10
Valtionavustuksia nuorisotyöhön Koillismaalle Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt nuorten työpajatoimintaan harkinnanvaraista valtionavustusta yhteensä 1.750 000.euroa. Avustusta myönnettiin yhteensä 25 nuorten työpajatoiminnan järjestäjälle, joista osa toimii usean kunnan alueella. Kuusamossa Nuortentyöpajaa pyörittävä Ksakki ry sai 47.000 euron, Pudasjärven kaupungin Nuorten työpaja 72.000 ja Taivalkosken kunnan Työpaja Savotta 43.000 euron avustuksen. Nuorten työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan nuoren kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Avustusta hakeneet työpajatoiminnan järjestäjät arvioivat, että pajoille tulee yli 1.500 alle 29-vuotiasta nuorta vuoden 2017 aikana. Etsivään nuorisotyöhön myönnettiin Pohjois-Suomeen reilun 1,3 miljoonan avustus. Jokaista henkilötyövuotta kohti myönnettiin 27 000 euroa eli Kuusamoon kahden ja Taivalkoskelle yhden etsivän verran. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota nuorelle mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin.
Jäähallin hinta nousemassa reilulla miljoonalla eurolla Kuusamon jäähallin rakentamisen ja liikuntakeskuksen laajentamisen kustannusarvio on noussut reilulla miljoonalla erolla. Valtuuston päätettäväksi jää, myöntääkö se hankkeelle kaupunginhallituksen esittämät lisäeurot eli vahvistaa hankkeen kustannusarvioksi 6.680.000 euroa. Hintaa nostavat ulkoseinävaihtoehdoksi muutettu hirsirakenne sekä liikuntahallin lattia, joka päätettiin uusia kokonaisuudessaan, ei ainoastaan rakentaa laajennusosan lattia. Näiden kustannusvaikutus ei ollut mukana alkuperäisessä kustannusarviossa. Kaupungin talousarviossa jäähallin rakentamiselle ja liikuntahallin laajennuksella varattiin vuosille 2017–2018 alunperin 5.400.000 euron määräraha. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukseksi on varovaisuuden periaatteella arvioitu 750.000 euroa, jolloin netoksi on jäämässä 4.650.000 euroa. Kaupunki on hakenut hankkeelle maksimiavustusta, joka on 1.200.000 euroa. Avustuspäätöstä odotetaan lähiviikkoina.
Torstai 20.4.2017
Kevät paljastaa salaojaongelmat Lähes kaikissa vanhemmissa taloissa on puutteita salaojituksessa Salaojiin herättiin vasta 2000-luvulla Ympäristöministeriön alaisuudessa toimiva Hometalkoot-projektin mukaan ennen 2000-lukua asennetuissa salaojissa on usein puutteita. Kumpula vahvistaa väittämän. – Vasta 2000-luvulla salaojia alettiin tehdä kunnol-
la, kun talonrakennuksen kosteusmääräyksiä tiukennettiin. Nykyisten säädösten mukaan tehty salaojitus kestää jopa 40–50 vuotta. Salaojaverkosto on syytä puhdistuttaa ammattilaisen toimesta 10 vuoden välein. Keväisin kannattaa tehdä vuotuinen tarkistus.
FAKTAT: Viimeistelyä vaille valmis salaojaremontti omakotitalon seinustalla.
Suomessa on yli puoli miljoonaa omakotitaloa, jotka ovat vailla toimivaa salaojitusta. Ongelma koskee erityisesti ennen 1990-lukua rakennettuja omakotitaloja. Salaoja suojaa talon perustuksia kosteudelta. Kosteat perustukset rappeutuvat ja aiheuttavat homeongelmia.
– Salaojan ongelmat huomaa esimerkiksi kellarin hajusta. Tunkkainen ja kostea ilma kielivät kosteista perustuksista, kertoo salaojituksiin erikoistuneen yrityksen Molarum Salaojat Oy:n asiantuntija Joonas Kumpula. Myös sokkelin hilseily
ja värimuutokset perustuksissa voivat olla merkkejä toimimattomasta salaojasta. Lumien sulaessa kannattaa myös kiinnittää huomiota pihan muotoihin. Vesi ei saisi kerääntyä mihinkään tiettyyn paikkaan lähellä taloa vaan aina valua poispäin talosta.
