3 minute read
Nunarsuaq tamakkerlugu anguniagaq 4
Nunatsinni sumiiffippassuarni assigiinngitsutigut suliffeqarnitsigut najukkani angivallaanngitsuni inuinnaat pitsaasumik suliffeqarsinnaanerat ajornanngilaq - soorlu uattut ittunut. Suliffiup iluani ilinniartitaanerit pitsaasut siunnerfeqarluartumik ingerlanneqartut sulisunik anguniagaqartitsilluartarput, sulisullu taama ilillutik nunatsinni tamarmi suliffimminni qaffassariartorsinnaanerinik periarfissinneqarlutik. Taamatut periarfissiisoqarsimanera uannut ilaquttannullu pitsaasuuvoq – aamma nunatsinnut tamanna iluaqutaassasoq isumaqarpunga.
Advertisement
Henriette Josefsen
KNI-MI SULIFFIMMI QAFFAKKIARTORNEQ Allaffimmiutut aallartikkami nunap immikkoortuani pisortanngortoq
Henriette Josefsenimik ateqarpunga Alluitsup Paanilu peroriartorlunga. Inuunerma sivisunersaa Alluitsup Paamiormiuuvunga. 2018-imi Nanortalimmut nuuppunga. Nunaqarfigisannut, ilaquttannut, ikinngutinnut pinngortitatsinnullu assut qanillunga inuuvunga. Aappara ateqarpoq Benjamin, sisamannguanik meeraqarpugut illoqarfimmilu imaqarluartumik inuuneqarpugut.
Immaqa inuit ilai eqqarsassapput inuuneq tamaat sumiiffimmi ataatsimi inuusimagaanni taava unittoortoqarsimassasoq. Uanga taamatut isiginngilara. Uanga nammineerlunga nunatsinni kujataarmiuuvunga, taamaattumillu tamaani najugaqarniarlunga aalajangernikuuvunga. Aammali ineriartornissannik pikkorinnerulernissannillu assut pisariaqartitsivunga. Taamaattuaannarnikuugunarpunga. Tamanna aamma angajoqqaanni takusarpara.
Meeqqat atuarfianni atuareerama Qaqortumi NI-mi ilinniartooreerlunga HK allaffimmiutut 2004-mi naammassivunga. Ukiut siulliit pingasut Alluitsup Paani assigiinngitsunik suliffeqartarpunga, ilaatigut atuarfimmi timelæriusarlunga, aalisakkerivimmi sulisarlunga kommunnillu allaffiani allaffimmiuullunga. Piffissami tassani aamma ilaqutsiorpunga - taamaattumik uummatiga inuuneralu tassaniissimallutik. 2007-imi Pilersuisoq allaffimmiussarsiormat qinnuteqarama atorfinitsinneqarpunga. Atorfinikkama piffissaq siulleq suliassakka ulluinnarnilu nunaqarfimmi pisiniarfimmi sulineq ilinniaqqaarpakka. Kingorna suliassanik nutaanik misileerusuttalerama allaffimmiikkunnaarlunga pisiniarfimmut nuuppunga. Pisiniarfimmiuulerama atortussaarniarfimmi sulilerpunga kingornalu akisussaaffigilerlugu. Aatsaat tassa suliffik uannoortoq. Pisisartut naapittarnerat ikiorlugillu nuannareqaara, pisiniarfillu qanoq pitsaanerusunngortissinnaanerlutigu suleqatikkalu pilersaarusiortarnerput assut kajumigisarpara.
2017 – 2018-imi KNI-mi niuertunngorniarlunga ilinniarpunga, kingorna ilaquttakkalu Nanortalimmiunngorpugut ukiunilu sisamani pisiniarfimmi pisortaallunga. Nanortalimmi pisiniarfimmi pisortaatillunga KNI-mi aqutsisunngorniarnermi ilinniarpunga, ullumikkullu nunap immikkkoortuani nunatta kujataani pisiniarfiit pisortaaffigaakka.
Sulisut qanoq pitsaasumik pissuseqarnissaasa erseqqissarneratigut sulinermi avatangiiseq pineqarpoq.
