CSR-imi nalunaarusiaq 2021-2022

Page 1

AKISUSSAASUMIK ATUINEQ TUNISASSIORNERLU

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

ILINNIAGAQARNEQ PITSAASOQ

ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

CSR-IMI NALUNAARUSIAQ KNI A/S 2021-2022 CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

1


IMARISAI

3

Inuiaqatigiinni akisussaaqataaneq

5

Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkat

7

Avatangiiseq silallu pissusia

9

Suliffeqarfimmi peqquserlunnermik akiliillunilu

peqquserlutsitsinermik akiuineq

10 Noqqaasarfiit

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

2

11

Inuiaqatigiinni sumiiffinni peqataatitsineq

12

Inuit pisinnaatitaaffii

13

Sulisoqarnermi pissutsit


KNI-P INUIAQATIGIINNI AKISUSSAAQATAANERA Illit pillutit atavugut KNI inuiaqatigiinni pingaaruteqarluinnartumik inissisimavoq, taamaattumik inuiaqatigiinni akisussaaqataanerput suliatsinnut ilaalluinnartarpoq.

Siunertaraarput sapinngisamik annertunerpaamik inuiaqatigiinnut tunniussaqarnissarput, aamma suliffik kajungernartunngortissallugu sulisunullu aallussilluartunut ineriartortitsissalluta. Tunniussaqarneq ikiuunnerlu kalaallit kulturitsinni pingaarnersaajuarsimapput, tamannalu anguneqartarpoq ikioqatigiinnikkut ataatsimoornikkullu. Siulivummi ataatsimoorsinnaasimanngikkaluarunik inuuginnarsimasinnaanavianngikkaluarput. Tunniussassaqartarneq pingaartittuaannarsimavarput, inuiaqatigiinnili akisussaaqataanermik oqartoqartanngikkallarmalli ataatsimuussutsimut akisussaaqataaneq kultureralutigu qitiutittuarsimavarput. KNI inuiaqatigiinni akisussaaqataanerup iluani suliaqartuaannarpoq, inooqatigiinnermut, kulturikkut timersornikkullu suliniutit tapersersornissaat annertuumik aalluttuaannarlugu. Nunami killilimmik atugassaqarfiusumi, angalaniarnerullu akisunerujussuani, inuiaqatigiinnilu ingerlatat pingaarutillit siuarsarneqarnissaannut tunniussaqarnissarput uagutsinnut pissusissamisuuginnarpoq. KNI-mi eqqarsartaaserput inuiaqatigiinni akisussaaqataanitsinnik sunnerneqarsimasuu-

voq kiisalu pilersuinermi kiffartuussinermilu suliassatta isumaginissaannut tunniusimalluinnarluta ingerlatsinissarput. Nunaqarfiit qanorluunniit mikitigigaluarpata sumiiffinnilu ukioq kaajallallugu unammilleqatigiinnertalimmik ingerlatsinngikkaluaruttaluunniit. Nunatsinni tamarmi pilersuinerup qulakkeernissaanut KNI atavoq. Suliffeqarfiup akisussaassuseqartumik, suleqatigiiffiusumik, pisisartunik qitiutitsiffiusumik nutaamillu eqqarsarfiusumik ineriartortinneqarnissaa KNI-mi eqqummaariffigaarput. Suliffeqarfimmi pingaartitavut Kalaallit Inuunerat Ilorlermik paasisimasaqarfiginninnermik ataqqinninnermillu tunngaveqarput. Nunatta pitsaasumik ineriartortinneqarnissaani - Nunarput tamaat sumiiffinnilu ataasiakkaani - suleqataarusuppugut. Taamaattumik inuiaqatigiinni akisussaaqataanermik suli nukittunerusumik peqataanissatsinnut soqutigisallit allat KNI-p suleqatigisarpai. KNI-p inuiaqatigiinni akisussaaqataanermut politikkiani pingaarnertut sammineqarput piginnaanerit pigisavut atorlutigit inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartut qanoq ililluta iluaqutaaffigisinnaanerlutigit.

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

3


Piujuaannartitsineq KNI-p kissaatigaa ineriartornerup piujuaannartitsiffiusumik ingerlanneqarnissaanut iluaqutaasussanik tunniussaqarnissani. Tamanna isumaqarpoq ulluinnarni suliarisartakkatta avatangiisimut sapin­ngisamik sunniuteqarnerlunnginnissaa suliniutigiuaripput.

Isumaqarpugut piujuaannartitsinissamut suliniaqataalluarnitsigut KNI-p isertitassai pitsanngorsaavigineqarsinnaasut kiisalu avatangiisimut inuiaqatigiinnilu ingerlatseqataalluarluta inooqataanikkullu tunngavisseeqataalluta. Ukiup naatsorsuiffiusup ingerlanerani piujuaannartitsinissamut KNI-p periusis-

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

4

siaa immikkoortortaqarfiit tamarmik peqataaffigisaat suliarineqarpoq.

Inuiaqatigiinni akisussaaqataanermi suliaqartut tassaapput pisortaaneq, sulisoqarnermut pisortaq, nittarsaassinermut pisortaq kiisalu inuiaqatigiinni akisussaaqataanermut suliniuteqarnermut sulialik CSR manager, taakkulu qaammatit pin-

Siulersuisut (akuersisussat)

Pisortaaneq pisortaa­ qatigiillu (aalajangiun­ neqartussanik aalajangiisus­ sat)

gasukkaarlugit ataatsimiittarput. Suliaqartut taakku pisortaarnermik aqutsisuuffigineqarput CSR managerilu ingerlatsisuulluni ataqatigiissaarisuuvoq. Piujuaannartitsinissamut suliniutinut suliffeqarfissuup tamarmi peqataatinnissaa qulakkeerniarlugu suliniutit inger­ lanneqartartut qanoq ingerlanneqartarnerat takussutissiami ataaniittumi takuneqarsinnaavoq.

