RoKKY
ROKKY etukansi
Romanian kodittomien koirien yst채v채t
ROKKY 1/2010
1/2010
1
ROKKY ROKKY on Kodittomien koirien ystävät ry:n jäsenlehti. ROKKY ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. 1. vuosikerta Julkaisija: Kodittomien koirien ystävät ry Hemlösa hundars vänner rf Vastaava päätoimittaja: Jenny Vestlund jenny@koirienystavat.com Toimituskunta: Jutta Orovala Pia Levonen Jenni Sipilä Tuuli Siiskonen Toimituksen osoite: toimitus@koirienystavat.com Osoitteenmuutokset: jasenet@koirienystavat.com Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 50 euroa 1/2 sivu 30 euroa 1/4 sivu 15 euroa Paino: Fotosto Keskuskatu 83 10300 Karjaa Taitto: Tuuli Siiskonen Jutta Orovala Kirjoituksia lainattessa pyydetään mainitsemaan lehden nimi. Kansikuva (Albus): Jenny Vestlund Vieressä (Onni): Samuli Ylikraka
SISÄLLYS 4-5
Sara Turetta - romanialaisten koirien puolesta taistelija
6-7
Terveys ennen kaikkea
8
Omistaja
Viivi pääsi kotiin
9
Koulutus
Keppiä vai porkkanaa
10-11 Ruokinta
Ruokakupilla laihdutuksen ja lifestylen välissä
11
Kirjavinkki
Lepoa tassuille
12
Maailmalla tapahtuu
Apua Haitin maanjäristyksessä kärsineille
13
Maailmalla tapahtuu
Vetoomus galgojen puolesta
14
Pakina
Boralla on asiaa
Seuraava numero ilmestyy lokakuussa Nästa nummer utkommer i oktober
PÄÄKIRJOITUS
Terveys ennen kaikkea Olen erittäin iloinen ja ylpeä saadessani esitellä teille ensimmäisen numeron Kodittomien koirien ystävien jäsenlehdestä. Jatkossa lehti kolahtaa postilaatikkoihinne kahdesti vuodessa pitkään. Lehti sisältää uutisia ja artikkeleita sekä Romaniasta että muualta maailmasta; kertoohan tunnuslauseemmekin, että eläinsuojelutyö ei tunne kansallisia rajoja. Tässä numerossa käsittelemme
aihetta, josta aina silloin tällöin keskustellaan mediassa, rescue-koirien terveyttä. Suomen viranomaistahot kuuluttavat aika ajoin vaarallisista taudeista, joita rescuekoirat voivat tuoda mukanaan Suomeen. Vastuuntuntoisena yhdistyksenä haluamme vastata varoituksiin. Tässä numerossa kerromme erityisesti Romaniassa esiintyvistä sairauksista ja siitä, miten huolehdimme tuomiemme koirien
terveydestä ja hyvinvoinnista. Toistuvia osioita lehdessämme ovat rescue-koiran omistajan haastattelu sekä artikkelit koulutuksesta ja yhteistyökumppanistamme Romaniassa. Toivotan teille jäsenille oikein mukavia lukuhetkiä! Kaikki toiveet ja ideat lehden suhteen ovat lämpimästi tervetulleita. Jenny Vestlund
LEDAREN
Hälsan framför allt Det är med mycket glädje och stolthet jag kan presentera första numret av våra nya medlemstidning, som kommer att utkomma två gånger per år. Tidningen var länge endast en dröm, men nu har den blivit verklighet. Den kommer att innehålla artiklar både om Rumänien och situationen där samt artiklar om övriga världen - vårt motto är ju trots allt att djurskydd inte känner några gränser. ROKKY 1/2010
I detta nummer ar vi upp en sak som nu som då florerar i media och ibland orsakar stor uppståndelse: rescuehundarnas hälsa. Myndigheterna i Finland kommer då och då ut med alarmerande uppgifter om hur rescuehundar kan föra hit allvarliga sjukdomar. Vi känner att vi som seriös förening vill bemöta denna kritik och berättar därför i detta nummer om sjukdomsfloran i Rumänien samt vad vi gör för att alla våra hundar ska vara friska och välmående.
