Torstai 16.6.2016
8
Showtanssin SM-kisoihin Jyväskylässä osallistui Kuusamosta kaksi joukkuetta. Tanssijoiden tukena kisoissa oli äitejä ja muita huoltajia sekä tietysti valmentaja Elena Hietala.
Tärkeintä on tanssin ilo
Nuorten kuusamolaisten showtanssijoiden kausi huipentui Jyväskylän SM-kisoihin – Kaikkein tärkeintä on tanssin ilo, sanoo kuusamolaisia tanssijoita ohjaava Elena Hietala. Sen lisäksi tanssiharrastus tarjoaa onnistumisia. Sellaisia nuoret kuusamolaiset showtanssijat saivat viikonvaihteessa Jyväskylässä, missä kisattiin showtanssin suomenmestaruuksista. – Kisoissa meni tosi hienosti, valmentaja hymyilee. Muodostelmajunioreiden Coraus-ryhmä sijoittui sijalle 15 ja aikuisten Movesprint sijalle 16. Kisoihin osallistui lä-
hes 1.400 tanssijaa, joten taso oli kova ja tapahtuma valtavan iso. Kuusamolaiset olivat kisojen pohjoisimmat osallistujat. – Tytöt tanssivat todella hienosti, kun ottaa huomioon molempia joukkueita kiusanneet flunssat ja mahataudit. Koreografiat piti suunnitella uusiksi lauantai-iltana Jyväskylässä. Seuraavana aamuna herättiin jo viideltä, että ehdittiin kahdeksalta alkaviin harjoituksiin, Hietala kertoo.
Kuusamo-opiston suojissa erikoiskoulutusryhmissä on tanssinut tänä talvena 44 lasta ja nuorta. Lapsitanssijat ovat alle 11-vuotiaita, juniorit 12–15-vuotiaita ja aikuiset 15–18-vuotiaita kuusamolaisia.
Tavoitteellista harjoittelua – Ryhmät harjoittelevat tavoitteellisesti. Tanssijat haluavat kehittyä ja edistyä lajissaan. Siksi Jyväskylän kaltainen tapahtuma on todella tärkeä:
siellä näkee, mitä muut osaavat. Hietalan mukaan resussit tanssitaiteen harjoittamiselle ovat Kuusamossa vaatimattomat verrattuna suuriin kaupunkeihin etelässä. Siellä tanssijat harjoittelevat 5–6 kertaa viikossa useita tunteja kerrallaan. Kuusamossa ryhmille on varattu viikossa kaksi tunnin mittaista harjoituskertaa. Tanssitaiteen perusopetuksesta vastaa Kuusamo-opisto, joka tarjoaa tavoitteellista, vuosittain etenevää opetusta varhaisiän 3–4-vuotiai-
denopinnoista aina aikuisiänopintoihin saakka. Lajeja ovat showtanssin lisäksi muun muassa lastentanssi, diskotanssi, break-tanssia, kantritanssia ja salsa.
Kesälomalle helmien myötä Nyt tanssijoilla on edessä ansaittu kesäloma. Harjoitukset jatkuvat syksyllä ja mukaan on tulossa myös uusia tanssijoita. Erikoiskoulutusryhmien pääsykokeet on pidetty ja laji kiinnostaa kuusamolaisia nuoria.
– Pääsykokeissa mitataan potentiaalisen kehittymisen mahdollisuuksia, ei sitä, mitä lapsi tai nuori jo osaa. Erikoiskoulutusryhmäläisiät vaaditaan tanssitaustaa sekä halua kehittyä ja sitoutua harrastukseen, Hietala kertoo. Kauden päättäjäisissä kesäkuun alussa Hietala jakoi tanssijoilleen todistukset sekä jokaiselle pienen, vuosiluvulla koristellun puuhelmen. – Jokainen lapsi ja nuori on arvokas helmi, valmentaja sanoo.