Inuiaqatigiinni akiussaaqa­ taanermi suleqatigiit pisortaanermit aqunneqartut (suliniutit aam­ ma killiffiit)

Piujuaannar­ titsinermut su­ leqatigiit CSR managerimit aqunneqartut (ingerlatsine­ rit, atuuttun­ ngortitsinerit nalunaarusior­ nerillu)

Ingerlatsiviit immikkoor­ tortaqarfiillu (ingerlatsisus­ sat)


NUNARSUAQ TAMAKKERLUGU ANGUNIAKKAT Anguniakkat 2030-p tungaanut annerusumik inunnut nunarsuatsinnullu inuuffigisatsinnut, piujuaannartsitsinissamut ineriartortsitsineq sammiveqartinneqassaaq. Taamaattumik KNI piujuaannartsitsinissamut tunngavilimmik periusissiornera pissusissamisuuginnarpoq, Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu piujuaannartsitsinermut ineriartortitsinissaanut anguniagaat 17-it tunngavigalugit. Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkat suleqataaffigineranni KNI-p suliaqarfigisami piginnaaneqarfigisamilu iluani pingaarnersiuilluni ingerlatsivoq kiisalu inuiaqatigiinni pisariaqartinneqarnerpaat suliniuteqarfigisarlugit.

ILIUUSISSAQ

ILIUUSISSAQ

Ukkassineq

Sunniuteqarnerunissamik suliniaqataaneq ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

SULIFFISSUAQARNEQ NUTARTERINEQ ATTAVEQARNERLU

NALIGIISSITAANEQ

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

SULIFFISSUAQARNEQ NUTARTERINEQ ATTAVEQARNERLU

AKISUSSAASUMIK ATUINEQ TUNISASSIORNERLU

ILINNIAGAQARNEQ PITSAASOQ

ASSIGIINNGISSUSEQ ANNIKILLISARUK

NUNAMI UUMASSUSILLIT

PIITSUUSSUSEQ PIITSUUSSUSEQATORUNNAARSINNEQARLI ATORUNNAARSINNEQARLI

KAATTOQARUNNAARLI

EQQISSINEQ NAAPERTUILLUARNEQ KIISALU SULIFFEQARFIIT QAJANNAATSUT

NUNARSUARMI TAMARMI PEQATIGIINNERIT

IMMAMI UUMASSUSILLIT

SILAP PISSUSAANUT SULIAQ

IMEQ SALIGAATSOQ EQQILUISAARNISSAMILU ATORTUT

NUKISSIUUTIT AKIKITSUT MINGUTSITSISUUNNGITSULLU

IMEQ SALIGAATSOQ EQQILUISAARNISSAMILU ATORTUT

EQQISSINEQ NAAPERTUILLUARNEQ KIISALU SULIFFEQARFIIT QAJANNAATSUT

ILIUUSISSAQ

ILIUUSISSAQ

Ineriartornermik malinnaaviginninneq

Ukkassiinnarneq sunniuteqarluarnerusumillu suleqateqarsinnaanermik periarfissarsiorneq

Takussutissiami qulaaniittumi takuneqarsinnaavoq Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaanni tallimat KNI-p immikkut suliniuteqarfiginiarlugit aalajangiussimasai. Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkani KNI-p suliniutai immikkoortuni tullinnguuttuni nassuiarneqarput.

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

5


NR. 3

Peqqinnissaq atugarissaarnerlu Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkami nr. 3-mi anguniarneqarpoq peqqissuunissap atugarissaarnerullu qulakkeerneqarnissaa aammali ukioqatigiinngitsunut tamanut inuulluarneq siuarsassallugu. Nerisassanik inuussutissanik amerlasuutigut pisiniarfituaasaratta pisisartut peqqissuunissaannut annertuumik akisussaaffeqarpugut, taamaattumik pisisartutta peqqinnartumik inuuneqarnissaat nerisaqarnissaallu assut pingaartipparput. Sulisut peqqissuunissaat atugarissaarnissaallu aamma pingaartilluinnarparput ukiorlu tamaat timimik aalatitsinissaat aaqqissuussiffigisarlutigu kiisalu sulinerminni atugarissaarlutik pitsaasumik avatangiiseqaraangamik angusarissaartitsisarmata katersuutsittarlutigit allanillu atorluarsinnaasaannik neqeroorfigisarlutigit.

NR. 4

Ilinniagaqarneq pitsaasoq Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkami nr. 4-mi anguniarneqarpoq ilinniagaqarsinnaanerup pitsaasuunissaa kikkullu tamarmik ilinniagaqarsinnaanerannut periarfissanik pilersitsinissaq. Sulisuvut tassaapput isumalluutit pingaarnersaat. KNI-p pitsaassutsimut naammassisaqarsinnaassutsimullu anguniagai aatsaat anguneqarsinnaappput sulisut sulinerisigut. Taamaattumik sulisut piginnaasaasa qaffassartuarneqarnissaat aaqqissuussaasumik sulissutigiuarparput, tamannalu angussavarput sulisutsinnik ineriartortitsinitsigut ilinniartitsinitsigullu, kisianni soorunami aamma nutaanik atorfinitsitsisarnitsigut. Kalaallit inuusuttorpassuit ilinniagaqarnissaminnik aallartitsineq ajorput. Kalaallit amerlanerit ilinniagaqarnissaannut KNI suleqataavoq, taamalu ililluni inuiaqatigiinni nukittorsaanissaq tunniussaqaqataaffigisarlugu. Suliffeqarfitsinni sulisussarsiortilluta sumiiffinneersunik sulilersitsisarnissarput pingaartittuaannarparput, taamaattumik piginnaanernik ineriartortitsinissatsinnik aaqqissuussinikuuvugut taallutigu Taqqissuut. Nammineerluta sulisutta piginnaanerisa qaffarsarneqarnissaat pingaartilluinnagaraarput, taamammi iliornitsigut aalajaannerusunik qularnaannerusunillu sulisussaqartittarpaatigut.

NR. 8

Suliaq naammaginartoq kiisalu aningaasarsiornikkut siuariartorneq Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagakkami 8-mi anguniarneqarpoq aningaasaqarnikkut ataavartumik patajaallisaanermik siuarsaaneq, tamakkiisumik naammassisaqarfiulluartumillu tunisassiorneq, taamatuttaaq kikkunnulluunniit pitsaasumik suliffissaqartitsineq. KNI-mi politikkit ineriartorusussusillit siuarsassavavut, suliffinnik naammaginartunik ineriartornernillu pilersitsisunik. Sulisut pisinnaatitaaffii illersorneqassapput, suleqatigiinnut tamanut suliffiup avatangiisaata qularnaatsuunissaa aalaakkaasuunissaalu pingaartissavarput.

