Issuu on Google+

Sinetti TO U K O K U U 2 0 1 4

P o r va r i l l i n e n e l ä m ä n ta pa l e h t i

#häkkänen2014 Kokoomusnuorten eurovaaliehdokkaasta ennustetaan vaalien yllättäjää. S.10

KUka täyttää Kataisen saappaat? Puolueen puheenjohtajaehdokkaiden ajatuksia. S. 18

Teemu Arina

Hän on teknologia-alan sarjayrittäjä ja Suomen tunnetuin biohakkeri. S. 6


2

Sinetti 2/2014

Pääkirjoitus

Suomi elää yrittäjistä myös tulevaisuudessa osuus bruttokansantuotteesta on noin 60%, ja ennusteiden mukaan luku vain nousee. Palkat ovat korkealla, ja yksityinen sektori jää jälkeen. Yksityisellä mahdolliset korkeat tuottavuuteen perustuvat palkat tulevat voittoa tuottavilta yrityksiltä – ei velkaantuvalta valtiolta tai kunnalta.

Julkisten menojen

Yksityinen sektori rahoittaa julkisen sektorin. Yrittäjät tekevät pitkää päivää lähes kellon ympäri, ilman vapaapäiviä ja lomia, mutta kovasta työstä huolimatta leipä jää usein pieneksi. Työntekijä ei helpolla moiseen suostuisi, vaikka laki sen sallisikin.

itse vastuussa kaikesta ja ottaa riskit – sekä oppii valitettavan usein erehdyksen kautta. Se on harmi, sillä yritykset kuitenkin tuovat työtä ja luovat innovaatioita. Yksityisellä puolella on pakko kehittyä, jotta pysyy kilpailussa mukana.

Yrittäjä on

yrittäjän kauas asiakkaasta ja bisneksestä. Yrittäjä joutuu liiketoiminnan kehittämisen, myymisen ja investoimisen sijaan keskittymään byrokratiaan. Yrittäjille tulisi tarjota nopeampia ratkaisuja esimerkiksi lupa-asioissa.

Tässä lehdessä

2 Pääkirjoitus 3 Puheenjohtajalta 4 Uutisia ja Twitter-palsta 5 Vieraskynä: Kuka sääntelisi sääntelyä 6-8 Teemu Arina: sarjayrittäjä ja biohakkeri 9 Jäsenesittely 10-13 #Häkkänen2014 14 Sivistys: Yrittäjäkoulutus on sijoitus tulevaisuuteen 15 Talous: Hallituksen varauduttava robotisaatioon 16-17 Elinympäristö: Bangladeshissa on vaikeaa 18 Puheenjohtajaehdokkaiden ajatuksia 19 Kansainvälisyys: YEPP – matalamman verotuksen ja pk-yritysten asialla

Byrokratia vie

Suomessa tulisi herätä todellisuuteen. Sanonta revitään duunareiden selkänahasta on tämän päivän yhteiskunnassa aikansa elänyt. Oikeammin sanonta kuuluu, että revitään yrittäjien selkänahasta.

tulee arvostaa ja yritysten toimintaan liittyviä turhia säädöksiä purkaa. Yritysten kasvumahdollisuuksille pitää antaa paremmat mahdollisuudet rakenteellisilla muutoksilla, ja yhteisöveron alentamisen kaltaisia ratkaisuja pitää tehdä lisää. Yrittäjien panosta

Perintövero tulee mielellään poistaa kokonaan, ja samalla helpottaa sukupolvenvaihdoksia. Poliittisen päätöksenteon tulisi olla kauaskatseista ja huomioida ne, jotka tämän hyvinvointivaltion lystin maksavat: yritykset. Ilman poliittista vakautta ei yrittäjä helpolla uskalla investoida.

sinetti 2/2014 Julk aisija: Kokoomuksen Nuorten Liitto ry, Kansakoulukuja 3 A, 3. krs 00100 Helsinki | Päätoimit ta ja: Piia Kurki | Tait to: Kristian Tervo | K annen grafiikk a: Kristian Tervo | Tähän lehteen kirjoit tivat: Piia Kurki, Susanna Koski, Matti Apunen, Anssi Murtonen, Laura Heinonen, Veijo Tikka, Mikko Laakso, Anna Rauhala, Tuomas Stöckel, Samuel Wiklund ja Juha-Pekka Nurvala, Alexander Stubb, Jan Vapaavuori, Paula Risikko | Ilmoitusmyynti ja tilaukset: Anssi Murtonen +358 40 484 8642 | Mielipiteet, kirjoitukset ja palaute: lehti@kokoomusnuoret.fi | Painos: 8500 kappaletta, neljästi vuodessa | Painopaikk a: I-Print, Seinäjoki 2014 SSN-L 2242-9611 Painettu ISSN 2242-9611 Verkkojulkaisu ISSN 2323-489X |

Piia Kurki

Päätoimittaja

www.kokoomusnuoret.fi


Sinetti 2/2014

3

P u h e e n j o h ta j a lta

Eka kerta

K

okoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen, ilmoitti Eurovaalistartilla 5.4.2014, ettei ole enää käytettävissä Lahden puoluekokouksessa liioin puolueen puheenjohtajaksi tai ehdolle missään muussakaan vaalissa. Kun tämä lehti ilmestyy, Kataisen ilmoituksesta on kulunut jo kuukausi. Vaikka Kataisen aikeita on ehditty uumoilla jo vuoden päivät, uutisen todellisuus silti yllätti. Eurovaalistarttitilaisuuden tunnelma oli sanoinkuvaamaton. Kaikesta huolimatta.

Katja Lösönen

puheenjohtajan vaihtuminen on merkittävä taitekohta koko puolueelle, etenkin näin kesken vaalikauden. Valituksi tulevasta puheenjohtajasta kun todennäköisesti tulee myös Suomen pääministeri.

Puolueen

Tämä lähtökohta käytännössä rajaa kisasta pois muuten potentiaalisia ehdokkaita, ja samasta syystä jää valitettavan vähän tilaa käydä samalla keskustelua puolueen linjasta ja arvoista. Puoluepolitiikkaan ja aikaisempiin henkilövalintoihin pystyy toki tutustumaan lukemalla historiikkeja ja aikalaistoimijoiden kokemuksia. Silti henkilökohtaisessa kokemusmaailmassa on jotain erityistä.

puolueen puheenjohtajan vaihtuminen tapahtuu todennäköisesti kerran. Vaikka puoluepolitiikkaan kannattaa suhtautua elämän mittaisena ikuisuusprojektina, eka kerta on aina eka kerta, myös puheenjohtajan vaihtuessa. Siksi uskon, että tuleva puheenjohtajavaali on jokaiselle kokoomusnuorelle erityisen mieliinpainuva kokemus. Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja valitaan kesäkuussa Lahden puoluekokouksessa. Kokoomuksen Nuorten Liitollakin on merkittävä roolinsa uuden puheenjohtajan valitsemisessa. Käynnissä on kokoomusväen vaativin harjoitus pitkään aikaan.

Kokoomusnuoren uralla

Liiton tärkeimpiä tehtäviä puolueyhteisössä on toimia sen edistyksellisimpänä osana, sanonnan mukaan kaksi askelta edellä. Ensinnäkin siitä syystä, että riippumattoman politiikkamme ansiosta meidän tulee muistuttaa oikeistolaisesta arvopohjasta. KNL:n historiallinen tehtävä on olla piikkinä lihassa silloin, kun puolue itse on vaarassa kadota asioiden hoitamisen muka vaatiman aatteellisen relativismin harmauteen. Toisekseen, huomisen tekijät ovat nuoria tänään. Kunkin ikäpolven kokoomusnuoret kokoomuslaistuvat tahoilleen aikanaan.

