15
Torstai 22.5.2014
Klassisen voimanoston avoimet kilpailut
Lauantaina järjestetään Kuusamon liikuntahallin kuntosalilla klassisen voimanoston avoimet kilpailut. Kilpailun järjestäjänä toimii Kuusamon Erä-Veikkojen voimanostojaosto. Klassinen voimanosto on saavuttanut suurta suosiota tämän päivän kisalavoilla. - Klassisessa voimanostokilpailuissa ei saa käyttää tukea antavia asusteita. Lajiin on helpompi tutustua ja pienempi kynnys lähteä lajin pariin, kun ei tarvitse ostaa kalliita lajille tyypillisiä varusteita.
Nostetut kilomäärät ovat tietysti pienempiä kuin varusteiden kanssa tehtynä. Toisaalta suoritus on teknisesti hieman helpompi, toteaa Kuusamon Erä-Veikkojen voimanoston Euroopan mestari Asko Keränen. Vaikka voimanosto on maksimivoimalaji, on aerobinen liikunta tämän lajin yksi olennainen osa. - Keho palautuu raskaasta harjoittelusta nopeammin, kun yleiskunto on hyvä. Kevyet pidempikestoiset harjoitukset niin sanotusti huuhtelevat
kehosta kuona-aineet, jolloin syntyy vähemmän ongelmatilanteita. Kirjatietoa lajista löytyy jonkin verran, mutta internetissä sitä on niin paljon, että lajiin juuri tutustumassa olevan henkilön voi olla vaikea löytää omaan tilanteeseen sopivia ohjeita. Lauantaisen kilpailun lisäksi lajista kiinnostuneet voivat tutustua sunnuntaina yhteen voimanoston osalajiin, penkkipunnerrukseen liikuntahallin kuntosalissa kello 13.00, jolloin jaoston kokeneemmat urheilijat kertovat ohjaten,
kuinka suorituksiin voi saada lisää tehoa, joskus jopa pienillä teknisillä muutoksilla. - Hyvä tekniikka sekä sopiva harjoitusmäärä vähentää ongelmatilanteita ja näin tuloskehitys on parasta mahdollista.
Klassisen voimanoston avoimet kilpailut lauantaina 24.5. kello 13.00-15.00 Kuusamon liikuntahallin kuntosalissa. Vapaa pääsy.
Torangin yläkoulu kaatopaikalle Kuusamon yläkoulujen, Nilon ja Torangin yhteiset suunnittelukokoukset on pidetty. Päätökset on tehty. On aika katsastaa tuloksia. Kun Kuusamon taajaman kaksi yläkoulua päätettiin yhdistää perusteltiin sitä valtuustosalissa kahdella seikalla: väitettiin uuden koulun tuovan lisää valinnaisuutta. Tämä ei kuitenkaan toteudu Torangin yläkoululaisten kohdalla. Valinnaisten määrä vähenee roimasti, alle puoleen. Valinnaisaineiden tuntimäärät pysyvät toki samana, mutta valinnaisten kirjo pienenee eikä kasva torankilaisilla. Syynä tähän on se, että Nilolla enimmät valinnaiset valitaan seitsemännellä luokalla pitkäkestoisiksi, kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Mahdollisuus tarjota ja kokeilla erialaisia, yhden jakson kestäviä valinnaisia pieneni olemattomiin. Toiseksi yhdistämisen sanottiin tuovan säästöjä. Jäi mainitsematta, että jatkossa tämä tapahtuu lähinnä ryhmäkokoja kasvattamalla. Sen sijaan huomattava menojen lisäys liittyy siihen, että Nilolla englannin, ruotsin ja matematiikan opetus on huomattavasti kalliimpaa kuin Torangissa. Tämä johtuu siitä, että kielissä ja matematiikassa oppilaat jaetaan ”hyviin” ja ”huonoihin” ja heistä tehdään luokkamäärältään suurempi joukko ”joustavia ryhmiä”. Käytännössä muodostetaan tasokursseja. Opettajat päättävät oppilaan tasoryhmän.
