Vammaisneuvosto

Mustasaaren vammaisneuvosto asetettiin vuonna 1989 vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla (380/1987). Vammaisneuvoston tehtävänä on muun muassa edistää ja seurata kunnassa ja kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta.

Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on vaikutusta vammaisten elinoloihin, esimerkiksi kunnan rakennushankkeista ja palveluista.

Vammaisneuvoston kokoonpano vuosina 2013–2016: Nadja Suomela (puheenjohtaja), Margaretha Stenfors, Carola Holmlund, Björn Kjerulf, BengtJohan Ljung, Maire Nordberg, Olof Ahlskog ja kunnanhallituksen edustaja Martin Ahlskog. Maire Nordberg ja Olof Ahlskog ovat olleet mukana vammaisneuvoston toiminnassa 20 vuotta.

Asenteet muuttuvat Vammaiset kohtaavat arjessaan monia esteitä, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin. Syynä on usein tietämättömyys. Vammaisia koskevan tietouden ja vammaisten osallisuuden lisääminen johtaa toivottavasti asenteiden muuttumiseen ja tiedon lisääntymiseen.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vamma ei ole vammautuneen tai sairastuneen henkilön yksilöllinen ominaisuus. Vammainen on henkilö, jolla on pitkäaikaisen toimintaesteen ja ympäristön tai yhteiskunnan epäkohtien vuoksi merkittäviä vaikeuksia.

Esteetön yhteiskunta Esteettömyys tarkoittaa sitä, että kaikki saavat osallistua yhteiskuntaan yhtäläisin ehdoin ja että ympäristö soveltuu kaikille. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rakennuksen eri tasojen välillä on luiskia tai hissejä, että opasteet ovat selkeitä, että wc-tilat soveltuvat kaikille, että bussit ovat matalalattiabusseja, että viranomaistekstit Ota yhteyttä vammaisneuvostoon

Jos sinulla on mielipiteitä tai ideoita vammaisneuvostolle, voit ottaa yhteyttä neuvoston jäseniin tai lähettää sähköpostia osoitteeseen vammaisneuvosto@ mustasaari.fi.

!

ja -tiedotteet ovat helppolukuisia, että jalkakäytävät ja suojatiet ovat selkeitä ja että koulu tarjoaa jokaiselle lapselle tämän tarvitseman tuen. Lyhyesti sanottuna: yhteiskunta, joka sopii kaikille. Mitä esteettömämpi ympäristö, sitä vähemmän tarvitaan erityisratkaisuja vammaisille ihmisille.

Vammaisneuvosto haluaa tehdä työtä lisätäkseen ihmisten tietoa ja ymmärrystä toimintaesteistä. ■

Nadja Suomela vammaisneuvoston puheenjohtaja

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

6 § Elinolojen kehittäminen Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on edistettävä ja seurattava vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrittävä toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. 13 § 1 mom. Vammaisneuvosto Kunnanhallitus voi asettaa vammaisneuvoston, jonka tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Vammaisneuvosto voi tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa.

Vammaisneuvosto 2013–2016. Olof Ahlskog, Björn Kjerulf, Maire Nordberg, Nadja Suomela, Margaretha Stenfors, Bengt-Johan Ljung ja Martin Ahlskog. Kuvasta puuttuu Carola Holmlund. KUVA: TOMMY LAHTI

40-vuotias kunnallinen perhepäivähoito on juhlan arvoinen

Tänä syksynä tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Mustasaaressa aloitettiin kunnallinen perhepäivähoito. Tätä merkkipaalua on juhlittu kevään ja kesän aikana työn merkeissä: Sulvan, Helsingbyn ja Tuovilan perhepäivähoitajat ja lapset tekivät kevätretken Stundarsiin, Raippaluodon perhepäivähoitajat lapsineen viettivät yhteistä grillijuhlaa ja pohjoisen Mustasaaren, Koivulahden ja Sepänkylän perhepäivähoitajat ja lapset kokoontuivat kesäkuun alussa Folkhälsanille nauttimaan Teatteri Soivan Sammakon esityksestä.

