SATOn Vuolukiventien talot olivatkin Suomessa ensimmäisiä, jotka rakennettiin kokonaan täys elementtitekniikalla. Talvirakentamisen uudet keksinnöt, siirreltävät suurmuotit ja torninosturit nopeuttivat käytännöllisten asuntokokonaisuuksien valmistumista. Samalla tekniikka kulki käsi kädessä taustalla olleen luonto-ajattelun kanssa. ”Jännittäkäämme rakennukset kalliorinteille ja antakaamme nosturinratojen ryömiä rakennusten betonilaattoja myöten luontoon koskematta”, arkkitehti Lauri Silvennoinen visioi vuonna 1964. •

PIHLAJAMÄKI KAAVOITETTIIN

3 2

2—2015

6. — KOSKA KELI ON mukava, on aika lähteä Pihlajamäen läpi kotaisin tuntevan Keijo Mähösen ja Alma-koiran kanssa lähiseikkailulle Aarnikanmäelle. Sen päältä löytyy satoja metrejä betonivahvistettua juoksuhautaa, jonka tsaarin Venäjän armeija rakensi ensimmäisen maailmansodan aikana. Nyttemmin juoksuhaudat ovat tarjonneet nuorisolle oivan paikan harjoitella kykyjään graffitimaalauksen saralla. Mäen alta puolestaan löytyvät luonnon omat taideteokset, hiidenkirnut Aarninpata ja Rauninmalja. Jylhät mutta karulla tavalla kauniit kivionkalot ovat lajissaan Suomen vanhimmat ja kaupunkialueella ainutlaatuinen nähtävyys. Piknikille mars! • Aarninkallio. Hiidenkirnut Rapakiventien varressa.

AR K I T UN N UST US

Triathlonisti Kaisa Lehtonen:

”Vietän enemmän aikaa matolla kuin sohvalla.” herään seitsemän maissa ilman kelloa lähes joka päivä. Olen aikamoinen aamuvirkku enkä tarvitse herätyskelloa juuri koskaan. Vapaapäiviä minulla on muutama kuukaudessa, ja vaikka silloin koitan nukkua pidempään, harvoin unta riittää yli kahdeksaan.

Voin työskennellä yhtä hyvin keittiön pöydällä kuin kirjoituspöydällä.

punajuuria. Tykkään niiden mausta ja syön niitä eri muodoissa muutamia kertoja viikossa. Ennen joitain kisoja juon punajuurimehua, jolla saattaa olla pieni suorituskykyä nostava efekti. Mikään valtava apuaine punajuurimehu ei toki ole, mutta koska se on hyvää, juon sitä kisa-aamuna mielelläni.

EN OLE KOSKAAN

AAMULLA AINA

JÄÄKAAPISTANI LÖYTYY AINA

kun kolmen viikon Kanarian-leiri päättyi ja piti saada pakattua pyörä sekä iso läjä likaisia treenivarusteita. TÄNÄÄN MINUA ÄRSYTTI,

ollut kokonaista viikkoa harrastamatta liikuntaa. KIIREESSÄ ärsyynnyn herkästi. Ärsyyntyneenä olen aikamoinen äksyilijä ja saatan suutahtaa pienistäkin turhista jutuista.

ovat minulle tuttuja jo lapsuudesta. Muutin muutama vuosi sitten samaan kerrostalorappuun, jossa synnyin. Tykkään todella paljon talomme ystävällisestä ilmapiiristä. MONET NAAPURINI

on pörröinen matto sohvan edessä. Vietän enemmän aikaa matolla kuin sohvalla. Venyttelen maton päällä ja usein rojahdan siihen myös löhöilemään.

LEMPIPAIKKANI KOTONA

moni asia, ja perusluonteeltani taidankin olla melko positiivinen. Ihmisten hymy tarttuu minuun tosi herkästi. Kivaa on myös se, kun saan juosta ja juoksu kulkee! MINUA ILAHDUTTAA

silloin tällöin innostuva. Saatan yhtäkkiä maalata auringon kattoon, mutta toisaalta voin elellä kuukausia tekemättä sisustuksen eteen yhtään mitään. Viimeisin projektini oli, kun maalasin seinät ja heitin kirjoituspöydän menemään. Totesin, että läppäri riittää. SISUSTAJANA OLEN

juoda minttuteetä hotellihuoneemme terassilla. • ILLALLA AION

TRIATHLONISTI, ELINTARVIKETIETEIDEN MAISTERI KAISA LEHTONEN, 33, ASUU YKSIÖSSÄ HELSINGIN SAVELASSA. PARAS SAAVUTUS: TRIATHLONIN PITKÄNMATKAN MM-HOPEA 2014. VALITTIIN PÄÄKAUPUNKISEUDUN PARHAAKSI URHEILIJAKSI 2014. AJANKOHTAISTA JUURI NYT: TÄLLÄ HETKELLÄ KESKITYN KISAKAUTEEN. ENSIMMÄINEN TÄRKEÄ ISOMPI KISA ON EUROPEAN GAMES BAKUSSA 14.6.2015.