Match Showssa runsas osanotto Vähiä lohia ei kannata syöttää hauille Sanottakoon heti alkuun, että toimittaja kirjoitti Irnin suuresta hauesta ja haukitilanteesta kyseisellä järvellä siten kuin kalastajat asiasta kertoivat. Jutusta ihmetyksiin joutunut Mikko Peltola ei nähtävästi tiedä, että kyseessä on voimatalouden tarpeisiin valjastettu vesistö, ei ainoastaan Irni, vaan monta suurta järveä yläjuoksulla, joita yritetään hoitaa velvoiteistutuksilla ja ne punalihaiset, siikakanta ja muikut ovat siis lähinnä istutusten varassa. Näillä arvokaloilla ei tapahdu lisääntymistä juurikaan luontaisesti, kun järvissä on nelimetrinen vedensäännöstely. Kutupaikat jäävät kuiville tai jään puristuksiin. Velvoiteistutus on hyvinkin tarkkaa ja laajaa asiantuntemusta vaativa tehtävä, jossa kuullaan myös paikallisten ihmisten mielipiteitä. Ei vähiä istukkaita kannattaisi syöttää hauille. Vastaistutetut kalanpoikaset eivät varo petokaloja samalla tavalla kun luontaiset kalat, istukkaat joutuvat helposti haukien suuhun. Juuri paikalliset ihmiset ovat
rajun vedensäännöstelyn todelliset kärsijät. Mutta jos hyviä neuvoja löytyy, ne otetaan mielellään vastaan. Otettavaksi kelpaavaa 60-senttistä lohikalaa ei näistä järvistä juurikaan saada, hauet ne syövät näitä parhaita kaloja paljon pian istutuksen jälkeen. Toisena syynä on kalojen esteverkon rikkoontuminen. Kyllä hauestakin on tullut melkoinen arvokala Koillismaalla, niin kuin eteläisessäkin Suomessa, puhumattakaan EteläEuroopasta, jossa haukeakaan ei paikoin voida kalastaa kuin lyhyinä aikoina. Välimeressä ja vaikkapa Teneriffan vesillä Atlantilla ei harrastajakalastaja saa virittää verkkopyydystään lainkaan, homma on ainoastaan ammattikalastajien oikeutta ja ansiota. Kyllä Koillismaalla syödään haukea, ja muita ”roskakaloja” ja kun niitä on tarjolla runsaasti, niitä jaetaan naapureillekin ja pakolaisillekin. Elohopeaa ja muita haitallisia aineita keränneitä isomuksia ei välttämättä laiteta ruokapöytään, vaan tie-
dämme, että osa kalastajista voi pistää haukia jopa pottupellon lannoitteeksi. Mutta se myönnettäköön, että kalanjalostuksella on pohjoisessa erinomaiset mahdollisuudet jalostaa vähempiarvoista kalaa ihmiskunnan tarpeisiin. Sitä tehdäänkin jossain määrin, mutta miten se osattaisiin tehdä hyvin kannattavasti oikein laajassa mitassa, siihen voisi Peltolakin antaa neuvoja. Ennen kalavesiä hoidettiin juuri petokaloja vähentämällä. Kutuaikaan keväällä rysät olivat hauen kutupaikoilla. Tällä tavalla niitä vähennettiin ainakin Koillismaalla, ja tuore hauki oli tervetullutta syötävää pitkän talven jälkeen. Siikaa, muikkua ja vähän punalihaistakin saatiin nuotalla ja verkoilla syyspuoleen, mutta suolakalaan ehkä vähän kylläännyttiin talven mittaan. Saattoivatpa monella olla kalapuolikotkin melko tyhjänä lopputalvesta. Erkki Määttä Pauli Karvonen
Kuusamon Metsästys-ja kalastusseuran järjestämään koirien Match Show-kisaan osallistui yli viisikymentä koiraa. Erinomaisessa säässä kisailtiin pentujen, isojen koirien, pienten koirien ja lapsi ja koira sarjoissa. Leikkimielisessä kilpailussa oli edustettuna lukuisia eri rotujen edustajia. Liikuntakeskuksen pihaalueelle oli kokoontunut myös runsaasti kiinnostunutta yleisöä. Tunnelma oli mahtava ja toiveena oli myös jatkossa järjestää vastaavanlaisia tapahtumia koiraharrastajille. Tuomareina toimivat Tuomo Hänninen (isot koirat), Orvokki Lämsä (pienet koirat), Leena Poussu (pennut) ja Mika Määttä (lapsi ja koira). Kuusamon Metsästys-ja kalastusseuran seuraava suuri koiratapahtuma on heinäkuun 16-17 päivä, jolloin järjeste-
tään koirien ryhmänäyttely liikuntakeskuksen alueella sekä dreeverien valtakunnallinen päänäyttely Nuoriso-ja luontomatkailukeskus Oivangissa. Viikonlopun tapahtumiin odotetaan lauantaille yli kolmeasataa eri rotuista koiraa metsästyspystykorvista ja lappalaisista paimenpystykorvista FCI:n ryhmästä 5, suurista ja pienistä ajokoirista FCI:n ryhmästä 6, sekä kanakoiria, sekä noutajia ryhmistä 7/8 mukaan lukien pennut. Sunnuntaille Oivankiin odotetaan reilua viittäkymmentä dreeveriä. Ilmoittautumisaikaa näyttelyihin on 26.6 saakka. Pennut: 1. Bea norjanharmaahirvikoira, Sarianna Takapuro 2. Moona tiibetinspanieli, Sirpa ja Veera Määttä 3. Rita keskikoinen villa-
koira, Sari Kallio 4. Seri australian terrieri, Anne Norri Lapsi ja koira kisa: 1. Otto pitkäkarvainen collie ja Essi Pesonen 2. Alva labradorinnoutaja ja Milla Posio 3. Hilla suomenlapinkoira ja Sara Nieminen 4. Rudi berninpaimenkoira ja Jenni Kylmäluoma Best In Show tulokset BIS 1 Jazzy, Mittelspitz omistaja Natalia Kela BIS 2 Bea, Norjanharmaahirvikoira omistaja Sarianna Takapuro BIS 3 Rex, Englanninsetteri omistaja Jyrki Vohlonen BIS 4 Tykky, Australian kelpie omistaja Heidi Parkkisenniemi
Myös netissä! www.koillismaanuutiset.fi