Keskiviikko 7.10.2015
14
Jarmo Pitkäsen elämäntyö kiteytyy uudessa Makuja ja Muotoja -kirjassa Makuja ja muotoja on uutuusteos kuusamolaisen keittiömestari ja keraamikko Jarmo Pitkäsen elämäntyöstä. Studioravintola Tundran yrittäjä paljastaa kirjassa ruoka- ja muotoilufilosofiansa. Tiistaina Ruukinvaarassa julkistettu Makuja ja muotoja kiteyttää keittiömestarin ja keraamikon elämäntyön Kuusamossa. Kirja on pari vuosikymmentä kestäneen makumatkailun tulos: se kertoo Pitkäsen taipaleesta pohjoisten makujen ja muotojen äärelle. – Makuja ja muotoja on kirja Kuusamosta ja kirja rakkaudesta ruokaan ja keramiikkaan, sanoo tekijä Jarmo Pitkänen itse. 160-sivuinen teos on kuvallinen ja sanallinen aistimatka pohjoisen mystiikkaan. Antti Kurolan, Johnny Korkmanin, Paavo Hamusen ja Jarmo Pitkäsen kuvat ja Jarmo Pitkäsen oma kerronta vievät lukijan matkalle neljään vuodenaikaan
ja kunkin sesongin omintakeisiin herkkuihin. Suomeksi ja englanniksi on tarjolla kymmeniä Pitkäsen rakastetuimpia reseptejä sekä tukku uusia ja yllättäviä ruokaohjeita.
Tundra yhdistää maun ja muodon Pitkäsen isännöimässä Studioravintola Tundrassa yhdistyvät pohjoisen puhtaista ja arvokkaista raaka-aineista valmistetut gourmet-herkut ja kaunis muotoilu: sekä astiat että ruoka ovat Pitkäsen valmistamia. – Lähtökohtana Tundran ruokatuotteille ovat alueen villiruoka ja villiyrtit. Keittiömestarin ideologiaani kuuluu, että raaka-aine hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti – oli se sitten riistaa tai kalaa. Kuusamon luonto ja Rukan matkailukeskuksen läheisyys mahdollistavat Tundran olemassaolon. Talvella ja syksyllä Tundrassa otetaan vastaan ruokavieraita ja kesällä tehdään keramiikkaa. – Minulta kysytään usein
Studioravintola Tundran yrittäjä, keittiömestari ja keraamikko on koonnut elämäntarinansa ja rakkaimmat reseptinsä yksiin kansiin. Makuja ja muotoja on kirja rakkaudesta Kuusamoon sekä rakkaudesta ruokaan ja keramiikkaan. miten voin tai haluan erottaa toisistaan nämä kaksi näennäisesti niin erilaista käsityöammattia, tai että kumpaa pidän tärkeämpänä – ja vastaus on, että en enää nykyään halua enkä edes voi määritellä toista niistä tärkeämmäksi. Kaikki taiteilijat tekevät työtään yleisöä varten. Niin myös Jarmo Pitkänen. www.tundra.fi
Moneksi on nimensä väärti
Taiteilijaseura Koillisen vuosinäyttelyssä esittäytyvät rinnan seuran perustajat ja nuoret taiteentekijät
Taiteilijaseura Koillisen vuosinäyttely Moneksi on nimensä mukaisesti monen tekijän monennäköinen näyttely. Lokakuun ajan Kuusamotalon Kaamosgalleriassa esillä on 48 työtä 18 eri taiteilijalta. – Nämä työt vahvistavat sen, että meitä on moneksi, iloitsee seuran puheenjohtaja Lea Iso-Möttönen.
Kuusamolainen Raija Hietala on taiteilijaseuran uusin jäsen. Akryylityö Suojassa vuodelta 2015 on herkkä omakuva.
Vuosiäyttelyn helmiä ovat 80-vuotiaan Eino Vattulan työt 1960- ja 70-luvuilta. Taiteilijaseuran perustajajäseniin kuuluva Vattula ei ole tuonut töitään näytteille sitten 70-luvun. Nyt seuran sihteeri ja itsekin näyttelyssä akryylitöillään debytoiva Valma Lämsä sai houkuteltua kuoliolaisen taiteentekijän mukaan. Vattulan lisäksi näyttelyssä ovat mukana 41-vuotiaan taiteilijaseuran perustajajäsenistä Taivalkoskella asuva Rauno Salminen ja kuusamolainen Hannu Korpua. He esittäytyvät tuoreilla maalauksillaan. Konkareiden rinnalla taidettaan tuovat esiin seuran nuoret naiset. Raija Hietala, Päivi Ollila, Merja Ronkainen, Elina Piiroinen ja Sanna Niikkonen vakuuttavat töillään kuusamolaisen kuvataiteen elävän ja voivan hyvin. Moneksi näyttelyssä esittäytyvät myös Simo IsoMöttönen, Anu Turunen, Aini Haataja, Paavo Ahonen,
Taiteilijaseuran Koillisen perustajajäseniin kuuluvan kuoliolaisen Eino Vattulan Veisaavat akat (1966) on yksi seuran vuosinäyttelyn helmistä. Lea-Marja Kilpivaara, Lea Iso-Möttönen, Suoma YliSuvanto, Raimo Yli-Suvanto ja Raija Imponen.
Leikki ja kiireetön yhdessäolo tekevät hyvää kaikenikäisille.
Tule Terhokerhoon! www.terhokerho.fi