KUN KÖYDET IRTOAVAT

Boat Clubin tuntiveloituksella itsepalveluna vuokrattava sähkökatamaraani on hiljainen ja yksinkertainen käyttää, siis täydellinen Porvoonjoelle ja veneilyä aloitteleville.

Useimmat tuntevat Valtteri Lindholmin suorapuheisena, armeijan ylijäämätavaraa myyvän Varustelekan perustajana. Harvempi tiesi hiljattain porvoolaistuneen Vantaan kasvatin olevan alkujaan suomenruotsalainen sähköveneilijä Porvoon saaristosta. Kaikkein vähiten Lindholm itse.

Vantaan asema Helsingin maalaiskuntana kävi Lindholmille selväksi viimeistään ensimmäisen lapsen synnyttyä:

– Vantaalla ei ole palveluita eikä minkäänlaista kaupunkikulttuuria. Lapsen kanssa ei ollutkaan enää OK ajaa 15 kilometriä pyörällä jos haluaa jonnekin.

Vantaalle rakennetun omakotitalon oli aika jäädä ja katse kääntyi kohti Helsinkiä. Joululomalla 2017 sattuma, kohtalo tai pankkien virastoajat sekoittivat suunnitelmat: Käpylästä katsotun hipsteripuutalo-osakkeen odottaessa pankin hyväksyntää Lindholmin pariskunta päätti katsastaa vielä Porvoosta Oikotien ehdottaman samanhintaisen, huomattavasti suuremman asemapäällikön hirsitalon. Porvoon henki puuttui peliin:

– Olihan se Porvoo ihan helvetin ihana. Ai vitsi kun käytiin Zum Beispielissä syömässä ja kaikkea niin…yhtäkkiä elämä hymyili. Vantaan jälkeen kun ymmärtää minkälaista on olla kaupungissa niin onhan se hienoa.

Pienet kaupungit ovat pahamaineisen sisäänpäinlämpiäviä. Filtteröimättömän Valtterin ja taidemaalaripuoliso Johannan integroituminen Porvooseen sai hyvän startin Steinerpäiväkodista.

– Lapselle ei voi sanoa että tee kavereita. Tämän ikäisen lapsen kanssa sun täytyy itse olla mukana, käydä tapaamassa muita vanhempia ja niin edelleen. Steinerpäiväkodin taiteilijat, muut omituiset tyypit ja yhteisöllisyys on tehnyt meille, hieman syrjässä asuville hyvää.

Toinen Lindholmin puheissa vilpitöntä kiitosta saava taho on veneseura Porvoon Kipparit.

MERTA KOHTI

Vantaa ei varsinaisesti ole merenkäyntikaupunki ja suvun Isnäsin mökillä vietetyistä kesistä huolimatta vene oli porvoolaistuneelle Lindholmille vieras matkantekoväline. Lindholmit vastustivat meren kutsua 1,5 vuotta, kunnes koiralenkillä jokirannasta bongattu puuveneen myynti-ilmoitus työnsi pariskunnan laidan yli.

Ensimmäinen hankittu vene oli puufiskari Edelweiss. Iso, painava akselivetoinen vene ei ollut helpoin mahdollinen harjoittelukappale, eikä tuttavapiiristäkään löytynyt opettajaa. Pelastus löytyi Porvoon Kippareiden kommodorista Matti Luomasta joka lähti kädestä pitäen opettamaan tuoretta kipparia. Bonuksena tuli avaimet Kippareiden seurasaareen:

– Rönnskär on hieno kevyt johdatus veneilyyn. Tunnin matka perille, perillä saa käydä saunassa ja nukkua veneessä. Ei veneilyn tarvitse olla sen kummempaa.

Dieselkoneen hankinnan Lindholm oli perustellut vähäpäästöisellä Nesteen MyDieselillä. Koko totuuden paljastuttua oli aika etsiä kestävämpää ratkaisua merellä liikkumiseen. Tarkoituksena oli löytää vanha vene sähköistettäväksi, mutta toisin kävi:

– Kun alkoi olla rahaa kävi vahingossa niin, että ostin uuden puuveneen joka on alusta asti rakennettu sähköiseksi.

