Page 1

BEACH VEGETABLE GARDEN

VEGETABLE GARDEN

JETTY

PARK

GREENHOUSE

SPORTS PARK

JETTY BRIDGE

JETTY

VEGETABLE GARDEN KINDERGARTEN

City of Mikkeli Section B-B 1:2000

GREENHOUSE


sisällys 1. KILPAILUN JÄRJESTÄMINEN ............... 4

4.3. YLEMPI KESKILUOKKA .................. 50

4.5. ALALUOKKA....................................... 85

1.1. Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus ..................................................................4 1.2. Osanotto-oikeus .......................................................4 1.3. Palkintolautakunta ja asiantuntijat....................4 1.4. Kilpailuohjelman hyväksyminen, kilpailun säännöt ........................................................................4 1.5. Kilpailun asiakirjat ja kysymykset .....................4 1.6. Kilpailun vaiheet ja aikataulu ...............................5 1.7. Saapuneet ehdotukset ..........................................5

Big Baang 3367 ........................................................ 51 carving Wood and Water 2012 ......................................................... 52 city and Nature 1211 ............................................ 52 cMU 2949 ................................................................... 52 Au Naturel 3039 ....................................................... 53 Garden 7867 ............................................................... 54 Earth 0101 ................................................................. 54 FWLSRD 2012 ........................................................... 54 Helmee 2048 .............................................................. 54 Ilotulitus 6389 ........................................................... 55 Kotisatama 0812....................................................... 55 Mejp 0156.................................................................... 55 Michel Engel 2203 ................................................... 55 Mikkelife 2030 ........................................................... 56 Nexsus 2012 .............................................................. 57 Pienpyssäykset 8888.............................................. 58 Platform 0006 ............................................................ 59 Riva Verde 1838........................................................ 60 Salamander 1514 ..................................................... 61 Supernode 2020 ....................................................... 62 Swan 5010 .................................................................. 63 Takaisin rannoille 2050 .......................................... 64 The Blue Miles 4818 ............................................... 65 The Green Track 2013 ............................................ 65 Täytyy mennä läpi 0000 ........................................ 66 Vercors 1980 .............................................................. 67 Waterspan 8045 ....................................................... 68 Wetlands 7476........................................................... 69

A1 0001 ...................................................................... 86 Ahsirt 1987 ................................................................. 86 Anexa1 0012.............................................................. 86 Ayo 7760 ...................................................................... 86 Bird 1901 ..................................................................... 86 calypso 1358.............................................................. 87 cMNR 1102 ................................................................. 87 Eco Base 0701 ........................................................... 87 ENN 7319 .................................................................... 87 Farm 1012 ................................................................... 88 Floating Gardens 2703 ........................................... 88 Forward 2015 ............................................................. 88 Laituritanssit 1118 .................................................. 88 Mikkeeeli Teleeefonno 0000 .................................................... 89 Nur 0314 ...................................................................... 89 Ok 2863 ........................................................................ 89 On The Waterfront 1954 ....................................... 90 Passrite 0001 ............................................................. 90 Pseudonym 0852...................................................... 90 Pseudonym 1632...................................................... 91 Pseudonym 8008...................................................... 91 Pthoma 8283.............................................................. 91 RDNM 1712 ................................................................. 92 SKSG 1111................................................................... 92 Smart Harbour city 1001....................................... 92 Tangentti 8228.......................................................... 93 Tuntu 0123 ................................................................. 93 Urban Shoreline 0015 ............................................. 93 Usan 1610 ................................................................... 94 Vihreä satama 4321 ................................................ 94 Ina 2801 ....................................................................... 94 Where The Patient Landscape Meets The Inverted Icon 6667 ............................ 95 Zephyr 0400 ............................................................... 95

2. KILPAILUTEHTÄVÄ ................................. 6 2.1. Kilpailun taustaa ja lähtökohtia...........................6 2.2. Kilpailualue .................................................................6 2.3. Tavoitteet ....................................................................6 2.4. Kilpailun teemat ja suunnitteluohjeet ..............................................................7 2.5. Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet ..................................................7

3. KILPAILUN YLEISARVIOINTIA ........... 8 3.1. Yleistä ...........................................................................8 3.2. Kaupunkirakenne ja kokonaisnäkemys ......................................................9 3.3. Ekologinen konsepti ja energiatehokkuus .................................................. 10 3.4. Rantojen käsittely ja satamat ........................... 11 3.5. Viher- ja maisemarakenne ................................. 11 3.6. Liikenne ja pysäköinti ........................................... 12 3.7. Palvelut ja työpaikat ............................................. 12 3.8. Matkailu ja tiedekeskus ....................................... 13 3.9. Kaavataloudelliset asiat ..................................... 13 3.10. Muiden asiantuntijoiden arviot...................... 13 3.11. Yleisöpalaute ....................................................... 13

4. EHDOTUSTEN ARVIOINTI................. 15 4.1. PALKINTOLUOKKA .......................... 15 Hippodamus 0000 .................................................... 16 Neljä vuodenaikaa 0004 ........................................ 20 Resilient Mikkeli 2030 ............................................ 24 Round Here 5309 ..................................................... 28 Vesireittejä 1001 ...................................................... 32

