keväällä 2007. Klubirakennuksessa sijaitsevat ravintola, golfklubin vastaanotto sekä pukuhuone- ja saunatilat sekä Linna Spa, uusi rentoutumisen ja hyvän olon keidas. – Vanajanlinnan tehtäväksi on määritelty poikkeuksellisen korkeatasoisten palvelujen ja tuotteiden tuottaminen ja toteuttaminen. Tämä edellyttää jokaisen sitoutumista eri palvelutapahtumien läpiviemisessä jokaisella kerralla ja jokaiselle asiakkaalle yhteiseen tavoitteeseen: asiakas lähtee luotasi hymyillen ja palaa asiakkaaksi yhä uudelleen, kiteyttää Maarit Vihma.
Willy Daugs. Ostolupa meni Daugsille, koska uusi sisäministeri ei tiennyt Rytin halukkuudesta ostaa Vanajanlinna presidentin kesäasunnoksi Kultarannan tilalle. Sodan jälkeen Daugs joutui kuitenkin vaimoineen maanpakoon Ruotsiin, ja Suomessa oleva saksalainen omaisuus siirtyi sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Linna oli lähes tyhjillään vuoteen 1947, jolloin Sirola-Opisto siirtyi Helsingin Lauttasaaresta Vanajanlinnan tiloihin. Tuo uusi aikakausi monine vaiheineen kesti 1990-luvulle saakka. Vuonna 1996 Hämeenlinnan kaupunki osti Linnan kiinteistöt ja maa-alueen.
Linnan uusi aika Yrityskaupan myötä nykyiset omistajat Mika Walkamo ja Pekka Vihma ostivat Vanajanlinna Oy:n liiketoiminnan itselleen vuonna 1998. Vanajanlinna Oy harjoittaa alueella hotelli- ja ravintolatoimintaa päävuokralaisena. Kaupungin ja yhtiön hedelmällinen yhteistyö on kehittänyt vuodesta 1998 merkittävästi linnan aluetta ja ympäristöä. Linnalla on nyt käytössään 78 hotellihuonetta ja noin 200 vuodepaikkaa. Huoneet sijaitsevat päälinnalla, Ratsulan alueella sekä golfklubilla. Linna Golfin klubitalo avattiin
Vanajanlinnan A-sali.
Ala-Lemun kartano
Suomen sodan tunnelmissa
V
uosina 1808–1809 käytiin Suomen sota, joka oli Venäjää vastaan käyty tappiollinen puolustussota.
Yksi tunnetuimmista taisteluista käytiin vuonna 1808 Ala-Lemussa, kun ruotsalaiset yrittivät nousta maihin aikeenaan valloittaa Turku takaisin venäläisiltä. Taistelu ehti kestää vain vajaan vuorokauden, kun Vegesack joukkoineen oli jo pakotettu vetäytymään takaisin laivoihin ja purjehtimaan merelle. Tässä vetäytymisvaiheessa kaatui Ala-Lemun rantatöyräälle majuri Anders Ramsay, yksi Suomen sodan tunnetuimmista upseereista.
Näistä taisteluista on kerrottu myös kansallisrunoilijamme J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoissa. Nykyään Ala-Lemun kartano toimii kokous- ja juhlapaikkana, jolle kartanon historialliset rakennukset ja sijainti meren rannalla tarjoavat upeat puitteet. Kesällä 2008 Ala-Lemun Kartanossa toteutettiin Suomen sodan Lemun taistelun pohjalta ruokailuteatteri ”Lemun valkea neito”. Autenttiselle paikalle dramatisoitu elämys osoittautui menestykseksi ja näin esityksiä jatketaan myös tänä kesänä.
31
Lemun valkea neito Ala-Lemun Kartanon puutarhassa palataan kuumaan kesäkuiseen sunnuntai-iltaan 1808. Kartanon herra ja rouva Pehr Ekbom ovat kutsuneet vieraita (yleisö) ruokailemaan, seurustelemaan ja viettämään kesäiltaa. Yllättäen saadaan lisää ruokavieraita rantaan tulleista ruotsalaisista upseereista, ja lisää on tulossa. Esitys sisältää sodan melskettä ja aitoa draamaa. Dramaattinen loppunäytös nähdään ja koetaan Ramsayn kuolinpaikalle istutetun tammen juurella. ( jatkuu seur. sivulla » )
www.kotimaassa.fi