10 minute read
Musiikkiopisto
Mustasaaren kunnan ylläpitämän Mustasaaren musiikkiopiston juuret ulottuvat vuoteen 1952, jolloin musiikkiopetus aloitettiin Sulvalla. Vähitellen Sulvan musiikkikoulun (Solf musikskola) opetus ulottui koko Mustasaaren kunnan alueelle, ja vuodesta 1989 se on ollut kunnallinen musiikkioppilaitos. Musiikkiopetusta vauvasta aikuiseksi
Rehtori Tomas Holmström haluaa yhä enemmän yhteismusisointia Mustasaaren musiikkiopistoon. KUVA: JOHANNA HAVERI
Advertisement
► Suomen musiikkioppilaitosten liittoon (SML) kuuluva Mustasaaren musiikkiopisto tarjoaa musiikin ja tanssin perusopetusta mustasaarelaisille, ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Opetusta annetaan ruotsin ja suomen kielillä ja opetus jakautuu varhaisiän musiikkikasvatukseen, musiikin perustasoon sekä musiikkiopistotasoon.
Musiikkiopisto voi antaa myös opistotason opintojen jälkeistä lisäopetusta. Musiikkikoulussa on kolme eri suuntautumisvaihtoehtoa: klassinen musiikki, rytmimusiikki ja kansanmusiikki. Opistotasolla voi suuntautua klassiseen musiikkiin tai rytmimusiikkiin. – Mustasaari on maantieteellisesti laaja kunta, joten meillä on opetuspaikkoja eri puolilla kuntaa. Tänä lukuvuonna opetamme Sepänkylän lisäksi Sulvalla, Tuovilassa ja Koivulahdessa, kertoo musiikkiopistoa kuusi vuotta luotsannut rehtori Tomas Holmström. Opetuspaikkojen määrä vaihtelee lukukausittain jonkin verran kysynnästä ja opiston resursseista riippuen.
Oppilashaku keväisin Mustasaaren musiikkiopistossa on noin 350 oppilasta, kun mukaan lasketaan myös tanssi- ja muskarioppilaat. Valtaosa oppilaista on lapsia ja nuoria, vain laulussa on ollut muutamia aikuisopiskelijoita.
– Opiston oppilaista lähes 40 prosenttia on suomenkielisiä, sillä kunnassa asuu paljon suomenkielisiä nuoria perheitä, Holmström kertoo. Oppilaaksi hakeminen tapahtuu keväisin opiston järjestämän oppilashaun aikana.
– Myös lukuvuoden aikana voi kysyä vapaita oppilaspaikkoja. Yleensä joitakin ryhmäopetuspaikkoja on vapaana, Holmström vinkkaa.
Opiston ammattitaitoiset opettajat antavat opetusta kaikissa länsimaisissa soittimissa sekä laulussa. – Periaatteessa meillä opetetaan kaikkia samoja soittimia kuin orkesterissakin: jousia, puhaltimia, lyömäsoittimia, pianoa, kitaraa, erilaisia bändisoittimia sekä lisäksi urkuja, Holmström luettelee.
Karusellia ja yhteissoittoa Mustasaaren musiikkiopistossa on jo parin vuoden ajan panostettu ryhmäopetuksen; sitä on lisätty sekä varhaiskasvatuksessa että soitonopinnoissa. Oppilaiden yhteissoittoa on lisätty esimerkiksi osallistumalla erilaisiin yhteisprojekteihin alueella toimivien muiden musiikkiopistojen ja orkesteriryhmien kanssa. Holmström uskoo yhteismusisoinnin olevan nouseva trendi myös SML:n uusissa opintosuunnitelmaohjeissa. Opistossa on myös menossa karuselliopetuksen pilottiprojekti. Karuselliopetuksessa oppilaat saavat kokeilla useita eri soittimia ja kokea yhteismusisoinnin tuomaa iloa. Varhain toteutettu karuselliopetus auttaa lapsia myös oman instrumentin valitsemisessa. ■
Johanna Haveri/Viestintä Oy Prowomedia
Terveyskeskuksen laajennus Kaikkien aikojen investointi kunnassa
Mitä kuntalaiset saavat 17 miljoonalla eurolla? Kysymys esitetään apulaisylilääkäri Stefan Strangille, joka on osallistunut ryhmiin, jotka ovat suunnitelleet terveyskeskuksen laajennusta ja vanhustenhuollon rakennetta tulevaisuudessa.