Återkommande inslag i tidningen kommer att bli en intervju med en rescuehundägare samt artiklar om hundskolning och vår samarbetspartner. Jag önskar er medlemmar många sköna lässtunder! Kontakta gärna oss med dina idéer och synpunkter angående tidningen. Jenny Vestlund
3
SARA TURETTA - ROMANIALAISTEN KOIRIEN PUOLESTA TAISTELIJA
TEKSTI JENNY VESTLUND KUVAT SARA TURETTA
Italialainen Sara Turetta pe- ajaessaan koirien asiaa. Sarassa on rusti Save the Dogs järjestön kuitenkin myös hyvin herkkä puoli. pelastaakseen Romaniassa Lisäksi hän on nöyrin ihminen, jonka Cernavodan kaupungin koi- kuvitella saattaa. rat joukkolopetuksilta. Kodittomien koirien ystävät ry ”Elämäni ei palaisi ennalperustettiin tukemaan Save leen” the Dogsin toimintaa. Sara Turettaa katsoessa on vaikeaa ymmärtää, miten niin pienessä ja hennossa naisessa voi piillä niin paljon sisua ja voimaa. Sara puskee eteenpäin pyörremyrskyn tavoin, eikä anna kenenkään tulla tiellensä. Italialaisen temperamenttinsa vuoksi Sara on ajautunut moniin riitoihin 4
teyttä eläinsuojeluyhdistyksiin Bukarestissa. Elokuussa 2001 hän ja muutama muu eläinsuojeluaktiivi ajoivat paikan päälle nähdäkseen tilanteen omin silmin. ”Se oli kamalaa. Koko viikko meni myrkytettyjen ja yliajettujen koirien auttamisessa. Kotiin palattuani itkin Ennen Save the Dogsin perustamista monta päivää. Olin aivan järkyttynyt Sara Turetta oli tehnyt jo vuosia ar- ja tiesin, ettei elämäni tulisi enää vostettua eläinsuojelutyötä Italiassa. palaamaan ennalleen”, Sara kertoo. Hän huolestui Romanian koirien tilanteeseen keväällä 2001 luettuaan ar- Avunpyyntö Cernavodasta tikkelin Bukarestin katukoirista. Artikkelissa kerrottiin kaupunginjohta- Sara teki noin vuoden yhteistyötä jan päätöksestä lopettaa 200 000 ka- Bukarestin eläinsuojeluyhdistysten tukoiraa. Ensitöikseen Sara otti yh- kanssa. Keväällä 2002 hän sai avunROKKY 1/2010
pyynnön italialaiselta perheeltä, joka asui pienessä Cernavodan kaupungissa Romaniassa. Perhe kirjoitti Saralle, että kaupunginjohtaja oli päättänyt seurata Bukarestin mallia ja myrkyttää kaikki seudun katukoirat. Sara onnistui tekemään sopimuksen kaupunginjohtajan kanssa. Myrkyttämiset lopetettiin ja niiden tilalla tuli käynnistää koirien sterilointiohjelma. Sara aloitti yhteistyön pienen paikallisen eläin yhdis- tyksen kanssa, jonka piti vastata steriloinneista. ”Lähetin järjestölle rahaa ja tavaraa, mutta mitään ei tapahtunut. Elokuussa 2002 kaupunginjohtaja ilmoitti pahoitellen, että jos steriloinnit eivät pian käynnistyisi, hänen pitäisi aloittaa myrkyttämiset uudelleen.” Sara oli lohduton. Hän ymmärsi, että sterilointiohjelman käynnistäminen vaatisi hänen läsnäoloaan Romaniassa. Saralla oli kaksi vaihtoehtoa: muutto Romaniaan tai koko projektin lopettaminen. ”Olin tuskissani. Romaniaan muutto olisi merkinnyt erossa olemista miehestäni ja urani lopettamista markkinointifirmassa. Muutaman päivän pohdittuani päätin, että koirat ansaitsevat mahdollisuuden parempaan, edes Cernavodassa. Otin lopputilin, pakkasin tavarani ja ajoin Cernavodaan.”
ympäri. Hän pyydysti koiria kaduilta, avusti eläinlääkäriä steriloinneissa, ruokki katukoiria, antoi sairaille koirille ensiapua, hoiti koiratarhaa ja piti huolta klinikasta. ”Yön tullen nukahdin pieneen yksiööni, jonka jaoin rottien kanssa. Näin jatkuvasti painajaisia yliajetuista pennuista, jotka eläinlääkärini oli pakko lopettaa”, Sara muistelee. ”Alkuaika oli yhtä helvettiä. En tiedä, kuinka monelle työntekijälle annoin potkut, koska he varastivat klinikalta. Piilotin leikkaustarvikkeita listojen taakse, jotta ne olisivat tallella vielä aamulla.”
on täysin omistautunut projektillemme ja rakastaa koiriamme. Heillä ei kuitenkaan on riittävästi kokemusta sterilointiprojektin ja kunnon tarhan johtamisesta. Siksi haluan käydä paikanpäällä antamassa heille ohjeita ja valvomassa, että he noudattavat niitä.” Save the Dogsilla on tällä hetkellä käynnissä kaksi sterilointiohjelmaa ja palkkalistoillaan 30 romanialaista työntekijää. Viime vuonna 614 Save the Dogsin koiraa sai uuden kodin ulkomailta. Niistä 54 muutti Suomeen Kodittomien koirien ystävien kautta.
Hullu italialainen
Järjestön tulevaisuus on kuitenkin yhä epävarma. ”Cernavoda sai uuden kaupunginjohtajan kaksi vuotta sitten. Siitä lähtien yhdistyksellämme on ollut paljon murheita. Kukaan ei tiedä, mikä sterilointiohjelmien tulevaisuus on”, Sara sanoo. Epävarmuutta lisää talouskriisi, joka tuntuu myös Save the Dogsin toiminnassa. Järjestön saamat lahjoitukset ovat vähentyneet merkittävästi. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla varmoja: Sara Turetta tulee taistelemaan Romanian koirien puolesta vielä pitkään!
