14
Torstai 23.5.2013
Pohjoinen taide esittäytyy laajasti Kaapelitehtaalla Neljätoista pohjoisen taiteilijaa esittäytyy Helsingin Kaapelitehtaalla yhteisessä kuvataidenäyttelyssä. Avaraan Valssaamon galleriaan on ripustettu runsaat 200 teosta, akvarelleja, grafiikkaa, akryyli- ja öljyvärimaalauksia, valokuvia ja veistoksia. Näyttelyn avasi alkuviikosta runsaslukuiselle vierasjoukolle kansanedustaja, filosofian tohtori Päivi Lipponen. Näyttelyn taiteilijat, Tokallinen Taamottuja, ovat kaikki juuriltaan pohjoisesta, mutta useat tällä hetkellä eri puolilla Suomea Hetasta Helsinkiin vaikuttavia tekijöitä. Kuusamon luonnon ylistystä näyttelyssä edustavat taiteilijapari Suoma ja Raimo Yli-Suvanto. Kaapelitehdas on maamme suurin kulttuurikeskus, jossa toimii mm. 3 museota, 13 gal-
leriaa, tanssiteattereita, taidekouluja sekä lukuisia taiteilijoita, bändejä ja yrityksiä. Tiloissa työskentelee päivittäin 900 ihmistä ja vierailijoita on vuosittain yli 200.000 . Valssaamo on yksi suurimmista galleriatiloista, jossa kullakin taiteilijalla on käytössään 7 m x 4 m:n osasto. Avajaispuheessaan kansanedustaja Päivi Lipponen tunnustautui erityisesti pohjoisen ystäväksi. Hän totesi, että näyttelyyn ja taiteilijoihin tutustuessaan useimpien tekeminen perustui pohjoisen luontoon, perinteeseen tai historiaan. Samaa tunnetta, yhteyttä luontoon ja erämaan hiljaisuuteen useimmat suomalaiset kaipaavat jossain elämänsä vaiheessa. Sen vuoksi avattu näyttely kiinnostaa niin monia. Vakavana asiana puhuja piti yleistä yhteiskunnallista tilannetta, jossa talouden ja työllisyyden heikkeneminen levittäytyy myös Suomeen. Taidekokemukset ovat nousseet usein vastaavina aikoina merkittävään
asemaan tuomalla iloa, tulevaisuuden uskoa ja lohdutusta vaikeutuvaan arkeen. Taiteilijapari Yli-Suvannon osasto rakentuu Kuusamon luontokokemuksiin. Pohjoisten jokien ja metsien tarinat ja tapahtumat elävöityvät voimakkaasti Suoma YliSuvannon sinisen sävyisissä akryylimaalauksissa. Herkkien yksityiskohtien kautta voimme kulkea Koillismaan luonnon avaraan, koskemattomaan kairaan ja kokea unohtumattomia hetkiä alati vaihtuvien värien ympäröimänä. Näyttelyllään hän haluaa korostaa pohjoisen luonnon monimuotoisuutta ja ainutkertaisuutta. Alkuperäisen, koskemattoman selkosen kohtaaminen on joka kerta yhtä vaikuttavaa. Tämän mahdollisuuden säilymiseksi on tehtävä kaikki voitava myös tulevien polvien koettavaksi. Raimo Yli-Suvannon uusimmat veistokset saavat alkunsa vanhasta pyyntikulttuurista etsien yhtymäkohtia nykyisiin toimintoihin.