4.2. YLÄLUOKKA ....................................... 36 5 0100........................................................................... 37 Aaltopituudella 7534 .............................................. 38 Boulevard Saint Michel 1001 ............................... 39 cityscape Waterspace 3579 ................................. 40 Delta 9736................................................................... 41 Gulf 5251 ..................................................................... 42 Kameleontti 8068 .................................................... 43 Landscaping 1873 .................................................... 44 Linking Park 0013 .................................................... 45 Norppasatama 1010 ................................................ 46 Ohoi 0001 .................................................................... 47 Saimaanrannan laulu 1712 .................................. 48 Tango 2012 ................................................................. 49

4.4. ALEMPI KESKILUOKKA .................. 70 Angelus 1838 ............................................................. 71 Aqualirious 4316....................................................... 71 Bobopo 2020 .............................................................. 71 Bonjour Koivu 1704 ................................................. 72 converge 4502 .......................................................... 72 Dearg 1311 ................................................................. 72 Dsvokr 8183 ............................................................... 72 Dynsh 5689 ............................................................... 73 Savilahti Baywalk 2020.......................................... 74 Eco Battery 1977 ...................................................... 75 Ecourbanity 7787 .................................................... 75 Flou 0001..................................................................... 75 Harvoin tarjolla 8068 .............................................. 76 Hhhhsak 8888............................................................ 76 Kippari 2727 .............................................................. 76 Living water 9000 .................................................... 77 Look at the Lake 8492............................................ 77 Lumpeenkukat 2173 ............................................... 77 Myö 6086 .................................................................... 78 Nonimby 2288 ........................................................... 78 Nylohkli 8184 ............................................................. 79 Puzzle 3030 ............................................................... 79 Quays 0000 ................................................................. 80 Rauhallinen aalto 1701 ......................................... 81 Rantaraitilla 2022..................................................... 82 Vihreäreuna 2050 ................................................... 83 Tänne 2468 ................................................................. 84 Vesi tulipalo 7222 ................................................... 84

5. KILPAILUN RATKAISU ....................... 96 5.1. Ehdotusten luokkiin jako ..................................... 96 5.2. Kilpailun palkintoratkaisu ................................... 96 5.3. Palkintolautakunnan suositus ja jatkosuunnitteluohjeet ....................................... 96 5.4. Nimikuorten avaus ............................................... 97 5.5. Arvostelupöytäkirjan varmennus ................... 98

KILPAILUEHDOTUSTENPÄÄSTÖANALYYSI .................................... 99


index 1.ORGANISATION OF THE COMPETITION ����������������������������� 4 1.1. Organiser, nature and purpose of competition �����������������������������������������4 1.2. Right to enter ������������������������������������������������������������4 1.3. Jury and experts �������������������������������������������������������4 1.4. Approval of the competition brief, competition rules �����������������������������������������������������4 1.5. Competition documents and questions ������������������������������������������������������������4 1.6. Competition stages and schedule����������������������5 1.7. Proposals received ��������������������������������������������������5

2. COMPETITION TASK������������������������������ 6 2.1. Background and points of departure����������������6 2.2. Competition area ������������������������������������������������������6 2.3. Aims �������������������������������������������������������������������������������6 2.4. Themes and design guidelines����������������������������7 2.5. Evaluation of entries ����������������������������������������������7

3. GENERAL EVALUATION OF THE COMPETITION ����������������������������� 8 3.1. General �������������������������������������������������������������������������8 3.2. Urban structure and overall vision���������������������9 3.3. Ecological concept and energy efficiency��������������������������������������������������� 10 3.4. Shoreline and harbours���������������������������������������� 11 3.5. Green and landscape structures ��������������������� 11 3.6. Traffic and parking ����������������������������������������������� 12 3.7. Services and jobs��������������������������������������������������� 12 3.8. Tourism and the Science Centre���������������������� 13 3.9. Land use economics ��������������������������������������������� 13 3.10. Other expert opinions �������������������������������������� 13 3.11. Public feedback ��������������������������������������������������� 13

4. EVALUATION OF PROPOSALS��������� 15 4.1. Prize-winners����������������������� 15 Hippodamus 0000���������������������������������������������������� 16 Neljä vuodenaikaa 0004���������������������������������������� 20 Resilient Mikkeli 2030�������������������������������������������� 24 Round Here 5309����������������������������������������������������� 28 Vesireittejä 1001������������������������������������������������������ 32

4.2 Class 1������������������������������������������������ 36 5 0100��������������������������������������������������������������������������� 37 Aaltopituudella 7534���������������������������������������������� 38 Boulevard Saint Michel 1001������������������������������� 39 Cityscape Waterspace 3579��������������������������������� 40 Delta 9736������������������������������������������������������������������ 41 Gulf 5251��������������������������������������������������������������������� 42 Kameleontti 8068���������������������������������������������������� 43 Landscaping 1873���������������������������������������������������� 44 Linking Park 0013���������������������������������������������������� 45 Norppasatama 1010������������������������������������������������ 46 Ohoi 0001�������������������������������������������������������������������� 47 Saimaanrannan laulu 1712 ���������������������������������� 48 Tango 2012����������������������������������������������������������������� 49

