Torstai 12.3.2015
10
Valitus Dragonin Naatikkajoen ”Ollinsuon” tutkimusvaltauksista Koillismaan Uutiset Oy, Ouluntaival 1, Torikeskus, 93600 Kuusamo toimitus@koillismaanuutiset.fi
Yritykset ovat elinvoiman moottoreita Huhtikuun eduskuntavaalit ovat yrittäjille tärkeät. Kansa ratkaisee, saammeko päättäjiksi ihmisiä, jotka turvaavat yritysten selviämisen ja sitä kautta kansalaisten työpaikat. Olen yrittäjävaltuutettuna aina puolustanut yrittäjyyttä. Julkisten palvelujen turvaamiseksi tarvitaan yritysten tuottamia verotuloja. Myös julkisen sektorin työpaikat ovat tärkeitä, mutta pelkästään omien paitojen pesemisellä ei selvitä. Pk-yritysten toimintamahdollisuuksia on parannettava ja työllistämisen kynnystä madallettava, jos yrityksiä kannustetaan kasvuun ja työllistämiseen. Uusia työpaikkoja syntyy vain kannattaviin yrityksiin. Julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienennettävä takaisin 50 prosenttiin. Jos tässä onnistumme, ei etuuksien leikkauksiin tarvitse mennä. Olen puhunut paljon sotesta, mutta en turhaan. Rahaa on jäätävä muuhunkin kuin kasvaviin sosiaali- ja terveysmenoihin. Suomen kokonaisveroaste on maailman korkeimpia. Sitä pitää laskea kauttaaltaan. Mikäli kokonaisveroaste nousee kestämättömäksi, se pienentää kansalaisten ostovoimaa ja vähentää talouskasvua sekä rapauttaa lopulta hyvinvointivaltion perustan. Uusien työpaikkojen luominen vaatii verotuksen kehittämistä tukemaan yritysten kasvua, työllistämistä ja investointeja. Suomalaisen työn kilpailukykyä on parannettava uudistamalla työmarkkinoita rohkeasti. Työmarkkinat on saatava notkeammiksi. Työehdoista pitää pystyä sopimaan työpaikoilla paljon laajemmin kuin nyt. Se auttaa luomaan uusia työpaikkoja ja välttämään lomautuksia ja irtisanomisia. Suomen on ratkaistava ongelma kuinka työnhakijoita voidaan helposti työllistää joustavalla menettelyllä työllistämistuin esimerkiksi vanhustyön sektorille, jossa päivittäin kärsitään laajamittaisesta työvoimapulasta. Sosiaali- ja terveyspuolen ennaltaehkäisevään työhön tarvitaan nopeasti lisää työvoimaa ja tässä on uudenlainen mahdollisuus yrittäjyydelle.
Yhteiskunta tarvitsee vähemmän ja järkevämpää sääntelyä. Lait on säädettävä niin, että sääntelyn määrä ei ole kohtuuton yrittäjille ja Suomen on oltava fiksu EUsäädösten toteuttaja. Mahdollinen liikkumavara on suunnattava kansallisen kilpailuedun tavoitteluun. Hankintaosaamista on kehitettävä. Julkisen sektorin ei tule pelkästään hankinnan ja hallinnoinnin keventämiseksi päätyä ostamaan toiselta julkiselta tai suurelta toimijalta. Vaarana on, että synnytetään markkinoita hallitsevia monopoleja. Kilpailutuksissa on huomioitava pienten yrittäjien mahdollisuus päästä markkinoille. Suomen suurin yrittäjäryhmä on yksinyrittäjät. Heitä on 65 prosenttia kaikista yrittäjistä. Yksinyrittäjä tekee työpaikan itselleen ja jos onnistuu erittäin hyvin, saattaa myöhemmin työllistää myös muita. Siksi yksinyrittäjien olosuhteet pitää ottaa paremmin huomioon päätöksenteossa. Vanhemmuuden kulut on tasattava lapsen molempien vanhempien työnantajille tai yhteiskunnan on otettava vastuu kuluista. Potin kolme suurinta erää ovat palkka- ja lomapalkkakulut, sairaan lapsen hoitokulut ja raskauden aikaiset poissaolot. Nainen työnhakijana voi olla eriarvoisessa asemassa miestyönhakijaan verrattuna tämän vuoksi. Yrittäjän sosiaaliturvaa on parannettava. Työntekijän lapsen sairastamisesta aiheutuvat menot hyväksytään yrityksen menoissa vähennyskelpoisiksi, mutta yrittäjän poissaoloa ei lapsen sairaudesta johtuen korvaa kukaan. Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuosuus on nykyisin 1+3 päivää, eli juuri sen verran, mitä keskimääräinen flunssa tai vatsatauti kestää. Moni yrittäjä joutuu perumaan sovitut työt ilman korvausta. Yrittäjältä puuttuvat monet sellaiset oikeudet ja etuudet, joita julkisen sektorin ja suurempien yritysten yrittäjillä ja työntekijöillä on.