Opettajaresurssien määrien eroista kertoo se, että Nilolla englannin, ruotsin ja matematiikan opettajia tarvitaan selvästi enemmän saman oppilasmäärän opettamiseen kuin on tarvittu Torangissa. Monikohan vanhempi on tietoinen yläkoulun tasokurssien olemassaolosta? Miksi heitä ei kuulla? Ovatko tasokurssit peruskouluopetuksen hengen mukaisia? Miten on mahdollista että ruotsissa tarvitaan oppilaiden jakoa huonoihin ja hyviin jo yhden vuoden opiskelun jälkeen? Ovatko tasokurssiaineet jotenkin muita tärkeämpiä, koska niihin uhrataan muita aineita enemmän opettajaresurssia ja rahaa? Mistä muusta kouluopiskelusta tämä raha on poissa? Miten on integrointitavoitteiden laita? Alisuoriutuvatko tai leimautuvatko jotkut oppilaista, jotka ovat huonojen ryhmässä? Kysymyksiä Nilon yläkoulun tasokursseista herää useita. Yhdistymisen vuoksi tehdään noin kolmen miljoonan remontit. Remontti ei valmistu koulun alkuun mennessä ja esim. kotitalousryhmiä pitää kuljettaa kesken koulupäivän Torangissa. Torangin koululta puretaan toinen kotitalousluokka, seiniä poistetaan ja muutosremontti yläkoulun tarpeista alakoulun tarpeisiin vie suuresti rahaa. Kouluilla on aina oma koulukulttuurinsa. Vielä syksyllä oletuksena oli, että molempien yläkoulujen
parhaita käytänteitä käytettäsiin hyväksi kun yläkoulut yhdistyvät syksyllä. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Kaikki se, mitä Torangin yläkoulussa on 21 vuoden aikana on koettu hyväksi ja kehitetty lukemattomien kokeilujen ja kehittämistyön seurauksena, heitetään nyt roskikseen. Oma rehtorimme tai koulutoimenjohtaja eivät ole millään tavoin puolustaneet Torangin yläkoulun käytänteiden siirtämistä uuteen yläkouluun. Kaikki jatkuu nyt Nilolla ennallaan. Yhtään Torangissa hyväksi havaittua opetuskäytännettä ei siirry uuteen yläkouluun. Symbolisesti asenne näkyy myös nimenmuutoskeskustelussa. Kun Torankilaiset odottivat jo yhdistymisprosessin alussa muutettavan nimeä, ei Nilolla asialle ole löytynyt ymmärrystä. Kuusamon yhtenäinen yläkoulu olisi hyvin kuvannut uutta tilannetta, tuleehan Nilon alle kaikki kymmenkunta kouluyksikköä, ja nimi olisi kertonut ulkopuolisellekin missä kunnassa ollaan. Koko prosessi on ollut aivan liian kiirellä tehty ja tulokset ovat mielestäni jääviyden hedelmiä. Kun koulu – uudistuksen suunnitteluun osallistui vain yläkoulujen rehtorit ja koulutoimenjohtaja yhdessä, jäi moni näkökulma pimentoon. Oppilaat, vanhemmat ja henkilökunnat unohdettiin. Yhdistymisen aikataulun kiristäminen
yhteen vuoteen tuli sekin nähdyksi. Näin rehtorivalinnatkin saatiin tehtyä yhdistymistyöryhmän toiveiden mukaisesti. Jäävit saivat palkintonsa suunnitteluun osallistumisesta. Jäävien koulusuunnittelijoiden kävi hyvin, mutta huonommin kävi Torangin koulun hedelmien. Nilolle annettiin lisää pelimerkkejä, Ruka jätettiin heti koko koulu-uudistuskeskustelun ulkopuolelle ja Torangin rehtori palkittiin lukion rehtorin viralla. Kysymys kuuluu: Kuinka paljon rehtorien oma etu oli mukana suunnitelmia tehdessä? Koulu-uudistukset ovat niin suuria, että niitä tehdessä tulisi työryhmässä mukana olla myös vanhempien, oppilaiden ja opettajien näkökulma. Valmistelun pitäisi olla myös läpinäkyvää, riippumatonta ja demokraattista. Nyt koulu - uudistusprosessissa oli piirteitä demokratian irvikuvasta. On varsin kummallista, ettei koulutoimenjohtajaa ole kiinnostanut millään lailla Torangin kehittämistyön hedelmien siirtäminen ja käyttöönotto uudessa yläkoulussa. Näen tässä vastuun pakenemista.