3 meterit iluini tassaavoq Pilersuisumi sulisut sulinermillu misiliisut KNI-p naleqartitai tunngavigalugit pissusilersuutissaannut najoqqutassiaq. PISISARTUNIK QITIUTITSINEQ, SULEQATIGIINNEQ, AKISUSSAASSUSEQ AAMMA NUTAAMIK EQQARSARNEQ.
Sulisut pissusilersuutissaannut arfinilinnik sukumiisumik malitassaqartitsinikkut Pilersuisup sulisunut qanoq naatsorsuuteqarnerluni ersarissumik paasissutissiissutigaa. Pineqartumut atugassatut suliarineqarsimasoq KNI-mi suliffimmi misiliisunut tikilluaqqusinermi pinngitsoorani ilanngunneqartassaaq, naliliiuartarnissamullu ilaatittuannarneqarluni. 1. Atisakka assakkalu ipeqarneq ajorput.
2. Pisisartunik naapitaqaraangama isaatigut isigisarpara, qungujullugu ilassissavara.
4. Eqqagassanik pisiniarfiup iluani silataaniluunniit takuguma taava eqqaavimmut igissavakka.
5. Inissinnerloqqasut takugukkit taava inississavakka.
6. Isumassarsiatsialaqaruma pisortama tusarusussagaa nalunngilara.
KNI-mi aalajangersimasumik 70-it 90-illu akornanni ilinniartoqartarpugut, taamaattumik ilinniartorpassuaqartarpugut. Suliffitsinni ilinniartoqartarnerput ataatsimut isigalugu pitsaasuusoraara, tamannalumi kisitsisit aamma takutippaat. TNI-miit suliffinnik misiliisut (pisiniarfimmiunngorniat allaffimmiunngorniallu) taakkuusarput ajornartorsiuteqarfigisartakkavut, aamma taakkuupput suliffimmi misiliisuni amerlanerusunik misiliisorisartakkavut. Ilinniartuutivut naammassisartut 43 %-iupput, nunatsinni tamarmi naammassisartunit 45 %-iusunit appasinnerulaarluni. Ilinniartut naammassisartut taama ikitsigisut naammassisarnerat uagutsinnut ajornartorsiutaangaatsiartoq isumaqarpunga, tassami taamatut ilinniartuuteqarnermut nalunaaquttap akunnerpassuinik aningaasarpassuarnillu atuiffigisarpavut, tamannalumi nunatsinni tamarmi aamma ajornartorsiutaavoq.
KNI-mi suliffimmi misiliisunut siorna pingaarnertut akisussaasunngorpunga. Ilaatigut tamanna isumaqarpoq TNI-mi ilinniartunut tunngatillugu suliniutinik, sumiiffimmi sulinermik misiliivianni attaveqaatinut ilinniarfimmilu ilinniartitsisuinut ataqatigiissaarissasunga. Ilinniartut qaqugukkulluunniit attavigisinnaajuaannarpaannga, ilinniarfimminnullu atuagarsoriartorlutik ataatsimuuleraangata alakkartarpakka. Siorna ilinniarfinnut pingasoriarluta alakkaavugut - marloriarluta Qaqortumiippugut ataasiarlutalu Nuummiilluta. Ullut ataatsimoorfivut ilinniartumut namminermut, ilinniartooqatigiinnut soorunami aamma KNI-mut pingaaruteqartorujussuusarput. Ilinniartut takuneqarlutik tusaaneqarlutillu misigisarpaat kiisalu KNI-mi ataatsimuussutsimut tamatsinnut pingaaruteqarluinnartumut peqataanissaannut tikilluaqqujumasarpavut. Alakkaraangakkit ullut pingasut uanga aaqqissuuttakkannik katerittarpugut. Katerinnermi assigiinngitsut sammineqartarput soorlu paasissutissiinerit, saqqummiinerit, oqaloqatigiinnerit nuannisaqatigiinnerillu ingerlanneqartarlutik - siunertaavorlu iliinniartut imminnut tatiginerisa nukittorsarnissaat uagutsinnilu suliffimmi misiliinissaannut piareersarnissaat. Atuagarsoriartornerini attaveqatigiittarnerup ingerlaannarnissaa anguniarlugu Facebookikkut gruppeliornikuuvugut. Ilinniartunut KNI-mi sulisut 39-t attavigisartagaapput, taakkuli ilinniartut sulinermi misiliinermi nalaani ingerlalluarnissaat suliassaraat.
