5
Torstai 13.6.2013
Valkealinnan Optiikka
KAO:n Kuusamon toimipaikasta ovat valmistuneet myös seuraavat opiskelijat:
Kuun alusta Kuusamon keskustassa Kitkantiellä toimintansa aloittanut Valkealinnan Optiikka on itsenäinen ketjuun kuulumaton optiikka-alan liike, jonka henkilöstö on tullut tutuksi samassa kiinteistössä aikaisemmin toimineen Specsaversin ajoilta.
Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja: Ahola Henri Tapani (Salla), Bergbacka Sakari Antero (Posio), Heikkilä Tuomas Tapio Santeri (Kuusamo), Jurmu Kris Mikael (Kuusamo), Kajava Johan Aadolf (Kuusamo), Kitkala Aleksi Ville Matias (Posio), Kyllönen Veli Hermanni (Kuusamo), Käkelä Lari Eemeli (Kuusamo), Määttä Joonas Tapio (Posio), Määttä Juuso Jorma Antero (Kuusamo), Pirttijärvi Niko Mikael (Kuusamo), Räisänen Sami Ilmari (Taivalkoski), Soudunsaari Sami Juhani (Posio), Säkkinen Tuomas Ville Matias (Kuusamo), Tyni Juho Henrik (Kuusamo), Vaarala Tony Aleksi (Salla), Ylitalo Juho Petteri (Pudasjärvi).
aloitti toimintansa Kuusamossa
Teija Mursu ja Markku Teiramaa palvelevat jälleen koillismaalaisia asiakkaita tutulla paikalla Kitkantiellä. Parhaillaan kolmatta liikettä Ouluun avaava Valkealinnan Optiikka on aloittanut toimintansa nyt myös Kuusamossa. Oulun keskustassa sijaitsevasta Valkealinnan talosta nimensä saanut yritys on perustettu vuonna 1992 Harri Halosen toimesta. Kuusamon toimipisteen omistajakaartiin kuuluvat Halosen lisäksi silmätautien erikoislääkäri Markku Teiramaa sekä toimitusjohtajaksi Kuusamoon nimetty Teija Mursu. Paikalliselle optiikka-alan asiakaskunnalle Mursu ja Teiramaa ovat tuttuja keväällä Kuusamossa toimintansa lopettaneen Specsaversin ajoilta. - Toimimme samoissa tiloissa kuin Specsaverin aikana ja henkilöstökin on tuolta ajalta tuttua eli Markun ja
minun lisäksi talosta löytyy edelleen myös Marja Siurua, toteaa Mursu. Mursun mukaan yritystoiminnan käynnistämiskynnystä mataloitti paljolti aikaisemman toiminnan tuoma kokemus, tieto sekä vuosien aikana muodostuneet asiakkuussuhteet. Usko menestymiseen on vahva. - Olemme saaneet paljon kiitosta toimintamme jatkamisesta. On ollut todella hienoa huomata, kuinka uskollisia asiakkaita meillä onkaan. Kun lopetimme Markun kanssa toimintamme Posiolla vuonna 2008, seurasivat asiakkaat meitä tänne Kuusamoon ja nyt kun avasimme uuden liikkeen pienen toimintatauon jälkeen, ovat vanhat tutut asiakkaat jälleen ilonamme. Ketjuttomuudesta hyötyä.
- Valkealinnan Optiikka ei kuulu mihinkään valtakunnalliseen ketjuun, mikä tarkoittaa sitä, että emme ole sidottuja myöskään mihinkään kapeaan tuotemerkkivalikoimaan, vaan voimme ottaa vapaasti myyntiin eri kehysmerkkejä kysynnän mukaan ja siitä on asiakkaille suuri hyöty, koska kyllä kuusamolaisilla on ihan eri maku kehyksien suhteen kuin esimerkiksi kokkolalaisilla, sanoo Mursu.
Ikääntyvälle väestölle kysyntää silmälääkärin palveluista Kuusamossa silmälääkärin palveluiden kysyntää lisää oleellisesti väestön ikääntyminen. - Mitä iäkkäämpi väestöpohja, sitä enemmän on
myös silmälääkärin palveluille kysyntää. Ikäihmisten näönheikkenemisen taustalla on yleensä jokin sairaus eli ikääntyminen ei itsessään näköä huononna, vaan se kasvattaa ainostaan riskiä sairastumiselle, sanoo Teiramaa. Teiramaan mukaan esimerkiksi kaihi on sairaus, joka tulee kaikille tarpeeksi korkean iän saavuttaneille ihmisille. - Yleensä se tulee iän myötä, mutta sitä voi ilmetä jo parikymppiselläkin. Kaihi alkaa yleensä toisen silmän näön himmenemisellä. Tällöin ihmisestä tuntuu siltä, kuin katselisi maailmaa likaisen autonlasin lävitse. Kaihi korjataan leikkaamalla. Siinä samentunut mykiö vaihdetaan keinomykiöön. Itsekin olen tuhansia kaihileikkauksia tehnyt ja vaikka operaatiossa ei mene silmää kohden
kuin keskimäärin kahdeksan minuuttia, niin että ei se kuitenkaan ihan yhtä helppoa ole kuin tulpan vaihtaminen autoon. Silmälasivahvuuksien tarkistamista Teiramaa suosittelee kahden vuoden välein, vaikka mitään vikaa ei olisikaan huomattavissa. - Vahvuuksien tarkistaminen ei tietenkään automaattisesti tarkoita lasien uusimista. Viimeistään siinä vaiheessa, kun ikänäkö alkaa vaivaamaan, olisi hyvä käydä silmälääkärillä perustarkastuksessa. Samalla voidaan kartoittaa, onko silmänrakenteessa riskejä joillekin tietyille sairauksille. Myös tiettyjen sairauksien ilmettyä, kuten diabetes ja verenpainetauti, on syytä silmien tarkistamiseen.