– Halusimme järjestää tänä vuonna useampia pieniä juhlatilaisuuksia, joista lapset ja hoitajat pääsisivät nauttimaan. 10 vuoden päästä on sitten taas aika miettiä isompien juhlien järjestämistä, kertoo Mustasaaren päivähoidosta vastaava Jan Ehrström.

Tuttu ja turvallinen vaihtoehto Sepänkylässä asuva Marjo Vartiainen on hoitanut lapsia 80-luvulta lähtien. Hän aloitti yksityisenä kotiapulaisena kauppiasperheessä vuonna 1980, siirtyi Vaasan kaupungin perhepäivähoitajaksi vuonna 1985 ja aloitti samassa tehtävässä Mustasaaressa vuonna 1990. Hänen mielestään kodinomainen perhepäivähoito on tuttu ja turvallinen vaihtoehto pienelle lapselle. Vartiaisen mukaan alle 5-vuotiaat lapset viihtyvät erinomaisesti pienessä lapsiryhmässä. Perhepäivähoitajan työ on muuttunut monella tapaa niiden vuosien aikana, jolloin Vartiainen on hoitanut lapsia. – Esimerkiksi työaikaan ja muihin työehtoihin sekä hoidettavien lasten lukumäärään on tullut muutoksia. Lasten ja perhepäivähoitajan suhde on kuitenkin säilynyt yhtä lämpöisenä kuin ennenkin, Vartiainen miettii.

Vartiainen on viihtynyt hyvin perhepäivähoitajana. Parasta hänen työssään ovat lapset; he myös antavat palautteen välittömästi ja muistavat hoitajansa ja hoitopaikkansa vielä vuosien päästä. Myös yhteistyö lasten perheiden kanssa on ollut välitöntä ja

hyvää. Vartiaisen omat, nyt jo aikuiset lapset ovat olleet ”sisaruksia” useille hoitolapsille ja saaneet heistä elämänikäisiä ystäviä. Perhepäivähoidon ohjaaja Marina Gunell ylläpitää Sepänkylässä lelulainaamoa, josta perhepäivähoitajat voivat lainata leluja. Mustasaaressa on kolme lelulainaamoa. KUVA: LISBETH BÄCK

KUVA: LISBETH BÄCK

Perhepäivähoito ja päiväkodit täydentävät toisiaan Kunnallinen perhepäivähoito alkoi Mustasaaren kunnassa syyskuun alussa vuonna 1973, jolloin 13 aiemmin yksityisinä työskennellyttä päivähoitajaa aloitti kunnan palveluksessa. Kunnallisten perhepäivähoita

Juhlan kunniaksi järjestetty teatteriesitys ”Soiva Sammakko ja vaarallinen verkko” kiinnosti varsinkin lapsikatsojia. KUVA: JOHANNA HAVERI

Perhepäivähoitaja Marjo Vartiainen toi hoitolapsensa Eevin, Konstan ja Helmiinan Folkhälsanille katsomaan teatteriesitystä, jonka päälle nautittiin yhdessä mehua ja täytekakkua. KUVA: JOHANNA HAVERI

Perhepäivähoito Mustasaaressa

ƒ Perhepäivähoito antaa lapselle hyvää perushoitoa sekä edistää lapsen kehitystä ja oppimismahdollisuuksia kodinomaisessa ympäristössä ottaen huomioon kunkin lapsen yksilöllisyyden. ƒ Perhepäivähoidossa lapset osallistuvat erilaisiin arjen toimiin; syövät, nukkuvat, ulkoilevat, leikkivät, piirtävät ja askartelevat. ƒ Leikki on lapsen työtä ja sen avulla lapsi kehittyy ja oppii. ƒ Perhepäivähoidossa lapsi saa hyvän pohjan myöhempään oppimiseen ja terveisiin elämäntapoihin. ƒ Perhepäivähoidon tavoitteena on tarjota lapsille onnellinen ja turvallinen lapsuus yhteistyössä vanhempien kanssa. ƒ Perhepäivähoito tukee vanhempia lasten kasvatustehtävässä. ?

