9
Torstai 31.3.2016
Mikko Lehmus Kainuusta Koillismaan on vuoden 2015 rajamies hirvimatematiikkaa Vuoden Rajamies 2015 on majuri Mikko Lehmus Kainuun rajavartiostosta. Lehmus työskentelee Kainuun rajavartioston esikunnassa rajatoimiston päällikkönä. Lehmus on palvellut Rajavartiolaitoksessa vuodesta 1998. Hän aloitti uransa Raja- ja merivartiokoulun Rajajääkärikomppaniassa ja siirtyi vuonna 2000 Kaakkois-Suomen rajavartiostoon, jossa hän toimi rajatoimistoon kuuluvan rikostorjuntayksikön päällikkönä viiden vuoden ajan, vuoden 2016 helmikuun loppuun saakka. Vuoden rajamieheksi nimeäminen on kunniamaininta, joka annetaan vuosittain yhdelle rajamiehelle erityistä tunnustusta ansaitsevan teon tai toiminnan perusteella. Vuoden rajamies on valittu vuodesta 1959 lähtien ja nyt vuorossa on 57. vuoden rajamiehen nimeäminen. Vuoden rajamiehen nimeää Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen.
Palkintoja ja ylennyksiä Rajavartiolaitoksen 97. vuosipäivän 21.3. tiimoilta palkittiin ja ylennettiin myös muita ansioituneita Kainuun rajavartiossa työskenteleviä henkilöitä. Tasavallan presidentti on myöntänyt valtion virka-ansiomerkit tunnustukseksi valtion hyväksi suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta seuraaville henkilöille: vanhempi rajavartija evp Juha Leinonen Kuusamo,
Majuri Mikko Lehmus on valittu vuoden 2015 rajamieheksi. Lehmus työskentelee Kainuun rajavartioston esikunnassa Kajaanissa. rajavartiomestari Ari Maaninka Kuusamo ja vanhempi rajavartija evp Arvo Mikkonen Puolanka. Rajavartiolaitoksen ansiomitalin tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta Rajavartiolaitoksen hyväksi sai muun muassa vanhempi rajavartija Ilpo Kajava Kuusamosta. Tasavallan presidentti on ylentänyt vuosipäivän kunniaksi kapteeniksi yliluutnantit Juha Romppanen Suomussalmi ja Jyrki Säkkinen Kuusamo sekä yliluutnantiksi luutnantti Kari Keto-Tokoi Kuusamo. Kainuun rajavartioston komentaja on ylentänyt reservissä
ylikersantiksi kersantti Tapio Ojalan Kuusamosta. Kainuun rajavartioston komentaja eversti Matti Sarasmaa on palkinnut rajapuukolla seuraavat henkilöt: vanhempi rajavartija Tero Ahtonen Kuhmon rajavartioasema, vanhempi rajavartija Ville Horsma Suomussalmen rajavartioasema, ylirajavartija Pasi Kallunki Kainuun rajavartioston esikunta, vanhempi rajavartija Jarmo Laitinen Vartiuksen rajavartioasema, vanhempi rajavartija Tapio Ojala Kortesalmen rajavartioasema sekä vanhempi rajavartija Olli-Pekka Sahi Kuusamon rajavartioasema.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvio hirvikannoista Suomen riistakeskus Oulun alueella on julkaistu. Hirvitalousalueittain tarkasteltuna Taivalkoski–Kuusamon hirvitalousalueella hirvikanta on 3,48 hirveä 1.000 hehtaarilla. Oulun alueellinen riistaneuvosto asetti keväällä 2015 Koillismaan hirvitalousalueen tavoitteeksi kannan koolle vuosille 2015–2017 2,25 hirveä 1.000 hehtaarilla, sallitun vaihteluvälin ollessa 2,0–2,5. Tähän ovat maanomistajat ja metsästäjät sitoutuneet. Syksyn 2015 metsästyksessä oli käytössä Kuusamossa 875 pyyntilupaa ja Taivalkoskella 303 pyyntilupaa, yhteensä 1.178. Luvilla kaadettiin Kuusamossa 904 ja Taivalkoskella 380 hirveä. Syksyn 2015 lupamäärillä kaadetaan vain noin vasatuoton verran hirviä. Liikenteen hirvionnettomuuksien 12 kuukaudeen liukuva keskiarvo on kasvanut tasaisesti vuodesta 2012 Taivalkoski–Kuusamon hirvitalousalueella. Tämä kertoo hyvin hirvikannan kehityksen suunnan viime vuosilta, hirvikanta on vaarallisen korkea. Luonnonvarakeskuksen kannanarviot sisältävät myös tiedot hirvikannan rakenteesta. Emävoittoinen hirvikanta aiheuttaa suuremmat tuhot taimikoille kuin vastaavan kokoinen hirvikanta jossa emä/sonni suhde on luonnollisen kaltainen, noin 1,5. Tämä johtuu siitä, että naaraiden mukana kulkee vasoja,