Terveyskeskuksen ajankohtainen laajennus sisältää 26-paikkaisen osasto ykkösen, joka on tarkoitettu akuuttihoidolle, terminaalihoidolle ja infektiosairauksien hoidolle.
Kaksikerroksisessa neljän yksikön hoitokodissa on tilaa 12 potilaalle, jotka saavat oman huoneen ja vessan.
– Tulevaisuudessa kutsumme tätä lähisairaalaksi. Haluamme irti hoidon laitosleimasta. Rakennamme uusia toimintamalleja, jossa henkilökunta osallistuu ja saa jatkokoulusta; henkilökuntaa, joka on joustavaa, suhtautuu avoimesti uusiin ajatuksiin ja on valmis ottamaan käyttöön henkilökohtaisia hoitomenetelmiä.
– Hoidosta tulee aktiivisempaa ja siten enemmän resursseja vaativaa. Perustamme siis muutamia uusia virkoja, hän lisää. Vanhustenhuollon keskeisenä tavoitteena on myös kuntouttaa vanhuksia siten, että he voivat asua kotona kauemmin.
– Tulin tänne vuonna 1985, kertoo Stefan Strang edelleen. Olen seurannut kehitystä ja saanut osallistua suunnitteluprosessiin, olen ponnistellut asiamme puolesta. Nyt olen hyvin tyytyväinen ja koen, että tilanteellemme on sekä poliittista tahtoa että ymmärrystä. Rakennamme siten, että selviämme jonkin aikaa, ja siten, että voimme tarvittaessa laajentaa.
Strang mainitsee myös, että terveyskeskuksen keittiö uusitaan siten, että siellä voidaan valmistaa enemmän annoksia päivässä, myös muiden kuin terveyskeskuksen tarpeisiin. Jätehuolto modernisoi-
daan ja uuden tien ja tuloväylän rakentaminen aloitetaan tänä syksynä. Pysäköintialuetta laajennetaan. Rakennuksen sijoituspaikka on Strangin mukaan hyvä ajatellen sitä, että kaikki kootaan saman katon alle.
– Kaikki paranee, hän sanoo.
Vastaamme nykyisiin vaatimuksiin Nykyisen tilanteen ymmärtämiseksi on palattava 1970- luvun puoliväliin.
– Kun ensimmäinen vuodeosasto rakennettiin, valtionavun saaminen edellytti valtion silloisten normien noudattamista, siis että usea henkilö jakaa saman huoneen ja että heillä on yhteinen kylpyhuone käytävällä. Nykyisin tiedämme paremmin. Kaikki, niin nuoret kuin vanhat, ansaitsevat omaa rauhaa omassa huoneessa; kodinomaisen huoneen, jossa levätä yöllä, henkilökohtaista integriteettiä. – Nykyisissä tiloissa on vaikea huolehtia hygieniasta ja estää infektioita. Se on nykyisin suuri ongelma.
Dementikkojen lukumäärä kasvaa ja voidaksemme palvella heitä hyvin, tarvitsemme pienempiä ja rauhallisia yksiköitä, joissa on mahdollisuus ulkoilla. Lisäksi saamme kapasiteettia hoitaa Vaasan keskussairaalasta kotiutettavia. – Näimme tulevan tilanteen kymmenen vuotta sitten, jatkaa Strang, ja sen jälkeen olemme suunnitelleet ja tehneet
Apulaisylilääkäri Stefan Strang Elly Siegfridsin kanssa vuodeosastolla. KUVA: LISBETH BÄCK
selvityksiä. Laajennus valmistuu parin kolmen vuoden kulutta, ja silloin saamme olla ylpeitä saadessamme asua kunnassa, joka kykenee vastaamaan modernille vanhustenhuollolle asetettuihin vaatimuksiin.
Tilaa terveysasemille Laajennuksen valmistuttua nykyinen osasto 2 muutetaan 40-paikkaisesta 24-paikkaiseksi kuntoutus-, jaksottaisja lyhytaikaishoitopaikaksi. Nykyistä vuodeosastoa 1 muutetaan siten, että se soveltuu Pohjois-Mustasaaren ja Sepänkylän terveysasemille.
Gunilla Jusslin on johtava hoitaja. Hän ja monet hänen mukanaan odottavat uusia tiloja Sepänkylän ja PohjoisMustasaaren terveysasemien tarpeisiin.
