Torstai 29.1.2015
10
Koillismaan Uutiset Oy, Ouluntaival 1, Torikeskus, 93600 Kuusamo toimitus@koillismaanuutiset.fi
Nyt tarvitaan ratkaisuja eikä riitelyä! Kuusamon seurakunta painiskelee talousongelmien kanssa. Seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt haluavat suunnitella mahdollisimman kestävän toiminnan jäsentensä hyväksi pitkällä tähtäimellä. Kustannuksiahan syntyy joka päivä, mutta tuloja ei noin vaan kerry. Ainakin keskivertovaltuutettu ajattelee ensi tilassa seurakunnan parasta. Me kuntalaiset valitsimme hyvässä uskossa kirkkovaltuuston jäsenet hoitamaan meidän yhteistä omaisuuttamme ja huolehtimaan mahdollisimman hyvin seurakunnan tulevaisuudesta. En usko että kukaan meistä äänestäjistä ajatteli, että joku käyttäisi kokousajan riitelyyn tai temppuiluun. Suurin osa äänestäjistä vilpittömästi luuli, että kokousaika käytetään ongelmien ratkaisemiseen, eikä uusien ongelmien kehittämiseen. Etenkään emme ajatelleet, että kokouksia käytetään kiukunpurkausten esittämiseen!
Kun luin kirkkovaltuuston kokouksesta, jossa ”tahallaan äänestytettiin kerta kerran jälkeen” minulle tuli heti mieleen kiukutteleva ”murkku”. Kuvitellaanpa Maija ja Matti Meikäläisen perhettä, jota on joutunut tuiki tavalliseen tilanteen. Molemmat vanhemmat ovat menettäneet vakituisen työpaikkansa. He ovat työttömiä, joitakin pätkätöitä lukuun ottamatta. Perhe ei vielä ole sopeutunut pienentyneisiin tuloihin. Nyt aiotaan perheen kesken pitää perheneuvottelu, jossa vanhemmat selittävät lapsilleen taloudellisen tilanteen. Sekä äidillä että isällä on edessään iso nippu maksamattomia laskuja. Puhelinlaskut ovat liian suuret, autovelkaa on vielä paljon, on autovakuutus ja muut laskut. Satunnaiset palkkatulot, työttömyyskorvaus ja asumistuki eivät riitä velkojen maksuun. Äiti näyttää puhelinlaskuja ja aloittaa puhumisen, mutta murkkuikäinen poika
keskeyttää heti. Hän valittaa vihaisesti, ettei viime kesänä päässyt mopoleirille, vaikka kaikki muut kaverit pääsivät. – On epistä, että mä en päässyt vaikka kaikki muut pääsi! Te ootte paskoja kun mä en saa tehdä mitään, en koskaan! Ja tätä jatkuu kauan. Kun isä vihdoin saa suunvuoron hän selittää että perheellä ei ollut varaa. Myös 13-vuotias tytär peesaa isäänsä, hän kyllä ymmärtää, että rahaa ei todellakaan ole. Mutta poika vaan mekastaa mopoleiristä edelleen ja lopulta vanhemmat toteavat että ei kannata jatkaa perheneuvottelua. Tänä iltana ei voida selvittää rahatilannetta, ei sopia mistä kuluista olisi voitu luopua. Ei voida myöskään ideoida, mistä voisi saada rahaa esimerkiksi myymällä jotakin tavaroita. Kiukkuinen ”murkku” pani itsekkäästi läskiksi koko homman oman mopoleirinsä takia. Kenen etua tällainen rähinöinti ja eripura aja? Edellisessä esimerkissä se ei
ainakaan edistänyt perheen yhteistä asiaa. Häiriköinti kirkkovaltuustossa ei myöskään aja meidän seurakuntalaisten etua. Meiltä seurakuntalaisilta on kerätty veroja, jotta seurakunta pystyisi toimimaan nyt ja tulevaisuudessa. Me haluamme, että yhteistä pesäämme hoidetaan vakavissaan, seurakunnan parasta etua ajatellen. Seurakunnan taloudellinen tilanne ei varmaankaan parane sillä, että kokouksissa pelleillään. Me seurakunnan jäsenet odotamme ratkaisuja emmekä lisää ongelmia. Kaikki kokousajat on käytettävä järkevästi, tulevaisuuden suunnitteluun. Meidän kirkollisveroja ei saa käyttää tyhjänpäiväiseen temppuiluun – kokouspalkkiot maksetaan meidän verovaroista!