NR. 11

Illoqarfiit inuiaqatigiillu atajuarsinnaasut Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkami nr. 11-mi anguniarneqarpoq illoqarfiit, inuiaqatigiit najugaqarfiillu tamarmik peqataatinneqarnissaat, qularnaatsuunissaat, nukittuujunissaat atajuaannarnissaallu. Pitsaanerpaamik avatangiiseqarnissatsinnut tamatta akisussaaqataanissamut inuiaqatigiit sumiiffinni tamaniittut peqataatinneqassapput. KNI Nunatsinni inuiaqatigiinni pingaaruteqarluinnartumik inissisimammat maligassiuisuunissarput, avatangiisitsinnik sapinngisamik innarliinnginnissarput piujuartitsinisamillu eqqarsarnissarput pingaaruteqarpoq.

NR. 12

Akisussaassumik atuineq tunisassiornerlu Nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkami nr. 12-imi anguniarneqarpoq piujuaannartitsisumik atuinissaq tunisassioriaaseqarnissarlu. KNI-p anguniagaraa suliatsinni tamani piujuartitsilluta eqqarsartarnissarput. Akisussaassuseqarnerusumik atuinitsigut avatangiisitsinnik sunniutikinnerunissaq anguniarlugu piujuartitsinissamut periusissiorpugut - aatsaammi taama iliornitsigut siunissami piujuartitsinissaq angusinnaavarput. Igitassanngortitsisarnerput minnerpaaffianiitissavarput, igitattakkavullu annertuut pinngortitap nammineq arrortissinnaassavai imaluunniit atoqqinneqarsinnaassallutik.

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

6


AVATANGIISIT SILALLU PISSUSIA

Nukimmik atuinitsinnik ilaatigut annikinnerulersitsinikkut avatangiisinut sunniinerlunnerit appartinniarlugit siunnerfilimmik suliniuteqarpugut, kiisalu teknologi nutaaliaanerusoq avatangiisimullu mianerinninnerusumik atuisinnaanerput misissortuakkatta ilagalugu. Suliatsinnut tunngatillugu mingutsitavut suulluunniit sulisut pisisartuvullu suleqatigalugitigit annikillerusuppavut, nioqqutissanillu pitsaanerusumik eqqornerusumillu piniartarneq, qaammarsaaneq ingerlatallu ataasiakkaat eqqarsaatigalugit sumiiffinni saligaannerutitsinissaq peqataaffigerusullutigu.

NALAANNERLUNNEQAATAA‑ SINNAASUT

Nioqqutissiornermi, nioqqutissanik ikummatissamillu assartuinermi kiisalu pisiniarfinni ikummatissaasivinnillu ingerlatsinitsinni silap pissusaanut avatangiisitsinnullu sunniuteqartarpugut. Silap pissusaata sunnerneqarsinnaanera avatangiisinullu tunngatillugu ajornartorsiortitsisoqalersinnaanera eqqarsaatigalugit sunniuteqarsinnaanitta annikillisinnissaa KNI-mi akisussaaqataaffigaarput.

SULINIUTIT

Nerisassanik maangaannartitsineq

Nerisassanik maangaannartitsinnginnissaq ulluinnarni sulinitsinnut ilaajuaannarsimavoq. Nerisassanik maangaannartitsinnginnissami pineqartoq tassaavoq nerisassat akikillilluarneqaraluaraangamilluunniit suli nerineqarsinnaasartut suli annerusumik saqqumilaartinneqarnerunissaat. Neqi A/S avatangiisinut akuersissummik assigiinngitsunik piumasaqaatitalimmik Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmut isumaqatigiissuteqarpoq, isumaqatigiissuteqarnerullu siunertaraa suliffeqarfiup ingerlanneqarnerani mingutsitsinerup minnerpaamiitinneqarnissaa

Polaroilimut puukunik utertitsisarneq

´KNI avatangiisimik mianerinninnerusoq´ qulequtaralugu perrassaatit Texacomeersunut Polaroilimi PIlersuisumilu pisiarineqarsimasut puukui utertinneqartillugit KNI 2019-imi puukumut ataatsimut 3 kr.-inik akiliuteqartarpoq. Nunatsinni illoqarfiit nunaqarfiillu sorliit dunkinik plastikkiusunik amerlanerpaanik katersisinnaanersut Nunarput tamakkerlugu unammisitsineq 2021-mi aallartipparput. Nunarput tamakkerlugu 2021-mi plastikkinik amerlanerpaanik katersisunut unammisitsivugut, amerlanerpaanillu katersisut illoqarfimmiunut nunaqarfimmiunulluunniit tamanut kaffillersinnissamik eqqungassaqartinneqarput.

Pilersuisup pisiniarfiini nerisassanik sapinngisamik maangaannartitsinnginnissaq anguniarlugu aalajangersimasumik periuseqarnissarput anguniassavarput.

UKIOQ

KILLIFFIK

2023

10% Neqi A/S-ip toqoraareernermi sinnikut igitassat qanoq suliarisassanerai isumaqatigiissummi annertuumik piumasaqaateqarfigineqarput. Isumaqatigiissut naapertorlugu toqoraanermi sinnikut igitassat 2020-mi 100 tonsinik annikillisinneqarput.

Ingerlaavartumik

Avatangiisinut akuersissut

ANGUNIAGASSAT/ TAKUSSUTISSAT

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

100%

Dunkit qanoq amerlatigut tunniukkiartorneqarsimanersut qaammatit tamaasa nalunaarutigineqartarpoq. Ukiumi naatsorsuiffiusumi Texaco-dunkit 23.350-it utertinneqarput 52.950-illu tunineqarlutik. Utertitsitsisarnitsigut unammisitsinitsigullu Texaco-dunkit pinngortitamut igiinnarneqartartut 2023-mi assut ikilisivissorniarpavut. 2020-mi utertitat/tunisat 44 %-iupput, anguniagaavorlu 2023-mi 90 % sinnissagaat.

2023

44%

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

7


ANGUNIAGASSAT/ TAKUSSUTISSAT

SULINIUTIT

Akuersissut tassaavoq avatangiisinut tunngatillugu mianerinnilluni aqutsinermi nunarsuarmi tamarmi atorneqartartoq nersorneqarnerpaaq. Avatangiisit pillugit politikkikkut pisussaaffigineqartut naapertorlugit Polaroil ukiut tamaasa avatangiisimut pitsanngorsaataasussanik angusaqartarpoq.

