7
Torstai 1.8.2013
Lasten kolesterolisairaudet yleistyneet Seurausta runsaasti kovia rasvoja ja rasvaista lihaa sisältävästä ruokavaliosta Yhä useampi lapsi kärsii korkeasta kolesterolista. Osasyynä tähän on epäterveellinen ruokavalio. Vaikka korkea kolesteroli on oireeton, sillä voi olla vakavia seurauksia lapsen myöhemmässä elämässä. Moni mieltää kolesteroliin liittyvät sairaudet vain iäkkäämpien, erityisesti miesten, ongelmaksi. Korkea kolesteroli on kuitenkin yleistynyt myös lapsilla. Kolesterolin syntymiseen perehtyneen professorin mukaan tämä on seurausta runsaasti kovia rasvoja ja rasvaista lihaa sisältävästä ruokavaliosta. – Tällaisella ruokavaliolla jo lapsille tulee niin sanottuja rasvajuosteita. Nämä juosteet kehittyvät vuosien mittaan vakavimmiksi verisuonien kalkkeumiksi, sanoo akatemiaprofessori Elina Ikonen Helsingin yliopistosta. Veren korkea kolesteroli lisää vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin ja riskiä saada aivoverenkiertohäiriö, joka voi pahimmassa tapauksessa
johtaa aivohalvaukseen. Koska korkea kolesteroli ei tunnu miltään, on sen havaitseminen vaikeaa. Tilanteen voi selvittää ainoastaan laboratoriomittauksella. Kokonaiskolesterolin ei tulisi nousta yli viiden ja LDL-kolesterolin tulisi olla alle kolmen. Lasten kolesteroliarvoja testataan kuitenkin vielä harvoin.
Kevytmargariini ei saa olla liian kevyttä Lapsen korkea kolesteroli voi tulla yllätyksenä monessa perheessä. Ruokavalion ajatellaan olevan kunnossa, kun syödään monipuolisesti ja leivän päälle levitetään kevytmargariinia. Rasvaa ei kuitenkaan tulisi liiaksi vältellä, vaan pitää huoli siitä, että lapsi saa riittävästi elimistölle tarpeellisia pehmeitä rasvoja. – Erityisesti rasvaista lihaa ja maitotuotteita tulisi välttää ja vastaavasti suosia pehmeitä rasvoja, kuten kalanrasvaa, Ikonen neuvoo. Kohonneeseen kolesteroliin vaikuttaa osaltaan myös perimä, mutta ruokavaliolla on silti suuri merkitys.
Akatemiaprofessori Elina Ikosen johdolla Helsingissä tutkintaa muun muassa sitä, milloin ja missä kolesterolia tarvitaan. – Tämä on yksilöllistä, mutta ruokavaliolla voi vaikuttaa kolesteroliarvoihin keskimäärin 10–20 prosenttia, Ikonen sanoo.
Huippuyksikkö tutkimaan kolesterolia Kolesterolin toiminnasta solutasolla tiedetään vielä melko vähän. Aihetta
ryhdytään tutkimaan ensi vuoden alussa Helsinkiin perustettavassa uudessa kalvotutkimuksen huippuyksikössä. Suomen Akatemian rahoittama yksikkö on oman tieteenalansa kansainvälistä kärkeä. Tutkimusyksikössä perehdytään muun muassa siihen, miksi solumme tuottavat itse kolesterolia. Näin myös kolesteroliin liittyviä sairauksia
voidaan ehkäistä paremmin. – Kaikki kolesteroli ei ole pahasta, vaan sitä tarvitaan solujen seinämien rakennusaineena. Jotta ymmärtäisimme, milloin ja missä kolesterolia tarvitaan, ja missä se ilmenee haittavaikutuksena, tarvitaan perustutkimusta, huippuyksikköä luotsaava Ikonen sanoo.
