Torstai 17.11.2016
4
Työuran jälkeinen hyvinvointi on kiinni ihmisestä itsestään Valtuustoaloite
Harrastustakuu – jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi harrastus Harrastustakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi harrastus. Lasten ja nuorten harrastaminen parantaa oppimista, kehittää sosiaalisia taitoja sekä tuo mielekästä tekemistä vapaaaikaan. Jokaisella lapsella on oikeus harrastukseen. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan 35 prosenttia nuorista (alle 29-vuotiaat) on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Nuorista enää hieman reilu puolet kokee kiinnittyvänsä suomalaiseen yhteiskuntaan, kun vielä 2012 luku oli 76 prosenttia. Harrastustoiminta on ennaltaehkäisevää työtä, jolla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Harrastustoiminta luo myös yhteenkuuluvuutta. Harrastuksen aloittamisen suurin yksittäinen este on harrastusten kustannukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö on selvittänyt harrastamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä erityisesti liikuntaharrastusten näkökulmasta. Selvityksessä nostettiin esille muun muassa lajiliittojen yhteiset lisenssijärjestelmät sekä matalan kynnyksen harrastustoiminnan tarjoaminen. Lisäksi selvityksessä esitettiin kuntatason toimenpiteeksi liikuntapaikkojen maksutonta tai nimellisiin korvauksiin pohjautuvaa
käyttöä erityisesti lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseksi. Harrastamisen lopettaminen tai aloittamatta jättäminen harrastamisen korkeiden kustannusten vuoksi vauhdittaa osaltaan terveysja hyvinvointierojen kasvua ja liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymistä. Harrastustoiminnan aloittamisessa on tärkeää, että kaupunki tarjoaa matalan kynnyksen harrastustoimintaa. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä tuetaan lasten ja nuorten monipuolista harrastamista. Tämä istuu luontevasti Sote-uudistuksen jälkeisen kaupungin rooliin nuoriso-, koulutus- ja sivistystoiminnan keskuksina. Näin voidaan myös markkinoida kuntaa ja sen palveluja. Kuusamon Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Kuusamossa kootaan harrastusvalikko ja kartoitetaan kansalaistoiminnan, urheilun, kulttuurin, vapaan sivistystyön ja omaehtoisen toiminnan mahdollisuudet, tilat, tarjoajat, tapahtumat ja tuet. Lisäksi edellytetään, että kuusamon kaupunki käynnistää selvityksen siitä, miten jokaiselle lapselle ja nuorelle taattaisiin mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen. Kuusamossa 8.11.2016 Martti Turunen
Maaningan tuulivoimalan yva-selostus nähtävillä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus on asettanut nähtäville Kuusamon tuulivoimahankkeen YVA-selostuksen. Tuulivoimahanketta Maaningan alueelle suunnittelee EPV Tuulivoima Oy. Tuulivoimaloiden teho olisi 3-6 MW ja kokonaiskorkeus enintään 250 metriä. Hankkeella on kolme vaihtoehto. Joko sitä ei toteuteta, tai alueelle rakennetaan joko 61 tai 45 tuulivoimalaa. Tuotettu sähkö siirretään 110 kV voimajohdolla tuulivoimahankkeen sähköasemalta alueelliseen tai valtakunnalliseen sähköverkkoon. Ensimmäisessä vaihtoehdossa sähkö siirretään 29 kilometrin päähän Rukan Viipusjärven sähköasemalle ja toisessa vaihtoehdossa tuulivoimahankkeen
sähköasemalta 33,5 kilometrin päähän Posiolle. Yva-selostukseen voi tutustua 14. tammikuuta saakka Kuusamon, Posion ja Sallan kunnanvirastoissa ja pääkirjastoissa sekä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksessa. Selvitys löytyy myös sähköisenä osoitteessa ymparisto.fi/ maaningantuulivoimayva. Hanketta koskevat yleisötilaisuudet järjestetään tiistaina 29.11.2016 Kuusamossa Käylän Korpihovissa ja keskiviikkona 30.11.2016 Posion kunnantalon valtuustosalissa. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen, jolloin voi tutustua kartta-aineistoon. Tilaisuudet ovat avoimet kaikille hankkeesta kiinnostuneille.
Ensi vuoden alussa voimaan tuleva eläkeuudistus nostaa eläkeikiä ja alentaa eläkkeitä Danske Bankin Satu Veteläinen (vas.), Jari Maijanen ja Tuija Lampila neuvoivat koillismaalaisia säästämisessä, sijoittamisessa ja perinnönjaon suunnittelussa Rukan kokouskeskuksessa järjestetyssä asiakasillassa. Kolmikon yhteinen neuvo oli suunnitelman tekeminen yhdessä asiantuntijan kanssa.
Eläkeuudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Se nostaa vanhuuseläkeikää suurella osalla suomalaisista: käytännössä kaikilla, jotka ovat syntyneet vuoden 1954 jälkeen. Samalla kun eläkeikä nousee, eläkkeiden määrä laskee. – Työuran jälkeinen taloudellinen hyvinvointi on asia, johon voi vaikuttaa itse, sanoo sijoituspäällikkö Jari Maijanen Danske Bankista. Hän puhui aiheesta Rukan kokouskeskuksessa salilliselle koillismaalaisia.