Tuula Mustonen kansanedustajaehdokas (KOK)
Allekirjoittaneet yhteisöt ja yksityishenkilöt valittivat hallinto-oikeudelle Tukesin Dragon Miningille myöntämästä Ollinsuon malminetsintäluvasta Kuusamon uraanivyöhykkeelle. Ollinsuon malminetsintäaluevaltaus käsittää 5 erillistä aluetta Keräsniemen, Vesalan, Haatajan ja Kouvervaaran välisellä alueella Jaurasen ja Naatikkajoen alueella. Toteamme lupamenettelyn lainsäädännön vastaiseksi, sillä kuulutusasiakirjat eivät sisältäneet tietoa Kuusamon uraanivyöhykkees tä, Tukes ei huomioinut muistutuksissamme esitettyjä yksilöityjä vaatimuksia, ja Tukes huomioi vain Dragonin selityksenmuistutuksissa mainittuihin asioihin eikä antanut muistuttajille lain edellyttämää vastaselitysmahdollisuutta.
Tukesin päätöksessä ei huomioitu ollenkaan kairauksien kohdistumista uraanimineraaleihin, eikä alueen muiden kaivoslain alaisten hankkeiden ja haetun malminetsintäluvan yhteisiä kokonaisvaikutuksia yleisiin ja yksityisiin etuihin, eikä Tukes antanut riittäviä yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseen tarvittavia määräyksiä. Päätöksessä ei huomioitu poronhoidolle aiheutuvia haittoja, ei annettu määräyksiä estää radioaktiivisten kairausjätevesien johtumista puroihin ja Naatikkajokeen, ja siten aikaa myöten Kitkajärveen, eikä yleensäkään vesiensuojelunkannalta annettu riittäviä määräyksiä, eikä huomioitu metsä-, kalastaja ja tunturisaamelaisten oikeuksia puhtaaseen luontoon perustuvien elin-
keinojensa harjoittamiseen: muun muassa poronhoitoon ja kalastukseen. Tukes ei päätöksessään myöskään ottanut huomioon, että Kuusamon kaupunginhallitus kielsi jo vuonna 2007 Koutajoen vesistön ympärillä uraaniin kohdistuvat kaivoshankkeet, ja että kyseinen päätös tehtiin tuolloin nimenomaan Kouervaaraan kohdistuneiden malminetsintähakemusten johdosta. Kuusamon valtuusto toisti tuon kielteisen päätöksen yksimielisesti keväällä 2014. Edellä kuvattujen puutteiden vuoksi haimme hallinto-oikeutta kumoamaan Tukesin päätöksen Ollinsuon malminetsintäluvasta Kuusamon uraanivyöhykkeellä. Katsomme Tukesin päätöksen olevan lainsäädännön vastainen
perustuessaan puutteellisiin kuulutusasiakirjoihin ja tehdyn yksipuolisesti kaivosyhtiön eduksi.
Kitkan Viisaat ry, Mika Flöjt ja Jouni Petäjäaho Oivangin Paliskunta, Olavi Aikkila Vasaraperän Kalastuskunta, Olavi Jäkäläniemi Vasaraperän Jakokunta, Olavi Jäkäläniemi Kesäniemen Kalastuskunta, Veikko Keränen Holtinniemen Jakokunta, Veikko Keränen Yhteisvalitukseen osallistui myös 25 yksityishenkilöä
Kansan keskellä – kansan kielellä Perussuomalaisten - kansanedustajaehdokkaat luomuviljelijä Henna Kupsala, liikenneopettaja Ahti Moilanen sekä allekirjoittanut olivat kansan parissa laajalla kenttäkiertueella Kainuussa ja Koillismaalla sekä muun muassa Kuusamossa viime viikolla. Itsekin merkittävänä metsänomistajana ja metsätalousyrittäjänä otin kiertueella kantaa metsäsektorin näköaloihin. Metsäsektorilla myönteistä on pakkomaksettavan metsänhoitomaksun loppuminen, minkä eteen olen henkilökohtaisestikin tehnyt vuosikaudet hartiavoimin töitä. Sen sijaan Kemera-tukien heikennykset ovat kummallista metsänhoitopoukkoilua tilanteessa, missä lisää metsäteollisuutta ja jalostustoimintaa kaavaillaan