4.3. Class 2 a���������������������������������� 50

4.5 Class 3�������������������������������������� 85

Big Baang 3367 ������������������������������������������������������� 51 Carving Wood and Water 2012��������������������������������������������������������� 52 City and Nature 1211 �������������������������������������������� 52 CMU 2949 ������������������������������������������������������������������� 52 Au Naturel 3039 ������������������������������������������������������ 53 Garden 7867��������������������������������������������������������������� 54 Earth 0101 ����������������������������������������������������������������� 54 FWLSRD 2012 ����������������������������������������������������������� 54 Helmee 2048�������������������������������������������������������������� 54 Ilotulitus 6389����������������������������������������������������������� 55 Kotisatama 0812������������������������������������������������������ 55 Mejp 0156�������������������������������������������������������������������� 55 Michel Engel 2203 �������������������������������������������������� 55 Mikkelife 2030����������������������������������������������������������� 56 Nexsus 2012�������������������������������������������������������������� 57 Pienpyssäykset 8888��������������������������������������������� 58 Platform 0006������������������������������������������������������������ 59 Riva Verde 1838������������������������������������������������������� 60 Salamander 1514����������������������������������������������������� 61 Supernode 2020������������������������������������������������������� 62 Swan 5010������������������������������������������������������������������ 63 Takaisin rannoille 2050������������������������������������������ 64 The Blue Miles 4818����������������������������������������������� 65 The Green Track 2013�������������������������������������������� 65 Täytyy mennä läpi 0000���������������������������������������� 66 Vercors 1980�������������������������������������������������������������� 67 Waterspan 8045 ������������������������������������������������������ 68 Wetlands 7476����������������������������������������������������������� 69

A1 0001 ���������������������������������������������������������������������� 86 Ahsirt 1987����������������������������������������������������������������� 86 Anexa1 0012�������������������������������������������������������������� 86 Ayo 7760���������������������������������������������������������������������� 86 Bird 1901��������������������������������������������������������������������� 86 Calypso 1358������������������������������������������������������������� 87 CMNR 1102����������������������������������������������������������������� 87 Eco Base 0701����������������������������������������������������������� 87 ENN 7319�������������������������������������������������������������������� 87 Farm 1012������������������������������������������������������������������� 88 Floating Gardens 2703������������������������������������������� 88 Forward 2015������������������������������������������������������������� 88 Laituritanssit 1118�������������������������������������������������� 88 Mikkeeeli Teleeefonno 0000���������������������������������������������������� 89 Nur 0314���������������������������������������������������������������������� 89 Ok 2863������������������������������������������������������������������������ 89 On The Waterfront 1954��������������������������������������� 90 Passrite 0001������������������������������������������������������������� 90 Pseudonym 0852����������������������������������������������������� 90 Pseudonym 1632����������������������������������������������������� 91 Pseudonym 8008����������������������������������������������������� 91 Pthoma 8283������������������������������������������������������������� 91 RDNM 1712����������������������������������������������������������������� 92 SKSG 1111������������������������������������������������������������������� 92 Smart Harbour City 1001�������������������������������������� 92 Tangentti 8228���������������������������������������������������������� 93 Tuntu 0123����������������������������������������������������������������� 93 Urban Shoreline 0015��������������������������������������������� 93 Usan 1610������������������������������������������������������������������� 94 Vihreä satama 4321������������������������������������������������ 94 Ina 2801����������������������������������������������������������������������� 94 Where The Patient Landscape Meets The Inverted Icon 6667���������������������������� 95 Zephyr 0400��������������������������������������������������������������� 95

4.4. Class 2 b���������������������������������� 70 Angelus 1838������������������������������������������������������������� 71 Aqualirious 4316������������������������������������������������������� 71 Bobopo 2020�������������������������������������������������������������� 71 Bonjour Koivu 1704������������������������������������������������� 72 Converge 4502���������������������������������������������������������� 72 Dearg 1311����������������������������������������������������������������� 72 Dsvokr 8183��������������������������������������������������������������� 72 Dynsh 5689 ��������������������������������������������������������������� 73 Savilahti Baywalk 2020����������������������������������������� 74 Eco Battery 1977������������������������������������������������������ 75 Ecourbanity 7787 ���������������������������������������������������� 75 Flou 0001�������������������������������������������������������������������� 75 Harvoin tarjolla 8068���������������������������������������������� 76 Hhhhsak 8888����������������������������������������������������������� 76 Kippari 2727 �������������������������������������������������������������� 76 Living water 9000���������������������������������������������������� 77 Look at the Lake 8492�������������������������������������������� 77 Lumpeenkukat 2173����������������������������������������������� 77 Myö 6086 �������������������������������������������������������������������� 78 Nonimby 2288����������������������������������������������������������� 78 Nylohkli 8184������������������������������������������������������������� 79 Puzzle 3030 ��������������������������������������������������������������� 79 Quays 0000����������������������������������������������������������������� 80 Rauhallinen aalto 1701 ����������������������������������������� 81 Rantaraitilla 2022����������������������������������������������������� 82 Vihreäreuna 2050 ��������������������������������������������������� 83 Tänne 2468����������������������������������������������������������������� 84 Vesi tulipalo 7222 ��������������������������������������������������� 84

5. RESULTS OF THE COMPETITION �������������������������� 96 5.1. Division of the proposals into classes������������������������������������������������������������������������ 96 5.2. Awards������������������������������������������������������������������������ 96 5.3. Jury’s recommendations and i nstructions for continued planning ��������������� 96 5.4. Opening the named envelopes������������������������ 97 5.5. Signing of jury’s report ��������������������������������������� 98

COMPETITION ENTRY EMISSIONS ANALYSIS����������������������������� 99


1. KILPAILUN JÄRJESTÄMINEN 1.1. Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus Mikkelin kaupunki järjesti kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun vuosina 2012–2013. Kilpailun tarkoituksena oli tiivistää Mikkelin kaupunkirakennetta suunnittelemalla uusi ekologisen rakentamisen mallialue ydinkeskustan jatkeeksi Saimaan rannalle. Tavoitteena oli luoda Mikkelin kaupungille uutta Saimaan rantakaupungin imagoa/ brändiä toteuttaen samalla kaupungin strategista tavoitetta ”Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla”.