”Alkuaika oli helvettiä”
”Asuttuani Cernavodassa kolme vuotta tajusin, että olin vihdoin löytänyt ympärilleni todella hyvän tiimin. Ymmärsin, että projektin laajeneminen edellytti muuttoani takaisin Italiaan hoitamaan varainkeruuta. Silloin syntyi Save the Dogs.” Nykyisin Sara viettää Romaniassa viikon joka kuukausi. ”Henkilökunta
Cernavodassa Sara palkkasi eläintenhoitajan ja osa-aikaisen eläinlääkärin, joka ajoi iltaisin Bukarestista Cernavodaan steriloimaan koiria. Kaupunki antoi projektin käyttöön hajoamaisillaan olevan talon, johon rakennettiin klinikka. Sara teki töitä lähes vuorokauden ROKKY 1/2010
Pian Cernavodassa alkoi liikkua huhuja Sara Turettasta ja hänen projektistaan. ”Paikalliset ihmettelivät, mitä tuo hullu italialaistyttö tekee täällä pikku kaupungissa Romanian maaseudulla. He miettivät, mitä ihmeen bisneksiä minulla oli meneillään”, Sara nauraa. ”Tänään olen Cernavodassa vähän kuin VIP-henkilö. Kaikki tuntevat minut ja arvostavat Save the Dogsin toimintaa. Paikalliset ovat jopa ruvenneet steriloimaan omia koiriaan ja tuomaan niitä klinikalle saamaan hoitoa.”
Paljon murheita
Vihdoin toimiva tiimi
5
Terveys ennen kaikkea Koiran adoptiota ulkomailta harkitsevan on syytä selvittää, mitä adoption hoitava järjestö tekee koiran terveyden takaamiseksi. Lisäksi kannattaa tutustua Eviran tuontivaatimuksiin ja kyseisen maan tautitilanteeseen. Kodittomien koirien ystävät ry (KKY) etsii vuodessa noin kuudellekymmenelle romanialaiskoiralle hyvän ja pysyvän kodin Suomesta. KKY noudattaa kaikkia Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuontivaatimuksia sekä lukuisia muita varotoimia taatakseen koirien terveyden ja estääkseen tarttuvien tautien leviämisen.
Rokotuksista suoja vakavim pia tauteja vastaan Vakavimmat koirilla esiintyvät taudit Romaniassa ovat rabies, penikka-
tauti ja parvovirus. Taudeista kaikki ovat tarttuvia ja pahimmillaan tappavia. Ainoastaan rabies voi tarttua koirasta ihmiseen. WHO: n mukaan rabies eli raivotauti todettiin Romaniassa 22 koiralla vuonna 2009. Käynnissä olevan rokotuskampanjan tavoite on kitkeä sairaus maasta vuoteen 2016 mennessä. Eviran mukaan Suomi on ollut rabiesvapaa maa vuodesta 1991. Viimeksi tautia tavattiin koiranpennulla, joka oli tuotu maahan vastoin tuontimääräyksiä Intiasta vuonna 2007. Eviran mukaan Suomeen tuotava koira on rokotettava rabiesta vastaan vähintään 21 vuorokautta ennen maahantuloa. KKY:n adoptoimat koirat saavat rokotteensa yleensä jo kolme kuukautta ennen tuontia. Penikkatautia esiintyy kaikkialla maailmassa, ja se tarttuu yleensä
Korvaputsaus klinikalla ennen lentoa 6
pentuihin tai vanhoihin koiriin, joilla on heikentynyt immuunivaste. KKY rokottaa kaikki adoptoimansa koirat tautia vastaan. Myös parvovirus on vaarallinen erityisesti pennuille sekä vanhoille ja sairaille koirille. Kaikki KKY: n Suomeen tuomat koirat rokotetaan myös parvoa vastaan. Lisäksi KKY: n adoptoimat koirat rokotetaan leptospiroosia, parainfluenssaa (kennelyskää) ja hepatiittia vastaan.
Lääkkeitä loisia vastaan Eviran tuontimääräysten mukaan koirat on lääkittävä ennen Suomeen tuontia myös ekinokokkoosia aiheuttavia heisimatoja vastaan. KKY: n tuomat koirat lääkitään vaatimuksen mukaisesti. Lisäksi järjestö suosittelee lääkityksen uusimista heti Suomeen tulon jälkeen. Uudet omistajat saavat tarvittavat lääkkeet koiran mukana. KKY kehottaa uutta omistajaa antamaan parin viikon kuluessa myös Axilur-kuurin, joka tehoaa EteläEuroopassa esiintyvään sulakkamatoon. Myös nämä lääkkeet tulevat koiran mukana. Syyhy on erittäin tarttuva ja tavallinen ihosairaus Romanian koirilla. Tauti on kuitenkin helposti hoidettavissa, eikä yksikään KKY: n kautta Suomeen tuleva koira kanna syyhypunkkeja tai sen munia ihossaan. Rokotuksien ja loishäätöjen lisäksi kaikki KKY:n adoptoimat koirat testataan leismaniaasin ja sydänmatojen varalta.