Kevään juhlat lähestyvät... Tarjoamme ylioppilaiden ja ammattiin valmistuneiden
KUTSU- JA KIITOSILMOITUKSEN (koko 1x40) vain
Kutsu
valmistujaisjuhliini kotiini 1.6.2013 klo 14 alkaen
18€ (hinta sis.alv)
Kiitos
muistamisesta valmistujaispäivänäni
Kaisa
Kiitos
muistamisesta valmistujaispäivänäni
Matti
Kutsu
valmistujaisjuhliini kotiini 1.6.2013 klo 14 alkaen
Tuukka
Nico
Tervehdyksesi tavoittaa kaikki kodit Koillismaalla! Ota yhteyttä ilmoituspalveluumme Ouluntaival 1, Torikeskus, Kuusamo puh. 08 545 3980, 045 121 0625 ilmoitus@koillismaanuutiset.fi
Arkiston kertomaa – Kalle Päätalon kulkuneuvoja Kalle Päätalon kirjojen lukijat tietävät, että Kalle on kirjoittanut Iijoki-sarjaan omasta ja muiden selkosen ihmisten elämästä lähes kaiken. Arkistosta löytyy kuitenkin monia nykyajan ihmistä kiinnostavia asioita, joita ei löydy kirjoista. Näitä asioita on löytynyt Professori Kalle Päätalon arkistojen yhdistäminen sekä Koillismaan kulttuuriperinneaineiston järjestäminen –hankkeessa, joka on ollut käynnissä vuoden alusta saakka. Kallen kirjoista voidaan lukea, että hänen ensimmäinen polkupyöränsä oli Viktoria Verke –merkkinen ja sen hän osti Poijulan Kallelta. Toinen kuuluisa ajoneuvo Kallella oli moottoripyörä IC-350, jota hän käytti ollessaan Taivalkoskella kunnan rakennusmestarina vuonna 1951-52.
Eräs mielenkiintoinen dokumentti, jota ei ole kirjoissa mainittu, on Tampereen poliisilaitoksen Kalle Päätalolle 7.12.1946 määräämä polkupyöränumero. Kalle pyöräili työmatkat polkupyörällä sekä Tampereella että Taivalkoskella. Tampereen dokumentin teksti kuuluu näin: Herra Kalle Päätalo on ilmoittanut aikovansa tässä kaupungissa ajaa polkupyörällä. Tämän johdosta määrätään hänen polkupyöränsä varustettavaksi numerolla 3101. Ohjeistuksena on muun muassa seuraavaa: Polkupyörässä tulee olla varmasti toimiva jarrulaite ja soittokello merkinantoa varten, samoin takana heijastuslaite sekä poliisin antama numerolevy. Takapyörän lokasuojan tulee ainakin alaosaltaan olla maalattu valkoiseksi.
Kalle kohosi auton omistajaksi ollessaan rakennusmestarina Tampereella. Ensimmäinen auto oli Ford de Luxe. Sen jälkeen hänellä oli Volvomerkkisiä autoja, ensimmäinen ostettiin vuonna 1963. Sillä autolla perhe kävi Norjassa lomamatkalla, viimeisellä, joka tehtiin Kallen ollessa Rakennusliike Aaltonen & Lehtonen palveluksessa. Matka kesti runsaat kaksi viikkoa, ja kilometrejä Volvoon kertyi 2672 km. Nämä tiedot löytyvät taulukosta, jonka kirjailija teki matkan kilometreistä ja auton bensiininkulutuksesta. Pidettyään puheen lapsuudenkotinsa Kallioniemen kartanolla 9.7.1989 Uneutettu vonkamies –patsaan lahjoitustilaisuudessa, Kalle kirjoitti puheen kommentiksi, että patsas tuli kuljetuksineen
likimain samoihin hintoihin kuin hänen sillä hetkellä omistamansa Volvo 740 GL. Professori Kalle Päätalon arkistojen yhdistäminen sekä Koillismaan kulttuuriperinneaineiston järjestäminen –hankkeen hankevastaavana toimii Aini Vääräniemi. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan maaseuturahastosta ja rahoittaja on Koillismaan Leader-toimintaryhmä Myötäle ry. Leader-toimintaryhmä on rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys, joka rahoittaa yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä myöntää yritystukia. Myötäle ry:n toiminta-alueeseen kuuluvat Taivalkosken ja Posion kunnat sekä Kuusamon kaupunki.