6
Torstai 11.7.2013
Veijon Festarit koko perheen kesätapahtuma Nyt jo 9. kerran järjestettävät Veijon Festarit ovat koko perheen kesätapahtuma. Erityisen ylpeä tapahtuman isä, Kari-Pekka Karjalainen on kuitenkin iltajuhlan esiintyjistä: lavalle nousevat artistit ovat ehdottomasti valtakunnan kärkeä. – Päivätapahtumassa kello 11 ja 16 välillä luvassa on kaikenlaista kaikille, lapsille pomppulinna, ilmaista hattaraa sekä popcorneja. Automielisille harrasteajoneuvonäyttely sekä harrasteauto-cruising. Laulumieliset saavat mahdollisuuden karaokessa ja päivän mittaan lavalle kiipeävät Alex Cast kitaroineen sekä moottorisahajonglööraaja Juha Kurvinen, listaa Karjalainen. Päivätapahtumaa on vapaa pääsy. Iltahulinat aloitetaan klo 19. Tiedossa on menoa ja melskettä, jota rytmittävät Samuli Putro, Notkea Rotta, Paul Oxley’s Unit sekä Zero Nine. Nollayseille keikka on samalla 35-vuotisjuhla.
Tukkilaiskisojen tunnelmasta nautti 1.200 kisavierasta Käylänkoskella kisattujen Tukkilaiskisojen tunnelmasta nautti tänä vuonna reilut 1.200 vierasta. – Päivällä paikalla oli paljon lapsiperheitä ja Korpihovin Tukkilaistanssit onnistuivat nyt erinomaisen hyvin, iloitsee kisoja järjestämässä ollut Ari Korva. Tuleviin vuosiin lähdetään luottavaisin mielin. Korvan mukaan tapahtuman runko toimii, mutta lapsille ja perheen naisväelle halutaan kehittää lisää toimintaa. – Tukkilaiskisojen kaltaiset, perinteestä kumpuavat kylätapahtumat houkuttelevat kisavieraita hyvinkin kaukaa, hän sanoo.
Kansanperinteen taitajat
Vienassa kansanparannus on yhä arkea, Suomessa perinteinen tapa para Sama perusta ja tietotaito, mutta ehkä vähän erilaisilla painotuksilla, totesivat Suomen Kansanparantajaseuran edustajat tutustuessaan viime viikolla karjalaiseen kansanparannusperinteeseen. Vienan Karjalassa voimallisena elävä kansanparannus on arkipäivää. Suomessa se elää uutta tulemistaan, todettiin myös Kuusamossa lauantaina järjestetyssä kansanparannuspäivässä. Jäsenkorjaus, kuppaus, yrttien lääkekäyttö ja esimerkiksi energiahoidot ovat säilyneet vienalaisessa arjessa vuosisatojen ajan. Venehjärveläisen Santeri Lesosen mukaan syynä voi olla se, että lääkärit ja apteekit ovat olleet kaukana mutta myös se, että kalevalaisella perinteellä on vankka jalansija Karjalassa. – Meiltä puuttuu suomalaisten auktoriteettiusko. Täällä riittää se, että hoito auttaa. Ei meidän ole tarvinnut tietää, miksi se auttaa, totesi Lesonen. Kempeleläisen kansanparantaja Markku Juolan mukaan kansanparannus pohjautuu syvään sisäiseen tietoon ja taitoon, joka on säilynyt Suomessakin, mutta jäänyt virallisen lääketieteen jalkoihin. Juolan mukaan kansanparantajat ovat näkijöitä, jotka tulkitsevat hädässä olevia näyttäjiä. Näyt-
Venehjärveläinen Santeri Lesonen (toinen vas.) kertoi kalevalaisesta kansanperinteestä suomalaisille parantajille komean Kuittijärven rannalla. Kuulolla Markku Juola (vas.), Seppo Pasanen, Antero Koivunen ja Heikki Aalto (oik.). Kauempana tilannetta tarkkailee haapajärvinen jäsenkorjaaja ja Suomen Kansanparantajaseuran puheenjohtaja Pentti Salmela. täjien tuska voi olla fyysistä kipuilua tai psyykkistä oireilua. – Parantaja näkee, missä ja kenellä on hätä, hän sanoo.
Uskon asia Sekä Lesonen että Juola korostavat kansanparannuksen olevan uskon asia. Jos uskoo
www. .fi
saavansa apua ja jos uskoo kykenevänsä antamaan sitä, silloin onnistutaan. – Ketään ei voi auttaa kysymättä lupaa eikä ketään voi parantaa pakolla, saman elämänfilosofian jakavat miehet sanovat. Juolalle Kalevalan matkan kohokohta oli nimenomaan Lesosen kohtaaminen. Molemmat miehet jakavat intuitiivisen kokemuksen aiemmista sukupolvista, jotka ovat yhä läsnä elämässämme. Siinä missä Juola lähestyy aihetta luonnontieteilijänä, puhuu Lesonen läsnä olevista isovanhemmista kansankielellä. – Yksilöiden sielunhätä näkyy väkivaltana ja järjestyshäiriöinä. Kun rikomme ympäristöämme vastaan, rikomme samalla itseämme vastaan. Yhteisöllisyys perheiden, sukujen ja naapuruston kesken on voimavara, joka pitäisi ymmärtää ottaa jälleen käyttöön. Lähimmäisen kuunteleminen on taito ja tämä taito on meillä jokaisella, korostaa Juola. Sekä suomalaisten että vienalaisten parantajien puheessa korostuu ihmisen yhteys luontoon. – Sieltähän me kaiken hyvän saamme, Lesonen muistutti.
Jenni Laitisen mukaan yrtit ja niiden tuoma hyvinvointi ovat jokaisen ulottuvilla. – Tämä ei ole salatiedettä, vaan sukupolvien yhteinen kokemus siitä, että luonto hoitaa, hän korosti. Alkuun pääsee esimerkiksi nokkoshauteilla, mesiangervoteellä ja horsmakylvyllä.
Hyvää on jaettava
Yhteistä hyvää on jaettava, jotta se kasvaa, todettiin Vienan matkalla. Siksi kansanparantajat kokoontuvat ensi kesänä suurella joukolla Kalevalassa. Mukaan kutsutaan kaikki parantajat Suomesta ja Karjalasta seuraan tai sukuun katsomatta.
Luonto hoitaa
Jenni Laitinen hoitaa kasveilla. Villiyrteissä on valtavasti voimaa, sanoo Kuusamossa lauantaina työtään ja kasveja esitellyt Laitinen.
Luonto ja kasvit ovat myös nykyaikaisen lääketieteen perusta, mutta niiden arvo on paljon enemmän Kuusamossa kansanparannuspäivässä luennoineen ja yrteillä hoitaneen
Helsinkiläinen Seppo Pasanen on paitsi urheiluhieroja, myös jäsenkorjaaja. Kansanparannus vie koko ajan syvemmälle, sanoo mies, jota myös energiahoidot kiinnostavat.