ROKKY 1/2010
Koirat steriloidaan steriilissä ympäristössä Traces turvaa tiedonsaannin
Evira vaatii, että jokainen Suomeen tuotava koira on tunnistusmerkitty ja että koiralla on lemmikkieläimen todistus, jossa on eläinlääkärin merkintä voimassa olevasta rabiesrokotuksesta ja ekinokokkoosilääkityksestä. KKY:n tuomat koirat tunnistusmer-
kitään mikrosiruilla ja koirilla on EUpassit rokotus- ja lääkitystietoineen. Lisäksi virkaeläinlääkäri tarkistaa kaikki KKY:n tuomat koirat ennen lähtöä ja toteaa ne terveiksi ja kykeneviksi kestämään kuljetuksen. Kaikki KKY:n tuomat koirat merkitään myös TRACES-tietokantaan eli Trade Control and Expert System -järjestel-
mään, joka mahdollistaa eläinten jäljittämisen ja valvonnan EUn sisällä. Lisätietoja: www.evira.fi www.who-rabies-bulletin.org www.koiratarhat.com TEKSTI JENNI SIPILÄ
Miksi adoptio? Kodittomien koirien yhteistyökumppani Save the Dogs vähentää Romanian kulkukoirien määrää sterilointiohjelmilla. Valtaosa steriloiduista ja samalla raivotautia vastaan rokotetuista koirista palautetaan takaisin reviirilleen. Kaikkia koiria, kuten pentuja ja heikkokuntoisia koiria, ei kuitenkaan voida palauttaa kaduille. Koirat sijoitetaan Save the Dogsin tarhoille.
ROKKY 1/2010
Tarhoille mahtuu kuitenkin vain rajallisesti koiria. Eivätkä tarhat virikkeiden puutteen ja ahtauden takia ole koirille oikeita paikkoja elää. Paikalliset eivät adoptoi koiria, joten niille etsitään hyviä koteja ulkomailta. Adoptioiden vaihtoehto olisi terveiden koirien lopetus, joka on vastoin Kodittomien koirien ystävien periaatteita.
7
omistaja.
Viivi pääsi kotiin Kaunis, ujo, harmaaparta; väänsä. Se haluaa välttää pentupikkuinen Martha, vetosi kat- tehtailun. seellaan Medgidian tarhalla kuin kysyen: "onko jo minun Saitko yhdistykseltä tarpeekvuoroni?" Marthalle eli Viivil- si tietoa ja tukea koiraa hankle kävi hyvin: hän pääsi Suo- kiessasi? meen ja elää tänään onnellisen koiran elämää perhees- Mielestäni yhdistys antaa sekä tietoa sä Kaasmarkussa. Haastatte- että tukea esimerkillisesti. Jo mielenlimme KKY:n kautta 23.8. kiintolomake herätti luottamukseni. 2009 Viivin adoptoinutta Ma- Se osoitti, että järjestön tavoite on rita Thomassonia kokemuk- hankkia koiralle hyvä koti. Myös sähsistaan rescue-koiran omista- köpostitse ja puhelimitse hoidettu adoptioperheen "katsastus" oli asialjana. Kuinka päädyit ottamaan lista ja antoi realistisen kuvan tulevasta. Mahdollisuus kysyä neuvoja koiran Romaniasta? omalta tukihenkilöltä herätti sekin Katselimme Apulassa annetaan- ja luottamusta. myydään-osastoja. Pöyristyimme sekarotuisten pentujen taloudelliseen Kuinka alku sujui uuden voittoon tähtäävästä tehtailusta. Mie- perheenjäsenen kanssa? Törlestäni se, että KKY steriloi Suomeen mäsittekö ongelmiin tai yllätuomansa koirat, osoittaa, kuinka va- tyksiin? kavasti yhdistys suhtautuu tehtäEnsimmäinen yllätys oli, miten helposti Viivi kiintyi uuteen laumaansa. Viivi tervehti meitä sydämellisesti heti ensimmäisenä aamuna. Alussa Viivi ärisi kovasti perheemme toiselle koiralle Nillalle. Meille oli kuitenkin kerrottu jo etukäteen, että näin todennäköisesti kävisi, joten osasimme suhtautua asiaan rauhallisesti. Annoimme koirien selvittää nokkimisjärjestyksenä keskenään, ja nyt Nilla ja Viivi ovat parhaat kaverit. Sisäsiistiksi opettaminen oli hieman työlästä. Joinain aamuina oli
vaikeaa tervehtiä iloisesti koiraa, jonka pissalammikossa seisoi. Myös pelkopissailua kesti aikansa. Erityisesti Viivi pelkäsi miehiä. Koska mieheni on iso ja kovaääninen, pissaa oli ja tuli. Mutta tästäkin selvittiin rauhallisuudella ja nameille. Nykyisin Viivi nukkuu päiväunensa mieheni kainalossa.Minkälainen koirasi on tänään? Viivi on ollut meillä nyt viisi kuukautta. Alkuaikojen varovaisuus, vahtiminen ja komentelu ovat taakse jäänyttä elämää. Viivi tietää paikkansa laumassa ja on onnellinen. Metsässä Viivi kulkee kuono yläilmoissa. Liekö neidin geenimikserissä ripaus pystykorvaa, sillä linnut ja oravat ovat superkiehtovia. Myös kissojen ja miksei ihmistenkin paimenta- minen on Viivillä veressä. Jos Viivi ei saa mielestään tarpeeksi hellyyttä, ottaa se hellästi kiinni hihasta tai lahkeesta. Jotain merkkejä entisestäkin elämästä on kuitenkin vielä jäljellä. Uudet tilanteet ja ihmiset ovat Viivistä yhä stressaavia.
Mitä sanoisit rescue-koiran ottamista harkitsevalle? Ensimmäiseksi koiraksi en rescuekoiraa suosittele, sillä sen entinen elämä on jättänyt siihen jälkensä. Peloista ja pahoista tavoista poisopettaminen vaatii sitoutumista, kärsivällisyyttä ja tietoa. TEKSTI PIA LEVONEN KUVAT MARITA THOMASSON
8
ROKKY 1/2010
koulutus .