Onerva on kuopiolaisen Elwood Boatsin ensimmäinen käsityönä valmistettu asuttava sähkömatkavene 950e MC. Veneen vesillelasku ja ensiesittely tapahtui Porvoon Puuvenepäivässä Wileniuksen telakalla 10.9.2022. Myynnin kannalta hyvänä investointina Lindholm ei Onervaa pidä, ainakaan vielä:

– Voi olla että maailma muuttuu vielä, mutta ne ihmiset joilla on tarpeeksi rahaa ostaa 200 000 euron vene ostavat jonkun mörssärin joka menee *sensuroitu* kovaa ja polttaa mahdollisimman paljon polttoainetta. Hienostuneen, kauniin, hitaammin kulkevan sähköveneen arvostus ei ehkä ole vielä niin suuri.

Lindholmin kriteerit veneen valinnalle ovat kuten Lindholm itsekin: paitsi ympäristö-, myös perhekeskeisiä.

– Molemmat veneemme ovat leimallisesti perheveneitä. Kyse ei ole siitä että veneen kuski pääsee painamaan kaasua ja kaikki muut vaan yrittävät kestää rynkytystä. Mennään hitaasti, tilat ovat asuttavat ja kaikki voivat nauttia. Sähkövene ei ihan hirveästi ääntä pidä.

Viime kesänä Porvoon jokirantaan ilmestyi uusi hiljainen kulkija: pieni valkoinen sähkökatamaraani Pirkka-Adolf. Ruori Boat Club-sivuston kautta omatoimisesti vuokrattavasta sympaattisesta katamaraanista tuli tuttu näky ranta-aittojen ja Hamarin välillä. Pienellä kaivelulla taustalta löytyi kukas muu kuin Porvoonjokilaakson sähkövenemesenaatti Valtteri Lindholm.

Lindholmin mukaan veneitä on kiva speksata ja hankkia, mutta käyttöaste omille veneille on pieni. Toisaalta harrastamista on kiva toteuttaa yrittämisen kautta. Harrastukset maksavat. Vuodessa muutaman tonnin Ruori Boat Clubin tapaan tappiota tuottava yritystoiminta on Lindholmin mukaan oikein terve harrastus. Tavoitteet ovat kuitenkin korkeammalla:

– Ruori Boat Club on matalankynnyksen veneilypalvelu jollaista olisin itse kaivannut Porvooseen muuttaessani. Helposti sisäistettävä tapa harjoitella veneilyä. Harva pystyy suoraan hyppäämään akselivetoiseen matkaveneeseen ilman mitään kokemusta. Lopullisena tavoitteena on selkeästi voittoa tuottava, helposti laajennettava konsepti sekä enemmän ihmisiä vesillä.

Sähkökatamaraanista puuttuu Lindholmin tunnistamat veneilyn huonot puolet: siitä ei juurikaan lähde ääntä eikä sillä saada peräaaltoja aikaiseksi, ja sopii siksi erinomaisesti jokiliikenteeseen.

– Useimmat asiakkaat eivät tee sitä mikä minussa veneilyssä on parasta: ottaa määränpää, rantautua ja ehkä yöpyä. Katamaraanilla pääsisi helposti Furuholmeniin tai Hamarin Sahasaarille. Hauskinta on kun pääsee vielä tekemään tulen. Minieräily ja veneily yhdistettynä.

Tulevaisuudessa Ruori Boat Club voisi tarjota vuokralle myös nukuttavan veneen tai purjeveneen. Myös junavaunusauna vilahtaa puheissa, aihio on jo ostettu. Projekti odottaa toteuttamisvuoroaan sarjayrittäjän pursuilevassa kirjoituspöydän laatikossa.

Lindholmin suvun juuret Porvoon saaristossa aukesivat Valtterille vasta Porvooseen muuton jälkeen hänen tutkaillessaan isoisänsä tekemää sukututkimusta. Ensimmäinen Lindholm oli 1800-luvulla Kråkössä asunut sepän poika joka päätti lähteä hienoihin hommiin ottamalla itselleen uuden sukunimen. Ehkä suonissa sykkivä saaristoveri oli kuitenkin koko ajan vetänyt jälkeläistä Porvooseen, samoihin poukamiin joissa esi-isien tervantuoksuiset kalastusveneet keinuivat.

