Investointihankkeet

Poimintoja investointitalousarviosta

◄ Ilmakuvassa näkyy kunnan historian suurin investointihanke, jonka parissa jatketaan vielä tänä ja ensi vuonna. Hankkeen arvioidaan valmistuvan niin, että uudet tilat saadaan käyttöön ensi kevään ja kesän aikana. Vuosina 2011–2014 toteutettavaan hankkeeseen on varattu yhteensä runsaat 15 miljoonaa euroa.

Yläreunassa näkyy myös valtion suuri investointihanke eli ohikulkutie Vaasaan. Tien on määrä valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä.

Mustasaaren lähisairaala rakennusvaiheessa heinäkuussa 2013. KUVA: MATIAS VIITALA

► Norra Korsholms skolan uusi lisäsiipi on saatu käyttöön syksyllä 2013. Koulun rakennustyöt jatkuvat vielä, ja vuosina 2012–2014 toteutettavan hankkeen kustannusarvio on yhteensä yli 5 miljoonaa euroa. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2014.

Koulun lämmitys hoidetaan nykyisin paikallisesti tuotetulla energialla. Hakelämpökeskus otettiin käyttöön viime syksynä.

◄ Infrastruktuuriin tehdään parhaillaan suuria investointeja. Esimerkkinä voidaan mainita uusi logistiikkakeskus, jota rakennetaan lentokentän itäpuolelle yhdessä Vaasan kaupungin kanssa. Mustasaaren osuus hankkeesta on vuosina 2012–2013 runsaat 2 miljoonaa euroa. Maarakennustöiden on määrä valmistua vuoden 2013 lopulla.

■ Kuluvan vuoden bruttoinvestointeihin on budjetoitu runsaat 22 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 summan arvioidaan investointiohjelman perusteella kasvavan yli 16 miljoonaan euroon. Vuodesta 2015 lukien investointien uskotaan kuitenkin vähenevän noin 7 miljoonan euron vuositasolle.

On investoitava viisaasti!

Mikä tekee teistä sopivia tehtäviinne? – Pelisilmä, sanoo Alaviitala.

– Määrätietoisuus, järjestelykyky, sanoo Antell.

– Myönteisyys ja halu nähdä mahdollisuuksia, sanoo Gädda.

Kiinni järkeviin ehdotuksiin Mikael Alaviitalan tehtäviin kuuluu yleinen kehittäminen, erityisesti elinkeinoelämän ja matkailun aloilla.

– Mustasaareen on asettumassa yrityksiä ja matkailuelinkeinoon panostetaan, erityisesti maailmanperinnön yhteyteen. Yritykset haluavat asettua tänne ja meidän on tarjottava siihen edellytyksiä.

Alaviitala on ekonomi, jolla on laaja kokemus koulumaailmasta, matkailusta, Vaasan aikuiskoulutuskeskus VAKK:sta, Oravaisten kunnasta, Vaasan yliopistosta ja Vasa Yrkeshögskolasta.

Kolme johtajaa Mustasaaresta saman pöydän ääressä: kehittämisjohtaja Mikael Alaviitala, terveysjohtaja Mikael Gädda ja tekninen johtaja Ben Antell.

Myös hänen työkenttänsä kunnassa on laaja. Hän käy kiinni järkeviin ehdotuksiin ja suuntauksiin, vie niitä eteenpäin, koordinoi sektoreiden toimintaa ja vastaa matkailun kehittämisestä. Hän toimii Merenkurkun maailmanperintöyhdistyksen puheenjohtajana ja johtaa uutta kehittä

mistiimiä, jossa sektorivastaavat työskentelevät luottamushenkilöiden tukena ja pyrkivät valmistelemaan asioita entistä paremmin.

– Uusi strateginen yleiskaava on hyväksytty. Tavoitteet on kirjattu ja ne on nyt toteutettava käytännössä. Miten järjestämme palvelut valituilla kuudella kaava-alueella ja miten ne rahoitetaan? Miten olemme yritysystävällinen kunta, miten järjestämme infrastruktuurin ja parannamme omavaraisuusastettamme?

– Tutkin mahdollisuuksia ja vien asioita eteenpäin.

Suuria investointihankkeita Ben Antell siirtyi johtavan rakennustarkastajan virasta vastaperustettuun teknisen johtajan virkaan. Vastuu yhdyskuntarakentamisen sektorista edellyttää kokonaisnäkemystä ja vastuuta henkilökunnasta ja esimiehistä.

– Minulla on hyötyä kokemuksestani kustannuslaskijana ja käytännön projektivastaavana. Yhdyskuntarakentamisessa toteutetaan muiden päätöksiä ja tavoitteita.