Kokoomuksen Nuorten

Millaisia ominaisuuksia puolueen puheenjohtajalta ja pääministeriltä sitten vaaditaan? Onneksemme voidaan todeta, ettei tähän vaativaan tehtävään ole olemassa valmista muottia. Politiikassa merkittävä osa asioita on sellaisia, jotka pystyy oppimaan ja opettelemaan, mutta henkilökohtaiset ominaisuudet ovat johtajapelissä

jeditaitoja. Puheenjohtajana pitää pystyä luotsaamaan myös puolueen koneistoa, jotta kokoomuslainen politiikka on totta kuntalaisten arjessa Utsjoelta Hankoon huomennakin. Rankat ajat ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta vaativat pitkää pinnaa. Valppaus ei voi herpaantua silloinkaan, kun tilanne tuntuu ylivoimaiselta. Vahva asioiden hallinta on uskottavuuden kannalta välttämättömyys. Etenkin talousosaaminen on hyödyksi valtion velkataakan keventämisessä ja eurooppalaisten rasitteiden taklaamisessa. Lisäksi tarvitaan politiikan lainalaisuuksien perinpohjaista tuntemusta ja toiminnan linjakkuutta, joka edellyttää rohkeutta ja rehellisyyttä. Hyvä johtaja ei pelkää kannustaa ja osallistaa kaikkia, eritoten kokoomusperhettä porvarilliseen maailman parannukseen siten, että haasteisiin voidaan aina tarjota hyvät ja johdonmukaiset porvarilliset ratkaisut. Aina niitä ei tietenkään saada sellaisenaan läpi, mutta koskaan ei saa jättää käyttämättä mahdollisuutta yrittää. Taisteluvoitoista pitää iloita, muistaen kuitenkin kunnioitus kilpakumppaneita kohtaan. Tappiot pitää käsitellä ja oppia niistä eikä selittää niitä omalle väelle muuksi kuin mitä ne ovat. Rohkeus, rehellisyys, oikeat arvot, asiaosaaminen, kunnioittava käytös ja joukkojen edestä johtaminen. Niistä on hyvä Kokoomuksen puheenjohtaja tehty. Kokoomuksen Nuorten Liitto on tulevan puheenjohtajan valinnassa vaa’ankielen asemassa. Yhtenäisellä toiminnalla, yhteisesti tehdyn harkinnan pohjalta voimme kesäkuussa Lahden puoluekokouksessa osaltamme olla myötävaikuttamassa siihen, millainen Kokoomus ja millainen Suomi on 2020-luvulla ja siitä eteenpäin. Tartutaan tähän tilaisuuteen nyt, kun se on kohdalla.

Susanna Koski


4

Sinetti 2/2014

Uutisia

Historialliset puoluekokoukset – Seinäjoki '04 ja Lahti '14 5.4.2014 kymmenen vuotta Kansallista Kokoomusta vaalivoitosta toiseen johtanut Jyrki Katainen ilmoitti jäsenistölle yllättävän uutisen, kun hän kertoi jättävänsä puheenjohtajan tehtävät. Samalla vaihtuu tietenkin myös valtakunnan pääministeri. Tämä ilmoitus sähköisti kerralla kevään, jossa jännitystä jo eurovaalien johdosta on valmiiksi riittämiin.  Keväällä 2004 tilanne oli täysin erilainen. Vuonna 2001 Sauli Niinistön jälkeen puheenjohtajaksi valittu Ville Itälä joutui Kokoomuksen huonon kannatuksen ja siitä johtuvan kentän kritiikin myötävaikuttamana luopu-

Lauantaina

maan puheenjohtajan tehtävistä. Puheenjohtajapelin avasi Martin Saarikangas, ja nopeasti ehdolle asettuivat myös ennakkosuosikiksi tituleerattu Marjo Matikainen-Kallström, Jari Vilén, Kimmo Sasi, Ilkka Kanerva ja 2001 varapuheenjohtajaksi valittu Jyrki Katainen. Lopulta toisella äänestyskierroksella Katainen voitti vastaehdokkaansa Kanervan äänin 534 - 365. Sattumaa tai ei, molemmat ovat arvostettuja KNL-veteraaneja.

puoluekokousta. Kokoomusnuoret ovat jälleen sankoin joukoin mukana vaikuttamassa puheenjohtajavalintaan. Vielä on siis aikaista sanoa, kenen taakse kokoomusnuoret liittoutuvat. Tärkeää kuitenkin on, että KNL-delegaatit ryhmittyvät yhteisenä rintamana yksittäisen ehdokkaan taakse. Näin toimien varmistamme sen, että mielipiteemme puolueen tulevaisuuteen keskeisesti vaikuttavaan henkilövalintaan on painava. Vain yhdessä voimme vaikuttaa! 

Edelliseen viitaten, meillä on tulossa mielenkiintoinen ja vauhdikas kevät ennen

Anssi Murtonen

Pääsihteeri

Siirryn aikaisempien suunnitelmien mukaisesti eurovaalien jälkeen sivuun pääsihteerin tehtävistä. Kiitän lämpimästi liiton jäseniä ja aktiivitoimijoita siitä yhteistyöstä ja hienosta KNL-hengestä, josta olen pääsihteerinä saanut nauttia. Kiitos Politiikan Approbaturin kurssit 41. ja 42., joiden rehtorina olen saanut toimia. Kiitos KNL:n ainutlaatuinen henkilökunta, erityisesti hallintopäällikkö Johanna Kalve. Kiitos aikai-

Murtosen Facebook

Pääsihteeri kiittää semmat pääsihteerit, joilta olen saanut arvokasta apua. Kiitän yhteistyöstä myös muita puoluetoimijoita, ja lukuisia muita tahoja, joiden kanssa olen saanut pääsihteerinä tehdä työtä. KNL on antanut minulle 2005 alkaneen aktiiviurani aikana paljon, ja nyt on uusien haasteiden aika. Seuraajani esitellään Sinetin kolmannessa numerossa. KIITOS!  

Anssi Murtonen

Anssia näistä KNL ja Sinetti kiittävät menestyksek ästä at tav vot vuosista ja toi tulevaisuutta!

T w i t t e r - pa l s ta ‫@‏‬jussisalonranta  3.huhtikuuta Kokoomus nousemassa takaisin Suomen suosituimmaksi puolueeksi! #kokoomus #keskusta pic.twitter.com/tJanuaEiQk

@TuomasEnbuske   2.huhtikuuta Esim. sukupuoli- tai muut kiintiöt. Jos ne luodaan, onko niistä tarkoitus luopua jossain vaiheessa? En usko. @TeivoTeivainen @SirSaarinen

‫@‏‬LauraPistemaa   29. maaliskuuta Virallinen ponsiesitys: ensi vuonna seminaarissa kahvia tarjolla koko päivän. @Kokoomusnuoret #WG14 #mehutkiolikiva

‫@‏‬JaanaPelkonen   3.huhtikuuta Lakialoitteeni ravintoloissa myytävän #alkoholi’n #alv’in alentamisesta tänään salissa #eduskunta #alkoholipolitiikka

‫@‏‬AleKoivisto   30. maaliskuuta Ihan mikäli oikein päättelin tästä some-tulvasta niin saattaapi olla, että Cheek on ehkä esiintynyt siellä Himoksella #WG14 #knl

‫@‏‬SiiriTuovila   29. maaliskuuta #huomenta #himos ja #wg14 kovimmat muijat on jo lämmittelemässä päivän kisoihin! http://instagram. com/p/mHSO4NSwxH/ 

‫@‏‬HennariikkaA   3.huhtikuuta Mikäs hemmetti tämä #PS:n lakialoite aviossa synnyttävien aiemmasta eläkkeelle siirtymisestä on?!

‫@‏‬heikkinenjanne   29. maaliskuuta Jos joku miettii, että kuka kapinallinen avasi tölkin seminaarissa: tunnustan. Korjaussarjana toimii Battery. #WG14

@jjseppala  26. maaliskuuta Kevät ja lämpö sai demarit ottamaan kädet pois omista taskuistaan. Nyt ollaan taas toisten taskuilla, ja verot kiristyy. #sdp #kehysriihi


Sinetti 2/2014

Vieraskynä Tällä palstalla kirjoittavat eri politiikan toimijat laajasti erilaisista näkökulmista.

Kuka sääntelisi sääntelyä lakeja, veroja ja poliisia. Vapaissa läntisissä demokratioissa tätä ei pidetä täysin ongelmattomana ja terveenä asennoitumisena. Ylilegalistisessa kiihkossaan Suomi säätää 1600 lakia ja asetusta vuosittain. Olemme yksi Euroopan laki-intensiivisimmistä kansakunnista. Ratkaisemme laeilla ja normeilla kysymyksiä, jotka oikeastaan kuuluvat kahdenvälisten suhteitten hoitoon tai terveen järjen

Suomalaiset rakastavat

tuomiovallan piiriin. Normitaakan paisumisesta syytetään usein EU:ta, mutta professori Matti Wibergin laskelmien mukaan emme pysty siirtämään syytä kokonaan Brysseliin. Wiberg laski, että vain reilut 11 % normeistamme on perua EU:sta. Tietysti jo yksikin huonosti laadittu kansainvälinen normi voi olla Suomelle taloudellinen onnettomuus, kuten kuuluisa rikkidirektiivi osoittaa.