Keppiä vai porkkanaa? Koiran rankaiseminen voi peittää oireen, mutta ei poista ongelmaa
ra voi rangaistaessa oppia peittämään oireen, mutta itse ongelma ei häviä minnekään. Se saa vain uuKoirapiireissä puhutaan paljon siitä, den muodon. mitkä koulutusmenetelmät ovat parhaita. Nykyisin valtaosa ammattikou- Rankaisemisen seuraukset luttajista suosii pehmeitä menetel- arvaamattomia miä eli välttää fyysistä rankaisemis- Koiran on erittäin vaikea ymmärtää ta. Pehmeitä menetelmiä käyttävät rangaistusta oikein. Jotta rangaistus kouluttajat eivät kisko koiraa hihnas- toimisi, olisi sen oltava riittävän kota, näpäytä sitä kuonolle tai ruiskuta va. Liian kova rangaistus taas aiheuttaa koirassa pelkoa. vesipullolla. Koira elää ärsykkeiden keskellä. Kriitikoiden mielestä pehmeiden Kun omistaja rankaisee koiraa esimenetelmien taustalla on koirien inhimillistäminen ja ihmisten yliherk- merkiksi remmissä vetämisestä, on kyys. Todellisuudessa pehmeät me- koiran vaikea tietää, mihin rangaisnetelmät perustuvat tieteellisiin tutki- tus liittyy. Koira voi yhdistää rangaismuksiin eläinten käyttäytymisestä ja tuksen omistajaan, ohi kulkevaan koiraan, kiinnostavaan tuoksuun tai oppimisesta. vaikkapa vieressä olevaan isoon kiPalkitseminen toimii parem- veen. Sen sijaan että koira oppisi olemaan vetämättä, voi se oppia pelmin Tutkimusten mukaan palkitseminen - käämään muita koiria tai isoja kion rankaisemista tehokkaampaa. viä. Koska koiran ympäristö on aina Rankaisemisen tulokset kun tuppaa- täynnä erilaisia ärsykkeitä, ei omistavat olemaan hyvin lyhytaikaisia. Koi- ja tai kouluttaja voi ikinä olla varma,
yhdistääkö koira rangaistuksen oikeaan asiaan. Jatkuva rankaiseminen vie koiralta ilon ja innon työskennellä ja oppia. Koira alkaa keskittyä vain kiellettyjen asioiden välttelemiseen.
Rankaisemiselle on aina vaihtoehto
Miksi tuottaa koiralle stressiä rankaisemalla, kun samat asiat voi opettaa palkitsemalla? Porkkana toimii aina paremmin kuin keppi. Etenkin ongelma- tai rescue-koirien kanssa, joilla on usein vaikeat taustat. Kodittomien koirien ystävät lisäsi vuoden 2010 alussa luovutussopimukseen kohdan, jonka mukaan koirien kouluttamisessa saa käyttää vain pehmeitä menetelmiä. Kohta lisättiin sekä koirien että omistajien parasta ajatellen. TEKSTI: JENNY VESTLUND Kirjoittaja on opiskellut ongelmakoirakouluttajaksi Suomen Eläinkoulutukeskuksessa.
Paavo Susi
ROKKY 1/2010
9
Ruokakupilla laihdutuksen ja lifestylen välissä Omistaja saattaa huomata, että Romanian rotuiset ovat olleet ruoka-aikaan kotona. Tarhoilla koirat saavat terveydenhoidon ja ravinnon, mutta niiden lenkittämiseen ei ole tarpeeksi käsipareja. Jos koira on ennen tarhalle päätymistään saanut niukasti ruokaa, koiran elimistö ottaa kaiken takaisin korkojen kera. Omistaja ei pääse helpolla. Tarharuokinnan vaihtuminen kotiruokintaan on iso muutos koiralle. Koiran totuttaminen uuteen elämään vaatii aikaa. Ruualla saattaa olla paljon merkitystä myönteisenä kannustimena. Ruokintatyylejä on monia, mutta mikään niistä ei kerro paljonko ruokaa annetaan: tehdäkö siis eläinkokeita vai luottaako koiranruokapussinkylkeen?