– Parhaiten se näkyy investoinneissa. Suurista hankkeista mainittakoon terveyskeskuksen laajennus, Lintuvuoren teollisuusalue, Vaasan logistiikkakeskus ja Pohjois-Mustasaaren, Raippaluodon, Tuovilan ja Koivulahden koulut sekä Mustasaaren Keskuskoulu. – Jätevesiverkkoa laajennetaan jatkuvasti, teitä uusitaan ja kaava-alueet varustetaan kunnallistekniikalla. Ilmastostrategian 2020 mukaan pyrimme luopumaan öljylämmityksestä kokonaan ja kiinteistöjä saneerataan siksi vähitellen lämmönjakelun ja -lähteiden osalta, luettelee Antell. – Suurin haasteemme on investoida viisaasti ja pyrkiä mahdollisimman kustannustehokkaaseen käyttötoimintaan. Investointilaskelmat laaditaan varhain, ne jakautuvat usealle vuodelle ja hankkeiden volyymillä, pinta-alalla ja laajuudella on taipumus kasvaa. Rakennuskustannukset voivat olla jopa vain viisi prosenttia rakennuksen elinajan käyttökustannuksista ja rakennusvaiheen säästöt voivat ajan kuluessa kääntyä käyttömenoiksi.

Investoiko Mustasaari viisaasti?

– Kyllä, johtajat toteavat, mutta ovat yhtä mieltä siitä, että seuraava askel on pyrkiä lisäämään kiinteistöjen käyttöastetta ja kokeilla uusia kokonaistaloutta hyödyttäviä malleja. – Hoitoportaita on tehostettava, jotta jonot lyhenevät. Oikeita asioita on tehtävä oikeissa paikoissa. Ennalta ehkäisevää hoitoa on lisättävä ja toimintoja on sopeutettava entisestään ikääntyvän väestön eduksi.

– Saa nähdä, mitä valtakunnallinen uudistus tuo tullessaan. Se on haaste kaikille kunnille. Gädda odottaa uusien – Me kolme olemme tietenkin myös avainhenkilöitä, kun on kyse hallinnon henkilöstöresurssien vapauttamisesta. Kuntaa on avattava ulospäin ja luotava helppokäyttöisiä tiedonhaku- ja palvelukanavia. – Olemme vanhemman sukupolven ja ”it-sukupolven” murrosvaiheessa. Vanhemmat haluavat henkilökohtaista palvelua ja nuorille sopii sähköi

Mikael Alaviitala ƒ Kehittämisjohtaja 1. huhtikuuta 2013 alkaen ƒ Vaasalainen, syntynyt ja kasvanut Vaasassa ƒ Naimisissa, kaksi lasta ƒ Urheilee mielellään, pelasi aikaisemmin jalkapalloa ja kaukalopalloa, harrastaa nykyisin vähän ”rauhallisempia” lajeja

Mikael Gädda antaa esimerkin:

– Kuinka terveydenhuolto tai muut sektorit voisivat käyttää koulurakennuksen tiloja kouluajan ulkopuolella? – Onko kunnan edes tarpeen omistaa kiinteistöjään, kysyy Alaviitala.

Tehokkaat hoitoportaat Mikael Gäddalla on pitkä kokemus julkiselta sektorilta, viimeksi Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta. – Terveysjohtajana vastaan hallinnosta, lääketieteellinen vastuu on Sofia Svartsjöllä.

Hän tietää mitä haluaa, ja työskentelee tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Ben Antell ƒ Tekninen johtaja 1. elokuuta 2013 alkaen ƒ Mustasaarelainen, asuu Västerhankmossa ƒ Naimisissa, kaksi lasta ƒ Toimii lähinnä nuorten liikuntavalmentajana

Mikael Gädda ƒ Terveysjohtaja 1. huhtikuuta 2013 alkaen ƒ Mustasaarelainen, asuu Sepänkylässä ƒ Naimisissa, yksi lapsi ƒ Harrastaa nuorisoseura- ja harrastataeatteritoimintaa

terveyskeskustilojen käyttöönottoa, suunnitelmien mukaan ensi vuoden toukokuussa. Hän kehuu osaavaa henkilökuntaa ja viihtyy hyvin uudessa työssään. – Oikein hyvin, hän lisää hymyillen.

Tavoitteena joustavuus

Johtajat ovat tietoisia kunnallisen demokratiaprosessin hitaudesta. Ben Antellin mukaan ”päällystakkeja” on joskus liikaa, ts. muita viranomaisia, joita on kuultava. Järjestelmä vain on sellainen.