1.2. Osanotto-oikeus Kilpailu oli avoin kaikille Suomen ja ulkomaiden kansalaisille ammattitaustasta riippumatta.

1.3. Palkintolautakunta ja asiantuntijat Kilpailun järjestettiin yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n kanssa kansainvälisenä, yleisenä kaksivaiheisena arkkitehtuurikilpailuna. Palkintolautakuntaan kuuluivat kilpailun järjestäjän nimeäminä: Kaupunginjohtaja Kimmo Mikander Tekninen johtaja Jouni Riihelä Kaupunginvaltuutettu Arto Seppälä Kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen Professori Eero Paloheimo sekä Suomen Arkkitehtiliiton nimeäminä puolueettomina ammattijäseninä: arkkitehti SAFA Timo Hintsanen arkkitehti SAFA Kristina Karlsson Palkintolautakunnan sihteerinä toimi kaavoittaja Heikki Manninen. Asiantuntijoina kuultiin liikenneinsinööri Liisa Heikkistä ja suunnitteluinsinööri Antero Cederströmiä.

1.4. Kilpailuohjelman hyväksyminen, kilpailun säännöt Kilpailuohjelma liitteineen on järjestäjän, palkintolautakunnan ja Suomen Arkkitehtiliiton kilpailutoimikunnan hyväksymä. Kilpailussa noudatettiin SAFAn kilpailusääntöjä (www.safa.fi) sekä Architects Council of Europe ACEn arkkitehtikilpailuihin liittyvää suositusta (www.acecae.org).

1.5. Kilpailun asiakirjat ja kysymykset Kilpailuohjelma oli ladattavissa kilpailun virallisten nettisivujen kautta osoitteessa www.satamalahti.fi sekä saatavilla SAFA:n toimistosta sekä Mikkelin kaupungin kirjaamosta. Kilpailukysymysten viimeinen jättöpäivä oli 3.8.2012. Kilpailukysymysten vastaukset julkaistiin kilpailun nettisivuilla syyskuussa 2012.

4

1.ORGANISATION OF THE COMPETITION 1.1. Organiser, nature and purpose of competition The City of Mikkeli organised a two-stage architecture competition in 2012–2013. The purpose of the competition was to increase the density of Mikkeli’s city structure by designing a new model area for green construction, extending the city centre to the Lake Saimaa shoreline. The aim was to create a new image/brand of Mikkeli as a city on the shore of Lake Saimaa, fulfilling the city’s strategic aim of being a “Growth centre for modern services on the shore of Lake Saimaa”.

1.2. Right to enter The competition was open to all Finnish and foreign nationals irrespective of professional background.

1.3. Jury and experts The competition was organised by the City of Mikkeli in partnership with the Finnish Association of Architects, SAFA, as an international, two-stage architecture competition. The jury comprised the following people appointed by the competition organiser: Mayor Kimmo Mikander Technical manager Jouni Riihelä City council represensative Arto Seppälä Head of City Planning Ilkka Tarkkanen Professor Eero Paloheimo and independent professional members appointed by the Finnish Association of Architects: Timo Hintsanen, architect SAFA Kristina Karlsson, architect SAFA Planner Heikki Manninen was the secretary of the jury. Traffic engineer Liisa Heikkinen and planning engineer Antero Cederström were consulted as experts.

1.4. Approval of the competition brief, competition rules The competition brief with its annexes was approved by the organiser, the jury and the Finnish Association of Architects, SAFA. The competition was run under SAFA’s competition rules (www.safa.fi) and the recommendations of the Architects’ Council of Europe, ACE for architecture competitions (www.ace-cae.org).

1.5. Competition documents and questions The competition brief could be downloaded from the competition’s official website www.satamalahti.fi and was available from SAFA’s office and the City of Mikkeli. The deadline for submitting questions regarding the competition was 3 August 2012. Answers to questions were published on the competition website in September 2012.


1.6. Kilpailun vaiheet ja aikataulu

1.6. Competition stages and schedule

Kilpailun ensimmäinen vaihe alkoi 22.5.2012, samanaikaisesti kilpailuohjelma ja liiteasiakirjat olivat saatavilla kilpailun verkkosivuilla ja kaupungin kirjaamosta sekä Suomen Arkkitehtiliitosta. Kilpailukielet olivat suomi ja englanti joista englanninkielinen versio oli määräävä. Kilpailuseminaari järjestettiin Mikkelin kaupungin valtuustosalissa 15.6.2012. Kilpailun I vaihe päättyi 1.10.2012. Kilpailijoilla oli mahdollisuus jättää kysymyksiä joihin vastattiin 3.8.2012 mennessä kilpailun verkkosivuilla.