jien määrä kasvoi nopeasti, sillä jo kahden vuoden päästä kunnan palkkalistoilla oli noin 70 hoitajaa. Enimmillään kunnan palveluksessa on ollut jopa 150 hoitajaa, mutta nykyään 150 perhepäivähoidossa olevasta lapsesta huolehtii 45 hoitajaa. Perhepäivähoitajien tarve on laskenut, kun kuntaan on saatu lisää päiväkotipaikkoja. – Päiväkoti- ja perhepäivähoito täydentävät toisiaan ja molempia tarvitaan. Mustasaaressa on yleisimmin tapana, että perhepäivähoidossa hoidetaan 1–3-vuotiaita lapsia ja sitä vanhemmat ovat päiväkodissa, mutta jokaisen lapsen kohdalla tehdään tietysti hoitopäätös yksilöllisesti, Ehrström kertoo.

Hänen mukaansa perhepäivähoito on muuttunut monella tapaa 40 vuoden aikana. Esimerkiksi vajaa pari vuotta sitten perhepäivähoitajien työsopimus muuttui siten, että myös perhepäivähoitajilla on 40 tunnin työviikko. Hoitajan tasoituspäivien ja muiden vapaapäivien aikana perhepäivähoitolapset hoidetaan päiväkodissa eikä enää toisilla perhepäivähoitajilla, mikä estää ylisuurten ryhmäkokojen muodostumisen yksittäisille hoitajille.

Perhepäivähoitopaikka on kuin toinen koti Marjo Vartiaisella hoidossa olevien Eevin ja Helmiinan äidit ovat molemmat tyytyväisiä tyttöjen päivähoitoon. Kolme ja puolivuotiaat neidot saavat nauttia perhepäivähoidon kodinomaisesta tunnelmasta, pienestä ryhmästä sekä tutusta ja turvallisesta hoitajasta, joka osallistuu omalla tärkeällä panoksellaan lasten peruskasvatukseen.

– Isoveljeensä Eliakseen verrattuna Eevi on aina ollut ujompi ja hiljaisempi ja jo sen takia perhepäivähoito ensimmäisenä hoitopaikkana on hänelle erinomainen vaihtoehto, Jenni Keränen kertoo. Päivähoidon päällikkö Jan Ehrström kiitti perhepäivähoitajia hyvästä työstä ja lupasi, että 10 vuoden päästä taas juhlitaan. KUVA: JOHANNA HAVERI

– Omista lapsuuden kokemuksistani tiedän, että perhepäivähoitopaikka on parhaimmillaan kuin toinen koti ja lapsen ja hoitajan välinen suhde voi olla hyvin läheinen.

Myös Helmiinan äiti Terhi Glader, jonka vanhempi tytär Jenina on myös ollut Vartiaisella hoidossa, halusi ehdottomasti lastensa ensimmäiseksi kodin ulkopuoliseksi hoitovaihtoehdoksi perhepäivähoidon. – Varsinkin pienille lapsille perhepäivähoito on sopivan pehmeä lasku kotioloista kohti päiväkotia ja koulua. Se tarjoaa kodinomaiset olosuhteet, maukasta kotiruokaa, pienet ryhmät ja sopivan määrän virikkeitä pienelle ihmiselle, Glader sanoo.

Molemmat äidit ovat iloisia siitä, että lapsen voi jättää perhepäivähoitoon hyvillä mielin. Molemmista tytöistä näkee, että he viihtyvät hoidossa.