Pidempään ja terveemmin Logiikka on yksinkertainen: mitä vanhempi on, sitä aiemmin saa jäädä eläkkeelle. Todennäköistä on, että eläkevuosista tosin voi nauttia keskimäärin lyhyemmän ajan kuin nuoremmat. – Toisinpäin, mitä nuorempi on, sitä kauemmin pitää jaksaa töissä, mutta myös keskimääräinen eläkeaika on hieman pidempi. Maijasen mukaan eliniän odotteen nousu on meihin kaikkiin vaikuttava trendi. Nyt 20-vuotias elää yli 50 prosentin todennäköisyydellä yli 100-vuotiaaksi ja nyt 40-vuotias yli 95-vuotiaaksi. – Emmekä pelkästään elä pidempään, vaan elämme myös terveempinä.
Eläke on noin puolet palkasta Perinteisen kolmijaon – opiskelu, työura ja eläkeaika – sijaan vastaisuudessa eletään moniportaista elämää. Maijasen mukaan pitkä ja
terve elämä on lahja, joka mahdollistaa paljon. – Mutta elääksemme hyvin vanhempina, meidän on tehtävä töitä pidempään tai säästettävä enemmän, sillä eläkkeelläkin halutaan harrastaa ja matkustaa, hän sanoo. Eläkejärjestelmän uudistamisen taustalla on nimenomaan väestön ikääntyminen. Uuden eläkeuudistuksen myötä eläkeikärajat nousevat vaiheittain ja vaikuttavat myös eläkkeen määrään alentavasti. – Eläkeajan tulotaso koostuu lakisääteisestä eläkkeestä, jonka suuruus riippuu tietysti työhistoriasta. Keskimäärin eläke on noin puolet palkkatulosta, Maijanen sanoo. – Se on tietysti itse kunkin oma valinta, onko taso sellainen, jolla katsoo pärjäävänsä. Jos jaksaa töissä pidempään, saa palkkatulon ja korkeamman eläkkeen. Oman työeläke-ennusteensa voi tarkistaa tyoelake. fi-palvelusta.
Henkilökohtainen suunnitelma auttaa Maijanen antaa hyväksi nyrkkisäännöksi ohjeen, jonka mukaan pitäisi pyrkiä oman säästämisen turvin siihen, että lakisääteinen eläke ja omat säästöt varmistavat noin 80 prosentin tulotason työelämän aikaiseen palkkatasoon verrattuna. – Säästämisen lisäksi tulotasoa voi nostaa myös hyödyntämällä kiinteää omaisuuttaan kuten asuntoa, sijoitusasuntoa tai metsää, hän neuvoo.
Jokaisen kannattaa Maijasen mukaan tehdä henkilökohtainen suunnitelma koko varallisuudelleen ja hyödyntää sen tuomat mahdollisuudet. – Suunnitelma tekee töitä itseäsi ja tulevia vuosia varten.
Tietty summa sivuun kuukausittain Käytännössä suunnitelma on usein säästämistä tulevan varalle. Vaikka vain muutaman kymmenen euron sivuun siirtäminen palkasta ja sijoittaminen tuo vuosien aikana hyvän potin. – Meidän asiantuntijoiden tehtävänä on aut-
taa asiakkaitamme näiden suunnitelmien tekemisessä. Tavoitteet ja toiveet on helpompi toteuttaa, kun niitä varten oma suunnitelma. Se auttaa myös epävarmoina hetkinä. Danske Bankin asiakasillan vieraista valtaosa oli varttuneempaa väkeä, jotka ovat jo suurimmat säästönsä tehneet. Maijanen toivoo, että pankin viesti välittyisi nuoremmille vanhempien välityksellä. – Hyvä suunnitelma on myös asp-tilin avaaminen, hän neuvoo nuoria asiakkaitaan.
Nauttikaa elämästänne ja sijoittakaa itseenne – Nauttikaa elämästänne ja sijoittakaa itseenne, kehottavat Satu Veteläinen ja Tuija Lampila ikäihmisiä Danske Bankin Kuusamon konttorista. Kaksikko neuvoo päivittäin paitsi henkilökohtaisia laina- ja sijoitus-, myös perintöasioita pohtivia asiakkaitaan. – Kun perintöasiat miettii valmiiksi ja ennakoi, säästyy selvää rahaa ja perilliset välttyvät eripuralta, naiset sanovat. Suomessa on parhaillaan siirtymässä valtava omaisuus seuraavalle sukupolvelle. Suuri osa siitä on kiinteää omaisuutta
kuten metsiä ja kiinteistöjä. Niiden tulevaisuutta on hyvä pohtia yhdessä perillisten kanssa. – Jos esimerkiksi kiinnostuneita metsänomistajia ei perheessä ole, metsästä kannattaa ilman muuta luopua jo ajoissa. Jos asioita ei suunnitella etukäteen, perinnönjaosta huolehtii verottaja, Veteläinen muistuttaa. Lampilan mukaan suurten ikäluokkien ihmiset ovat oppineet elämään säästeliäästi ja säästämällä. – Mutta kun varallisuutta on, sitä kannattaa sijoittaa myös omaan hyvinvointiin, hän sanoo.