Dalsbruks Fabrikin
TARINA JA NÄKYMÄT TEKSTI LUSSI JÄRVINEN KUVA PETRI JÄRVINEN
T
aalintehtaan pitkä ja perinteikäs historia merkittävänä teollisuuspaikkakuntana tuli ikävällä tavalla päätökseensä vuonna 2012 tapahtuneen FN Steel Oy:n konkurssin myötä. Sitkeiden neuvotteluiden tuloksena entinen teollisuuskokonaisuus kaikkine oheisomistuksineen jaettiin neljään osaan, joista vasta perustettu Oy Dalsbruks Fabrik Ab osti suurimman osan, mm. valssaamon, syväsataman ja alueen infraverkostot. Hankinta oli luonteeltaan korkeariski-investointi, koska valtavalle konekannalle ja esimerkiksi valssaamolinjalle piti löytää järkevä ratkaisu, jotta tilat saataisiin uuteen käyttöön.
VALSSAAMON PURKU JA TILOJEN KORJAUS Valssilinjan myynti oli haastavaa, koska sen eri osien ja komponenttien laatu ja kunto olivat hyvin vaihtelevia. Oli heti alkuun selvää, ettei ole realistista ajatella sen myyntiä uusiokäyttöön kokonaisena tuotantoyksikkönä, osittain huonon kunnon ja osittain sen alhaisen kapasiteetin takia. Noin vuoden selvitystyön jälkeen löytyi englantilainen ostaja, joka alkoi purkaa koko konekantaa. Työ oli vaativa ja kesti 30-40 miehen voimalla n. 1,5 vuotta. Kolmannes linjan eri osioista meni Välimeren alueelle osina rakennettavaan uuteen lankavalssaamoon, mutta loput jouduttiin romuttamaan. Kaiken kaikkiaan
8 6 | K A S N Ä S KO M PA S S
purettiin, paloiteltiin ja pakattiin noin 6.000 tonnia terästä. Rakennusten ja toimitilojen kunto oli purkuoperaation jälkeen surkea. Lattiat olivat täynnä kanavia ja aukkoja, seinissä roikkuivat putkistot ja ylimääräiset johdot jne. Viimeisen konetoimituksen jälkeen maaliskuussa 2020 ruvettiin peruskorjaamaan tiloja, joita on kaikkiaan yli 25.000 m2. Kesäkaudella uusittiin ja korjattiin kattoja ja julkisivuja, ja uutta lattiaa tehtiin n. 10.000 m2 pinnoittamalla joko betonilla tai asfaltilla. Piha-alueiden asfaltointia korjattiin ja uusittiin.
VUOKRAAJIA LÖYTYI Pieni osa tiloista voitiin vuokrata jo kesästä 2019 alkaen, mutta vasta peruskorjausoperaatioiden jälkeen voitiin syksyllä 2020 solmia uusia vuokrasopimuksia. Laajojen kartoitus- ja markkinointi-toimenpiteiden ansiosta sekä erilaisten yhteistyöverkostojen kautta on suhteellisen nopeasti voitu kehittää merkittävää maataloustuotteiden logistiikka- ja varastointikeskusta. Tässä toiminnassa näyttelee syväsatama oleellista roolia, koska se mahdollistaa viljatuotteiden viennin ja maataloustarvikkeiden tuonnin. Yrityksen toimitusjohtaja Göran Eriksson iloitsee siitä että tällä hetkellä hieman yli puolet tiloista hetkellä yli 2/3 kunnostuskelpoisista tiloista on vuokrattu, ja neuvotteluita käydään jatkuvasti uusien potentiaalisten käyttäjien kanssa.
-Vuokralaisia on yhteensä viitisentoista, joista suurin osa on pieniä, mutta nostaisin esille kolmen suurten maatalousliikkeen, Hankkija Oy:n, Agro-Lantmännen Oy:n ja Avena Nordic Grain Oy:n, lisäksi puutaloja valmistava Teijo Log Oy, mainitsee Eriksson. Sataman kautta kulkee myös erilaista puutavaraa, mm. energia- ja massapuuta. Satamaliikenne on vielä kapasiteettiin nähden vähäistä, vain 2-3 alusta kuukaudessa, mutta nyt tiedossa olevien kehityssuunnitelmien valossa voidaan olettaa sen kasvavan reilusti lähivuosina. Satama työllistää aina lastauksen ja purun yhteydessä kymmenkunta henkeä, joista suurin osa on paikallisia koneurakoitsijoita.
VALOISA TULEVAISUUS Yhtiön tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat tietenkin vielä tyhjillään olevien tilojen vuokraaminen sekä satamavolyymien kasvattaminen. Ottaen huomioon, että aivan normaaliin kiinteistökehitykseen kuuluvat investointi- ja korjausvaiheet ovat vielä meneillään, on tilojen vuokrausaste hyvä. Samalla on edettävä harkiten ja vaiheittain, koska korjausvelka oli hankintahetkellä todella mittava. Jäljellä olevat korjaustarpeet tehdään samassa tahdissa kuin uusia käyttäjiä saadaan, jolloin voidaan myös räätälöidä tiloja asiakkaan toivomusten mukaan.