Ilinniartut naammassisartut amerlisassagutsigit - amerlisartariaqarpavummi - pitsaasumik ingerlattariikkavut suli ingerlannerussavavut torrallappallaarnerlu ajukkavut pitsanngorsarlutigit.
Suliffimmik misiliisut naammassisartut procentinngorlugit Gennemførte i procent Suliffiup avataani ilinniartuuffillit / Eksterne uddannelser / praktikanter sulinermik misiliisut
70% 43%
AU
TNI
Interne uddannelser
100%
Købmandsuddannelse
93% 78%
TNI-mi ilinniartut akissarsiaat, ukiut sisamat
Imatut pitsanngorsaaniarpugut:
Katerinneq
Nuummi Qaqortumilu ilisarititsinermik ingerlataqarluni ullut marluk katerinnerit. KNI-mi sulisut pingasut ingerlatsisuusarput. Siunertaavoq tusarnaarnissaq, paasissutissiinissaq piareersartitsinissarlu. Ilinniartunngortussat ilinniakkaminnut suliffimmilu misiliinerminni qanoq naatsorsuuteqarnersut paaserusupparput. KNI pillugu, suna suliassarineripput inuiaqatigiinnilu akisussaaqataanerput sukumiisumik ilisimasaqarfigissavaat - attaveqaqatigiinnerlu soqutiginarlunilu peqataatitsiffiussaaq. Ilinniartut KNI-mi naleqartinneqarlutik tikilluaqqusaallutillu misiginissaat ilinniartunut paatsuugassaanngitsumik ersarissarneqassaaq.
Inuit attaveqaqatigiittarfii
TNI-mi ilinniartut peqatigalutigit pissuserissumik pinissaq imassaqartitsinerlu aqqutissiuuttarparput, tamannalu ilaatigut Facebookkimi gruppeqartitsinitsigut ingerlallutigu. Taamatut attaveqaqatigiittarnermi sunik naatsorsuuteqarnerat, ernummataat takorluugaallu tunngavigisarpavut. Taamatut attaveqatigiissinnaanermut periarfissaq assut pingaaruteqarpoq, taamaattumik Facebookkimi grupperput paasissutissiiviusassaaq, aliikkutassaqartitsilluni kinaassutsimillu ersersitsiviussalluni. Oqaloqatigiinneruffiussaaq, ilanngunneqartullu ilinniartuunermut tunngasut piukkunnarluartut siammarteqattaarneqartassallutik. Ikkussat nuannersuusassapput unammisitsinertaqartassallutillu.
Attavigisartakkat
Ilinniartut attavigisartagaasa suliassaannut pingaarutilimmut pitsaanerusumik piareersartassavavut. Attavigisartakkat qaammatit pingasukkaarlugit siunissami teamsikkut ataatsimeeqatigineqartalissapput, ataatsimiinnermilu tassani suliffimmi misiliisut qanoq inissisimanersut sulianullu tunngasut oqaluuserineqartassapput. Sulinermi misiliisoqarneq pillugu ilitsersuummik quppersagaateqarpugut, ilinniartulli attavigisartakkallu isummersuinerat naapertorlugu nutartigassaalluni.
Siunertat
Ukioq manna TNI-mi ilinniartut nutaat aallartittussat ukiut sisamat qaangiuppata ilinniakkaminnik naammassinnittussaapput, affaasalu ilinniakkatik naammassissavaat.
Gennemførte i procent
Eksterne uddannelser / praktikanter
70%
AU TNI43% Naammassinnittartut procentinngorlugit:
100% 93% 78%
Købmandsuddannelse Niuertunngorniarnermi Lederuddannelse Aqutsisunngorniarnermi Tankforvalteruddannelse Ikummatissaasivilerisunngorniarnermi