Maire I. Korhonen EM, yrittäjä, aikuiskouluttaja Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Koillismaan ja Kainuu perustulon kokeilualueeksi Suomi on isojen valintojen edessä. Miten voimme luoda työtä ja vähentää köyhyyttä aikana, jolloin työelämä ja talous ovat murroksessa? Vihreiden valinta on tuoda sosiaaliturvamme 2010-luvulle. Perustulon avulla työnteko olisi aina kannattavaa ja sosiaaliturva nostaisi ihmisiä nöyryyttämisen sijaan. Suomalaisten suuri enemmistö, 79 prosenttia, kannatti tuoreessa gallupissa perustulon käyttöönottoa. Vihreiden perustulomallissa maksetaan vastikkeetonta 560 euron kuukausittaista perustuloa kaikille täysi-ikäisille suomalaisille. Malli osoitettiin kustannusneutraaliksi julkiselle taloudelle. Perustulo olisi veroton etuus, jota ei tarvitsisi erikseen anoa. Se korvaisi sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja vähentäisi näin turhaa hallintoa. Sen taso vastaa nykyistä perusturvaa. Ansioturva säilyisi nykyisellään. Perustulo yksinkertaistaisi työn verotusta, sillä se on progressiivista verotusta korvaava tulonsiirto.
Käytännössä se perittäisiin useimmilta takaisin työn verotuksella, joten sillä ei olisi suoraa vaikutusta vakituisessa työssä olevien käteen jääviin ansioihin. Perustulo takaisi kohtuullisen perusturvan kaikille, jolloin ihminen voisi keskittyä lisäansioiden ja koulutuksen hankkimiseen. Se tekisi työnteosta aina kannattavaa. Nykyisin keikkatyöstä jää usein vain viidennes käteen, koska sosiaaliturva peritään takaisin pientenkin työansioiden vuoksi. Perustulo ei pienentyisi työnteon myötä. Perustulon vaikutuksista tärkein olisi se, että se lisäisi pienituloisen työn kannattavuutta ja vähentäisi köyhyyttä. Se poistaisi myös merkittävän osan rakenteellisesta työttömyydestä, kun vähemmänkin tuottavalla työllä pystyisi elämään. Suuri osa suorittavasta työstä on digitalisaation myötä automatisoitumassa. Perustuloa tarvitaan, jotta jatkossa kaikille voisi olla työtä tarjolla. Ihmisten elämänhallinta eri elämäntilanteissa helpot-
tuisi ja työelämän mielekkyys lisääntyisi. Se toisi turvaa elämäntilanteiden vaihtuessa ja helpottaisi omien valintojen tekemistä. Se parantaisi erityisesti pienyrittäjien, luovan työn tekijöiden, freelancereiden ja muiden epävarmoissa työsuhteissa olevien asemaa – ihmisten, joiden on nykyisin vaikeaa tai jopa mahdotonta päästä perusturvan piiriin. Näin perustulo edistäisi yritteliään ja luovan talouden syntymistä. Myös maaseutuelinkeinot ja monituloyrittäjyys hyötyisivät perustulosta. Katsomme, että esimerkiksi Koillismaa ja Kainuu voisivat sopia hyväksi perustulon kokeilualueeksi. Koillismaalla ja Kainuussa on paljon tarvetta lyhytaikaisille työtehtäville maa-, metsä-, kala- ja porotaloudessa, ikäihmisten hoivassa, mökkirakentamisessa sekä matkailussa. Perustulo tekisi lyhyenkin työn vastaanottamisen taloudellisesti kannattavaksi työntekijälle. Sosiaaliturvan rohkea
uudistaminen perustulon suuntaan avaisi Suomelle mahdollisuuden tavoitella korkeaa työllisyyttä sekä lisätä ihmisten vapautta omissa elämänvalinnoissaan. Askelia sitä kohtaan on jo otettu tällä vaalikaudella. Työttömyysturvan suojaosa teki keikkatyöstä kannattavaa ja perusturvaa on nostettu. Näissä vaaleissa tavoittelemme perustulon toteuttamista. Sen saama tuki on lisääntynyt yli puoluerajojen. Erityisesti keskusta ja vasemmistoliitto ovat myös puhuneet sen puolesta. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa on sovittava vähintään perustulokokeilun aloittamisesta, jonka kokemusten perusteella perustulo olisi otettavissa käyttöön koko Suomessa.
