15
Torstai 2.6.2016
MENOT & TAPAHTUMAT
Kesäkauden avaus Piston Pirtillä la 4.6. klo 21.00-01.00
Suomussalmen Harmonikkakerho Lippu 12,- (R2) Tervetuloa!
Viitostie 957 Kuusamosta 72 km Suomussalmelle päin.
Nuorten Ystävien alaikäisyksikkö suljetaanKuusamossa
Luontokuvaajat eksyivät rajavyöhykkeelle
Nuorten Ystävät ry:n ylläpitämä 14-paikkainen alaikäisten turvapaikanhakijoiden yksikkö Kuusamossa suljetaan. Sulkeminen on osa maahanmuuttoviraston maanantaista päätöstä, jolla vähennetään yhteensä noin 5.700 turvapaikanhakijoiden majoituspaikkaa Suomesta pääosin marraskuun loppuun mennessä.
Kainuun rajavartiosto on saanut valmiiksi epäillyn valtionrajarikoksen tutkinnan. Viime viikon perjantaina käynnistyneen etsinnän tuloksena Kainuun rajavartioston partio tapasi kolme ranskalaismiestä liikkumasta rajavyöhykkeellä ilman liikkumiseen vaadittavaa lupaa. Kainuun rajavartioston suorittamassa esitutkinnassa on käynyt ilmeiseksi, että henkilöt ovat liikkuneet sekä Suomen että Venäjän puoleisella raja-alueella. Henkilöitä epäillään valtionrajarikoksesta, josta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta yksi vuosi. Esitutkintapöytäkirja siirtyy syyttäjälle ensi viikon aikana. Suoritetuissa tutkinnoissa henkilöt ovat kertoneet olleensa luontokuvausmatkalla ja eivät kertomansa mukaan olleet tietoisia Suomen ja Venäjän välisen valtakunnan rajan kulusta. Henkilöt eivät olleet tietoisia myöskään siitä, että olisivat ulottaneet reissunsa Venäjän puolelle. Tapahtuman tiimoilta Kainuun rajavartiosto on ollut myös yhteydessä Venäjän rajaviranomaisiin ja asiassa on tehty yhteistyötä tapahtuneen selvittämiseksi.
Syynä keskusten lakkauttamisiin ja supistamisiin on turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen. Majoituspaikkoja vähennetään sulkemalla 23 vastaanottokeskusta ja lakkauttamalla 21 alaikäisyksikköä eri puolilta Suomea. Majoituspaikkoja vähennetään myös useista vastaanottokeskuksista, jotka jatkavat toimintaansa. Esimer-
kiksi Pudasjärveltä vähenee 70 paikkaa. Jo aiemmin Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut sulkevansa Kuusamossa Coronarian vastaanottokeskuksen ja vähentävänsä paikkamäärää myös SPR:n vastaanottokeskuksessa.
Syyskuussa Kuusamoon muuttaneet kongolaiset ovat kotiutuneet hyvin Kuusamoon. Keväällä he järjestivät yhdessä Pohjola Nordenin kanssa afrikkalaisen ruokailun Kuusamo-opistolla, joka oli menestys. Kuva: Kari Kantola.
Kotouttamisesta hyviä kokemuksia Kuusamossa Kuusamossa viikko sitten päättynyt Koilliskoto -maahanmuuttajien kotouttamisohjelma onnistui yli odotusten. Ryhmässä suomen kieltä ja suomalaista yhteiskuntaa opiskeli 13 aikuista maahanmuuttajaa. – Parannettavaa toki on aina, mutta niistä lähtökohdista, mitkä meillä oli, onnistuimme todella hienosti, sanoo maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen opettaja Eija-Liisa Kasesniemi. Kuusamo-opistolla toteu-
tettu koulutus suunniteltiin alun perin aikuisille Kongosta Kuusamoon muuttaneille kiintiöpakolaisille, mutta mukaan tuli matkan varrella myös muita maahanmuuttajia. Lapset ovat kotoutuneet perusopetuksessa ja kaikkein pienimmät päivähoidossa. Kongolaiset tulivat Kuusamoon syyskuussa.