2—2 015

SATOn asiakkaana saat monipuolisia asiakasetuja: Mukavia alennuksia yhteistyökumppaneiden palveluista sekä maksuttomia asukastilaisuuksia. SATO -E DU T

T U D E S A K A I S A SINULLE

+ 10/10 Mbit -internetyhteys. * + Voit valita vuokranmaksupäivän kahdesta vaihtoehdosta. ** + Vuokravakuus vain 250 €. *** Palautamme vakuuden pyynnöstäsi vuoden moitteettoman asumisen jälkeen. **** Vuoden pituisessa määräaikaisessa sopimuksessa ei vakuutta. + Vastaamme kirjallisiin reklamaatioihin arkisin kahdessa päivässä. + Reagoimme vikailmoitukseesi arkisin päivässä. + Saat SATOlta remonttisetin maaleineen, jos haluat remontoida kotiasi. + Pesutuvat ja kuivaushuoneet asukkaiden käytössä maksutta. + Lemmikkieläimet sallittu. + Uudet asunnot savuttomia.

Katso kaikki edut: sato.fi/asiakasedut

+ Voit osallistua monipuolisiin asiakastapahtumiimme. + Saat monipuolisia etuja yhteistyökumppaneiltamme. + SATOn palkittu Kotona-asiakaslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

* Yhteys sisältyy noin 20 000 SATO VuokraKodin vuokraan. ** Eräpäivävaihtoehdot ovat kuun 2. ja 17. päivä. Jälkimmäisen voit valita, jos maksat e-laskulla tai suoramaksulla. *** Vuokravakuuden suuruus voi poiketa edellä mainitusta, mikäli sinulla on esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjä. **** Vakuuden palautuksen tarkemmat ehdot löydät palautuspyyntölomakkeen etusivulta.

2—2015

SATOn asiakaskortti on avain etuihin Osan yhteistyökumppaneiden myöntämistä alennuksista saat vain esittämällä kortin ostotapahtuman yhteydessä.

Soneran laajakaistalla kelpaa SATOn asukkaan kruisailla

Kotivakuutus edullisesti Ifistä

Maksuton 10/10 Mbit/s nopeudella. Voit myös nostaa nopeutta etuhintaan.

Kotivakuutuksista –15 % alennus ensimmäisen vuoden maksusta.

Muutossa sinua auttaa Niemi tai Grundell

Europcarin vuokrapakettiauto ja tavarat Pelicansin varastoon

Saat Niemen ammattitaitoisen kuljettajan ja oikean kokoisen muuttoauton suoraan kotiovellesi edulliseen hintaan 45 €/tunti. Muuttopalvelu Grundellista saat –20 % alennuksen muutoista sekä asennusavusta muuttoon liittyvissä asioissa.

Asiakaskortilla –15 % alennus Europcarilta paketti- tai kuorma-auton vuokrasta. Saat ilmaisen Pelican Self Storagen varaston kuukaudeksi, kun teet varastointisopimuksen vähintään 2 kuukaudeksi.

Kodin sisustajan kannattaa vilauttaa SATOn asiakaskorttia Casuarinassa

Lukemista aamupala- ja sohvapöydälle tarjoavat sanomalehti Kaleva sekä Viherpiha

Sisustusliike Casuarinasta –10 % alennus normaalihintaisista tuotteista.

Kalevan uutisia tarjoushintaan 39 €/3 kk. Kolme Viherpiha-lehteä vain 15,90 € + tilaajalahjaksi Suomen kauneimmat puutarhat -kirja, arvo 37 €.

PERUSTIETOJA ASIAKASKORTISTA: • Kortti on voimassa kaksi vuotta, voimassaoloaika on painettu korttiin. • Kortti on talouskohtainen. • Kortin numero on käytössä asiakastilaisuuksiin ilmoittautumisten yhteydessä. • Uusille asiakkaille kortti annetaan vuokrauksen yhteydessä. • Nykyiset asiakkaat ovat saaneet kortin postitse joulukuussa 2014. • Hävinneen kortin tilalle ei postiteta uutta korttia. sato.fi/asiakasedut

22 — — 22 0 0 11 55

33 55

satoja ideoita! Kaipaatko ideoita kotisi sisustukseen? SATOja ideoita -blogista löydät paljon ideoita koteihin. Blogissa piristämme keittiön ilmettä, ideoimme säilytysratkaisuja, kokoamme DIY-ohjeita, tuunaamme huonekaluja ja uudistamme parvekkeen. Blogin löydät osoitteesta olkkari.fi . Remontin etenemistä voit seurata myös Instagramissa, Pinterestissä, Facebookissa ja Youtubessa. Jaa omat ideasi kanssamme ja tägää kuvaan #satojaideoita .

Kaikki blogissa toteutetut ratkaisut on kuvattu SATOn kohteissa. SATOja ideoita -blogi on osa SATOn 75-vuotisjuhlavuotta.

SATOn Asiakaspalvelu • Puh. 020 334 443 • Avoinna ma-to klo 8–18 ja pe klo 9–16 • asiakaspalvelu@sato.fi facebook.com/SATO • olkkari.fi • sato.fi