Phase I of the competition began on 22 May 2012 when the competition brief and associated documents were simultaneously made available on the competition website, and from the City of Mikkeli and SAFA. The languages of the competition were Finnish and English, where the English version took precedence. A competition seminar was held at Mikkeli City Hall on 15 June 2012. Phase I of the competition ended on 1 October 2012. Entrants had an opportunity to submit questions, which were answered by 3 August 2012 on the competition website.

Palkintolautakunta kokoontui kolmena päivänä kilpailun I vaiheen jälkeen (18-17.10.2012 ja 1.11.2012) valitsemaan ehdotukset II-vaiheeseen. Kilpailun toinen vaihe alkoi 19.11.2012 ja päättyi 31.1.2013. Kaupunki teetti pienoismallit ehdotuksista helmikuussa 2013. Kilpailijoilla oli mahdollisuus kommentoida malleja rakentamisvaiheessa toimitettujen valokuvien perusteella. Kilpailun toisen vaiheen arviointi suoritettiin helmi-maaliskuun aikana 2013. Arvostelupöytäkirjan taitto ja kääntäminen englanniksi tehtiin maaliskuussa ja tulosten julkaisutilaisuus pidettiin Mikkelin kaupunginhallituksen huoneessa 25.4.2013.

1.7. Saapuneet ehdotukset Määräaikaan mennessä saapui 107 ehdotusta, kaikki ehdotukset hyväksyttiin kilpailuun.

The jury met on three days after the end of Phase I of the competition (17–18 October 2012 and 1 November 2012) to select a shortlist of proposals for Phase II. Phase II of the competition began on 19 November 2012 and ended on 31 January 2013. The City had scale models of the proposals made in February 2013. Entrants had an opportunity to comment on the models on the basis of photographs submitted during the construction stage. Judging of the second phase of the competition was carried out in February – March 2013. The jury’s report was prepared and translated into English in March and the results were announced at an event hosted by Mikkeli City Council on 25.4.2013.

1.7. Proposals received 107 proposals were received by the deadline, all of which were approved for entry into the competition.

5


2. KILPAILUTEHTÄVÄ

2. COMPETITION TASK

2.1. Kilpailun taustaa ja lähtökohtia

2.1. Background and points of departure

Etelä-Savon keskuskaupunki Mikkeli on lähes 80 000 asukkaan vireä kaupunkiseutukeskus ja merkittävä hallinnollinen keskus Saimaan rannalla. Vuonna 1838 perustetussa, kauppa- ja koulukaupunkina tunnetussa Mikkelissä toimivat mm. Maavoimien esikunta, Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli sekä valtion aluehallinnon yksiköitä. Mikkelin kaupunki on strategiassaan asettanut tavoitteekseen olla modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Kaupunki on ottanut käyttäjälähtöisyyden ja sosiaalisen median hyödyntämisentoimintansa ohjenuoriksi.

The central city of South Savo, Mikkeli has a population of almost 80,000 and is a an active centre for the urban region and an important administrative centre on the shore of Lake Saimaa. Founded in 1838 and known as a commercial centre and for its education provision, Mikkeli is home to the Finnish Defence Forces, the Cathedral Chapter of the Diocese of Mikkeli and units in the state’s regional administration. The City of Mikkeli has set itself the strategic goal of being a modern growth centre for services on the shore of Lake Saimaa. The city has adopted proximity to its user base and the use of social media as the guiding elements in its operations.

2.2. Kilpailualue

2.2. Competition area

Satamalahden kilpailualue rajautuu Savonrataan lännessä, Kenkäveron perinnepappilaan etelässä, Tenholankatuun pohjoisessa, Saksalan asuinalueeseen ja Tuppuralankatuun idässä. Savilahden pohjukassa on 1980-luvulla toteutettu Saksalan asuinalue, jonka kerrostalovaltainen arkkitehtuuri on yhtenäistä ja sille on leimallista punatiilen käyttö. Kilpailualueen koko on n. 93 ha vesialueet mukaan lukien. Kilpailualueeseen kuuluu myös jätevedenpuhdistamon tontti joka sijaitsee Saimaan rannalla VT 5 eteläpuolella. Puhdistamo siirtyy Metsä-Sairilaan vuonna 2017 ja vapautuva alue osoitetaan muuhun hyötykäyttöön

2.3. Tavoitteet Satamalahden kilpailun tavoite on vahvistaa Mikkelin Saimaan rantakaupunki identiteettiä ja toimia samalla lähtölaukauksena Saimaan rantarakentamisen kehittämiselle ekologisella tavalla.

The competition area, Satamalahti, is bordered by the Savonrata railway line to the west, the heritage vicarage of Kenkävero to the south, the street Tenholankatu to the north, and the Saksala residential area and the street Tuppuralankatu to the east. In the 1980s the Saksala residential area was built at the end of Savilahti bay, whose architecture, dominated by apartment blocks is homogenous and characterised by the use of red brick. The size of the competition area is approximately 93 ha, including the water area. The competition area also includes the site of the waste water treatment plant (“the Puhdistamo area”) which is located on the shore of Lake Saimaa to the south of the VT 5 main road. The treatment plant will be transferred to Metsä-Sairila in 2017 and the area vacated is earmarked for other uses

2.3. Aims

Keskustan vahvaa kehittämistä jatketaan laajentamalla sitä Satamalahden suuntaan ja keskittämällä kerrostalorakentaminen keskustan alueelle seuraaviksi vuosikymmeniksi.