Pisiniarfitta illuutittalu avatangiisimik mianerinnittumik nukissiuuteqarnissaat pitsanngorsaavigalutigu suliniutigiuarparput.

Nunarput saligaannerusoq

Nunarput alianaalluinnartuuvoq, alianaattuaannarnissaanullu KNI-mi ataatsimoorluta akisussaaqataaffigaarput.

Eqqakkanik suliaqarneq

Nunaqarfinni sumi tamaani eqqagassarpassuaqartarpoq, tamakkulu ilarpassui Pilersuisuminngaanneertarput. Eqqagassaatitta naleqqunnerusumik suliarisarnissaat anguniarlutigu qanoq iliuuseqarfigisarparput.

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

8

Qaammaqqutit tamarmik nutaaliaanerusunik taarsersorneqarput kiisalu nillataartitsivinnik/qerititsivinnik taarsersuineq ilutigalugu avatangiisimik innarliinnginnerusunik taarsersuisoqartassalluni. Tamannalu sarfamik atuinermut siuliinut sanilliullugu sipaarut 50 - 60 %-iuvoq.

Nillataartitsiviit/qerititsiviit: 40% Qaammaqqutit: 20 %

Ukiut tamaasa

Avatangiisimik mianerinninnerusumik nukissiuuteqarneq

Plastikkiunissaanik pisariaqanngitsut KNI-miit atorneqarunnaariartornerat. Nerilluni atortut avatangiisimik innarliineq ajortut nereriaannarnik tuniniaanermi atorneqartarput pisiniarfinnilu nioqqutigineqarlutik. Nerinermi atortut plastikkiusut ataasiartakkat suli uninngasuutigineqartut nungunniarsarineqarput nioqqutissarsiniarnermilu pisiarineqartarunnaareerlutik. Ataasiartakkani avatangiisinik innarliineq ajortuni ukiumi naatsorsuiffiusumi kaaviiaartitat 91 %-iupput, taavalu nerinermi atortuni ataasiartakkani kaaviiaartitat 9 %-iullutik.

Ingerlaavartumik

Suliniummi ´KNI avatangiisimik mianerinninnerusoq´ suliniutit ilagaat ataasiartakkat plastikkinik sanaat Pilersuisup atortagaasa avatangiisimut sunniuteqannginnerusunik taarserneqarnerat. Ataasiartakkat nutaat 100 %-mik plastikkitaqanngivipput pinngor‑ titallu nunguillugit arrortissinnaasarai. Ataasiartakkat bambusimit sanaajupput nerillunilu atortut orpimmit avaalaqiakuluumit sanaajullutik.

100%

Ingerlaavartumik

Plastikkimik atuinikinneruneq

Polaroil 2013-imi akuersissummik nutaamik aamma allamik peqalernikuuvoq; ISO 14001:2004 (maannakkut ISO 14001: 2015-inernisaasoq). Avatangiisimik mianerinnittumik aqutsinikkut avatangiisimut tunngasunik pingaarutilinnik KNI suliniuteqartarpoq, tassalu eqqagassalerineq aamma kemikaliat.

KILLIFFIK

Ingerlaavartumik

Polaroil ISO 14001-imik akuersissu‑ taateqarnera

UKIOQ

100%

Sinerissatsinni sumiiffigisatsinni tamani ukiumoortumik torersaaqataanissarput eqqagassanillu katersueqatigiinnissarput pingaartillutigu aaqqissuuttarparput.

Eqqagassallu qanoq suliarineqartarnissaannut Qassiarsuk aamma Kangaamiut siulliullutigit misileraavigaavut. Nunaqarfinni taakkunanni igitassat poorsuarnut angisoorsuarnut poortorneqartarput. Poorsuit igitassanik immerneqareeraangata eqqaavissuarmut tunniunneqartarput assartoqqinneqarnissaallu qulakkeerneqartarluni. Poorsuit qassit atorneqarsimanersut sapaatit akunneri tamaasa nalunaarsorneqartarput, suliniullu tamanna misilittagaqarfiginiarneqarpoq, taamalu ililluni sumiiffinni allani periuseq atorlugu iliiortoqartalernissaa anguniarneqarluni. Siunertarineqartoq tassaavoq eqqiluisaarnermi torersuutitsinermilu allatut isiginnittariaaseqartoqalernissaa, taamalu ilillutik pisiniarfiit tamarmik 2023-mi taamatut eqqagassanik suliaqartalernissaat anguniarneqarluni.

91%

2023

5%

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat


PEQQUSERLULLUNI ILUANAARNIARNERMUT AKIUINEQ Suliffeqarfiit allat assigalugit niuernermi ingerlatsinitsinni peqquserluttoqannginnissaani KNI aamma akisussaaffeqarpoq.

NALAANNERLUNNEQAATAASINNAASUT Peqquserluttoqartillugu suliffeqarfiup patajaannissaanut akornutaasinnaavoq. KNI suliffeqarfik angisuujuvoq, nunallu attaveqaatai atortulersuutaalu pissutigalugit pisiniarfivut imminnut ungaseqalutik inissisimapput. KNI-p nioqqutissani amerlanerpaat qallunaat noqqaasarfiisigut pisiarisarpai, nerisassaanngitsullu ilai Nunatsinniunngitsoq Danmarkimiunngitsorlu nunanili allani pisiarisarlugit. Nunarsuaq tamakkerlugu nalilersuinermi nalilerneqarpoq nunat ilaan­ni sulisutut inuttullu pisinnaatitaaffiit unioqqutinneqarsinnaasartut.

SULINIUTIT

Whistleblowerimik aaqqissuussineq

KNI-mi whistleblowerimik aaqqissuussakkut ilungersunartut nalunaarutigineqarsinnaapput, assersuutigalugu akiliilluni peqquserlutsitsineq, pinngitsaaliilluni akiliisitsinerit, aningaasanik paarisanik tillinneq, tillinniarneq, aningaaserinermi nalunaarusianik allanngortiterineq allanullu tunngasut. KNI-p whistleblower-aaqqissuussamut pitsan‑ ngorsaanissaminut ukkatarinninnerunissani aalajangiuppaa.