Kalastuksen valvonta tiukkenee tänä kesänä Kalastuslain uudistus 2012 muutti pyydysten merkintää ja alamittasäädöksiä. Tänä kesänä kalastajat eivät enää välttämättä selviä pelkällä huomautuksella, mikäli pyydykset on väärin merkitty. Metsähallitus on tehostanut erävalvontaa kausityövoimalla. Vielä viime kesänä valvojat antoivat pääsääntöisesti huomautuksia, kun muutos oli tuore, mutta nyt puutteellisesti merkittyihin pyydyksiin suhtaudutaan tiukemmin ja tarvittaessa merkitsemättömät pyydykset voidaan kerätä pois. Myös kalastajien saaliin alamittasäädösten noudattamiseen suhtaudutaan tiukasti. Kalastuslaki edellyttää alamittaisena saaliiksi saatujen
tai rauhoitettujen kalojen välitöntä vapauttamista veteen, elävänä tai kuolleena. Metsähallitus tehostaa erävalvontaa kesän ja alkusyksyn ajaksi. Esimerkiksi Kainuussa on aloittanut työnsä kaksi ko-
vakinaisten erätarkastajien ohjauksessa. Koillismaalla ja Kainuussa Metsähallituksen valvojat valvovat paitsi valtion vesiä myös yksityisvesiä. Yhteisvalvonta perustuu Metsähalli-
mio kohdistuu pyydysten merkintään. Viime kesänä valvojat antoivat runsaasti huomautuksia väärin merkityistä pyydyksistä. Tänä kesänävalvojat keräävät pyydykset pois, mikäli ne on merkitty
Koillismaalla ja Kainuussa Metsähallituksen valvojat valvovat paitsi valtion vesiä myös yksityisvesiä. Yhteisvalvonta perustuu Metsähallituksen ja kalastusalueiden väliseen yhteistyösopimukseen, jonka tarkoitus on tehostaa ja yhtenäistää valvontaa näillä alueilla. kopäiväistä valvojaa. Samoin Koillismaalla ja osin muualla Pohjois-Pohjanmaalla työskentelee kaksi kokopäiväistä valvojaa. Valvojat tekevät työtään Metsähallituksen
tuksen ja kalastusalueiden väliseen yhteistyösopimukseen, jonka tarkoitus on tehostaa ja yhtenäistää valvontaa näillä alueilla. Tänä kesänä suurin huo-
väärin tai niistä puuttuvat yhteystiedot tai pyydyslupamerkki. Kalastuslain muutos huhtikuussa 2012 aiheutti sen, että pyydykset on pitänyt
merkitä pääsääntöisesti 1,2 metrin korkeudella liehuvilla lipuilla. Mikäli pyydys on vesistössä, jossa ei varmuudella ole vesiliikennettä, merkki on voinut olla pienempi. Vanhat mehukanisterimerkit eivät kuitenkaan enää riitä. Tarkat tiedot uusista merkinnöistä selviävät Kalatalouden keskusliiton julkaisemasta oppaasta: http://www. ahven.net/v2_tiedostot/255. pdf Uudet alamittasäädökset tarkoittavat sitä, että kalastajat eivät saa ottaa talteen enää edes loukkaantuneita tai kuolleita alamittaisia kaloja. Kalastuslain 36 §:n mukaan alamittainen kala tai rapu on laskettava välittömästi takaisin veteen elävänä tai kuolleena.
Posion lukioon valitut opiskelijat lv. 2013-2014 Haataja Mikael, Höyhtyä Eemil Martti Tapio, Karjalainen Sanna Sofia Pauliina, Kaukua Jami Valtteri, Kivistö Jukka Olavi, Kuukasjärvi Niina Julia, Oiva Eveliina Julia, Posio Kaisa Katariina, Ruokamo Petteri Aleksi Tapani, Ruokanen Veera Maria, Sinkkonen Jeremias Aukusti Antton, Säkkinen Milla Maria, Tuppurainen Roosa Eveliina, Vuollet Eero Johannes, Väinämö Anni Eveliina.
Metsäpurot kuntoon Vuonna 2012 käynnistyneessä Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen (METSÄPURO) -yhteistyöhankkeessa jatketaan Koillismaalla metsäojituksista kärsineiden taimenpurojen kunnostamista. Kunnostamisella pyritään parantamaan kalojen elin- ja lisääntymisolosuhteita. Samalla arvioidaan purojen ennallistamisen ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä tehostetaan viranomaisten ja muiden purokunnostustoimijoiden välistä yhteistyötä. Metsähallitus on kunnostanut Koillismaan metsäpuroja vuodesta 2000 alkaen. Koillismaalla purojen tilaa ovat heikentäneet muun muassa metsäojitukset ja niiden seurauksena uomaan kulkeutunut hiekka, metsähakkuut, metsäautoteiden rakentaminen sekä uomien perkaukset ja oikomiset. Kunnostusten tavoitteena on parantaa puron luonnontilaisuutta ja kalojen lisääntymis- ja elinolosuhteita. Kuusamossa kunnostettavia puroja ovat Kalliojoki, Rikinjoki ja Tursaanjoki. Yhteensä kunnostettavia puroja on kahdeksan. Kunnostukset jatkuvat kesien 2013 ja 2014 ajan.