5

Niin kauan kun rakastamme lakeja palavasti, normitulvaa on vaikea rajoittaa. Voisimme tietysti säätää muutaman rajoittavan lain. Päällimmäisenä tarvitsemme normin, joka velvoittaa meitä laskemaan huolellisemmin uusien normien kustannusvaikutukset. Suomalaisen lainvalmistelun suuri heikkous on tämän laskennan puutteellisuus. Kun ministeriöt valmistelevat lakeja, ne ovat kiusallisen ja tuhoisan omapäisiä. Ne eivät noudata hallituksen tahtoa, vaan tulevat valtioneuvostoon julistamaan oman tahtonsa. Lainvalmistelussa kustannusvaikutusten tarkkailusta on annettu joukko normeja, mutta niiden noudattaminen riippuu viime kädessä valmistelevan virkamiehen aktiivisuudesta. Ennen kaikkea meiltä jää ynnäämättä se, mitä kansakunnalle maksaa se työ, joka yliyksityiskohtaisten normien puristuksessa jää tekemättä – siis se, mikä hinta kansantaloudelle koituu kun yritykset lopettavat sääntelypaineen alla, tai pääsevät liikkeelle kohtuuttoman hitaasti tai eivät koskaan. Ja koska uskomme, että virkamies on hyväntahtoinen kansan palvelija, emme painosta häntä tomerammin pohtimaan veronmaksajan etua. Kustannuksiakin tuhoisampaa on se, että vero- ja sääntelyusko kutistaa meitä kansalaisina. Koska maksamme paljon veroja, haluamme että valtio vastineeksi päättää, hoitaa ja ratkaisee. Passivoidumme äänestäjinä, vetelöidymme kansalaisina, ja jos touhukkaasta sääntelystä huolimatta törmäämme ongelmaan, soitamme poliisille. Matti Apunen

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja

Ja koska uskomme, että virkamies on hyväntahtoinen kansan palvelija, emme painosta häntä tomerammin pohtimaan veronmaksajan etua"


6

Sinetti 2/2014

MUUTTUVAT

Pysyvät markkinat -

PYSYVÄT

muuttuvat rakenteet? Teknologia-alan sarjayrittäjä, liikkeenjohdon neuvonantaja, suosittu luennoitsija ja Suomen tunnetuin biohakkeri. Tätä kaikkea on Teemu Arina, joka perusti ensimmäisen yrityksensä ollessaan vasta 16-vuotias. Siihen aikaan nuoria yrittäjiä ei ollut nimeksikään ja yrityksen perustamiseen tarvittiin vanhempien lupa. Kaupallinen internet teki silloin vasta tuloaan.

TEK STI : Su s a nna K o s k i, L au r a H e i n o n en , Pi i a Ku r k i KUVA: Di c o l e O y

Oman yrityksen pyörittäminen oli kiinnostavaa aikaa. Arina sanoo kasvaneensa nopeasti siihen, että yritys on paras oppimisympäristö. ”Paras tapa oppia asioita, koska teet oikeita töitä oikeille ihmisille. Silloin suhtaudut työhön vakavammin. Jos joku on valmis maksamaan sun palveluista, se on yksi mittari tekemisestä”, Arina selventää. Arina päätyi rakentamaan verkkopohjaista oppimisympäristöjärjestelmää yritysten yhteisöllisiin oppimistarpeisiin ja opetussektorille innovatiiviseksi pedagogiseksi työkaluksi. Lähtökohtana ei ollut yksinomaa sisällön välittäminen, vaan käyttäjien välinen vuorovaikutus, jota nyt voidaan kutsua sosiaaliseksi mediaksi. Vuosien 2000-2001 taitteessa Arinan yritys julkaisi tuotteen, joka käännettiin 15 kielelle: espanjaksi, thaiksi, venäjäksi, saksaksi, ranskaksi ja jopa baskiksi. Arina teki yhteistyötä yliopistojen kanssa ympäri maailmaa. Asiakkaina oli muun muassa Euroopan avaruusohjelma ja jenkkien puolustusvoimat. Lukion jälkeen Arina ei itse jatkanut yliopistoon, mutta opetti lukioissa jo 17-vuotiaana. Pian Arina siirtyi yrityksiin tekemään

koulutusluentoja ja ammattiseminaareja. Äkkiä hänet tunnettiin digitaalisen työn ja -oppimisen asiantuntijana. Tulevaisuuden puhujana, joka vei ympäri maailmaa. Mukanaan Arina kantoi omaa videokameraa ja nauhoitti esityksiään. Siihen aikaan ei vielä harrastettu nettistriimausta tai asioiden nauhoittamista seminaareissa. Arina muistelee, että hänellä oli oma kamera ja langaton mikki, jotta luennot oli mahdollista ladata nettiin jälkeenpäin. Kutsuja sateli ympäri maailmaa. Nykyään Arina on yritysten kokouskäytäntöjä uudistavan verkkopalvelu Meetin.gs Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, digitaalisen liiketoiminnan johdon konsultointia harjoittavan Dicole Oy:n perustaja ja osakas, sekä Quantified Self  & Biohacking Finland -yhteisön perustaja. Lisäksi Arina on toiminut useiden kansainvälisten oppimista ja työelämää koskettavien hankkeiden ohjausryhmissä ja neuvonantajatehtävissä, pitänyt noin 100 esitystä vuodessa ympäri maailmaa, ja kirjoittanut säännöllisesti eri alojen ammattijulkaisuihin nousevista teknologioista, työn muutoksesta ja oppimisen uusista mahdollisuuksista.


Sinetti 2/2014

Koulujärjestelmä ei Arinan mielestä ole huono asia, mutta hän kärjistää silti mielellään epäkohtia: luovuus ja ongelmanratkaisutaidot, aito uteliaisuus ja sen synnyttäminen – näihin systeemiä ei ole parhaimmillaan valjastettu. Arinan mukaan nykyinen koulutusjärjestelmä johtaa helposti tilanteeseen, jossa kaikki kulkevat samassa putkessa, lukevat samat kirjat ja lopulta hakevat samoja työpaikkoja samoilla taustatiedoilla.

Suomessa on Arinan mielestä jalo ajatus elinikäisestä oppimisesta, jonka mukaan jokainen oppisi elinikäisen oppimisen taidot myös koulun ulkopuolella. Tämä ei kuitenkaan hänen mielestään käytännössä toteudu, sillä kouluissa helposti tapetaan kaikki kiinnostus oppia yhtään mitään. ”Kun sä pääset koulusta kotiin, et todellakaan halua miettiä läksyjä”, Arina lataa. Arinan mielestä tarvitsemme muutoksen siihen, että oppisimme itse tekemällä ja kokei-

7

lemalla – emme pelkästään kuuntelemalla, mitä muut kertovat. ”Sen jälkeen kun valmistut koulusta, yhtäkkiä odotetaan luovuutta, itseohjautuvuutta, sekä luovia ratkaisuja. Ei yritykset kuitenkaan halua töihin pelkästään ihmisiä, jotka tietävät asioista, vaan ihmisiä, jotka pystyvät niitä myös soveltamaan”, Arina kiteyttää. Yliopiston tehtävä on tuoda ajattelevat ihmiset yhteen. Käytännössä opiskelu on kuitenkin sitä, että opiskelijat istuvat luentosalissa yhdessä ja kuuntelevat luentoa. Jos voit kuunnella kotona samaa luentoa, miksi mennä luentosaliin? Tarvitaan uusia opetus- ja oppimismenetelmiä, Arina kertoo. Oppilaitoksen pitäisi olla tiedon tyyssijan sijaan oppimisresurssikeskus, joka tarjoaa riittävän hyvät valmiudet oppia asioita paremmin kuin kotona. Arinan kaltaisille itseoppijoille tämä on jo arkipäivää, mutta moni teknologiaan perehtymätön ei pääse samalle tasolle omatoimisesti. Arina sanoo, että jos haluaa kehittää ainutlaatuista osaamista, se ei tarkoita välttämättä sitä, että pitäisi mennä ainutlaatuiseen oppilaitokseen. Tulevaisuuden työ pirstaloituu mikrotyötehtäviksi, jotka hajautuvat ympäri maailmaa. Teknologian rooli työpaikalla on Arinan mukaan merkittävä. Uudet välineet kuten sosiaalinen media ja uudet business-työkalut mahdollistavat hänen mukaansa uuden vuorovaikutteisemman työympäristön. Oman työn sivutuotteena pystyy luomaan kuvaa muille siitä, mitkä asiat ovat ajankohtaisia ja oman kiinnostuksen kohteena, tai missä tarvitsee vielä apua. Arinan mukaan CV ei kerro osaamisesta yhtään mitään. Sosiaalinen media mahdollistaa sen, että samoista asioista kiinnostuneet ihmiset pystyvät rikastamaan tekemistä ja ajattelua. Yrityksissä, joissa osaaminen perustuu annettuihin työtehtäviin, osaamistarpeet ja työssä kehittyminen määräytyvät esimiehen mieltymysten mukaan. ”Silloin sinusta tulee helposti vaihdettava koneen osa, aivan kuteen Max Weber karrikoi kuvatessaan yksilöitä osana isompaa koneistoa, eli byrokratiaa”, Arina huomauttaa. Verkostomainen kytkeytyminen mahdollistaa oman työn kytkeytymisen muiden tekemään työhön, päälle ja viereen. Näin myös muut rakentavat työtään oman työsi päälle. Työn tulokset näkyvät myös muiden työn tuloksena. Tällöin Arinan mukaan tekee itsestään kor-