Suliffiup nammineerluni kukkunersiuisui

Ukioq 2022 nallertinnagu Whistleblowerimik aaqqissuussisimaneq suliffeqarfimmi tamarmi atuuttunngortinneqareersimassaaq ilisimatitsissutigineqareersimassallunilu, taamalu ililluni suliffeqarfimmi aningaasaqarnerup iluani ilungersunartunngorsinnaasut pissutsillu pinerlunniarnermik siunertallit pinaveersaartinneqassallutik.

Suliffiup nammineerluni kukkunersiuisuisa KNI-mi suliaqarfiit tamaasa alakkartarlugillu nakkutilliivigisarpai. Suliffiup nammineerluni kukkunersiuisui peqquserluttuliorsinnaanerit minnerpaamiititseqataaffigisarpaat, aqutsisunut nalunaarusiortarneq nukittorsaaqataaffigissallugu niuernermilu suleriutsit pitsanngorsaaqataaffigisarlugit.

UKIOQ

KILLIFFIK

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

2022 50%

Ukiut tamaasa

Suliffeqarfiup ukkatarinerulerniarpaa sulisut, pisisartut imaluunniit allat pinerluuteqarnerannik pissuteqartumik annaasaqaateqarnissap killilersimaarneqarnissaa. KNI-p sulliffeqarfiup iluani periutsit aammalu nakkutiginninnerit annertuumik samminerulissavai..

ANGUNIAGASSAT/ TAKUSSUTISSAT

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

50%

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

9


NOQQAASARFIIT Noqqaasarfiit akisussaassusilimmik aqunneqarnissaat nioqqutissarsiniartarnitsinni politikkitsinni tunngaviliivoq. Tamannalu isumaqarpoq inooqatigiinnermut, avatangiisimut pissuserissaarnermullu tunngatillugu noqqaasarfiit pissuserisaat ilanngullugit isummerfigisarivut.

NALAANNERLUNNEQAATAASINNAASUT Nunarsuaq tamakkerlugu nalilersuinermi nalilerneqarpoq nunat ilaanni sulisutut inuttullu pisinnaatitaaffiit unioqqutinneqarsinnaasartut. Taamaattumik suliffeqarfimmi akisussaassusilimmik ingerlatsilluarnermillu nalilersuutissat suliaraavut, taakkulu atorlugit nunarsuaq tamakkerlugu sulisutut inuttullu pisinnaatitaaffiit noqqaasarfiit eqquutsinneraat nalilersuisinnaalissaagut.

ANGUNIAGASSAT/ TAKUSSUTISSAT

SULINIUTIT

Nioqqutissarsiniartarnermut politikki

Nioqqutissarsiniartarnermi politikkeqarnitsigut nioqqutissani ikummatissanillu pilersuinermi qularnaarinninissamut pisussaaffipput eqquutsissavarput kiisalu Nunatsinni Namminersorlutik Oqartussanut isumaqatigiissut tunngavigalugu nunaateqarnermik nioqqutissiassat pisiarisassallutigit. Nammineq anguniagassatut siunniunnikuuarput, tamanut iluaqutaasussamik sapinngisamik akikinnerpaamik nioqqutissatsinnik sullissinissanillu pisiortortarnissamut periarfissaqarnissarput. Pisisartutta pisiniarfitsinni qularnaatsumik pissuserissaartumillu pisiniarsinnaanissaat qulakkeerusupparput. Taamaattumik noqqaasarfitta pitsaasuunissaat pissuserissaarfiunissaallu, uagutsinnut pingaaruteqaqaaq.

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

10

Nioqqutissarsiniartarnermi politikkitsigut qulakkeerniarparput nioqqutissanik aamma/imaluunniit kiffartuussinernik noqqaasarfimmut ataatsimut uteqqiattumik kr. 250.000,- sinnerlugit pisisaraanni illua-tungeriit tamarmik pisussaaffii pisinnaatitaaffiilu isumaqatigiissummi nassuiarneqarsimanissaat. Isumaqatigiissutit suliaqarfiup iluani tunngaviusumik malitassat eqquutsissavaat. Taamaattumik ingerlatsinermi ileqqorissaarnermut najoqqutassat siunissami pingaartillugit pissaagut aaqqissuusanillu ineriartortitsinikkut taamak isilluta qulakkiissagatsigu noqqaasarfinnut piumasarissavavut nunarsuaq tamakkerlugu ileqqorissaanermut najoqqutassat malinneqarnissaat, qulakkiissavarpullu suleqatitta pisinnaatitaaffitsik sulisutut ilisimaarissagaat.

UKIOQ

KILLIFFIK

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

2023 40%


INUIAQATIGIINNI SUMIFFINNI PEQATAANEQ

Nunatsinni tamarmi illoqarfinni nunaqarfinnilu ineriartortitsinermi KNI tapersersuisarpoq. Peqataanerpullu pisarpoq soqutigisaqaqatigiit suleqatigalutigit inuit inooqatigiinnermut tunngatillugu suliaannut akuusarnitsigut suleqataasarnitsigullu.

NALAANNERLUNNEQAATAASINNAASUT

KNI sumiiffinni tamani ippoq. Nunatsinni innuttaasut 2021-mi 56.000-it missaanni amerlassusillit annerusumik minnerusumilluunniit attuumassuteqarfigaavut. Taamaattumik nunaqarfinni illoqarfinnilu mikinerusuni ineriartorneq tapersersorniarlutigu suliaqarnissatsinnut immitsinnut pisussaaffilertarpugut, taamalu ililluta meeqqat inuusuttullu atugarissaarnissaat siuarsaaqataaffigalutigu. Inuiaqatigiit pitsaasumik peqqinnartumillu ineriartornissaannut peqataaniarluta ingerlattakkatsinni innuttaasut aamma peqataatittarpavut.

SULINIUTIT

Mamarisavut

KNI-p niuffatsitsisarneri KNI-mi niuernermik ingerlatsiviit assigiinngitsunik neqerooruteqarnerisigut ingerlanneqartarput, sutugassaqartarluni, aliikkusersuisoqartarluni pisisartunillu peqataaffigineqarsinnaasunik sammisassaqartitsisoqartarluni.

KNI-mi peqqinneruneq

Covid-19 peqqutaalluni 2020-mi niuffatsitsinerit aaqqissorneqarsinnaasimanngillat.