– Tilojen valmistuttua voimme tarjota monin tavoin parempaa palvelua. Nyt terveysasemat palvelevat suurta asukasmäärää aivan liian pienissä ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Kysehän on kahdesta eri terveysasemasta, vaikka ne toimivat samassa tilassa. – Odotusaikana voimme kuitenkin kehittää varsinaista toimintaamme, hän jatkaa. Puhelinpalveluja parannetaan tänä syksynä hammashuollon hyvin toimivan järjestelmän mukaisesti. Asukkaat tavoittavat meidät paremmin puhelimitse, ja jos puhelimessa on jonoa, soitamme takaisin asiakkaalle.
Uuden lain mukaan asukkaat voivat valita terveysaseman kunnan sisällä kirjallisella hakemuksella. Sepänkylän terveysaseman akuuttivastaanotto palvelee kaikkina päivinä ja toimii hyvin.
Terveysaseman toimintaan kuuluu sairaanhoidon neuvontaa, sairaanhoitajan vastaanotto, lääkärivastaanotto, äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito ja hammashoito (Sepänkylässä ja koulukeskuksessa). Mustasaaressa on yhteensä seitsemän terveysasemaa.
– Työmme johtotähtenä on ennalta ehkäisevä hoito ja sitä kehitetään koko ajan. Pyrimme todella siihen, että palvelut ja saatavuus yksiköissämme toimii hyvin.
Parhaalla mahdollisella tavalla
Stefan Strang miettii tulevaisuutta.
– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tarvitsemme lisää Solgårdin kaltaisia tehostettuja palveluasumisia ja dementikkojen hoitokoteja; koteja, joista asukkaat vuokraavat huoneen ja jossa heillä on käytettävissään palvelut ympäri vuorokauden.
– Lääkäreiden saatavuutta on parannettava. Asukasmäärä on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenen aikana, mutta lääkärien lukumäärä on entisellään. Siksi toivomme paria kolmea lääkärinvirkaa lisää.
Tavoitteita toteutetaan resurssien mukaan. Hoidossa tavoitteena on aina palvella parhaalla mahdollisella tavalla, ja tarjota kaikenikäisille asukkaille hoitoa ja palveluja nykyisten valtakunnallisten ja uudenaikaisten vaatimusten mukaisesti. ■
Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
Käännös: Riitta Gustavsson
Perhepäivähoidon tavoitteena on antaa lapsille hyvä perushoito ja edistää heidän kehitystään ja oppimismahdollisuuksiaan kodinomaisessa ympäristössä. Mustasaaressa tähän tavoitteeseen pyrkii viitisenkymmentä perhepäivähoitajaa. Heidän työtään arvostetaan – ja onhan se aivan erityistä työtä. Tästä syksystä lähtien myös heidän ammattiryhmänsä kuuluu työaikalain piiriin.
Annika Blomqvist Kunin Mälsorissa on yksi kunnan noin viidestäkymmenestä perhepäivähoitajasta. Hän aloitti kolme vuotta sitten ja hänellä on tällä hetkellä viisi päivälasta Liljan, oman tyttären, lisäksi.
– Minusta perhepäivähoito on hyvä vaihtoehto pikkulapsille. Muutama vuosi sitten Kunissa oli pulaa hoitopaikois
MUSTASAARI tiedottaa ta ja kylään tarvittiin lisää perhepäivähoitajia. Pidän lapsista ja viihdyn kotona, joten tämä työ sopii minulle.
Hänen lähellä asuva äitinsä Agneta Söder on myös perhepäivähoitaja, joten työ on tuttua Annikalle. Annikan oman perheen jäsenet ovat puoliso Marcus ja neljä lasta: Alva, Edla, Lova ja Lilja, jotka ovat 4–11-vuotiaita.
– Tämä koti on siis valmiiksi sopeutettu lapsille, hän hymyilee. Lapsiryhmän muodostavat Vilhelmina, Ellen, Lilja, Adam, Alvin ja Oliver.
Päivän lounaan, kalakeiton, kanssa tarjoillaan vastaleivottuja sämpylöitä. KUVA: LISBETH BÄCK
Hyvää ruokaa menoista huolehtimatta Annika haluaa rytmiä päiväohjelmaan sisä- ja ulkoleikeillä. Hän pitää tärkeänä, että lapset saavat virikkeitä ja hyvää ruokaa. – Ruokamenoni ylittävät korvauksen, mutta en välitä siitä, koska minusta on tärkeää tarjota hyvää ruokaa.
