Kohti vaikuttavia ympäristötekoja

TEKSTI ANU ELO

Viimeaikaiset tutkimukset ja gallupit ovat osoittaneet, että suomalaisten huoli ympäristöstä on kova. Ilmastonmuutos ja ympäristöasiat ovat ihmisten mielissä keskeisesti läsnä kulutusvalintoja tehdessä. Erityisesti huolettaa oman lähiympäristön pilaantuminen. Moni organisaatio onkin herännyt pohtimaan, kuinka varmistaa oman toiminnan ympäristöystävällisyys ja samalla viestiä omista ympäristöteoistaan asiakkaille ja muille sidosryhmille. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan 30 % pk-yrityksistä haluaisi tarttua konkreettisiin ympäristötoimiin, mutta eivät oikein tiedä miten. Erityisesti pk-yrityksiltä puuttuvat resurssit ja työkalut toimintansa kehittämiseen ympäristöystävälliseksi, ja juuri tähän tarpeeseen Ekokompassi vastaa.

Espoolaisilla April Jazz -festivaaleilla on käytetty Ekokompassia jo useita vuosia. Tapahtumassa on kiinnitetty huomiota erityisesti jätehuoltoon, materiaalivalintoihin ja materiaalien uudelleenkäyttöön. Ekokompassin vaikutukset huomattiin vikkelästi; sekajätteen määrä laski nopeasti, ja festivaaliteltassa siirryttiin kierrätettäviin juoma-astioihin. Tapahtumaan lainattiin sisustushuonekalut, ja tapahtuman messumatto päätyi Kierrätyskeskuksen Uusixverstaalle materiaaliksi.

Lounasravintola Kanrestassa vuorostaan lähdettiin askel askeleelta painamaan ruokahävikkiä alas. Ensimmäisessä uuden LEAN-malliin perustuvan toimintamallin ottaneessa lounasravintolassa järjestelmällinen työ tuotti 50% vähennyksen hävikissä. Keittiön kustannustehokkuuden parantuessa säästyi raakaaineita ja avautui uusia mahdollisuuksia lisätä

Organisaatio saa avukseen Ekokompassin ympäristöasiantuntijan osaamisen. esimerkiksi luomutuotteiden käyttöä. Vaikuttavien tulosten takana on keittiöammattilaisten sitoutuminen ja innostus. Tavoitteellisuutta tuo toimipaikkojen yhteinen ympäristöohjelma, johon kuuluu materiaalitehokkuuden lisäksi hankintojen ohjaaminen ja ympäristöviestintä niin henkilöstölle kuin asiakkaille.

Ekokompassin asiakkaiden mukaan kolme tärkeintä hyötyä ympäristötyöstä ovat olleet kustannussäästöt, kilpailuetu sekä asiakkaiden ja kumppanien tyytyväisyys. Ensimmäinen konkreettinen etu on usein resurssiensäästö, mutta hyödyt kertautuvat, kun työstä tekee järjestelmällistä. Kolmannen osapuolen auditoimasta sertifikaatista on konkreettista etua tarjouskilpailuissa, missä vaaditaan näyttöä ympäristötyöstä. Valtio ja kunnat antavat myös yhä enemmän painoarvoa yhteistyökumppaneidensa vastuullisuudelle – silloin ympäristöjärjestelmä voi olla jopa edellytys tarjouskilpailuun osallistumiselle. Ympäristötyö parantaa tutkitusti myös asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyttä, kun ympäristöohjelman avulla vastuullisuuspuheet ja -strategiat jalkautuu konkreettisiksi ympäristöteoiksi joista on helppo kertoa eteenpäin.

Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä on hyvä tapa käynnistää ympäristötyö oikeasta suunnasta, tai viedä jo tehtyä ympäristötyötä seuraavalle tasolle ja todentaa se ympäristösertifikaatilla. Tuloksellinen ympäristötyö joka säästää omia ja luonnon resursseja kuuluu kaikille organisaatioille, koosta ja toimialasta riippumatta.

Ota suunta Ekokompassilla:  EKOKOMPASSI.FI

Ympäristöystävällinen veneily on meistä jokaisen vastuulla. Pidä Saaristo Siistinä ry muistuttaa tärkeistä asioista, joista jokainen voi huolehtia liikkuessaan vesillä. Veneily keskittyy ajallisesti muutamiin viikkoihin ja paikallisesti valmiille väylille ja satamiin, jolloin erityisesti pistevaikutukset voivat olla merkittäviä. Ota tästä talteen vinkkimme tulevaa veneilykautta varten! TEKSTI JA KUVAT PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY

Veneillessä on tärkeää pyrkiä ehkäisemään turhan jätteen syntyä. Aloita jätteen vähentäminen jo kaupassa valitsemalla mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita. Pakkaa elintarvikkeet mahdollisuuksien mukaan kestäviin ja pestäviin rasioihin. Jätteiden lajittelu onnistuu vaivattomasti veneessäkin, ja monessa satamassa on jätteiden lajittelumahdollisuus. PSS ry:n Roope-jätepisteissä lajitellaan yleensä lasi-, metalli- ja paperijäte. Biojätettä ja muovia kerätään vasta harvassa paikassa, mutta ne ovat yleistymässä. Biojätettä ei saa laittaa kuivakäymälään.