Sineriak tamakkerlugu ukioq naallugu peqqinnartunik sammisaqartitsisarneq ingerlattarparput. Sumiiffinni innuttaasut peqatigalugit Pilersusoq arpatitsisarpoq. Tamakku saniatigut sulisut sapaatip akunneranut arlaleriarlutik peqqinnartunik sammisaqartarput kiisalu ukiup ingerlanera kaajallallugu susoqassaneranik pilersaarusiortoqartarpoq.

KILLIFFIK

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

100%

ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

100%

Ingerlaavartumik

Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiata siunertaa tassaavoq Nunatsinni innuttaasut tassaassasut 2030-mi timiminnik aalatitsinerpaajusut. Nunatsinni 2018-imi innuttaasut akornanni misissuisoqarmat paasineqarpoq inersimasut akornanni 27 %-it pualavallaartuusut. Taamaattumik suliffeqarfittut Namminersorlutik Oqartussat pigisaattut Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiannut inuiaqatigiinni suleqataanissatsinnut pisussaaffeqarpugut.

2020 majimiit 2021 majimut Mamarisavut 35.279-riarluni iserfigineqarsimavoq, quppernerillu 150.273 atuarneqarsimallutik.

Ingerlaavartumik

Niuffatsitsinerit

Mamarisavut.gl pilersinneqarpoq peqqinnarnerusumik inuunissami KNI-p aamma suleqataasernera takutinniarlugu.

UKIOQ

Ingerlaavartumik

Nerisassiornermi ilitsersuutinik malitaqarluni nerisassiornissami akussat nunaqarfinni imaluunniit illoqarfinni mikinerusuni pisiassaajuaannarneq ajormata KNI Pilersuisoq 2018-imi aalajangerpoq nerisassiornissamut ilitsersuutinik isumassarsiorfissanik katersiniarluni. Nerisassiornermi akussat amigaatigineqartartut ilaatigut pisiniarfinni pigineqarneq ajorput imaluunniit akisuallaartarlutik.

ANGUNIAGASSAT/ TAKUSSUTISSAT

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

100%

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

11


ANGUNIAGASSAT/ TAKUSSUTISSAT

SULINIUTIT

Sumiiffinni Pilersuisup pisiniarfinni siunnersuisoqatigiivi Innuttaasut sumiiffimminni peqataatinneqarnissaat Pilersuisup pingaartitaraa. Pisisartullu peqataatinnerisigut sumiiffimminni Pilersuisup nioqqutissatut qiniataagassaataanut sunniuteqarnissaminnut periarfissinneqartarput.

UNICEFF KNI-llu suleqatigiinnerat

KNI A/S UNICEF aamma Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiiffiit Kattuffiata suleqatigiillutik suliniutaannut ’Meeqqat Kalaallit Nunaanni timersornissamut piginnaatitaaffii’-nut aningaasaliisussatut isumaqatigiissuteqarfigai.

Kajumissutsimik sulineq

Sisimiuni kiffartuussivimmi suleqatitta ilinniartut Tasiilameersut unnussiuaaqatigiinnermut nereqatigiinnertalimmut qaaqquaat. Sulisut suliffiup avataasigut kajumissutsimik sulineq ingerlataraat.

Pisiniarfinni siunnersuisoqatigiit Pilersuisorlu qaammatit pingasukkaarlugit ataatsimiittarput. Anguniagassaavoq Pilersuisup pisiniarfiini siunnersoqatigiinnik pilersitsioqarnissaa, taamalu iliornikkut anguniakkap angunissaa ajornannginnerulerni. Suliniut timersornerup silarsuaani meeqqat pitsaanerpaamik toqqissisimanartumillu atugassaqartinneqarnissaannik, meeqqat pisinnaatitaaffii aallaavigalugit, siunertaqarpoq, tamannalu iluaqutigalugu siunissami meeqqat timersornerulernissaat aalanerulernissaallu anguniarneqarpoq - timikkut tarnikkullu. Suliniut 2020-mi oktoberimi aallartippoq, taamatullu kajumissutsimik sulineq nalunaaquttap akunnerini akunnerit 69-ini ingerlanneqarpoq.

UKIOQ

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

KILLIFFIK

ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT

Ingerlaavartumik 33% ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT

Ingerlaavartumik

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

20% PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

Ingerlaavartumik

ILINNIAGAQARNEQ PITSAASOQ

100%

INUIT PISINNAATITAAFFII KNI-P nioqqutai nunarsuarmi assigiinngitsuni nioqqutissiarineqartarput, taamaattumik nunani aalajangersimasuni inuit pisinnaatitaaffiisa unioqqutillugit sulisoqarsinnaanera kiisalu nioqqutissioriaatsit isornaatillit atorneqaratarsinnaasarlutik. Uagut noqqaasarfitsinnut tunngatillugu akisussaaffeqarnerput atorlugu inuit pisinnaatitaaffiisa unioqqutinneqannginnissaat paasiniartuartarparput.

NALAANNERLUNNEQAATAASINNAASUT Nunatsinnut Danmarkimullu sanilliullugu nunani allani kulturit, inatsisit ileqqullu allaanerusarput, taamaattumik sumiluunniit kikkunnilluunniillu niueqateqartarnitsinni inuit pisinnaatitaaffiisa eqquutsinneqarnissaat qulakkiissallugu akisussaaffigaarput. Inuit pisinnaatitaaffii ataqqineqartussaapput, uagullu suliffeqarfittut akisussaassusilimmik pinissatsinnik takutitsisussaavugut. Ukioq naatsorsuiffiusoq 2020/21 tassaassaaq Ingerlatsinermi Ileqqorissaarnermut najoqqutassianik aaqqissuussaanerusumik sukumiinerusumillu suliaqarfissarput.

ANGUNIAGASSAT/ TAKUSSUTISSAT

SULINIUTIT

Noqqaasarfinnik akisussaassusilimmik aqutsineq

Noqqaasarfitsinni inuit pisinnaatitaaffiisa unioqqutinneqannginnissaat qulakkeerniarlugu noqqaasarfinnik akisussaassuseqartumik pingaarnersiuissaagut ineriartortitsissallutalu - tamatumunngalu noqqaasarfitta eqqortumik pissuserissaarnissaat avatangiisinillu mianerinninnissaat qulakkiissallutigu.