jotka porukkana aiheuttavat paikallisesti isompia tuhoja kuin yksinään kulkevat sonnit. Meillä emä/sonnisuhde on 1,7, joka ei vielä ole huolestuttava luku, mutta suunta on väärä, koska lukema on kasvanut 2010-luvulla. Hirvilupia tulee hakea siten, että metsästäjät varautuvat tulevana syksynä laskemaan hirvikannan 2,5 hirveen tuhannella hehtaarilla. Luken hirvikantaarvio Koillismaalla on tällä hetkellä 2.575 hirveä ja vaihteluväli (3,13–3,86) huomioon ottaen 2.319 ja 2.860. Syksyn 2017 tavoitteena tulee olla 2,25 hirveä. Tällöin Koillismaan hirvitalousalueella talvikanta 2017 olisi 1.852 ja talvikanta 2018 olisi 1.667 hirveä. Hirvilupamäärää tulevalle syksylle laskiessa tulee käyttää seuraavaa kaavaa: Luken hirvikanta-arvio * vasatuotto – talvikantatavoite 2017 = kaatomäärä. Hirvihavaintokorttien vasatuotto oli 47 prosenttia, josta vähennetään petojen, liikenteen yms. vaikutus, jolloin päästään Luken käyttämään 43 prosenttiin. Koillismaalla yhtälöksi saadaan 2.575 * 43 % - 1.852 = 1.830 kpl. Syksyllä 2015 ammuttiin Koillismaalla 1.284 hirveä, joten kasvua kaatomääriin tulisi 42 prosenttia. Tosiasiassa syksyn hirvilupia hakiessa tulee varautua Luken maksimiarvioon hirvikannasta (3,86=2.860). Tällöin kaatomäärän tulisi olla samalla matematiikalla jopa
Pintamojärvelle uusia säännöstelykäytäntöjä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Koskienergia Koskivoima Oy ovat sopineet uusista Pintamojärven ekologisen tilan parantamiseen tähtäävistä säännöstelysuosituksista. Ne on laadittu nykyisten säännöstelylupaehtojen puitteissa, ja niillä pyritään vähentämään rantaeroosiota sekä huomioimaan paremmin rannankäytön tarpeet. Pintamojärven säännöstelylle on ollut tyypillistä luontaista
suurempi talvialenema, alhainen kevättulvakorkeus, melko tasainen kesävesipinta ja korkea vesipinta syksyllä. Kyseiset säännöstelykäytännöt lisäävät rannan eroosioherkkyyttä. Uusilla säännöstelykäytännöillä pyritään luomaan olosuhteet, joissa rantavyöhykkeelle pääsee muodostumaan luontaisesti kasvillisuutta, joka osaltaan vähentää eroosioherkkyyttä ja parantaa järven Suomalaisen maataloustuotekologista tilaa. tajan osuus leivän hinnasta on vaivaiset 4 prosenttia. Jokin on pahasti silloin pielessä. Teollisuuden osuus leivän hinnasta on 54 prosenttia ja kaupan osuus 30 prosentin luokkaa. Miten on mahdollista, että olivat Elias, Onni, Eino ja Olileivän tuotantoketjussa suurimver. Kaikista tyttöjen saamista man työn tekevä maanviljelijä nimistä viisi suosituinta olivat saa omasta raaka-aineestaan Maria, Sofia, Emilia, Aurora ja vähiten? Luulisi siinä kotimaiAmanda. Viisi suosituinta poi- sen maanviljelijän olevan itsekien nimeä olivat Juhani, Johan- kunnioituksen huipulla, kun hänen työtään arvostetaan näin nes, Olavi, Mikael ja Oliver. Ruotsinkielisten lasten etu- paljon. Tavallisen kotimaisen nimistä Ellen ja Emil suosituim- ruokaviljan viljely on Suomessa mat toivottoman huonolla tolalla. Tiedot viime vuoden suosi- Elämmekö sellaisessa keskustuimmista nimistä perustuvat liikkeiden valtakunnassa, jossa 56.546 viime vuonna nimen saa- ne pystyvät määrittelemään täyneen lapsen tietoihin. Nimen sai sin tuottajahinnat ilman mitään 27.541 tyttöä ja 29.005 poikaa. omantunnon tuskia?