NÄIN TARKISTAT TALOSI SALAOJITUKSEN Käy läpi taloa ympäröivät salaojien tarkastuskaivot. Muista, että salaojakaivot ja sadevesikaivot ovat aina erillään. Älä siis sekoita niitä keskenään. Veden pinta kaivossa saa olla korkeintaan alimman salaojaputken alareunan korkeudella. Jos vedenpinta on
tätä korkeammalla, putkistossa on jokin vialla. Tyhjennä kaivojen lietepesät, jos ne ovat täynnä. Tarkista samalla, että sadevesi ohjautuu oikeaan paikkaan joko syöksytorvia pitkin sadevesikaivoon tai pintakouruja pitkin vähintään kolmen metrin etäisyydelle talosta.
Suomi-Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen jäsenet kokoontuvat Kuusamossa Suomi-Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen piirin kevätseminaari ja piirikokous pidetään 22.– 23.4.2017 Kuusamossa. Lauantain kevätseminaari on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Seminaarin teemana on 100 vuotta itsenäisyyttä Venäjän naapurissa. Sunnuntain piirikokouk-
sessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan sekä uusi hallitus Pohjois-Suomen piirille että Pohjois-Suomen edustajat valtakunnalliseen SuomiVenäjä-Seuran valtuustoon. – Pohdimme naapuruuttamme eri näkökulmista. Venäjän kielen ja kirjallisuuden emeritusprofessori
Arto Mustajoki puhuu siitä, miten näemme ja koemme Venäjän. Venäjällä suomen kielellä ilmestyvän Karjalan Sanomien päätoimittaja Mikko Nesvitski valottaa suomensukuisten kielten tilannetta ja historiaa itärajan toisella puolella, Venäjällä. Yrittäjä Vilho Kinnunen puolestaan jakaa kokemuksiaan
venäläisessä ystävyyskaupungissa työskentelystä. Murmanskin alueen Suomen Ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja Mihail Kovalevski kertoo, miten naapuruus näkyy hieman kauempana rajaa, kuvailee seminaaria toiminnanjohtaja Marja Malmi. Kokouksessa kuullaan myös isäntäkaupunki
Kuusamossa koulutetaan tapahtumatuottajia
Riku Voutilainen ja Miika Mankinen maajoukkueisiin
Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy aloittaa ensi syksynä kymmenen kuukauden mittaisen tapahtumatuottajakoulutuksen. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on kanavoida uusia ideoita tapahtumiksi ja tuotteiksi alueella. Koulutuksen aikana on mahdollisuus suorittaa matkailun ohjelmapalvelujen
Suomen alppi- ja freestylehiihdon kattojärjestö Ski Sport Finland ry on nimennyt kauden 2017 – 2018 maajoukkueisiin kaksi koillismaalaista. Alppihiihdon miesten Bmaajoukkueeseen valittiin kuusamolainen Miika Mankinen ja freestylen miesten
ammattitutkinnosta joko tapahtumatuottajan tai ohjelmapalvelutuottajan osaamisala. Koulutukseen siihen sisältyy myös luontohyvinvoinnin teemoja. Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena, johon kuuluu lähikoulutuspäiviä, etäopiskelua sekä työssäoppimista.
maajoukkueeseen taivalkoskelainen Riku Voutilainen Maajoukkueisiin valittujen urheilijoiden päätavoite tulevana kautena on ensisijaisesti menestyä kansainvälisellä huipputasolla. Maajoukkueissa kauden päätavoite on Korean 2018 talviolympialaiset.
Kuusamon, kattojärjestö Suomi-Venäjä-Seuran ja Venäjän federaation Suomen suurlähetystön sekä venäläisten vieraiden tuomia tervehdyksiä eri puolilta Suomen lähialueita. Viikonlopun tapahtumiin osallistuu noin 110 Suomi-Venäjä-Seuran aktiivia ja yhteistyökumppania.
Koillismaan Uutiset ilmestyy joka TORSTAI Ilmoitusaineisto toimitettava meille viimeistään MAANANTAINA KLO 13 MENNESSÄ Ilmoituspalvelu: ilmoitus@koillismaanuutiset.fi
P. 045 1104 887