8

Sinetti 2/2014

vaamattoman uudella tavalla. Kiinnostavaksi homma muuttuu silloin, kun sama toiminta näkyy asiakkaalle. Vielä enemmän silloin, kuin vaikuttaa asiakkaiden ajatteluun. Teollisen aikakauden leimallisia piirteitä olivat Arinan mukaan esimerkiksi hierarkiat, joissa kyse oli mm. kommunikaation rajoittamisesta: pyrittiin määrittelemään etukäteen ketkä puhuvat kenelle ja ketkä ovat missäkin raportointisuhteessa. Tausta-ajatuksena oli tietysti tehokkuus, jolla pyrittiin vähentämään turhaa säätämistä ja turhaa kommunikaatiota. Se toimii Arinasta loistavasti niin kauan, kun liiketoiminta on ennustettavaa. Raportointisuhteiden

maailmassa

esimies sanelee työtehtävät. Tämä siksi, että työntekijällä ei ole käytettävissä riittävästi informaatiota, jotta kykenisi itse määrittämään tai priorisoimaan työtehtäviään. Informaation saatavuus mahdollistaa emergentin vastuunoton, eli työntekijällä on riittävästi tietoa siitä, mihin huomio kannattaisi suunnata. Arina mainitsee startupit: kaikki on läpinäkyvää ja jaettua, jolloin kaikki tietävät mihin suuntaan ollaan menossa ja mihin kannattaisi keskittyä. Itseohjautuvuuden myötä palaverien määrä vähänee. Arina ottaa esimerkiksi kirjastot, jotka aikanaan rakennettiin, jotta keskitetty tieto saataisiin helposti ihmisten saataville. Googlella on sama missio: tehdä kaikki maailman informaatio helposti ihmisten saataville. Google on haastanut kirjastojen mallin. Arinan mielestä kirjastojen toiminta pitäisi

arvioida uudelleen. Organisaatiot ovat hyviä aloittamaan, mutta huonoja lopettamaan toimimattomia rakenteita - pidetään mieluummin kiinni saavutetuista eduista. Tämä johtaa Arinan mukaan helposti siihen, että jokainen uusi asia pitää perustella aikaisempien päätösten valossa, minkä seurauksena syntyy loputtomia palavereja, työryhmiä ja neuvottelukuntia. Arina puhuu paljon sosiaalisesta mediasta: ”Kuka olisi osannut ennustaa Facebookin tulon jälkeen, että kohta 60 prosenttia ajasta netissä vietetään sosiaalisessa mediassa. Tästä hetkestä viiden vuoden päähän visiointi on vaikeaa, mutta uusi normaali on se, että asiat muuttuvat nopeasti”, hän muistuttaa. Tarvittaisiin kykyä mukautua markkinoiden muutoksiin. Siinä on Arinan mukaan paljon opittavaa startup-yrityksiltä. Osa epäonnistuu, mutta osa luo uusia työn tekemisen malleja. ”Suomalaisen peliteollisuuden menestys ei johdu pelkästään osaajista, vaan myös kyvystä luoda uusia toimintamalleja”, Arina toteaa. Suomen valttikortti on osaaminen, jolla pystytään nostamaan työn jalostusarvoa. Arinan mukaan meidän pitäisi oppia koordinoimaan verkostoja ja hyödyntämään saatavilla olevia resursseja ympäri maailmaa. Arvo muodostuu verkostojen solmupisteissä.  Kyse on verkostojen fasilitoinnista: osaaminen ja kyky hajauttaa tekemistä sinne, missä se kannattaa. Erityisesti teknologiaorientoituneissa maissa, kuten Suomessa, jossa lähes kaikilla on internet ja pääsy verkkoon, verkostojen hyödyntäminen sopii luontevasti toimintamalliksi.

Arina on paitsi oppimisen asiantuntija, myös Suomen tunnetuin biohakkeri. Biohakkerointi tarkoittaa Arinan mukaan suhtautumista itseensä monimutkaisena systeeminä, jossa analysoidaan vaikuttavia tekijöitä ja sen tuotoksia matkalla kohti parempaa versiota itsestä. Kyse on kiinnostuksesta siihen, miten asiat todellisuudessa toimivat, ja miten toimii suhteessa ympäristöön. Jos haluaa esimerkiksi parantaa suorituskykyä työssään, pitää kartoittaa, miten tekee työtä, ja mikä vaikuttaa vireystasoon, energiatuotantoon ynnä muuhun. Arinan mukaan tähän on olemassa teknologisia apuvälineitä. Suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä on kaikkialla, ja tämän tietävät varsin hyvin myös nykypäivän tietotyöläiset. ”Jos öisin duunaat powerpointtia neljään asti, nukut ja syöt huonosti, et sä vaan voi olla iskukyvyssä”, Arina sanoo. Stressaavistakin kausista voi selviytyä oikeanlaisilla strategioilla ilman, että ne aiheuttaisivat raskasta lastia keholle ja mielelle. ”Mä haluan olla joka hetki paras versio itsestäni, sillä nämä hetket lipuvat ohi vain kerran. Mielummin vedän ne täysillä rauhallisesti hengittäen kuin puuskuttaen henkihieverissä. Mä uskon että se näkyy myös muille ja tuo positiivisia asioita eteeni joka päivä”, Arina pohtii. ”Sitä paitsi sairaspäivät ovat kalliita itselle ja työnantajalle. Sairastaminen on aina pois jostakin. Hyväksi johtajaksi ei tulla pelkästään lukemalla MBA-kirjallisuutta. Monet suurmiehet ovat käyttäneet aikaansa itsestään huolehtimiseen”, Arina muistuttaa.

Uutisia

Nuorten Liitolle uusi järjestöpäällikkö ennen valintaansa järjestöpäälliköksi, joten Kokoomusnuorten toiminta oli Kristiinalle tuttua jo ennestään. Kristiina on iloinen uudesta työstään Kokoomuksen Nuorten Liitossa. Hänen mielestään on mukava työskennellä nuorten kanssa oikean asian puolesta. Tulevaisuudessa Kristiina näkee itsensä kuitenkin edelleen yrittäjänä: ”Yrittäminen on elämäntapa, josta en osaa, enkä halua luopua”, hän sanoo. Sinetti

Markku Leutonen

KNL:n uudeksi järjestöpäälliköksi valittiin 29-vuotias hallintotieteiden maisteri Kristiina Anunti. Kristiina aloitti järjestöpäällikön tehtävät 10. maaliskuuta. Hän työskentelee liiton keskustoimistolla Helsingissä. Kristiina on kotoisin Hämeenlinnasta, mutta asuu nykyään Helsingin Alppilassa kahden pienen poikansa kanssa. Hän on aiemmin työskennellyt mm. yrittäjänä isoisänsä perustamassa autokoulualan yrityksessä. Kristiina työskenteli Hämeen Kokoomusnuorten järjestösihteerinä vajaan vuoden verran


y l e t t i s e Jäsen

Sinetti 2/2014

9

aa n ur an sa ni m en om tta nu t po lii tti se n oi to ist a al us on ta a ko st tik isi lii kä isi st ä ja er ila i-i M on i ko ke nu t po er u tu os ko ö ist a. a. Jä se ni st sis äis tä vis tä nu or Ko ko om us nu or iss n ar vo m aa ilm an ise la us om ko ko tu le va ist a uu ta m ia. ite llä än he ist ä m Tä llä pa lst al la es TE KSTI : Pi i a ku r k i

Kristian Tervo

Juuso Seppälä

Ville Mäkinen Mäkinen on 22-vuotias joensuulainen IB-tradenomi-opiskelija, joka liittyi kokoomusperheeseen vuonna 2010 abiturienttikeväänä – lukio läheni loppuaan, ja järjestötyöhön oli tulossa aukko kolmen Suomen lukiolaisten liitossa railakkaasti vietetyn vuoden jälkeen. Kokoomusnuoret kiinnostivat Villeä etenkin suorasanaisten kannanottojen ja mielipiteiden takia, sekä loistavat tapahtumat ja porukan tiivis yhteishenki innosti. Kokoomus oli aina tuntunut oikealta ja helposti lähestyttävältä puolueelta, jossa voi vapaasti jakaa mielipiteitään ja oppia uutta samanhenkisten nuorten kanssa. Arvokasta kokemusta Ville haki kansainvälisestä ympäristöstä ja kanssakäymisestä ollessaan opiskelemassa ja työharjoittelussa Venäjällä ja Italiassa kesän ja syksyn ajan vuonna 2013. Ville toimii Savo-Karjalan Kokoomusnuorten piirihallituksessa ja Joensuun Kokoomusnuorten hallituksessa. Muuta: Kevään eurovaaleissa Villen valinta on Antti Häkkänen, ja hän liittyi Kokoomusnuoriin, koska Tony Kuntsi pakotti.