– Kotinsa toisten perheiden lapsille avaavien perhepäivähoitajien työ kaipaisikin nykyistä enemmän arvostusta, Keränen huomauttaa. ■

Mustasaaren uusi rakennusjärjestys tuli voimaan 1. elokuuta. Rakennusjärjestys on tärkeä työkalu rakennustarkastajille. Rakentamiseen liittyvien valtakunnallisten määräysten ohella kunta voi ohjata rakentamista kaavoittamattomilla alueilla rakennusjärjestyksessään.

– Edellinen rakennusjärjestys oli yhdeksän vuoden takaa ja vuoden 2004 jälkeen on tullut uusia lakeja ja määräyksiä, joista jotkut olivat jopa ristiriidassa vanhan rakennusjärjestyksen kanssa, kertoo työtä koordinoinut kunnan uusi tekninen johtaja Ben Antell.

Ben Antell, tekninen johtaja. KUVA: ANNA SAND

Rakentavaa yhteistyötä Rakennuslautakunta teki uutta rakennusjärjestystä koskevan aloitteen, jonka työryhmä sitten toteutti.

– Vanhaan rakennusjärjestykseen verrattuna uusi on paljon yksityiskohtaisempi – niin meille virkamiehille kuin kuntalaisillekin. Työryhmä on neuvotellut tiiviisti muiden viranomaisten, mm. pelastustoimen ja ympäristöviranomaisten kanssa.

– Uusi rakennusjärjestys valaisee rakentamista ja tekee sukupolvenvaihdokset ja rakentamisen vanhempien maalle joustavammaksi. Lisäksi uusi järjestys edistää naapurisopua – sisältö on entistä selvempi mm. tonttijärjestelyjen ja aitojen rakentamisen suhteen ja määrittelee erilaisten töiden sallitut suorittamisajankohdat, selittää Antell.

– Rakennusjärjestys myös helpottaa teknisen osaston työtä, esimerkiksi ojien, tierumpujen ja vastaavien kyseessä ollen, lisää Antell.

Kauaskantoisia määräyksiä Rakennusjärjestys määrittelee selvästi, missä tapauksissa vaaditaan rakennuslupa, toimenpidelupa tai vain toimenpideilmoitus, ja millä alueilla. Lisäksi on pyritty kauaskantoisuuteen ja ottamaan huomioon, mitä tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan, esimerkiksi yksityiset tuulivoimalaitokset tai eriErityispiirteitä omaavat alueet, esimerkiksi kulttuurisesti arvokkaat alueet, otetaan huomioon uudessa rakennusjärjestyksessä. ARKISTOKUVA

laiset lämmitys- ja energialaitokset.

– Tällaiset rakenteet vaikuttavat paljon ympäristöön ja alueen kokonaisilmeeseen.

– Jokaisen rakennushanketta suunnittelevan ja käynnistävän kannattaa tutustua rakennusjärjestykseen, erityisesti rakennushankkeiden vastuuhenkilöiden, korostaa Antell.

Erityispiirteitä omaavat alueet Rakennusmaan ostamista suunnittelevan kannattaa myös tarkistaa, ettei maa ole kunnan pohjavesialueella, mitä koskevat tiukemmat määräykset.

– Esimerkiksi hevostallin rakentaminen pohjavesialueelle on nykyisin kielletty.

Kunnanvaltusto hyväksyi rakennusjärjestyksen 10. kesäkuuta ja se tuli voimaan 1. elokuuta. ■

Anna Sand/Kustmedia Ab

Käännös: Riitta Gustavsson

Tieliittymiä ja ojia koskevia määräyksiä on selvennetty, kuten myös hevostenpitoa, sekä tallin tai huvimajan rakentamista. ARKISTOKUVIA

Hyviä vuosia Senioreiden liikunnallinen hyvinvointipäivä 2013 Botniahallissa

Seitsemäs peräkkäinen liikunnallinen hyvinvointipäivä järjestetään maanantaina 30.9. klo 10–15 Botniahallissa.