Syksystä lähtien Annika ja hänen työtoverinsa ovat työaikalain piirissä.
– Työaika suunnitellaan uudella tavalla ja ylityöt korvataan tasauspäivillä. Tämä on niin uutta, että on liian varhaista sanoa, miten se sujuu, mutta on hyvä, että myös meidän ammattiryhmämme saa selvemmät työajat ja työajan seurannan.
Enemmän varapäivähoitoa kuin aikaisemmin Jan Ehrström, sosiaalikeskuksen osastopäällikkö, kertoo miten työaikalaki vaikuttaa perhepäivähoitajiin.
– Työaikalaki ei ole aikaisemmin koskenut niin kutsuttua kotityötä ja työaika on ollut 43,15 t/viikko. Puoli vuotta sitten asia saatettiin vireille valtakunnallisesti ja kevään aikana päädyimme ammattiliittojen kanssa siihen, että perhepäivähoitajien työaika on elokuun alusta lähtien 40 t/viikko, ja että työ jaksotetaan kuudelle viikolle. Huoltajien kanssa solmitaan hoitospimus, ja näin alussa tarvitaan yhteistyötahtoa ja ymmärrystä kaikkien asianosaisten kesken.
– Työni koskettaa koko perhettä, sanoo Annika esitellen huonetta, joka on täynnä päivähoitolasten vuoteita. KUVA: LISBETH BÄCK
– Useimmilla perhepäivähoitajille on yhdeksän tunnin työpäivä riippuen siitä koska ensimmäinen lapsi saapuu ja viimeinen noudetaan. Ylityöt pidetään tästä syksystä lähtien vapaana nk. työajan tasauspäivinä yhden jakson aikana. Käytännössä tämä merkitsee, että varapäivähoitoa tarvitaan aikaisempaa enemmän.
Useimmissa päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja useimmilla perhepäivähoitajilla on varapaikkoja. Uutta on se, että varapaikkoja käytetään enemmän kuin aikaisemmin. – Järjestelmästä on etua perhepäivähoitajille ja se on keino tukea heitä heidän työssään. Samalla paine päiväkotipaikkoja kohtaan kasvaa. Toivomme, että kunnan päivähoitoon suunnittelemat uudet investoinnit korvaavat tarpeen. Tällä hetkellä olemme saamassa noin sata uutta hoitopaikkaa, mikä vastaa päivähoidon todellista tarvetta. Kysyntä on suuri, Jan vakuuttaa.
Ehrströmin mielestä Mustasaaren tilanne on hyvä.
Nähtäväksi jää, miten uusi järjestelmä onnistuu. Toimintaa arvioidaan ensi vuoden alussa.
Perhepäivähoitajat tapaavat Annika Blomqvist viihtyy hyvin työssään. Hän on koulutukseltaan kondiittori, mutta työskentelee mielellään kotona, jotta omien lasten ei tarvitse tulla koulusta tyhjään kotiin.
– Kaikissa töissä on hyvät ja huonot puolensa. Minusta on ongelmallista, kun omat – Työ vaikuttaa koko perheeseen ja olen iloinen heiltä saamastani tuesta ja ymmärryksestä.
Kunnan perhepäivähoitajat tapaavat kerran kuukau
Jan Ehrström
lapset sairastuvat tai kun itse sairastun. Ruokaostokset ja ruoanlaitto ovat oma lukunsa, mutta kaikki toimii hyvän suunnittelun avulla.
Hän korostaa työnsä vaikuttavan myös muuhun perheeseen monin tavoin. dessa, mitä Annika pitää hyvin arvokkaana.
– Jos on jotain erityistä, otan yhteyttä alueemme perhepäivähoidonohjaajaan, Carola
Lönnbladiin, ja kunnan lelulainaamo on käytettävissämme.
Viime vuonna kunta ei uusinut lelulainaamon leluja, vaan antoi sen sijaan perhepäivähoitajille 40 euroa materiaalihankintoihin.
– Arvostimme sitä todella. Saatoimme itse ostaa sellaista, mikä sopii omalle lapsiryhmällemme. Minä ostin legoja ja helmiä.