VIivi Nuuttila

Juuso Seppälä on 23-vuotias heinolalainen kauppatieteiden kandidaatti ja pitkän linjan kokoomusnuori. Juuso liittyi Kokoomusnuoriin jo vuonna 2006, ja on heti täysi-ikäiseksi päästyään ollut mukana kotikaupunkinsa kunnallispolitiikassa. Kaupunginvaltuutetun pestin lisäksi hän johtaa tarkastuslautakuntaa. Kokoomusnuorissa hän aktivoitui toden teolla armeijavuoden jälkeen, ja toimii nykyään jo toista kautta liittohallituksen jäsenenä. Hän on myös paljon pelätyn Hämeen pataljoonan varakomendantti. Juuso viimeistelee strategisen rahoituksen opintoja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Tänä kesänä hän mielii asettua pysyvästi Helsingin seudulle työskentelemään rahoitusalan tehtävissä, ja toisaalta kähmyilemään entistä aktiivisemmin järjestöpolitiikassa.

Seppälä

Juuso etsii edelleen Heinolan ensimmäistä naista jakaakseen toisen puolikkaan valtakunnasta. toim. huom. hakuaikaa on jatkettu.

Muuta:

Eemil Nuuttila on 19-vuotias helsinkiläinen taloustieteiden opiskelija Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Puolueeseen Eemil liittyi 15-vuotiaana ja toimii nyt Kokoomusnuorten Helsingin piirin varapuheenjohtajana, sekä Helsingin Kansallisten nuorten sihteerinä. Kokoomusnuoriin hän liittyi, koska koki vapausaatteen sydäntä lähellä olevana. Eemil onkin nauttinut kovasti nimenomaan klassiselle liberalismille myönteisestä ilmapiiristä, sekä mahdollisuudesta tutustua samalla tavalla ajatteleviin ihmisiin. Nuorten liittoa Eemil pitää rakkaana harrastuksena ja vaikka harrastus on kuormittava ja raskas, on hän sitoutunut siihen täysin. Kokoomusnuorissa oppii syvempää ajattelua ja tutustuu loistaviin ihmisiin – Eemil pitää toimintaa investointina tulevaisuuteen.

Nuuttila


10

Sinetti 2/2014

Häkkänen

Lakimies, pääministeri Jyrki Kataisen erityisavustaja, Antti Häkkänen on noussut viime vuosina kasvavissa määrin suuren kansan tietoisuuteen muun muassa taannoisen Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajuuden kautta, mutta tulevaisuus saattaa tuoda nuorelle eurovaaliehdokkaalle vielä paljon enemmän. 




Sinetti 2/2014

A

ntti Häkkänen seisoo hymyillen väentungoksessa Kolmen sepän patsaan aukiolla Helsingissä. Aurinkoisena päivänä Kokoomuksen vaaliteltan lähellä on liikkeellä hurja määrä väkeä ja puheensorina peittää paikoin ohi menevien raitiovaunujenkin kolinan. 

 Patsaan ympärillä käy eurovaalikampanjointi kuumana ja paikalle on saapunut muutama valovoimainen Kokoomuksen ehdokas jututettavaksi. Antti Häkkänen on yksi heistä. Valtavista, ympäri aukiota näkyvistä Häkkänen-vaalibanderolleista voisi ohikulkija päätellä tapahtuman olevan lähes yksinoikeudella hänen. Myöhemmin päivällä aukiolle saapuvat myös itse pääministeri Katainen sekä Luxemburgin entinen pääministeri, Euroopan Kansanpuolueen kärkiehdokas Jean-Claude Juncker. Tiedossa on siis näyttävä kokoomustapahtuma. 



tunteva ystäväpiiri kuvailee joukkuelajeja intohimoisesti harrastavaa ja luonnossa viihtyvää mäntyharjulaista vaatimattomasti Savon mukavimmaksi mieheksi, joka tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Poliittisissa piireissä Häkkänen on arvostettu puoluerajoihin katsomatta, ja hän on osoittanut taitoa ja kykyjä noustuaan vaativaan tehtävään pääministerin kabinettiin suoraan Kokoomusnuorten puheenjohtajan paikalta vuonna 2012. 

 Häkkänen itse kuvailee olevansa määrätietoinen ja suorapuheinen, järkeen ja tutkimustietoon luottava, kestävämmän tulevaisuuden puolustaja. Häkkäsen kuvaus itsestään ja hänen vaatimuksensa omille toimilleen näkyvät myös miehen poliittisissa esikuvissa. “Sauli Niinistö on esikuvallinen suoraselkäinen suomalainen,” hän toteaa varmasti. 



Häkkäsen hyvin

ahkeruuden arvostus ovat näkyneet Häkkäsen perheessä ja kasvatuksessa. 

 “Kaikki työ on arvokasta. Töitä on paiskittu nuoresta pitäen niin metsässä, tehtaassa, kaupoissa kuin virastoissakin,” Häkkänen muistelee.

 Monen muun nuoren kokoomuslaisen poliitikon tavoin myös Häkkänen sai kipinän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen jo nuorena. Hän kertoo aikanaan pikkupoikana Istuneensa silloisen presidenttiehdokas Raimo Ilaskiven polvella Ilaskiven vaalikampanjan aikana ja jutelleensa hänen kanssaan nallekarkeista. Siitä kai kipinä syttyi ja liekki palaa edelleen. 

 Työn ja

Tutkimustietoon ja

syvällisiin analyyseihin

perehtyminen kuuluvat Häkkäsen perustoimenkuvaan työssä pääministerin erityisavustajana. Hän kertoo tutustuvansa muiden avustajien kanssa päivittäin tuoreisiin tutkimuksiin Suomesta ja ulkomailta, jotta pääministeri voisi pohjata päätöksensä oikealle tiedolle. 

 Häkkänen on työssään paljon tekemisissä toimittajien ja asiantuntijoiden kanssa. Sen huomaa hyvin patsaan äärellä toimittajien tervehtiessä Anttia tuttavallisesti. Sananvaihto poliittisista näkemyksistä käy sujuvasti. 

 Europarlamenttivaaleissa Häkkänen kampanjoi kärkiteemoinaan talous, työllisyys ja turvallisuus. Näihin asioihin hänen mukaansa kulminoituu niin Suomen kuin koko Euroopankin tulevaisuus. Häkkäsen mielestä Suomelle tärkeä. Tiivis yhteistyö muiden jäsenmaiden kanssa on tuonut Suomelle niin työpaikkoja, turvallisuutta kuin taloudellistakin menestystä. “Epäkohdat sekä virheet unionissa on kuitenkin korjattava, jotta toimintakyky paranee ja jäsenmaat saavat enemmän hyötyä yhteistyöstä,” Häkkänen muistuttaa. 

 Häkkänen myös korostaa, että Suomen tulee terästää edunvalvontaansa monissa kysymyksissä. Suomen erityispiirteet, kuten kaukainen sijainti, kylmä ilmasto, lyhyt kasvukausi maataloudessa, pitkät etäisyydet ja energiaintensiivinen teollisuus vaativat yhä parempaa edunvalvontaa. Esimerkiksi teollisuuden ja yritystoiminnan ylimääräisiä kustannuksia tulisi kaikin keinoin välttää työpaikkojen turvaamiseksi. EU voi Häkkäsen näkemyksissä parhaimmillaan toimia Suomelle taloudellisen vaurauden ja työllisyyden mahdollistajana. Hiipuva Suomi tarvitsee uutta nostetta.

EU on


 E urovaalien alla on helppo syyttää kaikesta

unionia, vaikka edelleen suurin vastuu on luonnollisesti jäsenmailla itsellään. Vain Suomi itse voi tehdä politiikkaa, jolla turvataan Suomen kilpailukyky globaaleilla markkinoilla. Häkkänen korostaa, että tämän eteen on hallitus tehnyt paljon työtä ja uudistuksia, mutta huomattava määrä tehtävää on vielä asialistalla. Tämä työ ei tekemällä lopu. Pääministeriämme lainataksemme: Suomi ei ole koskaan valmis.


 2 9-vuotiaalla Häkkäsellä on montaa muuta ehdokasta paremmat kytkökset Suomen nuorisoon. Hänen mielestään nuoria, kuten kaikkia muitakin kansanryhmiä, täytyy puolus-

11

taa tasapuolisesti. On kuitenkin selvää, että yhteiskunnan tulevaisuuteen parasta panostusta on nuorten osaamiseen ja hyvinvointiin panostaminen. “Koulutusjärjestelmäämme ja teknologiaosaamistamme kannattaa hyödyntää tehokkaammin myös maailmanmarkkinoilla,” Häkkänen kertoo asiaa aukiolla tiedustelevalle väkijoukolle. 

 Puolen päivän jälkeen ihmismassat Kolmen sepän patsaalla siirtyvät lähistöltä pikaisesti Kokoomuksen teltalle, jonne Jyrki Katainen on vihdoin saapunut. Lehtihaastatteluiden lomassa herrat Katainen ja Häkkänen sanovat kättäpäivää toisilleen ja ihailevat yksituumaisesti päivän aurinkoista säätä. 