Ville Niinistö puheenjohtaja, Vihreät Mika Flöjt kansanedustajaehdokas, Vihreät
Liekki viimeinen Joulukynttilää loppuun polttelen, ja liekkiä leiskuvaa katselen, Se levottomasti lepattaa, ja kerran vielä leimahtaa. Kohta hiipuen täysin sammuu. Se on kuin liekki elämän, kun se kerran sammuu, sitä milloinkaan ei uudelleen saa enää syttymään Aino Helena Oinas
Perussuomalaisten ehdokkaat kiersivät kylmää Koillismaata Lauantaiaamuna 25 asteessa paukkunut pakkanen ei Perussuomalaisten tahtia hidastanut, kun puolueen kansanedustajaehdokkaat kiersivät Koillismaalla. Kuusamossa Citymarketin pihalla kansaa olivat tapaamassa Oulun vaalipiirin tuorein Perussuomalainen kansanedustajaehdokas Tero Kokko Kuusamosta sekä jo kesästä asti ehdokkaana maakunnissa kiertänyt Henna Kupsala Siikajoelta. Vaalien läheisyys näkyi Perussuomalaisten teltalla. Kahvi ja pulla tekivät kauppansa pakkasesta huolimatta samalla kun kuusamolaiset pääsivät keskustelemaan ehdokkaiden kanssa ja tuomaan esille ajatuksiaan. – Keskusteluissa esille nousivat maahanmuutto ja paikalliset kaivoshankkeet sekä maaseudun autioituminen. Kansalaisten viesti ehdokkaille oli selvä: Suomen tilanne on huono eikä nykylinjalla voida enää jatkaa. Koillismaa ja pohjoinen
Suomi ovat kärsineet nykyhallituksen politiikasta aivan liikaa, kommentoi Henna Kupsala tapahtumaa. Kuusamolaisia tapaamassa olleet kansanedustajaehdokkaat aikovat tuoda muutosta politiikkaan. Tero Kokko, yrittäjä itsekin, pitää Suomen tulevaisuuden kannata tärkeänä pienyritystoimintaa. – Sitä pitäisi ennemminkin tukea kuin kampittaa, hän totesi. Maanviljelijänä Henna Kupsala kertoo vastustavansa maaseutua autioittavaa keskittämispolitiikkaa ja maatalouteen liittyvää järjetöntä byrokratiaa. Kreikan tukipaketeista molemmat ovat yhtä mieltä; rahahanat Etelä-Eurooppaan pitää sulkea ja käyttää rahat Suomalaisten hyvinvointiin.
Henna Kupsala Kansanedustajaehdokas, PS
Perussuomalaisten teltalla Kuusamossa uhmattiin lauantaina pakkasta. Kuvassa vasemmalta Esko Törmänen, Joukamo Kortesalmi, Tero Kokko, Henna Kupsala, Kimmo Karjalainen ja Tarmo Tyni.