Hyvinvointipäivänä aktivoidaan sekä vanhemman että nuoremman väen hyvinvointia. Kiinnostuneiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Tämän vuoden teemana on ”Hyviä vuosia”, mikä on myös meidän tavoitteemme.

Hyvinvointipäivän aikana käsitellään terveyden edistämistä. Päivä tarjoaa kohtaamispaikan läheltä ja kaukaa tuleville ihmisille. Solmimme uusia tuttavuuksia ja tapaamme vanhoja tuttuja oikein ajan kanssa!

Paljon toimintaa Tänäkin vuonna on valinnan runsautta: toimintanurkkaus, kuulonurkkaus, näköpiste ja monenlaisia muistipisteitä. Kaikki, jotka käyvät Senioripisteen toimintanurkkauksessa, voivat osallistua arvontaan ja voittaa Mustasaaren jouluristin (pieni malli). Muotinäytöksessä esitellään vapaa-ajanvaatteita. Tee testejä, käy tutustumispisteissä ja osallistu senioreiden ja eläkeläisten sovellettuun liikuntaan!

Laulu ja tanssi täydentävät päivän (muun muassa Vasa sångargilletin seniorikuoro, Tena Singers ja Zumba Gold). Viihtymisestä vastaa showtanssin grand old lady Aira Samulin.

Tänäkin vuonna mukana on monia oppilaitoksia. Opiskelijat tekevät erilaisia hoitoja ja kertovat oman alansa opin

Esteetön kohtaamis paikka

VAPAA PÄÄSY!

noista, opintosuunnitelmista ja opiskelupaikoista.

Luentoja Uni ja univaikeudet, Johnny Granholm. Ikiliikkujaksi!, fysioterapeutti Johan Slotte. Korva ja kuulo, Dick Lundmark, Widex. Marja Carlström luennoi tasapainosta. Aira Samulin pitää luennon hyvästä ikääntymisestä.

Päivä on kaikille avoin Uutta tänä vuonna on, että maksat vain ruuasta ja kahvista

Aira Samulin.

Vanhusneuvosto 2013–2016

► Vuosien 2013–2016 vanhusneuvosto. Kunnanhallituksen edustaja Per Thomasfolk, Mona Back, Tuula Kleimola, Gunnel Örn, Håkan Wikberg, Karl-Erik Borg, vanhusneuvoston sihteeri Viola Mitts, puheenjohtaja Peter Sahlsten ja Ann-Charlott Willför. ■

Heli Lintamo Liikenneturvasta antaa hyvinvointipäivään osallistuville hyviä liikenneturvallisuusvinkkejä. Syksyllä tarvitset turvallisen ja tyylikkään kypärän! KUVA: VIOLA MITTS

sekä pienen maksun kokeilemistasi hoidoista. Sisäänpääsy, ohjelma, maistiaiset, luennot ovat kaikki ilmaisia!

Vastaa lyhyeen kyselyyn paikan päällä ja voit voittaa palkinnon.

Hyvinvointipäivä on kaksikielinen. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita! ■

Viola Mitts päiväkeskusohjaaja

Tule mukaan liikkumaan

Senioreiden hyvinvointipäivä

ƒ Järjestetään 30.9. klo 10–15 Botniahallissa. ƒ Pääjärjestäjät ovat Mustasaaren vanhusneuvosto, Vaasan ikäneuvosto ja Botniahallin terveysliikuntakeskus. Muita järjestäjiä ovat muun muassa Svenska pensionärsförbundet i Österbotten, Mustasaaren aikuisopisto ja Mustasaaren eläkeläisyhdistykset. ƒ Lisätietoja antaa Viola Mitts, puh. 327 7293 tai seniorpunkten@mustasaari.fi. ƒ www.mustasaari.fi/ hyvinvointipaiva ?