 Pian paikalle saapuu myös Juncker valtavan mediamylläkän saattelemana. Euroopan kierroksella oleva Juncker sekä Häkkänen esittäytyvät myös toisilleen Kokoomuksen teltalla kahvikupin ääressä ja vaihtavat sanasen. “Antti, onko tämä sinun kampanjatapahtumasi,” kysyy Juncker pilke silmäkulmassa ja naurahtaa. Kampanja-asenne tekee vaikutuksen kokeneimpaankin kansainväliseen poliitikkoon. 
 Häkkäsestä ennustetaan yllättäjää näissä vaaleissa. Korkean profiilinsa sekä vahvan aidosti valtakunnallisen ja monipuolisen taustatukiryhmän ansiosta Häkkäsellä on realistiset mahdollisuudet tavoitella Kokoomuksen neljättä paikkaa europarlamentissa. Häkkänen ei itse osaa vielä sanoa varmasti kuinka korkealle poliittisella kartalla tulevaisuus hänet vie, mutta tavoitteet hänellä ovat omiensa sanojensa mukaan kuitenkin korkealla. Korkeista tavoitteista huolimatta hän korostaa aina olevansa nöyrä ja tekevänsä kulloisenkin työnsä innolla, ahkerasti ja mäntyharjulaiset juurensa muistaen.

Antti

Päivän kampanjointityö patsaalla on loppusuoralla ja Antti tukijoikkoineen siirtyy suunnittelemaan seuraavia tapahtumia. 25. päivä toukokuuta varmistuu eurovaalien tulokset, mutta sitä ennen sinäkin ehdit muiden mukana laittamaan oman panoksesi vaalikampanjaan. Toreilla tavataan!


Tuomas Stöckel



12

Sinetti 2/2014

#h채kk채nen2014


Sinetti 2/2014

#hyvinvointi

13

Jyväskylä

on esimerkki

toimivasta palvelusetelijärjestelmästä Kokoomuksen Nuorten Liiton perinteisten Winter Gamesien yhteydessä liiton hyvinvointityöryhmä oli järjestänyt keskustelutilaisuuden palvelusetelistä. Aiheesta oli alustamassa Jyväskylän kaupungin palvelupäällikkö Riitta Pylvänen. Hän kertoi palvelusetelituotantoon vaikuttavasta lainsäädännöstä sekä siitä, miten Jyväskylän kaupunki on ansiokkaasti ottanut palvelusetelituotannon käyttöön.

N

ykyisen lainsäädännön mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä on kunnalla. Itse tuottamisen sijaan kunta voi esimerkiksi hankkia palvelut ostopalveluna tai antaa palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan tuottajalle tiettyyn arvoon asti. Palvelusetelilaki on ollut voimassa jo kymmenisen vuotta, ja se uudistettiin vuonna 2009. Palveluseteleiden käytön tavoitteena on asiakkaan valinnanvapauden lisääminen, palveluiden saatavuuden parantaminen, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön parantaminen ja ruuhkahuippujen tasoittaminen. Palveluseteleiden käyttö myös tehostaa, monipuolistaa ja joustavouttaa palvelutuotantoa, eli se kehittää markkinoita, ja tukee samalla myös pienyrittäjyyttä.

ja hyväksyttyjä palveluntuottajia on noin 250. Palvelusetelitoimintaa on kritisoitu siitä, ettei kaikilla ole sen käyttämiseen varaa. Jyväskylässä pienituloisten palvelusetelillä on korkeampi hinta, kuin hyvätuloisten. Tällä pyritään

Jyväskylän kaupunki on edelläkävijä palvelusetelien käyttämisessä. Koko Suomessa palveluseteleihin käytetään vuosittain noin 30-40 miljoonaa euroa, josta Jyväskylä käyttää noin 10 miljoonaa. Summa on 1,5 % kaupungin käyttötalousmenoista ja selvästi omaa tuotantoa edullisempi vaihtoehto. Jyväskylässä on käytössä 12 eri palveluseteliä,

siihen, että setelin käyttö olisi mahdollista kaikissa tuloluokissa.

Palveluseteleiden käytön tavoitteena on asiakkaan valinnanvapauden lisääminen.

Pylväsen mukaan palvelusetelitoiminnan kehittämistä edistää toimiva palveluntuottajien rekisteri, joka Jyväskylässä on internetissä osoitteessa klemmari.info. Kaupungilla tulee myös olla toimiva palveluohjausjärjestelmä, ja palve-

luseteleiden hintojen tulee olla realistiset. Jyväskylä on panostanut nimenomaan rekisteriin ja palvelunohjaukseen, jotta prosessi olisi asiakkaan ja palveluntuottajan näkökulmasta mahdollisimman sujuva. On tärkeää antaa yrittäjälle lupaus toiminnan jatkumisesta, jotta hänen voidaan olettaa kehittävän palveluitaan, korostaa Pylvänen. Seteliä ei siis pidä lähteä vain kokeilemaan lyhyeksi aikaa, kuten joissakin kunnissa on tapana. ”Ensin seteli, sitten tuottaja”, huomauttaa Pylvänen. Kysyttäessä Pylvänen listaa kolme sellaista asiaa, joita kunnassa tulee miettiä ja mitkä asiat tulee ratkaista, mikäli palvelusetelituotanto halutaan käynnistää: Politiikka: Kunnanvaltuustossa tulee käydä asiasta perinpohjainen keskustelu, ja tehdä tarvittavat päätökset siitä, kuka päättää seteleistä kunnassa. Asiakkaan valinnanvapaus: eettinenkin päätös ja keskustelu siitä, sallitaanko se, että asiakkaalla on mahdollisuus valita. Organisointi: tärkeintä on miettiä, miten koko prosessi organisoidaan, millaiseksi se rakennetaan, kuka vastaa mistäkin, ja miten maksuasiat hoidetaan.

Piia Kurki


14

Sinetti 2/2014

#sivistys

Yrittäjäkoulutus on sijoitus tulevaisuuteen

T

ulevaisuuden opetussuunnitelmien valmistelu on kovassa käynnissä opetusministeriön työryhmissä. Opetusministeriön olisi tarpeellista huomioida toisen asteen koulutusta uudistaessa myös Suomen kasvava työttömyystilanne. Koulutukseen on tuotava mukaan Suomen tulevaisuutta tukevia oppiaineita. Suomen kasvavaa

työttömyystilannetta voi-

daan lähteä purkamaan lisäämällä yrittäjyyskoulutusta. Toisen asteen opintoihin täytyisi lisätä vapaaehtoinen yrittäjyyskoulutus, missä opiskelijalle annetaan lähtövalmiudet oman yrityksen perustamiseen. Tällaisen yrittäjyyskoulutuksen lisääminen toisella asteella voi parhaimmassa tapauksessa johtaa suurien yrittäjäsukupolvien syntyyn, ja sitä kautta työpaikkojen määrään. Suomi tarvitsee yrittäjiä tänään, huomenna ja ylihuomenna. Miksemme siis mahdollistaisi

koulutuksen ohella yrittäjyysopintoja? Yrittäjyyttä pidetään todella vaikeana ja monimutkaisena asiana. Yrittäjäkoulutuksen tuominen mukaan toisen asteen opintoihin madaltaisi kynnystä perustaa oma yritys valmistumisen jälkeen. Yrittäjyyskoulutukseen investoiminen on sijoitus tulevaisuuteen.

Samuel Wiklund

SAVOLAINEN

Idäntähti ry.

www.jukkasavolainen.fi


Sinetti 2/2014

# ta l o u s

15

Hallituksen varauduttava

robotisaatioon ”Robotisaatiossa on kenties kyse eniten maailmaa muuttavasta megatrendistä lähivuosien aikana.” – elinkeinoministeri Jan Vapaavuori blogissaan 28.1.2014.

TE K STI: VE ijo t ikk a , M ikk o l a a k s o K U VA : D e f e n se Ad van c e d R ese ar c h Pr o j e c t s A g e n c y ( DARPA )

R

obotisaatio on ilmiö, joka sekoitetaan usein automaatioon, mutta automaatio edellyttää ihmisen ohjelmoimaan koneen tekemään työn, kun taas robotisaatiossa kone oppii itse tekemään työnsä. Robotisaatiota on viime aikoina käsitelty mediassa työpaikkojen näkökulmasta, vaikka robotisaatio tulee aiheuttamaan laajan muutoksen koko yhteiskunnassa. MIT:n professorit Erik Brynjolfsson ja Andrew McAfee vertaavat muutosta teolliseen vallankumoukseen. Bill Gatesin mukaan ihmiset ja hallitukset eivät ole varautuneet työmarkkinoille tuleviin suuriin muutoksiin.

tajattoman robottiauton. IBM:n Watson-tekoäly, joka voitti Jeopardy-tietovisan 2011, pystyy tällä hetkellä mm. avustamaan lääkäreitä tunnistamaan hoitovaihtoehtoja terveydenhuoltoalalla. Keskiöön robotisaatiota tutkittaessa nousee taloustieteilijä Joseph Schumpeterin taloudellinen evoluutio ja uusien innovaatioiden markkinoille tulo eli luova tuho. Tämä luova tuhoutuminen tarkoittaa sitä, että uusien innovaatioiden myötä vanhat, vähemmän tuottoisat tuotantotavat ja -menetelmät korvautuvat uudemmilla, vanhojen kuollessa pois. Etlan mukaan huomattava osa tuottavuuden kasvusta taloudesta tulee nimenomaan luovan tuhon seurauksena.

ihminen ajattelee lineaarisesti, kun taas teknologian kehitys on eksponentiaalista. Merkittävässä roolissa robotisaation etenemisessä on tekoäly, jonka viimeaikainen kehittyminen on mahdollistanut mm. Googlen kuljet-

Uusien innovaatioiden soveltaminen nostaa tuottavuutta, vapauttaen tehokkaamman resurssien käytön myötä työpanoksia muualle. Näin ollen tuottavuuden kasvun lisäksi ylimääräisten resurssien vapautuminen luo lisähyvinvointia.