– Teemme parhaamme ja pyrimme viemään asioita eteenpäin, ja haluamme todella olla joustavia, sanoo Antell kahden muun kannattamana. nen kommunikointi.

Onko Mustasaari hyvä kunta asukkailleen?

– Selviämme hyvin tilastovertailuissa, joten teemme asioita oikein, sanoo Alaviitala.

Ben Antell nyökkää täydentäen, että asukkaille osoitettuihin kyselyihin saadaan yleensä ottaen myönteisiä vastauksia.

Lopuksi johtajat kehottavat kuntalaisia ottamaan yhteyttä erilaisissa asioissa.

– Palaute ja rakentava kritiikki ovat tervetulleita, meidän palveluntuottajien on välttämätöntä tutustua myös kolikon toiseen puoleen. ■

Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab

Seisomassa vasemmalta: Anita Sundman (kunnanhallituksen edustaja), Jutta Carpelan, Maria Norrgård, Inger Aaltonen, Mats Carlson, Anders Möller, Hans Nyholm (kehittämisjaoston puheenjohtaja) ja Rune Westergård (varapuheenjohtaja). Istumassa vasemmalta: Mikael Alaviitala (kehittämisjohtaja), Stig Beijar (puheenjohtaja) ja Matias Båsk (elinkeinosihteeri). Poissa Stefan Råback (VASEKin kehitysjohtaja). KUVA: LISBETH BÄCK

Linkki yrittäjien ja kunnan välillä

– Tehtävämme on tärkeä, toteaa Mustasaaren elinkeinoneuvosto. Valvomme yritysten etuja linkkinä yritysten ja kunnan välillä. Olemme motivoituneita, ja meillä on rohkeutta ajaa asioitamme.

Mustasaaren elinkeinoneuvosto edustaa kokoontuessaan laajaa ja vahvaa osaamista.

– Tehtävämme on puhua yrittäjän puolesta kunnan käytävillä ja luottamushenkilöiden parissa. Mustasaaressa on yli tuhat yritystä, pieniä ja suuria. Yritykset ja teollisuuslaitokset luovat työpaikkoja, ostavat palveluja, sitovat asukkaita, maksavat veroja ja muodostavat osaltaan perustan paikallisyhteisön elämälle.

– Siksi yhdenkään yrityksen ei pidä joutua taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Olemme onnistuneet tehtävässämme, kun kaikki ymmärtävät suhtautua myönteisesti kaikkeen yrittäjyyteen!

Kasvot yritysten suuntaan Elinkeinoneuvoston tehtävänä on toimia neuvonantajana, antaa lausuntoja, tehdä aloitteita ja järjestää tilaisuuksia, joissa yrittäjät kohtaavat. Muun muassa. Neuvosto kokoontuu viisi, kuusi kertaa vuodessa.

– Olemme selvittäneet yritysten ja kunnan välisiä ristiriitoja. Me lobbaamme, osallistumme strategiasuunnitteluun ja yrittäjätapaamisemme ja -luentomme ovat olleet suosittuja.

Parempaan suuntaan Onko Mustasaari yrittäjäystävällinen kunta?

– Osa yrittäjistä vastaa tähän myönteisesti, ja parannusta on luvassa. Yrittäjät tuntevat kunnan välittävän heistä entistä enemmän. Logistiikkakeskus, Lintuvuoren uusi alue, hyvä yhteistyö VASEKin kanssa, ohitustie ja Sepänkylän keskustan suunnittelu hyödyttävät elinkeinoelämää.

– Osan mielestä toivomisen varaa on paljon: kaivataan joustavampaa kaavoitusta, avoimempaa kommunikaatiota viranomaisten ja yrittäjien välillä, yrityshotellia ja lisää herkkyyttä kuunnella yrittäjiä. Tahtoa – niin pienissä kuin suurissakin asioissa.

Joka kuntaan oma neuvosto Neuvosto syntyi kivuttomasti, kunnanhallituksessa tehty aloite vuonna 2006 johti toimikuntaan, josta tuli elinkeinoneuvosto.

– Kaikilla kunnilla tällaista neuvostoa ei ole, vaikka pitäisi. Meidät valitaan toimikaudeksi kerrallaan ja on tärkeää, että yksi jäsenistämme istuu kunnanhallituksessa. Tällä kokoonpanolla jatketaan vielä kolme vuotta.

Lopuksi neuvosto kehottaa mustasaarelaisyrittäjiä ottamaan yhteyttä ajankohtaisissa elinkeinoasioissa. Kunnan yhteyshenkilönä toimii elinkeinosihteeri Matias Båsk. ■

Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab

Käännös: Riitta Gustavsson