Kysyttäessä mikä merelle vetää, kertoo Lindholm tunteneensa aina olonsa parhaaksi liikkeessä. Vauhdilla ei ole niin merkitystä, matka on päämäärä.

– Elämme nykyään luonnotonta elämäntapaa. Nykyihminen on ollut olemassa 200 000 vuotta, sen ajan olemme olleet liikkuvia ihmisiä. Siksi matkailu, liikkeellä oleminen tuntuu meistä hyvältä.

Vuosaarta edemmäs länteen Lindholm ei ole veneellä matkannut, idässä riittää nähtävää. Itäisen saariston kauneus perustuu luonnonsaariin ja -rantoihin. Alueen palvelusatamat ovat Lindholmin mielestä ihan kivoja, mutta luonnonrauha ja erähenkisyys ajavat rantautumispäätöksiä:

– Tykkään paljon enemmän saapua tyhjään satamaan jossa ainut palvelu on lupa tehdä nuotio ja kompostoiva vessa.

Uudenmaan alueen virkistysyhdistyksen Uuvin ansiosta Porvoon huulilla on montakin saarta mistä voi aloittaa.

Rohkeimmat voivat rantautua asumattomiin saariin hyödyntäen jokamiehenoikeuksia.

Tulevaisuuden haaveissa Lindholmilla siintää purjevene ja Kanariansaaret. Lomamatkailu lentäen on ilmastosyistä kuopattu pysyvästi.

– Sähköveneily on porttihuume purjehdukselle. Jos ihan rehellisiä ollaan, sitä keskimoottorijurnuttamista kun kuuntelee, niin mielellään tekisi jotain muutakin kun pitäisi vain venettä oikeassa suunnassa.

Toistaiseksi purjevene saa odottaa: vaimolle tehdyn, varsin viisaan lupauksen mukaisesti ei purjevenettä ja vauvaa samalle kesälle. Kesä kuluu siis Lindholmin klaanin vanhoilla kalavesillä hitaasti, nelihenkiseksi kasvaneen perheen ja koiran kanssa matkaa tehden.

Kuopiolaisen Elwood Boatsin Elwood Boatsin ensimmäinen käsityönä valmistettu asuttava sähkömatkavene 950e MC esiteltiin Porvoon Puuvenepäivässä Wileniuksen telakalla. Hetkeä aiemmin veteen laskettuun venettä esittelemässä omistaja Valtteri Lindholm ja Elwood Boatsin toimitusjohtaja Pasi Virnes.

LINNAMÄKI

Porvoon kaunein pulkkamäki ja ulkoilumaastot.

HAMARI KOKONAISUUDESSAAN

Vanha kalastaja-/sahakylä jokisuiston suulla. Hamariinkin olisi voinut muuttaa, todella ihana käydä.

PORVOON PAAHTIMO

Baarina erinomainen, Porvoon paras bissevalikoima. Helvetin hyvää kahvia.

91-VUOTIAS WILENIUKSEN PERINNETELAKKA JOKIRANNASSA

Upea historia, Suomen parhaiden venesuunnittelijoiden klassikkoveneitä on veistetty täällä. Omien veneiden talvikoti.

Vinkki yritteliäälle: Porvoo tarvitsisi laadukkaan miesten ostospaikan, herrain pukimon. Perustaisin jos olisi aikaa, mutta vähintään sitoudun asiakkaaksi.

RÖNNSKÄR

Porvoon Kippareiden pieni seurasaari mukavan matkan päässä keskustasta. Paviljonki, grillausmahdollisuus, sauna.

VANHAN PORVOON GLASSIKKO - JÄÄTELÖBAARI

Kiitos Glassikon, Vantaalla pyöräillen karistetut kilot tulossa takaisin. Porvoon kahvilaskene on kokonaisuudessaan todella kiva, ei mitään turistikahviloita. Paikalliset yrittäjät tekevät sydämellä ja pitävät huolen siitä että Porvooseen halutaan tulla uudestaankin.