Perhepäivähoidolla on varhaiskasvatussuunnitelma, jonka laatimiseen jokainen perhepäivähoitaja on osallistunut. Keskustelujen tuloksena saatiin aikaan perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma. ■
Lisbeth Bäck/Kustmedia Ab
Käännös: Riitta Gustavsson
Annika Blomqvist ympärillään lapset Ellen Holms (vasemmalla), Lilja Blomqvist (oikealla), Vilhelmina Wiik (sohvalla) ja Adam Sund (sylissä). Kuvauspäivänä poissa olivat Alvin Beijar ja Oliver Sund. KUVA: LISBETH BÄCK
Luistelua Vaasa Arenassa Lähde luistelemaan koko perheen kanssa jäähalliin. Kypärä päähän!
Harjoitteluhalli 1: ilman mailaa Harjoitteluhalli 2: mailan kanssa Aika: Torstai 20.10. klo 12–14
Sisäänpääsy: Ilmainen Järjestäjä: Mustasaaren vapaa-aikaosasto
Rullaluistelua Botniahallissa Tutustu rullaluistelun perusteisiin Botniahallissa ohjaajan opastuksella.
Voit vuokrata tarvittavat välineet hallista (luistimet ja suojat), varustevuokra on 5,50 euroa. Aika: Torstai 20.10. klo 10–12 Sisäänpääsy: Ilmainen Ilmoittautuminen: Viimeistään 17.10. www.mustasaari.fi/vapaa-aika otsikon Syysloma alla. Järjestäjä: Mustasaaren vapaa-aikaosasto
Streetdance
Haluaisitko kokeilla streetdancea? Nyt sinulla on siihen mahdollisuus! Aika: Perjantai 21.10.
10–12-vuotiaat klo 12–13.30 13–18-vuotiaat klo 13.30–15 Paikka: Mustasaaren aikuisopisto (peilisali)
Maksu: Ilmainen Ohjaaja: Rosita Pellas, puh. 050 544 4693 Ilmoittautuminen: Viimeistään 17.10. www.mustasaari.fi/vapaa-aika otsikon Syysloma alla. Ilmoittaudu hyvissä ajoin, vain 15 ensimmäistä mahtuu mukaan! Järjestäjä: Mustasaaren vapaa-aikaosasto
Nuorisotalo
Nuorisotalon ohjelman löydät osoitteesta www.mustasaari.fi/vapaa-aika.
Nuorisotalotoimintaa nuorisoseurantaloilla Syksyn aikana vapaa-aikaosasto yhdessä Femte ringenin kanssa järjestävät nuorisotalotoimintaa kylissä.
Tule pelaamaan pelejä tai vain hengailemaan kavereiden kanssa. Ole luova ja tee jotain uutta, tai vanhaa, jos niin haluat. Vain mielikuvitus on rajana.
Singsby
Maanantaisin klo 18–21 (13–17-vuotiaat)
Helsingby
Maanantaisin klo 14–17.30 (vl. 3–6) Maanantaisin klo 18–21 (13–17-vuotiaat)
Koivulahti
Keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14–17.30 (vl. 4–6) Keskiviikkoisin ja torstaisin klo 18–21 (13–17-vuotiaat)
Raippaluoto
Keskiviikkoisin klo 15–17.30 (vl. 3–6) Keskiviikkoisin klo 18–21 (13–17-vuotiaat)
Sulva
Keskiviikkoisin klo 14–17.30 (vl. 4–6) Keskiviikkoisin klo 18–21 (13–17-vuotiaat)
ERITYISRYHMIEN UINTI
Erityisliikunnan työryhmä järjestää uintia Folkhälsan-talossa Sepänkylässä (Niilontie 1) syksyllä 2011. Aika: Sunnuntaisin klo 14.30–15.30 seuraavasti: 18. syyskuuta, 2. lokakuuta, 16. lokakuuta, 23. lokakuuta, 30. lokakuuta, 13. marraskuuta, 27. marraskuuta, 11. joulukuuta, 18. joulukuuta Ilmoittautuminen: Ilmoittautuminen Elisabeth Wiklundille, puh. 327 7161 tai elisabeth.wiklund@mustasaari.fi Järjestäjä: Erityisliikunnan työryhmä ja Mustasaaren vapaa-aikaosasto
Kesällä vapaa-aikaosasto järjesti erilaisia tapahtumia, kuten leirejä, urheilutapahtumia ja melontaretkiä. ARKISTOKUVA