The aim of the Satamalahti competition is to strengthen Mikkeli’s identity as a city on the shores of Lake Saimaa and to simultaneously kick-start green development of the Saimaa shoreline.

Kilpailualueen rajaus (tumma viiva) • suojeltavat rakennukset (punaisella) • mahdollisesti suojeltavat (oransilla) • Tiedekeskuksen paikka (violetilla)

6

Competition area (dark boundary) • Protected buildings (in red) • Protection status possible (in orange) • Science Centre area (in pink)

The strong development of the city centre will be continued by extending it in the direction of Satamalahti and by concentrating on building all multi-storey buildings in the city centre area in the next decades.


2.4. Kilpailun teemat ja suunnitteluohjeet Kilpailun asiakirjat tuli laatia englanniksi tai suomeksi. Kilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotukset esitettiin A1 plansseilla jotka kiinnitettiin jäykälle alustalle. Plansseilla tuli esittää seuraavat asiat: • Kilpailualueen yleissuunnitelma 1:2 000 mittakaavassa • Yleissuunnitelma upotettuna viistoilmakuvaan • Rakeisuus 1:4 000 • Alueleikkaukset 1:2 000 • Perspektiivikuvia ja muuta aineistoa • Ekologinen konsepti Ehdotuksesta tuli laatia A3 vihko pystykoossa joka piti sisällään selostuksen ja kilpailuplanssit pienennettynä A3- kokoon. Selostuksessa tuli esittää seuraavat asiat: • Yleissuunnitelman konsepti Mitoitus seuraavasti: • Rakennusoikeuden määrä k-m² • Kiinteistökohtaiset parkkipaikat: määrä ja sijaintiperiaate • Yleiset parkkipaikat: määrä ja sijaintiperiaate • Viheralueiden ja puistojen määrä m² • Aluetehokkuus • Korttelitehokkuus Kilpailun toisen vaiheen alkaessa kilpailijoille annettiin jatko-ohjeet kaupunkikuvasta, arkkitehtuurista ja ekologiasta.

2.5. Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet Kilpailun arvostelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että ehdotus on kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti ja ekologiselta ratkaisultaan korkeatasoinen, kilpailuohjelman tavoitteiden mukainen, innovatiivinen ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Kilpailun I vaiheessa ekologisia ratkaisumalleja tarkasteltiin riippumattoman asiantuntijatahon toimesta. Kilpailun II vaiheessa suoritettiin sama arviointi kuin I vaiheessa ja sen lisäksi laskettiin ehdotusten hiilijalanjälki. Kilpailuehdotuksen kokonaisuus, idearikkaus ja ratkaisun toimivuus oli arvostelussa yksityiskohtien virheettömyyttä tärkeämpi.

2.4. Themes and design guidelines The competition documents were to be drawn up in English or Finnish. Proposals for Phase I of the competition were submitted on A1 panels attached to a rigid base. The panels were to present the following: • General layout plan for the competition area on a scale of 1:2000 • General layout plan inserted into the oblique aerial photograph • Granularity 1:4000 • Area cross-sections 1:2000 • Perspective drawings and other material • Ecological concept An A3 dossier was to be produced in portrait format containing a report and the competition panels reduced to A3 size. The report was to present the following: • The concept of the general layout plan Dimensions as follows: • Amount of building rights m² floor area • Parking per property: number and location principle • Public parking: number and location principle • Green areas and parks m² • Area density • Block density At the start of Phase II of the competition entrants were given additional instructions regarding the cityscape, the architecture and the ecology.

2.5. Evaluation of entries In evaluating the entries, attention was be paid to whether the proposal was a high quality solution in terms of the cityscape, architecturally and ecologically, and whether it was in accordance with the goals of the competition brief, innovative and financially feasible. In Phase I of the competition the ecological solutions outlined were examined by an independent body of experts. In Phase II of the competition the same evaluation was carried out as in Phase I and the carbon footprint of the proposals was also calculated. In judging the entries, the competition entry as a whole, its wealth of ideas and the practicality of the solution were more important than the details being perfect in every respect.