Ruokahylly paljastaa Osa valmistajista ilmoittaa ikään ja
van yhteyttä koiran perimään, mutta sekarotuisten kohdalla saattaa olla vaikea hahmottaa, minkä rodun mukaan koiran energiankäyttö toimii. Onneksi kaloritaulukoitakin julkaistaan: Koirien painonhallinta on juuri nyt pop. Kaloritaulukoidenkin välillä on kuitenkin eroja: esimerkiksi lääketehdas Orion on julkaissut kalori taulukon, jonka mukaan 20 -kiloinen koira kuluttaa päivittäin reilut 900 kilokaloria. Oululaisen eläinlääkäriasema Ouluvetin sivustolla kerrotaan, että tämänpainoinen koira tarvitsee ylläpitoruokinnassa 1200 kilokaloria päivässä. Koirien energiatarpeen on myös huomattu olevan riippuvainen painosta. Tällöin tarkoitetaan metabolista elopainoa, joka saadaan, kun koiran paino korotetaan potenssiin 0,75. Parikymmentä kiloa painavan koiran metabolinen elopaino on hieman vajaa puolet todellisesta Kaloreita, kaloreita painosta. Aikuinen koira tarvitsee Energiankulutuksella on todettu ole- energiaa noin 120 - 140 kilokaloria vuorokaudessa metabolista elopainokiloa kohden, joskin raskaassa työssä energiatarve voi olla puoletkin suurempi ja kevyessä työssä vain kymmenen prosenttia suurempi tai jopa parikymmentä prosenttia pienempi. Näyttää siltä, että Orionin kaloritaulukko kuvaa kevyessä työssä olevan koiran energiatarpeita ja Ouluvetin kaloriJutta Orovala taulukko noudattaa metaboliseen painoon sidotun ruuan päiväannoksen koon keskiarvona. Jotkut valmistajat ilmoittavat ruoka-annoksen koon ylä- ja alarajan. Jotkut valmistajat ovat lisäksi arvioineet aktiivisuuden vakutusta ruoka-annoksen kokoon. Kalorit yllättävät. Esimerkiksi Britcare Adult Medium – ruuan valmistaja suosittelee 20 kiloa painavalle koiralle keskimäärin 677 kilokaloria päivässä. Nutron Choice Maintenance -kuivamuonassa aikuisille koirille 20 – kiloisen koiran normaali energiatarve on 922 kilokaloria. koiranruokapussikaan ei siis näytä tarjoavan yhtä totuutta koiran tarvitseman energian määrästä. Voisiko ruuan oikeaa määrää haarukoida jonkin keskikulutusmallin mukaan? Kuinka monta kilokaloria 20 kg painava koira kuluttaa vuorokaudessa? Ja voiko ihannepainon määritellä rodun perusteella?
Koiran tarvitsema ruoan määrä riippuu monesta eri tekijästä 10
ROKKY 1/2010
KIRJAVINKKI elopainoon perustuvaa laskentaa.
Koiran ruokinta on vaikea yhtälö Ruokapussin kyljessä saatetaan kertoa koiran tuleva toimeen vajaa puolet pienemmällä energiamäärällä. Britcare ei ole laihdutusruokaa, mutta sen annostus näyttää noudattavan Ouluvetin painonpudous-ohjeistusta. Ainakin tämä tilanne kertoo koiranruokavalmistajien haasteista määritellä kaikille sopivaa ruoka-annosta, mutta kuluttajan ei ole helppoa löytää tietoa, jolla koiran painon ja ruuan suhdetta voi arvioida samoilla periaatteilla kuin esimerkiksi omistajan omaa suhdetta vaa'an lukemaan. Vastuu oikeasta ruokinnasta on omistajalla tässä omistajan omaa elämäntapaa ja arvostuksia nuoleskelevassa ruokaviidakossa, jossa valinnanvaraa on. Kuinka moni koira todella arvostaa sitä, että saa syödäkseen kauden vihanneksiilla höystettyä ranskalaista riistapataa, kun useimmille koirille liha on kuitenkin se perushyödyke mallista ja kypsyysasteesta riippumatta? Kotikoirat näyttävät joutuneen jojoilemaan ylipainonhallintakampanjan, omistajan lifestyle -mieltymysten ja tiedon saatavuuden välimastoon. Lähteet: http://www.ylipainoinenkoira.fi/kaloritaulukko.html http: //www.ouluvet.fi/ero_kayttaytymis_ylipaino.html Siperianhusky5/1996 TUULI
ROKKY 1/2010
SIISKONEN
Anna Holmgren & Marie Söderström Lundberg. Lepoa tassuille. Koiran hieronta ja venyttely. Gummerus 2008. 110 s. Lepoa tassuille –kirja on perustietoteos koirien hieronnasta kiinnostuneille aloittelijoille ja vähän edistyneemmillekin. Kirja on upeasti kuvitettu tarkoilla piirroskuvilla koiran anatomiasta ja havainnollisilla valokuvilla eri hieronta- ja venytysotteista. Hieronta käsitetään kirjassa laajasti, niin että siihen sisältyy myös silittely ja käsillä tutkiminen. Varsinaiset hierontaotteet on selitetty lyhyesti. Hieronnassa on paljolti kyse käsien liikeradoista ja otteiden voi-
