Qlan -tapahtuma onnistui nappiin
Sivu
Torstai29.9.2016 9.3.2017 Torstai
Koulutuksella uuteen ammattiin
4
Sivu
Kari Holman näyttely Kuusamotalossa
5
Sivu
10
Kattavin Kattavinjakelu jakeluKoillismaalla Koillismaalla KUUSAMO KUUSAMO--RUKA RUKA--TAIVALKOSKI TAIVALKOSKI--POSIO POSIO--SALLA SALLA yht. yht.n.n.13 13000 000lehteä! lehteä!
Kuusamossa tehdään esiselvitys matoliiketoiminnan mahdollisuuksista
Ouluun kuskattavasta biojätteestä kompostoimalla multaa Kuusamossa Kuusamossa tehdään esiselvitys matoliiketoiminnasta eli matojen ja matomullan massakasvatuksesta. Asialla on kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Naturpolis ja taustalla ajatus siitä, että nyt Ouluun poltettavaksi kuskattava biojäte voitaisiin hyödyntää paikkakunnalla. Matomullan lisäksi mammuttikompostista saataisiin matoja ja ravinteikasta matolannoitetta. Yrittäjä Ari Ronkaisen mielestä hanke on tutkimisen väärti. – Matoliiketoiminta on merkittävää esimerkiksi USA:ssa ja Hollannissa. Liiketoiminta tarjoaisi Koillismaalle mahdollisuudet hyödyntää kiertotalouden periaatteita biojätteiden osalta, sanoo hanketta kuusamolaisille esitellyt Heikki Ojaniemi Solved Oy:stä.
Ajatuksena on, että Kuusamossa syntyvä biojäte toimitettaisiin paikkakunnalle perusteilla olevalle biojalostamolle, jossa siitä tuotettaisiin matoja, matolannoitetta ja puutarhamultaa. Tällä hetkellä käytännössä kaikki biojäte ajatetaan Kuusamosta Ouluun poltettavaksi. – Ideana on kompostoida orgaaninen aines mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman lyhyessä ajassa. Matokompostointi on jopa puolet nopeampi prosessi kuin normaali kompostointi ilman matoja, sanoo hanketta konsultoiva Mikko Ahokas. Käytännössä matokomposti vaatii sisätilat, sillä olosuhdevaatimukset ovat tiukat: lämpöä on oltava vähintään +15 astetta ja valoa mahdollisimman vähän. Naturpoliksen matokompostitilaisuudessa paikaksi ideoitiin teollisuushallia.
Kompostista kolme tuotetta Ympäristötieteilijänä muun
muassa Tornion panimohankkeessa mukana ollut Ahokas sanoo, että matokomposti on erinomaista maanparannusainetta. Sen on todettu olevan seitsemän kertaa ravinteikkaampaa kuin perinteinen kompostimateriaali. Mullan lisäksi prosessi tuottaa tietysti matoja. – Niitä voidaan käyttää joko kompostoinnin tarpeisiin tai myydä edelleen kalastajille sekä proteiinin tuotantoon rehuiksi, ideoi mies, joka lupautuu samalla mahdollisesti toteutuvan suurkompostin sijoittajaksi.
Rajattomat mahdollisuudet Matoja kasvattavan Kuusamon Syötti- ja Teroituspalvelun yrittäjä Ari Ronkainen mukaan idea on hyvä. Hän kertoo harkinneensa tuotannon laajentamista ja pohtineensa myös kompostimullan tuottamista, mutta nykyistä suurempaan tuotantoon vaadittaisiin paitsi tutkimusta muun muassa
kasvualustoista sekä kasvattavista matolajeista, myös leveämpiä hartioita kustannusten kattamiseksi. – Matobisneksen mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta niin kauan kuin tätä tehdään käsityönä, tämän suuremmaksi tuotantoa ei kannata laajentaa, hän sanoo. Suomessa toimii tällä hetkellä kymmenkunta ammattimaista matojen kasvattajaa. Valtaosa elävistä syöteistä tuodaan ulkomailta, muun muassa Hollannista ja Ruotsista.
Matoja, surviaisia ja teräviä kairoja Ari Ronkaisesta tuli matojen kasvattaja vuonna 2009 tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä. Isänsä Kalevi Ronkainen aloitti kalansyöttien jalostamisen jo 1980-luvulla ja perusti yrityksen liiketoiminnan ympärille vuonna 1997. Matojen kasvattamisen, eriväristen kärpäsentoukkien myynnin ja surviaisentoukkien keräämisen lisäksi yrityksen toimenkuvaan kuuluvat teroitukset. Ari Ronkainen on yksi harvoista jääkairojen teroittajista Pohjois-Suomessa.
Ari Ronkainen (vas.) ja Mikko Ahokas (oik.) ovat yhtä mieltä siitä, että matokompostoinnin mahdollisuudet Kuusamossa kannattaa selvittää. Matojen lisäksi komposti tuottaisi hyvin ravinteikasta multaa. Naturpolis ryhtyy selvittämään idean kannattavuutta.
Kevät on matokaupan sesonkia
Kairoja teroittava ja matoja kasvattava Ari Ronkainen nauttii itsekin kalastamisesta, mutta harmittelee, että keväällä ei ole aikaa. Silloin purkitetaan matoja pilkkijöille. – Sen tiedän, että iso mato on keväällä isolle ahvenelle hyvä syötti, hän hymyilee.
Kevät pilkkikeleineen on syöttikaupan kuumaa aikaa. Kuusamon Syötti- ja Teroituspalvelun kautta maailmalle lähtee maailmalle vuosittain noin 800 kiloa onkimatoja tuhansissa purkeissa. Niiden kasvattamiseen kuluu liki 30.000 kiloa perunaa. Elävän kalansyötin kasvattaminen on pikkutarkkaa puuhaa, sanoo yrittäjä Ari Ronkainen. – Kaikkein tärkeintä on huolellisuus. Se tarkoittaa
kasvualusta sopivaa kosteutta, riittävää väljyyttä ja ennen kaikkea hyvää ravintoa. Ronkaisen onkimadot kasvavat turvepohjaisessa mullassa, johon lisätään tarpeen mukaan kalkkia ja kivennäisaineita. Madot ruokitaan kasvualustalleen oksasilppurissa murskatulla perunalla, joka tulee Kuusamosta ja Kalajoelta. – Madot syövät mitä tahansa, mutta peruna on meille edullisin ja helpoin vaihtoehto.
Onkimato kasvaa mittaansa reilussa kolmessa kuukaudessa. Ronkainen siivilöi satonsa käsin ja jättää madonmunat seuraavan pesän pohjaksi. Ostajalla on mahdollisuus valita mieleisensä mittainen mato. Kuusamossa kasvatettu onkimato on myyntivaltti, Ronkainen sanoo. – Paikkakunnan nimi ei kuitenkaan ole tae ellei tuotteen laatu ole moitteeton. Pakkausmullalla ja matojen kunnolla on merkitystä.