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

12

Noqqaasarfiit inuit sulisullu pisinnaatitaaffiinik, avatangiisimik mianerinninnissamik peqquserlunnermillu akiuiniarnermik suliniutinik suliffeqarfiit ataqqinninngitsut niueqatiginissaannut isumaqatigiissusiorfigineqannginnissaasa ukioq 2023 nallertinnagu misissuivigineqaqqaartarnissaat qulakkeerneqassaaq.

UKIOQ

KILLIFFIK

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

2023

20%


SULISOQARNERMUT TUNNGASUT

KNI Nunatsinni suliffeqarfiit annersaasa ilagivaat. Taamaattumik sulisutta allallu uagutsinnik suleqatiginnittut toqqissisimasumik sulisarnissaat qularnaassavarput – eqqortunik atortussaqartissallugit, sungiusartittassallugit ilisimasaqartissallugillu, taamaasillutik ajutooratik, ajunaarnermilluunniit nalaanneqaratik, sulisinnaaqqullugit. Ukioq manna suliffeqarfik sulisunut tunngatillugu sulianik annertuunik eqqagaaqqasimavoq. Suliffiup nuannersuunissaa sulisuttalu atugarissaarnissaat sulissutigaarput, sulisut suliartornissaminnut qilanaarnissaat kiisalu pisisartutta uagutsinni pisiniarnissaminnik kajungerinnissaat pilersissavarput. Sulisut ataasiakkaarlutik pisariaqartitaat suliffeqarfiullu atorfissaqartitai tunngavigalugit sulianut tunngatillugu inuttullu ineriartortoqarnissaa pitsaanerpaamik periarfissaqarfiunissaa qulakkiissavarput, taamatut periarfissiineq tamanut atuuppoq, arnaagaanni angutaagaanniluunniit, sumiuussuserlu apeqqutaatinnagu.

NALAANNERLUNNEQAATAASINNAASUT KNI sinerissami tamarmi 850-it missaanniittunik sulisoqarpoq. Sulisoq ajoquserpat tamanna sulisumut, kisiannili aamma suliffeqarfimmut, ajorlunilu akisusinnaavoq, taamaattumik sulinermi tarnikkut timikkullu ajoqusertoqaratarsinnaanera annikinnerpaatinniarlugu isumannaallisaanermik aaqqissuussinikuuvugut. Sulisuvut tassaapput isumalluutit pingaarnersaat. Sulisummi suliaqarnerisigut pitsaassuseq naammassisaqarsinnaassuserlu aatsaat pilersissinnaavarput. Taamaattumik siunissami pitsaanerpaat akornannut pisinnaaqqulluta sulisut pisariaqartitavut sulisoriniassallugit anguniartuarparput, tamannalu angussavarput sulisutsinnik ineriartortitsinitsigut ilinniartitsinitsigullu.

SULINIUTIT

KNI-p isumannaallisaanermik aaqqissuussinera

Suliffeqarfik peqqinnartoq isumannaatsorlu angusinnaavarput sulisut suliffeqarfimmi tamarmi sulisut sullivinni avatangiisit pillugit inatsimmik eqquutsitsiniarlutik iliuuseqartarpata. Isumannaallisaanermi aaqqissuussinikuuvugut tassaasunik Pingaarnertut Isumannaallisaanermut Peqqinnissamullu ataatsimiititaliaq, ingerlatsiviit tamarmik immikkut isumannaallisaanermi ataatsimiititaliaat kiisalu nunap immikkoortortaani assigiinngitsuni isumannaallisaanermik suliaqartut.

Polaroil ISO 9001-imik akuersissutaa‑ teqarnera

Ukiuni marlunni kingullerni agguaqatigiisillugu ukiumut aqqanileriarluni sulilluni ajutoornerit nalunaarutigineqarsimapput. Sulitilluni ajoqusertutut nalunaarutigineqartartut ukiup naatsorsuiffiusussap 2022-23-p naannginnerani affaannanngortinnissaat qulakkeerniarparput isumannaallisaanermi suliaqarnikkut aamma aaqqissuussinikkut kiisalu isumannaallisaanermi pitsaasumik periuseqartuarnikkut.

Polaroilip akuersissutaatini ISO 9001 (maannakkut ISO 9001:2015) 2011-mi pissarsiaraa. Akuersissutip atorneratigut suliffeqarfik paasiuminartunik nassuiarluakkanillu suleriutsinik, naleqartitanik, nakkutilliiuarnissamik nalilersuiuarnissamillu atuinissaanik peqartippaa, taamalu ililluni aqutsinissami tunngaviusunik sakkussaqartilluarlugu

UKIOQ

KILLIFFIK

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

2023 50%

Ingerlaavartumik

Akuersissut tassaavoq pitsaanerpaatitsinissaq anguniarlugu aqutsineq nunarsuarmi tamarmi ilisimaneqarluarluni atorneqartoq.

ANGUNIAGASSAT/ TAKUSSUTISSAT

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

ILLOQARFIIT INUIAQATIGIILLU ATAJUARSINNAASUT

100 %

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

13


ANGUNIAGASSAT/ TAKUSSUTISSAT

SULINIUTIT

Innimiilliortoqartarneranut politikki

Innimiilliortoqannginnissaa sulisuttalu innimiilliorfigineqarnissaat akiussallutigu suliffeqarfittut pisussaaffigaarput. Nutaamik innimiilliornermut politikkimik pilersitsisoqarpoq, tamannalu ukiumi aggersumi sulisunut tamanut ilisimatitsissutigineqariissalluni.

KNI-mi katerinneq

Sulisut naammagisimaarinninnerinik misissuineq

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

30%

Pitsaasumik aqutsinissaq ataqatigiissuserlu ineriartortinniarlugit atuutsilerniarlugillu KNI Suliassat Akisussaaffiillu atorlugu ineriartortitserusuppoq.

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

14

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

SULIAQ NAAMMAGINARTOQ KIISALU ANINGAASARSIORNIKKUT SIUARIARTORNEQ

0% Ukiuni kingullerni misissuisarnerit takutippaat sulisut suliffimmik assut naammagisimaarinnittut. Misissuinermi apeqquti arlallit akineqartussatut suliaapput, akissutinilu 1 tassaavoq naammagisimaarinninnginnermi akissutaasussat kiisalu 5 naammagisimaarinninneq qaffasinnerpaajuppat. Misissuisimanermit tigulaakkat: KNI A/S suliffigissallugu nuannersuuvoq 2014 – 4,10 (554-it akisimapput) 2016 – 4,43 (561-it akisimapput) 2018 – 4,52 (505-it akisimapput) 2020 – 4,47 (654-it aksimapput) sulisut naammagisimaarinninnerat ukiut tamaasa ingerlanneqartalissaaq Ennova suleqatigalugu.