makkuuksista ja siksi hierontaotteet eivät välttämättä aukea pelkästään kirjan kuvien avulla. Kirja kuitenkin herättää kiinnostuksen kosketella omaa koiraa eri puolilta sen kehoa eri tavoilla. Venyttelyosion liikkeet ovat helpompi ymmärtää valokuvien avulla. Ohjeissa on myös tarkoin selvitetty miten venytystä ei saa tehdä, jottei koiralle tule vaurioita. Koiran säännöllinen tutkiminen eri puolilta sen kehoa on tärkeää erilaisten kiputilojen poissulkemiseksi ja siksi kirja on hyvä perustietoteos jokaisen koiranomistajan kirjahyllyyn. Kirja sopii myös oheismateriaaliksi koiran hierontakurssille. JUTTA OROVALA
11
MAAILMALLA TAPAHTUU
Apua Haitin maanjäristyksessä kärsineille eläimille Haitia tuhonneen maanjäristyksen jälkimainingeissa kansainväliset eläinsuojelujärjestöt kokosivat voimansa yhteen auttaakseen maanjäristyksessä kärsineitä lemmikkejä, kulkukoiria, villi- eläimiä, eläintarhojen eläimiä ja karjaa. Kaksi kansainvälistä eläinsuojelujärjestöä, IFAW (International Fund for Animal Welfare) ja WSPA (World Society for the Protection of Animals) perustivat Haitiin paikallisen eläinsuojeluorganisaation ARCH: n (The Animal Relief Coalition for Haiti), jonka panjat ja kulkueläinten populaation on tarkoitus yhdessä Haitin hallitukkontrolloinnin palvelut. sen ja YK: n kanssa määritellä, mitkä ”Emme olleet ajatelleet sisällytovat Haitin suurimmat eläimiä kosketää eläimiä meidän pelastussuunnivat ongelmat. telmiimme, mutta kun tapasimme ARCH: n tiimin, uskomme että näin Pitkäntähtäimen apua olisi hyvä tehdä”, sanoo Jean Maria Claude Germain, Haitin ympäristömi”Olemme tavanneet hallituksen asiannisteri. tuntijoita, jotka ovat osoittaneet syvää kiinnostusta meidän kanssamme Eläintautien riski suuri työskentelyä kohtaan ja ovat sitoutuneet antamaan meille tukensa”, saHaitin hallituksen tilastojen mukaan noo Gerardo Huertas, WSPA: n luonvain noin 100,000 kulkukoiraa on rononkatastrofien osaston johtaja. kotettu rabiesta vastaan edellisvuonARCH: n tiimi auttaa hätäavun lisäksi na kun koko populaation arvellaan myös laajan pitkäntähtäimen suunniolevan 500,00. ”Nyt on korkea eläintelman teossa, johon sisältyy eläintautien riski ja sen vuoksi on tärkelääkinnän infrastruktuurin luominen ää aloittaa rokotuskampanja mahja parantaminen, laajat rokotuskam12
dollisimman pian”, sanoo Tohtori Michel Chancy, Haitin eläintuotannon ministeri. Liikkuva klinikka on jo toiminnassa Haitilla ja maanjäristyksessä kärsiville koirille annetaan ensiapua. Katso koskettava videoraportti Haitin koirien auttamisesta ja lue lisää blogista: http://www.wspa-international.org/ JUTTA OROVALA
ROKKY 1/2010
MAAILMALLA TAPAHTUU
Vetoomus galgojen puolesta Greyhounds in Need –järjestö kerää nimiä vetoomukseen Espanjan hallitukselle Espanjan vinttikoirien, galgojen julman kohtelun lopettamiseksi. WSPA (World Society for the Protection of Animals) on arvioinut että Espanjassa tapetaan tai hylätään jopa 50 000 galgoa vuosittain metsästyskauden jälkeen tammikuussa.
dasmaisesta kasvatustoiminnasta. Koirien annetaan lisääntyä vapaasti ja niiden terveydestä ei pidetä huolta. Ruoaksi ajatellaan pelkän kuivan leivän riittävän. Koska galgojen kasvattamisen ajatellaan olevan lähes ilmaista, koiria tehtaillaan jatkuvasti lisää siinä toivossa, että joukossa joku osoittautuisi hyväksi jäniksen saalistajaksi.
Galgot olivat alun perin ylhäisön jäniksen metsästyksessä käyttämiä koiria.1900-luvun alussa yläluokka antoi galgojen lisääntyä siinä määrin, että myös köyhä kansanluokka sai galgosta itselleen tärkeän ruoan turvaajan. Galgo, joka ei enää metsästänyt ruokaa pöytään lopetettiin yleensä hirttämällä, koska köyhillä ei ollut aseita ja muutkin lopetuskeinot olisivat edellyttäneet taloudellista panosta. Galgojen julmat lopetustavat ovat saaneet maailmanlaajuista huomiota ja nykyään galgoja metsästykseen käyttävät omistajat myös hylkäävät suuria määriä galgoja Espanjan koiratarhoille.
Espanjassa jäniksen ajo vinttikoirilla (eng. coursing) on yhä nykyään laillista. Metsästyskauden aikana galgoja kilpailutetaan jäniksen ajossa tapahtumissa, joissa niitä juoksutetaan avoimessa maastossa.
