Tuottajat markkinoilla
Sivu
Torstai 13.6.2013
Valkealinnan Optiikka aloitti Kuusamossa
4
Sivu
5
Hotkusta tuli näyttelytila
Sivut
8-9
Kattavin jakelulevikki Koillismaalla KUUSAMO - RUKA - TAIVALKOSKI - POSIO - ETELÄ-SALLA · RUHTINANSALMI
Vieraslajien kato ihmetyttää Vesirutto hävisi ja piisamikanta romahti talven aikana Kuusamojärvellä – tutkijat kaipaavat havaintoja esiintymistä ja tuoreita piisaminraatoja Vieraslajit vesirutto ja piisami ovat vähentyneet merkittävästi Kuusamojärvellä viime talven aikana. Tutkijat kaipaavat havaintoja Kuusamon muista vesiruttoesiintymistä sekä näytteitä kuolleista piisameista. Vielä viime kesänä vesiruttoa kuljettavat ja popsivat piisamit olivat yleinen näky Kirkkolahdella.
Vesiruton massaesiintymät ovat hävinneet talven aikana Kuusamojärveltä. Samanaikaisesti myös alueen ainutlaatuinen ja erittäin voimakas piisamikanta näyttää romahtaneen. – Luonnossa kaikki on mahdollista, sanoo professori Heikki Henttonen Metsäntutkimuslaitokselta erityisesti Kirkkolahtea koetelleesta vieraslajiaallosta. Muualla Kuusamossa vesirutto näyttää sen sijaan jatkavan leviämistään. Kanadanvesirutto on levinnyt massoina Kuusamossa reilun kymmenen vuoden ajan. Viime kesinä ruton massakasvustot ovat käytännössä estäneet esimerkiksi Kuusamojärven Kirkkolahdella kaiken järven virkistyskäytön: edes moottoriveneillä ei sakeassa ruttoviidakossa ole pystynyt etenemään. – Ensimmäisen kerran moneen vuoteen olen nyt päässyt järvelle veneellä, kertoo ympäristötarkastaja Teemu Junttila.
”Jotakin merkillistä on tapahtunut” Suomen ympäristökeskuksen sisävesiyksikön yksikönpäällikkö Seppo Hellsten on seurannut Kuusamon poikkeuksellista vesiruttoesiintymää vuosien ajan. Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka selvittää sitä, miksi vesirutto esiintyy massoina nimenomaan Kuusamossa. – Jotakin merkillistä on tapahtunut, jos vesirutto on hä-
vinnyt Kuusamojärvestä näin nopeasti. Toisaalta mikään kasvi ei pysy valta-asemassaan pitkään. Ilmeisesti vesirutolla ei alkuvaiheessa ollut järvessä luontaisia vihollisia ja voi olla, että nyt kasvitaudit ovat ottaneet valtaa. Vesirutto ei häviä koskaan kokonaan, mutta se hiipuu tavalliseksi vesikasviksi. Hellstenin mukaan vesiruton elinkaareen kuuluvat voimakkaat vaihtelut. Siksi sen torjunnassa ei kannata hätäillä: jos on malttia odottaa, kasvi kyllä taantuu koloonsa. Myös talvien ankaruudella voi olla merkitystä vesiruton elinvoimaisuudelle. Akvaariokasvi räjähti kasvuun Kuusamojärvellä kymmenkunta vuotta sitten, jolloin oli peräkkäin muutamia hyvin vähälumisia talvia. – Vesirutto jatkaa kasvuaan jään alla, ja on siellä valmiina odottamassa sulan veden aikaa. Jos sitä ei vielä näy, ei sitä todennäköisesti enää muutamaan vuoteen ole järvessä kiusaksi asti, hän arvelee.
Tutkijoita hämmästyttää ennen kaikkea se, että vesirutto näyttää hävinneen hyvin rehevästä Kuusamojärvestä nopeammin kuin esimerkiksi itärajan pienistä ja karuista järvistä. – Olisiko niin, että kasvitaudit iskevät herkemmin rehevissä olosuhteissa, ja siksi puhtaimmilla alueilla taantuminen kestää kauemmin, Hellsten pohtii.