maahamme, erityisesti myös Pohjois- ja Itä-Suomeen. Seuraavan hallituksen uskon rakentuvan kolmen suuren puolueen varaan. Taitaa olla niin, että takiaispuolueet vaihtuvat tukiaispuolueeseen – keskustaan. Tämä tietää maaseudun alasajon jatkumista ja kiihtymistä entisestään sekä reuna-alueiden tyhjentymistä kiihtyvällä tahdilla, kun kepu ajaa kannattajansa kaupunkeihin päästäkseen itse ruuhka-Suomen päätöksentekopöytiin. Perussuomalaiset ovat valmiita lähtemään hallitukseen myös RKP:n kanssa, mikäli vain EU:n ongelmamaiden tukipolitiikasta päästään yhteisymmärrykseen Perussuomalaisten omaa kansaa puolustavan linjan pohjalta. Itsekin maalla – Siikajoen Luohuan kylällä – maata vil-
jelevä ja lammastaloutta harjoittava kansanedustajaehdokas Henna Kupsala totesi keskittämispolitiikan jälkien näkyvän koko Koillismaalla. - Työ- ja opiskelupaikkojen puuttuessa ihmiset muuttavat muualle, mikä pakottaa myös jäljelle jääneet yritykset lähtemään. Tämä aikaansaa autioitumisen syöksykierteen, joka voidaan vain voimakkaalla poliittisella ohjauksella ja tahdolla katkaista. Kupsalan mukaan pelkät puheet eivät riitä, vaan tarvitaan todellisia satsauksia esimerkiksi kotimaiseen energiaan ja elämää hankaloittavan tarpeettoman hallintobyrokratian purkamista. Puolangalla syntynyt, nykyisin Utajärvellä asuva Ahti Moilanen puhui voimakkaasti harmaan talouden kitkemisen puolesta erityisesti
rakennustoiminnassa, ollen huolestunut suomalaisen työvoiman asemasta kiristyvillä ja kilpailluilla työmarkkinoilla. - On hyvin valitettavaa, että yrityksiä valuu maastamme koko ajan Viroon. Yhdistelmäajoneuvonkuljettajana pitkän tovin työskennellyt Moilanen pitää kuljetustoiminnan siirtymistä ulkomaisiin käsiin ei-toivottavana ilmiönä. Perussuomalaisten kenttäkiertue saapui Kuusamoon Kainuusta jatkaen sieltä matkaansa Taivalkoskelle, Pudasjärvelle ja Kiiminkiin sekä edelleen Oulun eteläpuolen kehyskuntiin.
Perussuomalaisten Pohjois-Suomen järjestösihteeri Joukamo Kortesalmi
Parempaa turvaa omaishoitajuuteen Uuden omaishoitolain valmistelu on viimein käynnistynyt. Uutta vahvempaa lainsäädäntöä on odotettu omaishoitoperheissä. Tällä hetkellä laki ei turvaa riittävästi omaishoitajan ja -hoidettavan oikeuksia ja hyvinvointia. Tiedämme hyvin, että eri puolilla Suomea tilanne vaihtelee riippuen siitä, miten paljon kukin kunta on kohdentanut omaishoitoon resursseja ja minkälaisia kriteereitä käytetään omaishoidon määrittelyssä. Uuden lain ensisijaisena tavoitteena onkin oltava omaishoitajien oikeusturvan
vahvistaminen, yhdenvertaisuuden turvaaminen ja yhtenäinen määrittely koko maassa. Kuten viime keväänä valmistuneessa kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa linjataan, pitäisi hoitoa tarvitsevalla henkilöllä olla aina oikeus sopimusomaishoitoon, jos sen edellytykset täyttyvät. Vastaavasti omaishoitaja saisi subjektiivisen oikeuden hoitopalkkioon ja vapaaseen. Arvion mukaan uudistus lisää tuensaajien määrää nykyisestä, mutta pitää muistaa, että omaishoito ja omassa kodissa asuminen
tulee yhteiskunnalle huomattavasti edullisemmaksi kuin muut asumis- ja hoitojärjestelyt. Siitäkin syystä omaishoitoon kannattaa satsata. Lainsäädännöllä pitää myös vahvistaa omaishoitajien jaksamista. Se tarkoittaa etenkin arkea tukevien monipuolisten palveluiden takaamista. Omaishoitajalla tulee olla mahdollisuudet elää myös omaa elämäänsä, tehdä työtä ja harrastaa – muulloinkin kuin lakisääteisinä vapaapäivinä. Omaishoidon kehittämisohjelma antaa erittäin
hyvän pohjan lain laatimiselle ja omaishoidon kestävälle kehittämiselle. Nyt on tärkeää, että tulevassa hallitusohjelmassa ja sen rahoitussuunnitelmassa uusi omaishoitolaki otetaan keskeisesti huomioon.
Tytti Tuppurainen kansanedustaja (sd) Oulu Anneli Kiljunen kansanedustaja (sd) Omaishoitajat ja Läheiset –Liiton puheenjohtaja Lappeenranta