Suuria haasteita Koilliskodon haasteet olivat
suuret, sillä joukossa oli sekä hyvin koulutettuja että luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä. Jatkossa opetuksen eriyttäminen olisi Kasesniemen mukaan tärkeää. Koulutuksessa opiskeltiin paitsi kieltä, myös suomalaista kulttuuria ja arjen taitoja. Yhteistyötä tehtiin lukuisten tahojen kanssa, joille opettaja antaa erityiskiitosta. – Mukaan lähtivät yritykset, yhteisöt, vapaaehtoiset, kolmas sektori ja viranomaiset, Kases-
niemi listaa.
Odottaminen turhauttaa Nyt päättynyt koulutus antaa kotoutujille hyvät valmiudet jatkaa opintojaan eteenpäin. Kasesniemen mukaan uusilla kuusamolaisilla on niin työ- kuin opiskeluhalujakin. Vaikka kokemukset ensimmäisestä kotouttamiskoulutuksesta ovat hyvät, ei jatkoa ole tiedossa ainakaan toistaiseksi.
Kuusamo-opiston mahdollisuuksia rajoittaa kesällä alkava mittava remontti. – Tarvetta tietysti on. Kotouttamista tarvitsevat muun muassa turvapaikan Suomesta saavat henkilöt. Toivon, että Kuusamoon voitaisiin järjestää kotouttamiskoulutusta non stop -ryhmänä: siten, että mukaan pääsisi pitkin vuotta. Pitkä odotusaika turhauttaa ja vaikeuttaa kotoutumista, Kasesniemi muistuttaa.
Tutkintoja ja uusia ylioppilaita Oulun aikuislukio OSAO:ssa yhdistelmätutkinnon on suorittanut kuusamolainen Santeri Mikael Siikaoja. Lapin ammattikorkeakoulusta ovat valmistuneet insinööriksi (AMK) Harjuautti Jenna-Mari Posiolta, metsätalousinsinööreiksi (AMK) Harjukelo Janne Posiolta ja Jokikokko Heikki Pudasjärveltä sekä sairaanhoitajiksi (AMK) Lasala Teija Pudasjärveltä, Maaninka Kaisa Kuusamosta, Papinaho Miia Kuusamosta ja Riihiaho Tuija Kuusamosta.
Lampaat palaavat Närängän tilalle kesäkuun puolivälissä Elämyslomaa viettävät vapaaehtoistyöntekijät kaitsevat lampaita tänä kesänä kymmenellä Metsähallituksen luontopalvelujen kohteella kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla. Närängän erämaatilalle Kuusamoon aiemmilta kesiltä tutut lampaat palaavat kesäkuun 13. päivä, jolloin saapuvat myös ensimmäiset paimenet. Lampaat laiduntavat luonnonmetsässä elokuun puoleen väliin. Lammaspaimennus on villantuoksuinen elämysloma ja paimenilla on mahdollisuus
rajattomaan villaterapiaan rapsutuksia janoavien lampaiden seurassa. Paimenten tehtäviin kuuluu vaihtaa lampaille raikas juomavesi, seurata lampaiden yleiskuntoa ja siirtää eläimet syödyltä laidunlohkolta seuraavalle. Lampaat lasketaan päivittäin, jotta mahdolliset karkulaiset saadaan kiinni. Aikaa jää lampaiden hoidon lomassa myös retkeilyyn. Lampaat ovat kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden hoidon tärkeitä apureita. Ne pitävät avoimina niittyjä ja perinnemaisemia, joiden
mahtava lajirunsaus uhkaa kadota umpeenkasvun vuoksi. Perinteisen, laidunnukseen perustuvan karjatalouden väheneminen on tehnyt niityistä ja niiden lajistosta harvinaisia koko Suomessa. Suojelualueiden lammaspaimenviikoille tuli tänä vuonna ennätysmäärä eli 3.621 hakemusta. Hakemusten määrä nelinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Onnekkaat paimenet arvottiin hakijoiden joukosta yhteensä 113 lammaspaimenviikolle. Seuraavan kesän lammaspai-
menviikkojen arvontaan voi osallistua tammikuussa 2017 osoitteessa www.luontoon.fi.
Lammaspaimenviikot ovat maksullisia. Maksulla Metsähallituksen luontopalvelut kattaa alueiden ylläpitokuluja ja luonnonhoidon kustannuksia eli varat menevät suoraan suomalaisen luonnon hyväksi sekä kulttuurihistoriallisten kohteiden hoitoon.