Partasenlahden tuloksia odotetaan Valtakunnallisesti ainutlaatuinen Kuusamon vesiruttoesiintymä on saanut tutkijat kiinnostumaan ilmiöstä. Työn alla on muun muassa väitöskirja aiheesta. Tutkija Anna Väisänen tulee Kuusamoon heinäkuussa kartoittamaan tilannetta ja selvittämään Kuusamojärven Partasenlahdella viime kesänä tehdyn torjuntakokeilun tuloksia. Kokeilussa vesiruttokasvustoa yritettiin poistaa raivausnuotalla ja uudentyyppisellä fos-
forinsaostuksella. – Tarkoituksena on selvittää, kuinka tehokkaasti lantaanipitoisen saven avulla pystytään vähentämään tai hillitsemään vesiruton uudelleenkasvua, Väisänen sanoo. Viimekesäisten havaintojen perusteella yhtäkkistä häviämistä Partasenlahdella ei tapahtunut. Tutkijoiden mukaan kemiallisen torjunnan tulokset voivat jäädä vaatimattomiksi, varsinkin, jos kasvin elinkaari näyttää tällä erää tulleen järvessä tiensä päähän.
Kiehkuravesirutto on seuraava tulija Hellstenin mukaan varmuudella tiedetään se, että vaikka vesiruton kasvustot olisivat kuinka runsaita hyvänsä, ne eivät hävitä järven alkuperäistä kasvustoa. – Esimerkiksi Ala-Kitkalla harvinaisetkin lajit näyttävät selvinneen massakasvuston alla. Vesiruton seuraavaa massaesiintymää odotetaan
nimenomaan Kitkajärville. Ala-Kitkalta massaesiintymisiä on jo löydetty ja Ylä-Kitkan puolellakin vesirutto on kahden viime vuoden aikana levinnyt merkittävästi. Tänä kesänä aloitettu laaja Kitkan valuma-alueiden hoitohanke selvittää myös vesiruton leviämisen edellytyksiä. Intensiivistä hanketta esitellään yleisölle Oivangissa ensi viikolla. Tutkimusta tarvitaan muun muassa siksi, jotta osataan varautua seuraavaan tulokkaaseen. Hellstenin mukaan on vain ajan kysymys, milloin esimerkiksi kiehkuravesirutto yltää Kuusamoon. Se on kanadanvesiruton sukulaiskasvi ja tulossa kohti Suomea: massaesiintymiä on raportoitu jo Ruotsista Perämeren suulta. Vesiruttohavaintoja Kuusamosta toivotaan osoitteissa ymparisto@kuusamo.fi tai anna.vaisanen@ymparisto. fi. Havaintoja voi ilmoittaa myös osoitteeseen www.jarviwiki.fi
Piisamit vei nälkä tai tauti Piisamikannan yhtäkkinen romahtaminen johtuu joko nälästä tai jostakin taudista, sanoo myyrätutkija Heikki Henttonen. Hän harmittelee Kuusamojärven ainutlaatuisen yhdyskunnan taantumista. – Lähes kaikkialta muualta maasta piisami on jo hävinnyt. Syytä katoamiseen ei tiedetä, mutta tauteja epäillään ainakin yhdeksi syyksi. Henttosen mukaan piisamikannan romahtaminen Kuusamossa voi olla yhteydessä edellistalviseen myyräkannan romahtamiseen. Myös kettu ja minkki ovat Henttosen mukaan persoja piisamille. – Luonnossa kaikki on mahdollista, tutkija sanoo. Vesiruton ja piisameiden yhtäkkisellä häviämisellä voi myös olla yhteys, myöntää Henttonen. – Pitää muistaa se, että varsinaisen ravinnon käytön lisäksi eläimet käyttävät kasvillisuutta hyväkseen muutenkin. Nyt kaivattaisiin näytteitä kuolleista piisameista, jotta niiden kuolinsyy voitaisiin varmentaa. Tutkimuksellisesti Kuusamon aineisto olisi todella merkityksellinen. Havainnot tuoreista piisaminraadoista Kuusamon valvontaeläinlääkärille puh. 040 860 8065.