Evoluution pohjalta

Robotisaatio perustuu luovaan tuhoon. Tällä ja seuraavalla vuosikymmenellä robotit tekevät, mitä autot tekivät hevosvankkureille, tai internet viestinnälle, mutta ilmiö on kuitenkin mittakaavaltaan poikkeuksellinen: robotit korvaavat työpaikkoja paljon aikaisempaa laajemmalla rintamalla. Etlan raportin mukaan näin saattaisi käydä jopa 35 %:lle suomalaisista työpaikoista. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta keskitetty työmarkkinapolitiikka ja työmarkkinajärjestöjen korostunut vaikutusvalta luo maallemme haasteita: ammattiyhdistysliikkeen intresseissä on estää jäsenten työpaikkojen korvautuminen roboteilla, joten se toimii lyhytnäköisesti yhteiskunnan etua vastaan. Toinen haaste on sääntely teknologian käyttöönottoa ja standardointia koskien. Esimerkiksi robottilennokkien hyödyntäminen kuljetuspalveluissa vaatii täysin uudenlaista lainsäädäntöä.


16

Sinetti 2/2014

#elinympäristö

Miten sinä vaikutat?

EU-vaalit ovat parin kuukauden päästä. Suurta osaa nuorista äänestäjistä vaalit eivät taaskaan kiinnosta. Kaikkialla nuoret eivät kuitenkaan voi vaikuttaa, vaikka haluaisivat.

TE K STI : ANNA RA UHALA K U VA : Su s a nna k o s k i

V

aikuttamiskanavia on on Suomessa useita: voi alkaa kansalaisjärjestön tukijaksi tai tehdä vapaaehtoistyötä, osallistua opiskelijapolitiikkaan tai vaikka liittyä poliittiseen nuorisojärjestöön. Voi kirjoittaa sanomalehteen, mennä mukaan mielenilmaukseen tai osallistua aihetta

käsittelevään kampanjaan. Suomessa nuoria myös kannustetaan aktiivisuuteen eri tavoin. Nuorisovaltuustoja kuunnellaan paikallistason päätöksenteossa, maassa toimii erilaisia kattojärjestöjä nuorten edunvalvojina, ja käytännössä jokaisella nuorella on halutessaan mahdollisuus osallistua kansalaisyhteiskunnan toimintaan.

kylässä Tangailin piirikunnassa joukko parikymppisiä opiskelijoita kuuntelee epäuskoisina, kun Kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski kertoo nuorten poliittisista vaikutusmahdollisuuksista ja valtion tuesta poliittisille nuorisojärjestöille. Todellisuus Tangailin nuorille on erilainen.

Pienessä bangladeshilaisessa


Sinetti 2/2014

#elinympäristö

Tangailin nuoret eivät saa ääntään kuuluviin yhteiskunnassa, mutta vapaamuotoisessa tapaamisessa suomalaisten, slovenialaisten ja nepalilaisten nuorten kanssa tilanne on toisin. Eurooppalaiset ja nepalilaiset nuoret ovat opintomatkalla Bangladeshissa osana EU:n Youth in Action –ohjelman rahoittamaa hanketta, jonka kautta Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry tuo yhdessä

Sinustako toimittaja

Sinettiin?

Haluatko kirjoittaa tähän lehteen? Onko sinulla juttuvinkki? Tiedätkö hyvän haastateltavan?

Ota yhteyttä: lehti@kokoomusnuoret.fi

”Totta kai pelottaa”, vastaa Odhikarin vapaaehtoisena toimiva opiskelija Anik Hasak Siddiquee kysymykseeni. ”Kun olemme tietojenkeruumatkalla, meitä seurataan ja työtä häiritään, ja joskus meitä yritetään painostaa kirjoittamaan hallinnolle myönteisiä raportteja.” Pelko ei ole aiheetonta, sillä tahdonvastaiset katoamiset, kidutus ja laittomat teloitukset ovat arkipäivää Bangladeshissa, ja ihmisoikeusaktivistit ovat jatkuvan uhan alla. Siddiquee on kuitenkin kiinnostunut myös Suomen ihmisoikeusongelmista. Selitän jotakin seksuaalivähemmistöjen oikeuksista käytävästä keskustelusta sekä vanhustenhoidon puutteista. Siddiquee kuuntelee kiinnostuneena ja esittää lopulta kysymyksen: ”Mitä sinä teet asialle?”

kumppaneidensa kanssa eri maiden nuoria yhteen jakamaan kokemuksia nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Hanke on vain yksi ruohonjuuritason esimerkki EU:n globaalista vaikuttavuudesta, ja juuri nyt se on antanut äänen niille, joiden mielipiteistä kovinkaan moni ei ole ollut kiinnostunut. ”Bangladeshin nuoret ovat taistelleet oman kielemme puolesta ja voittaneet, he ovat taistelleet itsenäisyytemme puolesta ja voittaneet, me voitamme tämänkin taistelun vielä!” julistaa parikymppinen tekstiili-insinööriopiskelija sellaisella tunteen palolla, että viesti tulee selväksi jo ennen tulkkausta bengalista englantiin. Pääkaupunki Dhakassa asuvilla, yksityisessä yliopistossa opiskelevilla nuorilla osallistumismahdollisuuksia on hieman enemmän. Moni ihmisoikeusjärjestö Odhikarin vapaaehtoisista on BRAC-yliopiston oikeustieteen opiskelijoita. 20 vuotta maan ihmisoikeustilannetta monitoroinut Odhikar ei kuitenkaan voi toimia vapaasti. Kaksi sen työntekijöistä on saanut syytteet järjestön nettisivuilla julkaistun raportin vuoksi, ja sen työntekijöitä ja vapaaehtoisia tarkkaillaan jatkuvasti.

Kirjoittaja työskentelee projektikoordinaattorina Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö DEMO ry:ssä. Kirjoitus on julkaistu Bangladeshin opintomatkan jälkeen Kehys Ry:n sivulla globaaliomatunto.eu

Tulevaisuuden rakentaja, Ikuinen kokoomusnuori

Mari-Leena

TALVITIE Ympäristötekn. DI Kaupunginvaltuuston pj

Järkipolitiikkaa suurella sydämellä!

Maksaja: Tulevaisuuden rakentajat

Opiskelijat haluaisivat vaikuttaa opiskelijapolitiikkaan, mutta heitä pelottaa. Bangladeshissa on vaikeaa olla yhteiskunnallisesti aktiivinen olematta joko valtaapitävän puolueen tai opposition puolella: jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan. Kritiikkiä vaimennetaan kovin ottein. Opiskelijat tietävät, että puolueet käyttävät opiskelijasiipiään häikäilemättä hyväkseen muun muassa väkivallan lietsontaan. Puoluepoliittisesti sitoutumattomia vaikuttamiskanavia nuorille ei maaseudulla yksinkertaisesti ole. Se kaikista pienin teko – äänestäminen – ei myöskään ole itsestäänselvyys maassa, jossa valtapuolue päätti tammikuussa järjestää opposition boikotista huolimatta vaalit, joissa suurin osa parlamenttipaikoista jaettiin ilman kilpailua valtapuolueelle.

17

fb.com/marileena.talvitie Oikeudenmukaisuutta. Järkevää ympäristöpolitiikkaa. Suomalaista osaamista ja yrittäjyyttä.