Jyrki Mäkelä Kaupunginvaltuutettu (vihr.) Torangin yläkoulun biologian ja maantiedon lehtori
Kevään 2014 uudet ylioppilaat Kuusamon lukio: Ahonen Jenna Katariina, Aikio Santeri Heikki Mikael, Airisniemi Matti Aleksi, Dahl Juho Verneri, Ervasti Juho Pertti Mikael, Ervasti Miska Kaspian, Haataja Miika Kristian, Hekkala Jenni Julia, Hämäläinen Harri Erik, Hämäläinen Henri Tapani, Jormakka Niina Titta Adalmiina, Kaakinen Heidi Kristiina, Kallunki Erika Maria Kristiina, Kallunki Jesse Matias, Kananen Anniina Petra-Maria, Kananen Mikael Markku Aleksi, Karjalainen Jesperi Arttu Eemeli, Karjalainen Matias Mikael, Karjalainen Sami Mikael, Kivelä Akseli Atso Severi, Koskenkorva Milka Kristiina, Kumpula Marika Anniina, Kyllönen Eetu-Ilari, Laihola Niko Tapio, Lassila Veikko, Leinonen Lotta Erika, Leinonen Sofia Emma Elina, Leskelä Joni Petteri, Lohilahti Jaana Kaarina, Lohilahti Lasse Juhani Mikael, Lohilahti Valtteri Juho Jalmari, Luukko Max Juhani, Manninen Miina Helmi Adalmiina, Markkanen Jari Juhani, Mustaniemi Anne Tuuli Sofia, Mäkelä Anniina Saana Sofia, Määttä Joni Kristian, Määttä Mia Eveliina, Määttä Mirjam Elina, Määttä Susanna Reeta Sofia, Paloniemi Reetta Anna Sofia, Palosaari Laura Annika, Pasanen Rami Mikael, Pesonen Emilia Pia Lyydia, Pesonen Petra Pauliina, Planting Carl Conrad Pedersson, Pulkkanen Reetta Pauliina, Pumpanen Emilia Maria Lauriina, Rapo Marja Liisa, Ronkainen Ella Katariina, Räisänen Ella Maari Melina, Saarinen
Ira Katri Joanna, Salmivaara Lauri Martti, Suorajärvi Sari Julia, Säkkinen Milla Alina Elisabet, Tahkola Aleksi Olavi, Tahkola Nina Kristiina, Takkula Essi Helmi Sofia, Teeriniemi Tessa Juuli Henrietta, Tenkula Emmi Juulia, Tiuraniemi Antti Eemeli, Tulyakov Nikita, Tuovila Essi Janita Kristiina, Tyynelä Samu Henrik Matias, Vaakanainen Jasmina Linda Maria, Wedman Eerik Aleksi, Veteläinen Joona Tapio, Virranniemi Roosa Maria Alexandra, Vähäpassi Jaakko Oskari, Väisänen Katariina, Välijärvi Suvi Emilia, Väätäinen Oona Eveliina
Posion lukio: Höyhtyä Silva Kristiina, Kaukua Jukka-Pekka Eemeli, Luksua Henna-Mari Annika, Mursu Niina Emilia, Mursu Meeri Annika, Papinaho Piia Eveliina, Posio Juho Ville Petteri, Ruokanen Sara Maaret, Räisänen Sanna Iida Emilia, Sievola Saija Siina Sofia, Tuliharja Urho Kari Tuhto
Taivalkosken lukio: Alasirniö Jaakko, Beliak Anni, Hokki Jere, Inget Salla, Karjalainen Anni, Keränen Sanna, Kinnunen Jaakko, Käsmä EmmaReeta, Käsmä Eveliina, Liimatta Petri, Lohi Juho, Louhisalmi Elisa, Luukkonen Simo, Märsynaho Taneli, Ronkainen Juho, Tauriainen Mika, Turpeinen Hans, Turpeinen Pauli, Udd Jesse, Vääräniemi Niina.
Kainuun ammattiopiston Kuusamon toimipaikasta valmistuneet Autoalan perustutkinto: Hannula Ville Matias, Huhtala Riikka Elina Inkeri, Kiviniemi Tomi Kristian, Kumpuvaara Jori Jesse Petteri, Lohilahti Mikael Nikolai, Mourujärvi Juho Kalle Armas, Määttä Anna Katariina ja Pellikka Mika Martti.
Tuttu ja odotettu!
KATTAVIN JAKELU KOILLISMAALLA 13 300 lehteä joka torstai NÄKÖISLEHTI joka viikko netissä
www.koillismaanuutiset.fi