Yleisimpiä Suomen rannoilta löytyviä roskia ovat muoviroskat ja tupakantumpit, jotka vesistöön päätyessään hajoavat mikromuoviksi. Lisäksi tumpeista liukenee veteen monia haitallisia kemikaaleja. PSS ry:n Siisti Biitsi -ohjelma kannustaa kaikkia kansalaisia järjestämään omia siivoustalkoita haluamallaan rannalla. Roskien keräämisen lisäksi rantasiivoustalkoissa raportoidaan kerätyt roskat joko Siisti Biitsi -sovelluksella tai -lomakkeella. Raportoinnin avulla saadaan tärkeää tietoa Suomen rantojen roskaisuudesta, minkä avulla pystytään ehkäisemään roskaantumista jo alkumetreillä. Lisätietoja: siistibiitsi.fi.

Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitää lähes 200 Roope-palvelupistettä ympäri maata, kuvassa Björkön piste.

Veneilijöiden käymäläjätevedet aiheuttavat pistekuormitusta erityisesti satamissa ja matalissa lahdissa. Virtsa sisältää runsaasti typpeä ja fosforia, ja sen sisältämät ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Älä siis laske käymäläjätevesiäsi veteen lisäämään rehevöitymistä, vaan käytä imutyhjennyslaitetta. Pääsääntöisesti vierasvenesatamista löytyy imutyhjennyslaite. PSS ry:llä on yhteensä noin 30 kelluvaa imutyhjennyslaitetta, jotka löydät muiden Roope-palveluiden ohessa yhdistyksen mobiiliystävälliseltä Roope-kartalta: roopekartta.fi.

Veneen pohjassa käytettävien antifoulingmaalien eli myrkkymaalien tehoaineita ovat muun muassa kupari- sinkki- ja orgaaniset yhdisteet. Ne ovat haitallisia Itämeren eliöstölle ja erityisesti muutamalle avaineliölle, kuten rakkohaurulle, ja sitä myöden koko Itämeren ekosysteemille. Maaleille on olemassa vaihtoehtoja, kuten pohjapesu ja veneen nosto ylös silloin, kun se ei ole käytössä. Veneen pohja voidaan pestä joko painepesurilla, erityisellä pohjapesupaikalla tai harjapesurilla. Kaksi tai kolme pesukertaa kesässä riittää pitämään pohjan puhtaana. Hangon Itäsatamassa on kiinteä harjapesuri, joka soveltuu myös purjeveneille. Veneen pohjan voi pesettää myös kiertävien traileripesuyrittäjien toimesta.

Pidä Saaristo Siistinä ry ylläpitää muun muassa kattavaa jätepiste- ja kuivakäymäläverkostoa sekä imutyhjennyslaitteita saaristossa ja järvillä. Lisäksi yhdistys työskentelee vesistöjen roskaantumisen, kemikalisoitumisen ja rehevöitymisen estämiseksi. Liity jäseneksi, niin olet osaltasi mahdollistamassa veneilyympäristömme suojelua: pidasaaristosiistina.fi/ liityjaseneksi.

Läheskään kaikissa veneissä ei ole harmaiden vesien tankkia, jolloin astianpesun yhteydessä pesuvedet päätyvät pahimmassa tapauksessa suoraan vesistöön. Vesistöjä kuormittavat ravinteiden lisäksi monet haitalliset aineet, kuten kuluttajien pesuaineet. Tiskiaineetkin koostuvat monista kemikaaleista, joista osa on ympäristölle haitallisia. Kemikaalien yhteisvaikutuksia ei useinkaan tunneta ja ne ovat syy moniin kemikaalien haittavaikutuksiin.

1Käytä biohajoavaa ja fosfaatitonta astianpesuainetta ja annostele sitä oikein.

Ympäristöystävällisen pesuaineen tunnistaa esimerkiksi Joutsenmerkistä.

Myös allergia- ja astmaliiton Allergiatunnus on suositeltava, sillä esimerkiksi monet hajusteet ovat haitallisia vesieliöille.

PSS ry:llä on Roope-tuotteena oma, ekologinen käsitiskiaine.

2Pese astiat heti, jolloin lika irtoaa helpommin, etkä tarvitse niin paljon pesuainetta.

3Käytä sataman astianpesupaikkaa, joka on yhteydessä viemäriverkostoon tai jossa on muu suodatusjärjestelmä. Mikäli tällaista ei ole käytettävissä, kannattaa tiskivedet imeyttää maihin jonkin matkan päästä vesistöstä.

4Vältä ruoantähteiden päätymistä veteen. Jos satamassa on biojätteen keräys tai komposti, vie tähteet sinne.

5Rakenna veneeseen helposti oma tiskivesien keräysjärjestelmä pesualtaan yhteyteen. PSS ry oli mukana projektissa, jossa testattiin tiskivesien keräysjärjestelmän toteuttamista useissa veneissä.

Käy lukemassa lisää testikokemuksista ja järjestelmän asentamisesta PSS ry:n blogista: pidasaaristosiistina.fi/blogi.