7


3. KILPAILUN YLEISARVIOINTIA 3.1. Yleistä Kilpailuehdotusten lukumäärä jo kertoo itsessään siitä, että tehtävä on ollut hyvin kiinnostava ja tärkeä. Kilpailuun saapuneissa 107:ssä ehdotuksesta paneudutaan haastavaan tehtävään rohkeasti ja syvällisesti. Satamalahden lähtökohtahan on upea: Mikkelin suotuisasti viime aikoina kehittynyttä ydinaluetta voidaan laajentaa entistäkin vetovoimaisempaan suuntaan - kohti rantoja. Kaupunkikeskustojen kurkottaminen uusille ranta-alueille on laaja kansainvälinen ilmiö, josta on jo löydettävissä viime vuosikymmeniltä kiinnostavia suunnitelmia ja toteutuksia. Mikkelin onni on tässä tilanteessa se, että kilpailijoiden innovaation lähteinä ovat kiehtovan suunnittelutehtävän rinnalla muualta saatavat opit ja kokemukset. Kilpailualueen jakautuminen pääpiirteissään kolmeen osaan on synnyttänyt mielenkiintoista hajontaa ehdotusten luonteeseen: osa tekijöistä käsittelee kaikkia kolmea osa-aluetta hyvin samankaltaisella lähestymistavalla. Osa tekijöistä taas haluaa nähdä kullakin osa-alueella oman, toisista poikkeavan rakenteen. Kumpikaan lähestymistapa ei ole osoittautunut ylivertaiseksi. Hyviä ja luontevia ratkaisuja on saatu molemmilla ajattelutavoilla. Myös epäonnistumisen mahdollisuus on kummassakin lähtökohdassa. Palkintolautakunta on kilpailun antia arvioidessaan saanut pohtia myös sitä, miten suunnitteluohjeissa edellytetty ekologinen lähestymistapa näkyy suunnitelmissa. Jossain määrin ehdotuksista syntyy sellainen yleisvaikutelma, että rohkeaan kaupunkirakenteen muotoiluun lähteneet tekijät jättävät ekologiset ratkaisut erillisiksi ja usein irrallisiksi elementeiksi. Hyvän kaupunkisuunnittelun perinteen jatkumiseen rakentuvat ehdotukset vaivattomammin sisällyttävät ekologisen ajattelun luontevaksi sisäänrakennetuksi osaksi kokonaisuutta. Kaiken kaikkiaan kilpailusta jää kaipaamaan eläytyvämpää otetta tulevaisuuden elämäntapaan ja asumiseen. Ehkäpä laajan tehtävän suurten linjojen pohdiskelu ei ole jättänyt resursseja miettiä asukkaiden arjen ratkaisuja. Kenties sen tyyppiset pohdinnat ovat oman kilpailunsa arvoisia. Yleisin virhe kilpailuehdotuksissa on mittakaavallisen harkinnan horjuminen. Mikkelin kaupunkikuvaan soveltumaton ylimittakaavaisuus on yllättävän yleinen harhapolku. Liiallista pienimittakaavaisuutta ja sirpalemaisuuttakin esiintyy, mutta ylimittakaavaisuutta vähemmän. Yksi ylimittakaavaisuutta lähestyvä niin ikään aika yleinen ilmiö ehdotuksissa on eräänlaisten makromuotojen käyttö: Rakennukset ja muut elementit ryhmitellään pakonomaisesti noudattamaan jotain suurimittakaavaista kaari-, käärme-, ympyrä- , salama- tms. muotoa. Usein näillä muodoilla ei saavuteta etuja miljöön kannalta. Ei edes imagomielessä, koska suurmuodot hahmottuvat usein pelkästään lintuperspektiivistä. Satamalahden rantasilhuetin ja keskustan rakentamisen reunan osalta parhaaksi ratkaisuksi on osoittautunut hallitulla tavalla vaihteleva mutta ehjä ja yhtenäinen ratkaisu: Näkymän valtatien sillalle muodostaa tällöin kaupunkikokonaisuus – eivät erilliset toisistaan riippumattomat rakennukset.

8

Kuten ehkä oli odotettuakin, ei yhdessäkään ehdotuksessa ratkaista kaikkia kilpailun osatehtäviä parhaalla mahdollisella tavalla. Jatkotyöskentelyssä on tarpeen yhdistää hyviä ajatuksia useammasta ehdotuksesta.

3. GENERAL EVALUATION OF THE COMPETITION 3.1. General The number of entries speaks for itself in showing that the task was found to be a very interesting and important one. The 107 proposals received in the competition have tackled this challenging task boldly and in depth. Satamalahti is an impressive starting point in itself. The heart of Mikkeli, which has recently been the focus of successful development, can be now extended in a more attractive way than before – towards the lake. City centres reaching out towards new waterfront areas is a widespread international phenomenon and recent decades have already seen this planned and achieved in interesting ways. Mikkeli is fortunate in this respect in that the competition entrants have lessons learned and experiences from elsewhere to draw on as sources of inspiration, as well as the intriguing design challenge presented. Dividing the main features of the competition area into three parts has given rise to interesting variation in the character of the proposals. Some of the entrants take a very similar approach to all three subareas. Others, on the other hand, want to see each of the sub-areas having its own, individual and distinct structure. Neither approach has proved to be superior. Both ways of thinking have resulted in good and fitting solutions. Both approaches also offer the possibility of failure. In evaluating the entries, the jury has also had to consider how the ecological approach set out in the design guidelines is conveyed in the plans. To a certain extent, the proposals give the general impression that the entrants who have gone for bold re-shaping of the urban structure have added their eco-solutions on top as separate and often disconnected elements. The proposals which are built on continuing the tradition of good urban design more seamlessly incorporate green thinking as a natural part of the whole concept. Overall, the competition entries lack a more insightful approach to the way people will live and lead their lives in the future. Possibly contemplating the grand design of this far-reaching brief has failed to leave sufficient energy to think about solutions for the everyday lives of residents. Perhaps such considerations deserve a competition of their own. The most common error in the competition proposals is a failure to consider scale. Too grand a scale, out of proportion with the Mikkeli cityscape, was a surprisingly common false move. Too small a scale and a fragmented approach were also seen, although less frequently than too large a scale. Another quite common phenomenon in the proposals, related to designs on too large a scale, is the use of various shapes at macro level. Here, the buildings and other elements are compulsively grouped so as to comply with some large-scale shape, such as an arch, a snake, a ring, a bolt of lightning, etc. Often these shapes do not offer benefits in terms of the living environment. Nor do they even offer benefits in the sense of an image, since the large shapes can often only be distinguished from the air. The best solution in terms of the silhouette of the Satamalahti shoreline and the edge of the city centre has proved to be one which offers controlled variation within a consistent and coherent whole. Here the view from the main road bridge is formed of the city as a whole – rather than separate buildings independent of each other. As was possibly to be expected, no single proposal provides the best possible solution to every one of the challenges set in the competition. In further work, it will be essential to combine the good ideas from several of the proposals.