18

Sinetti 2/2014

#PUoluekokous2014

KUVA: Pekka Mustonen

Maailman paras maa Vuonna 2017 itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Haluan, että Suomi on tuolloin Kokoomuksen johdolla maailman paras maa. Suomella on nyt kolme suurta haastetta: Venäjän ja lännen kiristynyt suhde, vaikea taloustilanne kotimaassa ja Euroopassa sekä muutoksen pelosta nouseva halu sulkeutua ulkomaailmalta. Kuitenkin vain avoin Suomi menestyy ja houkuttelee investointeja. Vapaus ja vastuu ovat ajatteluni peruskivet. Valtion ei pidä päsmäröidä kaikessa, yksilölle on annettava tilaa. Ihmisillä pitää olla vapaus elää, opiskella, tehdä töitä ja yrittää - menestyä. Meillä on myös vastuu omasta toiminnastamme ja hei-

kommista. Kokoomusta ei johdeta käskyttämällä vaan keskustelemalla. Sitä kautta saavutamme tuloksia ja voitamme vaalitkin. Kokoomusnuorten tehtävänä on haastaa puoluejohto päivittäin, yhteisten arvojen pohjalta. Uudet ajatukset ja ihmiset estävät puolueen sammaloitumisen. Lähden ehdolle Kokoomuksen puheenjohtajaksi nöyränä mutta täynnä intoa. Toivon ansaitsevani tukesi. Ollaan yhteydessä! Alex

alexstubb.com fb.com/alexanderstubb @alexstubb

KUVA: mikko kauppinen

Kokoomuslaisempaa politiikkaa Kokoomuksen seuraavan puheenjohtajan pitää olla heti valmis pääministeriksi. Harjoitteluaikaa ei ole. Pääministerin on jo siksi oltava laaja-alainen ja hallittava koko politiikan kenttä. Seuraavat vaalitkin voidaan voittaa vain hoitamalla loppukauden pääministeriys ensin taidolla. Kokoomuslaisten tavoitteiden läpivienti nykyhallituksessa ei ole helppoa. Pääministeriltä vaaditaan päättäväisyyttä, ratkaisukeskeisyyttä ja hyviä yhteistyötaitoja siinä onnistumiseksi. Nykyistä kokoomuslaisempaa politiikkaa todella tarvitaan. Paisuttamalla julkista velkaa lähetämme laskun nykyisestä hyvinvoinnistamme nuorten maksettavaksi. Se ei ole oikein.

Kokoomuksen ajattelu lähtee luottamuksesta yksilöön ja markkinatalouteen. Suurin osa ihmisistä tietää itse parhaiten, mikä hänelle on hyväksi. Suomi puolestaan lähtee nousuun vain edistämällä tervettä ja vastuullista markkinataloutta. Elämme vaativia aikoja myös kansainvälisesti. Kokoomus on aina ollut se puolue, joka on nähnyt isänmaan etuna vahvan integroitumisen länteen. Näin tulee olla myös vastaisuudessa.

Jan Vapaavuori

vapaavuori.net fb.com/vapaavuorijan @Vapaavuori

KUVA: Paula Risikko

Tekemisen into ja tulevaisuuden usko Päätös lähteä ehdolle Kokoomuksen puheenjohtajaksi oli iso. Samalla edessä siintävät pääministerin vastuulliset tehtävät. Mietin onko minulla tuoda kisaan uutta osaamista ja näkökulmaa. Mielestäni on.  Haluan uudistaa Suomea niin, että jokainen suomalainen saisi mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuttaan optimistisin ja turvallisin mielin. Kaikille on annettava mahdollisuus. Olen vahvasti uudistusmielinen. Olisi vaarallista tuudittautua siihen, että kaikki on valmista ja voitaisiin keskittyä etujen jakamiseen. Uudistumiseen meitä pakottaa esimerkiksi väestön ikääntyminen, ilmastomuutos ja globaali talous.

 Olen toiminut ministerinä seitsemän vuotta ja kansanedustajana 11 vuotta. Puheenjohtajuuden kannalta oleellisempaa on kuitenkin politiikkaa edeltävä työhistoriani. Olen tehnyt työtä sairaanhoitajana, opettajana ja johtajana. Siihen liittyvä kokemus tuo poliittiseen työhön aivan omanlaisensa näkemyksen ja perustan. Meidän on maana ja kansana löydettävä uudelleen tekemisen into ja tulevaisuuden usko. Meidän suomalaisten on tehtävä se yhdessä. Vastuu alkaa siitä että välittää.

Paula Risikko

paularisikko.fi fb.com/paularisikko @paularisikko


Sinetti 2/2014

# k a n s a i n v ä l i s yy s

19

n e s k u t o r e v n a m YEPP - matalamasialla ja pk-yritysten TE K STI: Juha- Pekk a Nu r va l a K u va : K ris tia n T e r vo

Euroopan kansanpuolueen nuoret – pk-yritysten, matalamman verotuksen ja nuorten puolestapuhuja Euroopassa

E

uroopan kansanpuolueen nuoret – eli tuttavallisemmin YEPP – on Euroopan suurin poliittinen nuorisojärjestö 1,6 miljoonalla jäsenellään. YEPP kokoaa yhteen keskustaoikeistolaiset ja kristillisdemokraattiset poliittiset nuorisojärjestöt, ja keskittyy ennen kaikkea lobbaamiseen, verkostojen rakentamiseen ja nuorisopoliitikkojen kouluttamiseen. 1997 kun keskustaoikeistolaiset ja kristillisdemokraattiset nuorisojärjestöt liittyivät yhteen EPP:n tapaan. YEPP:n hallitus alumneihin kuuluvat muun muassa Jyrki Katainen ja Fredrik Reinfeldt. Viimeisen vuoden ajan YEPP on keskittynyt nuorisotyöllisyyteen, pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen, sekä matalamman verotusasteen ajamiseen.

YEPP muodostettiin

Olemme ajaneet meidän 3-Step-Plannuorisotyöllisyysohjelmaamme kovalla intensiteetillä ja olemme päässeet esittelemään kantojamme henkilökohtaisesti niin EPP:n pääministereille kuin myös komissaareille Barrososta lähtien. Ehdotamme verohelpotuksia nuoria palkkaaville yrityksille, työelämän tarpeiden parempaa huomioista koulutuksessa ja harjoittelu-

jaksojen sisällyttämistä korkeakouluopintoihin, sekä pääomarahoituksen lainsäädännöllistä ja verotuksellista tukemista. Työmme kulminoitui viime kesäkuun Euroopan neuvoston kokoukseen, jossa kaksi meidän esityksistämme hyväksyttiin pääministerien toimesta. Euroopan neuvoston jälkeen olemme jatkaneet työtä asian parissa ja olemme saaneet lähes 100 nuorta alle 35-vuotiasta kansanedustajaa EU:n jäsenmaista tukemaan kampanjaamme kansallisella tasolla. Tämän lisäksi olemme jatkaneet työtämme EPP:n sisällä lobaten puolueemme meppejä, jotta parlamentti ajaisi meidän poliittisia avauksiamme eteenpäin tulevaisuudessa.

40 kohdan toimintaohjelman pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen, joka keskittyy Euroopan yhtenäismarkkinoiden loppuunsaattamiseen, byrokratian vähentämiseen, rahoituksen saatavuuden parantamiseen, verotuksen yksinkertaistamiseen sekä madaltamiseen ja joustavampiin työehtoihin. Koemme, aivan kuten Kokoomusnuoretkin, että ratkaisu (nuoriso)työttömyyteen löytyy pkyrityksistä eikä nuorisotakuusta, joka on sosiaaliohjelma, jota kuitenkin harhaanjohtavasti mainostetaan työllisyysohjelmana.

Olemme julkaisseet

Nuorisotyöllisyyden ja pk-yritysten lisäksi pidämme yllä jatkuvaa kampanjaa matalamman verotuksen puolesta. Kansainvälisessä vertailussa EU-alueen veroaste on huomattavasti korkeampi kuin tärkeimpien kilpailijoidemme. Julkisen sektorin suhteellinen kasvu verrattuna BKT:hen laman aikana on ymmärrettävää, mutta mielestämme olisi korkea aika huomata sekä ottaa huomioon toimissa, että 2007 alkanut kriisi ei ollut suhdannekriisi. Tämän vuoksi tulisi julkinen sektori ja verotus tasapainottaa uuteen taloustilanteeseen yhdessä rakenteellisten uudistusten kanssa, jotta rakenteellisten muutosten positiiviset vaikutukset eivät pienene yliverotuksen vuoksi. jäsenenä olet osa aktiivista ja kasvavaa eurooppalaista nuorisoliikettä, joka työskentelee kilpailukykyisen, turvallisen ja hyvinvoivan Euroopan puolesta. Me, Kokoomusnuoret, olimme ensimmäiset, jotka vaativat Suomea Euroopan Unionin jäseneksi. Meidän on jatkettava samalla linjalla olemalla aktiivisia EU:n kehittämisen suhteen, ja ajettava rohkeasti kehitysehdotuksia – usein nuorisopolitiikasta nousevat tulevaisuuden poliittiset avaukset! Kirjoittaja on YEPP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja ja opiskelee London School of Economicsissa Euroopan kansantaloutta

Kokoomusnuorten


www.anttihakkanen.fi #häkkänen2014

Pitäisiköhän ihmisille ja yrityksille antaa lisää vapautta? Nyt tarvitaan vähemmän holhousta ja byrokratiaa.

Lakimies,

213

pääministerin erityisavustaja

HÄKKÄNEN KOKOOMUS


Sinetti 2/14