Venla ja Leo viime vuoden suosikkinimet Vuonna 2015 syntyneiden suomenkielisten lasten suosituimmat etunimet olivat Venla ja Leo. Ruotsinkielisten lasten suosikkinimet olivat Ellen ja Emil. Venla ja Leo ovat vuonna 2015 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Venlan sai ensimmäiseksi nimekseen 394 tyttöä ja Leo annettiin etunimeksi 408 pojalle. Venlan jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat viime vuonna Sofia, Aada, Aino ja Elsa. Pojille useimmin annetut etunimet Leon jälkeen
Leivän hinnan jakautuminen on vinoutunutta Leipä maksaa kuluttajalle kaupassa 3-4 euroa kilo. Kauppaketjut ja teollisuus hyötyvät eniten prosessissa, joka alkaa viljan viljelystä ja päättyy leipänä kaupan hyllyltä kuluttajan aamiaispöytään. Tämän epätasapainon pystyy ymmärtämään ilman korkeaa koulutusta. Varsinkin kun leivässä on noin kolmannes sen painosta puhdasta vettä ja tehtaan omasta kaivosta sitä pumpataan lähes olemattomalla hinnalla. Pitävätkö teollisuus ja kauppaketjut itse leivän ostohinnan korkealla Suomessa, jos he pystyvät sanelemaan tuottaja- ja kuluttajahinnat markkinoilla? Kysynkin onko tämä laitonta kartellia, jonka laskun maksamme me tavalliset leipää syövät kuluttajat? Näillä tuottajahinnoilla ta-
pamme oman viljatuotannon kokonaan ja se siirtyy niihin etelän maihin, joissa saadaan vuodessa kaksi tai kolme satoa ja tietenkin edullisemmin kustannuksin kuin Suomessa. Emme ota huomioon Suomen omavaraisuutta, joka huoltovarmuuden loppuessa tulee suomalaiselle yhteiskunnalle todella kalliiksi. Leipää haluavat edelleen syötäväksi tehdastyöläiset siinä kuin kauppaketjujen omistajatkin, mutta mitä teemme siinä tilanteessa kriisin kohdatessa, kun viljaa ei enää jostakin syystä tule sieltä halvasta etelän viljantuottajamaasta? ”Lisää reikiä vyöhön” on valitettavasti tuolloin oikea vastaus. Harri Lindell
2.238 hirveä. Meillä on perinteisesti ajateltu, että kaikki haetut luvat tulisi käyttää. Näin ei kuitenkaan ole tarkoitus. Saatujen hirvilupien käyttöasteen ei tarvitse olla yli 90 prosenttia, vaan luvista käytetään tarvittava määrä. Syksyllä lupia ei voida enää lisätä kesken metsästyksen, jos hirvikannan havaitaan välilaskennassa olevan keväällä oletettua suurempi. Tässä tarvitaan metsästäjien keskuudessa henkinen muutos, joka on jo tapahtunut Pohjanmaalla, missä hirvien kaatoprosentit vaihtelevat vuosittain 75–80 välillä. Metsänhoitoyhdistyksen kantana esitämme, että hirvilupia haetaan Koillismaalle syksyn 2016 hirvijahtiin Luken hirvikanta-arvion maksimiarvion mukaisesti. Tällöin lupamäärästä tulisi sellainen, että se mahdollistaa tarvittaessa 2.200 hirven kaatamisen Koillismaan hirvitalousalueella. Syksyn kaatomäärän tulisi olla kannan tasosta riippuen Kuusamossa noin 1.200– 1.500 hirveä ja Taivalkoskella 600– 740 hirveä. Syksyn aikana elo-syyskuulla voidaan esimerkiksi välilaskennan jälkeen lupamäärien käyttöasteella säätää kanta tavoitteeseen. Veli Määttä, Maunu Kilpivaara Mhy Kuusamo Juha Virkkunen, Teuvo Puolakanaho Mhy Taivalkoski
Virransalmen maantiesiltaa halutaan korottaa Kantokylän yhteisen kalaveden osakaskunta kiirehtii Virransalmen sillan korottamista. Asia nousi esille osakaskunnan vuosikokouksessa. Osakaskunnan mukaan Kuusamo- ja Muojärven yhdistävä Virransalmen maantiesilta hankaloittaa veneliikennettä. – Siltaa rakennettaessa aikanaan puolet salmesta on täytetty maapenkalla, jotta varsinainen siltaosuus on saatu lyhyemmäksi. Silta on niin matala, että suuremmat veneet eivät mahdu aukosta. Viime kevään korkean tulvaveden aikana ammattikalastajien aluslautatkaan eivät päässeet siirtymään sillan alta, kertoo kalastuskunnan esimies Jukka Määttä. Sillan korotusta on esitetty jo monesti ja nyt kalastuskunnan vuosikokous esittää Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunnalle, että se kiirehtisi sillan korotusta.