Juha Tervo voitti Jokikalastuscupin Juha Tervo on vienyt nimiinsä Kuusamon vuoden 2013 Jokikalastuscupin. Voitto ratkesi cupin viimeisessä osakipailussa, Kuusamon Kultainen Räsänen –kisassa viikonvaihteessa, missä Tervo sijoittui neljänneksi. Kultainen Räsänen –kisan voittoon kalasti Ville Antti Jaakkola. Kilvassa oli mukana yhteensä 38 kalamiestä tai -naista. Taimensarjassa ei tälläkään kertaa tullut saalista, joten kilpailun tulokset muodostuivat harjussarjan tuloksen mukaan. Tulokset, Kuusamon Kultainen Räsänen, harjussarja: 1) Ville Antti Jaakkola 1930 g, 2) Janne Mustaniemi 1490, 3) Leila Mattila 850, 4) Juha Tervo 710, 5) Sanna Takkinen 395, 6) Jouni Hyyryläinen 390, 7) Arttu Karjalainen 375, 8) Antti Määttä 370. Jokikalastuscupin 2013 lopputulokset: 1) Juha Tervo 15 p, 2) Jouni Hyyryläinen 13, 3) Leila Mattila 10 (isompi harjus), 4) Janne Rinnemaa 10, 5) Ville Antti Jaakkola 9, 6) Janne Mustaniemi 8 (isompi harjus), 7) Roy Elovaara8. Cupissa pisteille pääsi 14 kalastajaa.
Palolentoja Koillismaalla poikkeuksellisen paljon Koillismaalla on lennetty tänä kesänä poikkeuksellisen paljon metsäpalojen tähystyslentoja. Alkukesän kuivuus ja pitkään jatkuneet helteet ovat saaneet viranomaiset varppeilleen.
Metsäpalojen syntymistä seurataan koko maassa yhteensä 26 lentoreitillä. PohjoisSuomessa tähystyslentoja lentävät aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneet ilmailukerhot ja yksi yritys pääsääntöisesti touko-elokuun välisenä aikana. Tähystyslentojen tuottamisesta vastaavat lentokerhot 24 reitillä ja yritys kahdella eri reitillä. Koillismaan lennoista vastaa Kuusamon Ilmailukerho. Kesäkuun loppuun mennessä on lennetty koko maassa 450 tähystyslentoa, joista 230 toukokuussa ja 220 kesäkuussa. Kaiken kaikkiaan tähystyslentokoneet ovat olleet ilmassa noin 1000 tuntia. Vuonna 2011 vastaavana aikana lennettiin 410 lentoa
ja vuonna 2012 vain 110 lentoa. Vuosi 2012 oli poikkeuksellisen sateinen koko maassa.
Tähystyskausi alkoi myöhään Tähystyskausi alkoi tänä vuonna poikkeuksellisen myöhään toukokuussa viikolla 21. Kevään ja alkukesän 2013 lennot ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti maan eri osiin. Selvästi eniten on lennetty Lapin pohjoisimmalla reitillä, joka käsittää Inarin kunnan alueen. Keskivertoa enemmän on lennetty myös Pohjois-Savon kahdella reitillä ja entisen Oulun läänin reiteillä muun muassa Koillismaalla – Vuosittainen vaihtelu tähystyslentojen määrissä ja lentojen kuukausittaisessa jakautumisessa on ollut huomattava. Vuonna 2010 ilmaalukset suorittavat pääosan tähystyslennosta heinä-elokuussa ja vuosina 2011–2012 alkukesästä. Tänä vuonna on tähän mennessä lennetty likimain saman verran kuin kesien 2008 ja 2009 alkupuoliskoilla, kertoo pelas-
tusylitarkastaja Pentti Kurttila.
Metsäpaloindeksi määrä Metsäpalojen tähystys-
lentoja suoritetaan Ilmatieteenlaitoksen antaman maakunta- tai kuntakohtaisen päivittäisen metsäpaloindeksin perusteella. Toimintaa rahoittaa sisäasiainministeriö, joka on
myöntänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 500.000 euroa metsäpalojen tähystystoimintaan ja toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2013. Tällä hetkel-
lä määrärahasta on käytetty noin 300.000 euroa.
Maastopaloja on syttynyt tänä kesänä selvästi viime kesän vastaavaan aikaan verrattuna enemmän. Kesäkuun loppuun mennessä on kirjattu noin 1.400 maastopaloa. Niistä varsinaisia metsäpaloja on ollut 620. Maastoa tulipaloissa on palanut tänä vuonna noin 630 hehtaaria, josta metsää noin 430 hehtaaria.