Galgojen lyhyt elämä
Galgoja tehtailevat ja kilpailuttavat metsästäjät eivät yleensä pidä samaa koiraa kuin yhden tai muutaman metsästyskauden, jonka jälkeen he joko tappavat tai hylkäävät koiran. Grreyhounds in Need -järjestö on tehnyt töitä galgojen puolesta jo vuodesta 1991. Greyhounds in Need etsii koteja hylätyille galgoille Euroopassa ja USA:ssa. Nimiä vetoomukseen kerätään 30.4.2010 saakka. Vetoomus löytyy osoitteesta http: //www.greyhoundsinneed.co.uk JUTTA OROVALA
Galgojen pentutehtailua Tänä päivänä galgojen huono kohtelu on seurausta pitkälti pentutehROKKY 1/2010
Jutta Orovala
13
Boralla on asiaa
PIA LEVONEN
Minä olen Bora. Synnyin kolme vuotta sitten keskelle Romanian talvea. Elin ensimmäiset kuusi pelon ja turvattomuuden täyttämää kuukauttani siskoni Bibin kanssa ulkona, kadulla, kodittomana. Eräänä päivänä elämäni kuitenkin muuttui: mukavat ihmiset hakivat minut ja siskoni turvaan tarhalle. Jonkin ajan kuluttua Bibi sai kodin Ruotsista ja minä lähdin Suomeen. Saimme ikiomat kodit! Nykyisin laumaani kuuluu lisäkseni neljä koiraa ja viisi ihmistä. Menoa ja vilskettä siis riittää. Suomeen muutettuani olin ensin aika peloissani kaikesta uudesta. Pian kuitenkin opin, että minulla on oma emäntä, joka suojelee minua kaikelta. Lisäksi suomalaiset ystäväni kertoivat, ettei minun enää tarvitse pelätä. Päätin siis ottaa rennosti ja ryhtyä opiskelemaan elämää. Parhaan kaverini Fidelin kanssa olemme tehneet jos jonkinmoista 14
tutkimusta ja yhteistä projektia. Oma ihmiseni ei koskaan suutu (kovasti). Mutta ei se taida kaikista jekuistamme kyllä tykätäkään. Tai ei me mitään jekkuja tehdä. Joskus vaan on hyvä olla omatoiminen. Silloin emäntäni oli kyllä aika totinen, kun avasin kaikki ovet ja me viisi koiraa paineltiin pitkin raittia! Se oli kyllä tosi hauskaa. Minusta oli kiva tarjota uusia kokemuksia myös lauman pienimmille, ne kun eivät pienen kokonsa takia saa ovia vielä itse auki. Olen yrittänyt auttaa emäntää siivouksessa aina silloin tällöin. Siitäkin emäntä on kyllä ollut vähän erimieltä kanssani. Se ei esimerkiksi yhtään ilahtunut, kun vein sen toisen kengän tuulettumaan ulos sateeseen yön ajaksi. Se myöhästyi töistä, kun en muistanut sanoa, että kenkä oli ulkona.
sa Shellille! Siellä oli sellainen nakkisämpylämainos pihalla ja ajateltiin käydä hakemassa sellaiset. Mutta emäntä tulikin yrmeänä perässä ja vei meidät takaisin kotiin. Ilman nakkisämpylöitä! Mutta meidän kaveri, naapurin Roope, on ollut Shellillä ihan sisällä! Se meni sisään liukuovista ihan itse. Mutta ei sekään saanut nakkisämpylää, vaan jotkut vieraat ihmiset veivät sen löytöeläintalolle. Minä en halua löytöeläintalolle. Siellä tulisi varmasti tarha-ajat mieleen ja emäntää ikävä. Joten ei kai me enää Shellille sitten mennä. Olen kovasti tykännyt Suomen talvesta, kun pääsen kuitenkin välillä sisälle lämpimään. Emäntä ei tykkää, että syön lintujen talipallot, mutta olen sitten yrittänyt tehdä sitä salaa. Ei kaikkea tarvitse kertoa. Viime kesänä opin tykkäämään uimisesta. Vedin kerran emännäkin jokeen! Oikeastaan odotan tosi paljon kesää, koska silloin on KKY: n ensimmäiset kesäpäivät, ja saan tavata paljon Suomessa asuvia maanmiehiäni… eikun -koiriani! Nähdäänhän siellä? Terveisin, Bora, Romanian rinsessa
Kerran me lähdettiin kamujen kansROKKY 1/2010
Kodittomien koirien ystävät ry:n kesäpäivät 2010 Aika: 24.-25.7.201 0 Paikka: Vaherman kurssi-ja leirikeskus, Kärköläntie 769, 03850 Pusula Ohjelma: Päivällä vietämme viralliset kesäpäivät ja koiratreffit. Luvassa kivoja kilpailuja sekä yhdistyksen info- ja myyntipöytä. Paikalla on yllätysvieraita Romaniasta! Illalla lämmitämme rantasaunan ja grillin. Luvassa siis rentoa yhdessäoloa. Ota omat grillattavat ja juomat mukaan. Yhdistys hoitaa ketsupit, sinapit ja kertakäyttöastiat. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Ruokailu: Tarjoamme lämpimän ja maukkaan vegaanilounaan hintaan 7 euroa (ennakkoilmoitus pakollinen). Myynnissä on myös pullakahvit, virvokkeita ja muuta pientä purtavaa. Majoitus: Majoitus onnistuu leirikeskuksessa 2 hengen huoneissa tai 3 hengen mökeissä. Hinta on 40 euroa henkilö, sisältäen majoituksen, saunomisen, lounaan lauantaina sekä aamiaisen sunnuntaina. Ota omat lakanat ja pyyhkeet mukaan. Ilmoittautuminen: Mikäli haluat yöpyä tai syödä lounasta, sitova ilmoitus tehdään Minnalle, minna@koirienystavat.com Ilmoittaudu ajoissa, sillä majoituspaikkoja on rajoitetusti! Pari viikkoa ennen tapahtumaa saat myös sähköpostiin tarkempaa tietoa ja ohjelmaa. Lisätietoja antaa Minna: 040 726 251 4
Kevyth채kitedullisesti
PE1042 Viinin punainen 60x42x42 cm 40,00 PE1043 Viinin punainen 70x52x52 cm 45,00 PE1044 Viinin punainen 81x58x58 cm 50,00 PE1052 PE1053 PE1054 PE1055 PE1056
Sininen Sininen Sininen Sininen Sininen
60x42x42 cm 70x52x52 cm 81x58x58 cm 91x63x63 cm 102x69x69 cm
40,00 45,00 50,00 65,00 75,00