Leadership Pipeline - Suliassat Akisussaaffiillu

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

2021

Ukiut tamaasa

KNI A/S 2014-imiilli sulisut naammagisimaarinninnerat pillugu ukiut allortarlugit misissuisalernikuuvoq. Sulisut naammagisimaarinninnerinik misissuinermi sulisut suliffimminnik qanoq naammagisimaarinnitsiginera kiisalu sulinermi atukkat ileqqullu sulisut qanoq misigineraat paasiniarneqartarpoq. Maannammut misissuisarnerit iluatsittutut taarneqarsinnaanngimmata, sulisut naammagisimaarinninnerinik allanik misissuisartussanik toqqaasoqarpoq, siunissamilu akulikinnerusunik misissuisarnissat ingerlanneqartalissallutik.

KNI-mi ukiumoortumik katerinnermi sulisut sinerissami tamaneersut peqataaffigisarpaat. Ukiumi naatsorsuiffiusumi 2020/21-imi KNI-mi Katerinneq Covid-19 pissutigalugu taamaatiinnarneqarpoq..

KILLIFFIK

Ukiut tamaasa

Imminnut ilisarilluarnerujumallutk katerittarput, katerinnerlu iluatsillugu isumasioqatigiittoqartarpoq, sammisaqartoqartarpoq arlaannullu nikeqatigiittoqartarluni. Sapaatip akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik katerinnermi sulisut ineriartornermik ilisimasanillu avitseqatigiinnermik misigisaqartarput ilikkagaqarlutillu.

KNI-mi sulisut pimmataagunik/qinngasaarneqartutut misigitinneqarunik imaluunniit innimiilliorfigitikkunik toqqissisimaffigisaminnut saaffiginnissinnaasariaqarput. Taamaattumik sulisut pissusilersuutinik akuersaarnanngitsunik nalaataqarunik toqqissisimallutik nalunaarutiginnissinnaaniassamata whistleblowerimik aaqqissuussinikuuvugut. Innimiilliornermut politikki suliniutillu allat ilanngullugit aaqqissuussaanermut atuutsinneqalissapput ukiumi naatsorsuiffiusumi 2021-22-mi.

UKIOQ

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

Suliniummi Suliassat Akisussaaffiillu-mi ersarinnerusumik aqutsinissaq paasisimasaqarfiginnissarlu anguniagaavoq, tassanilu immikkut sammineqarput suliassat akisussaaffiillu. Minnerunngitsumik Suliassat Akisussaaffiillu atorlugu suliffeqarfimmi ataasiinnanngitsumik ingerlatsiveqartumi aqutsinermi tunngavissanik pilersitsissutaassaaq.

PEQQINNISSAQ ATUGARISSAARNERLU

80%

ILINNIAGAQARNEQ PITSAASOQ

2021

70%


ANGUNIAGASSAT/ TAKUSSUTISSAT

UKIOQ

Siulersuisut: Arnat 44 %-iupput angutillu 56 %-iullutik. Pisortaaneq: KNI ataasiinnarmik pisortaaneqarpoq. Pisortaqatigiit: Arnat 30 %-iupput angutillu 70 %-iullutik. Pilersuisumi nunat immikkoortuini pisortat. Arnat 33 %-iupput angutillu 67 %-iullutik. Pilersuisup niuertui pisiniarfinnilu pisortat. Arnat 56 %-iupput angutillu 44 %-iullutik. Polaroilimi nunap immikkoortuini ikummatissaasivinni pisortat aamma ikummatissaasivinni pisortat: Tamarmik angutaapput.

Ukiut tamaasa

SULINIUTIT

Suiaassutsit akornanni naligiinneq

KNI-mi anguniagaraarput kikkunnut tamanut periarfissat assigiissasut. Suiaassutsit sapinngisamik naligiisitaarnissaat sulisut akornanni eqqumaffigaarput. KNI-p suiaassutsimut agguataarnerit suliffeqarfimmi ukiumut naatsorsortarpai, agguataarnerilu eqqartorlugit.

Taqqissuut

Pikkorissarnerit ilinniartitaanerillu ingerlanneqartartut ukiuni kingullerni amerligaluttuinnarput. Ukiuni naatsorsuiffiusumi kingullermi ingerlatat Covid-19 pissutigalugu ikileriaateqalaarput. Covid-19 pissutigalugu ingerlatat ikiligaluartut teknologi atorluarnikuuarput Teamsikkut naapittarnerit atorluarnikuullutigit, taamaattumik pikkorissarnerit nutaanik piginnaaneqalerfiusussat pilersaarusiorneqareersimasut amerlanersaat ingerlassinnaasimallutigit.

NALIGIISSITAANEQ

100%

Ukiut tamaasa

Taqqissuut tassaavoq KNI-p sulisunik piginnaanngorsaanermini aaqqissuussaa. Sulisut piginnaanerisa ineriartortinnissaat KNI-p annertuumik pingaartillugu ingerlataraa, taamaattumillu ukiup ingerlanerani sulisut arlalinnik pikkorissartinneqartarput ilinniartitaanermillu ingerlatsisinneqartarlutik.

KILLIFFIK

Naalagaaffiit Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaat

ILINNIAGAQARNEQ PITSAASOQ

80%

Taqqissuut Pikkorissarnerit / ilinniarnerit

17/18

18/19

19/20

20/21

1*Interne kurser

174

26

298

175

2*Eksterne kurser

135

172

136

159

3*Uddannelser

66

71

77

23

4*Lovpligtede kurser

120

125

64

99

1* PIKKORISSARNEQ SULIFFIUP NAMMINEQ INGERLATAA 2* PIKKORISSARNEQ AVATAANIT AAQQISSUISULERLUNI INGERLATAQ 3* ILINNIARNEQ 4* INATSISIT MALILLUGIT PIKKORISSARNEQ

CSR-imi nalunaarusiaq 2020-21

15