3.2. Kaupunkirakenne ja kokonaisnäkemys

3.2. Urban structure and overall vision

Suunnittelutehtävän keskeisenä haasteena on ollut löytää ratkaisu, miten muodostaa veden ja liikenneväylien erottamista osaaluista Mikkelin keskustaa vahvistava ja samalla omaa identiteettiä omaava, ekologiset tavoitteet huomioon ottava uusi kaupunginosa.

The main challenge of the design task has been to find a solution which creates a new district out of sub-areas separated by water and traffic routes that strengthens the centre of Mikkeli and yet simultaneously has an identity of its own and takes into account environmental goals.

Kilpailu on osoittanut että onnistuneeseen lopputulokseen on päästy hyvinkin erilaisia kaupunkirakenteellisia teemoja käyttäen, joko samaa teema soveltaen tai vaihtelevia ratkaisuja eri osaalueilla hyödyntäen. Avain kokonaisvaltaisen osa-alueita aidosti yhdistävän idean toteutumiseen onkin ollut eri osa-alueiden erityisluonteen ja mittakaavan ymmärtäminen, sekä erityisesti reitistön, välialueiden, puistojen, torien ja rantojen huomioon ottaminen keskeisenä osana suunnitelmaa. Näiden välialueiden merkitys yhdistävänä rakenteena on Satamalahden alueella erityisen korostunut.

The competition has shown that a successful end result can be achieved by means of very different urban structural themes, either applying the same approach throughout or using different solutions in the different sub-areas. The key to executing an idea that genuinely combines sub-areas into an integrated whole lies in understanding the special features and scales of the different sub-areas and particularly in taking into account the traffic routes, intermediate areas, parks, public squares and shorelines as central elements in the design. The significance of these intermediate areas as a unifying structure is particularly emphasised in the Satamalahti area.

Suurin osa ehdotuksista on jollain tavoin Mikkelin ruutukaavasta lähtöisin. Ehdotuksissa on jatkettu ruutukaavaa suljettuina tai puoliavoimina veden suuntaan avautuvina kortteleina, tai ruutukaava vapaasti varioivina avoimina kortteliratkaisuina. Palkintolautakunta on pitänyt tärkeänä kantakaupungin huomioon ottamista, siten että keskustan katulinjojen suuntaiset näkymät rantaan säilyvät.

The majority of the proposals draw to some extent on the grid layout of Mikkeli’s street plan. Some proposals extend the city centre grid layout either as closed or semi-open blocks opening towards the water, or as open block solutions freely varying the grid pattern. The jury has considered it important to take into account the city centre such that the views of the lake down the sightlines of its streets are retained.

Vesielementtiä on hyödynnetty kaupunkirakenteessa, joko tuoden rakennukset puikkomaisina ratkaisuina tai maamerkinomaisina tornitaloina veden äärelle. Useissa ehdotuksissa on vesi tuotu rakenteen sisään kanava- ja satamaratkaisuina. Tällaisten runsaasti rantamuureja edellyttävien ratkaisujen kohdalla on jouduttu arvioimaan rakenteiden taloudellisia perusteita. Vedenläheisyyden hyödyntämistä näköaloina, toimintoina ja identiteettiä luovana elementtinä, on pidetty tärkeänä. Onnistuneisiin lopputuloksiin on myös päädytty ratkaisuilla, joissa rantavyöhyke selkeästi on osoitettu julkiseen käyttöön, kaikkine siihen liittyvine rantatoimintoineen, ja korttelirakenteessa ja rakennusten massoittelussa on huolehdittu myös etäämmälle rannalta sijoittuvien rakennusten vesistönäkymistä. Ehdotuksissa esiintyy myös formalistisia suuren mittakaavan ratkaisuja sekä vastakohtana kenttämäisiä hyvinkin pienen mittakaavan rakenteita. Nämä on kuitenkin yleensä koettu Mikkelin kaupunkikuvalle vieraiksi. Osassa ehdotuksia esiintyy kokonaisrakennetta kokoavia ja melulta suojaavia nauhamaisia polveilevia tai mutkittelevia rakennusmassoja. Näiden ongelmaksi erityisesti Satamalahden alueella on osoittautunut liika sulkeutuneisuus toiseen suuntaan. Onnistuneimmissa ratkaisuissa on erityisesti puhdistamon ja Paukkulanrannan alueilla rakennusmassoja hyödynnetty melunsuojaukseen ilman että rakenteesta on tullut maisemassa liian hallitseva keskustan kanssa kilpaileva aihe. Satamanlahden rantavyöhykkeen kytkeminen keskustaan on sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti osoittautunut haastavaksi. Kilpailualueen ulkopuolelle jäävä rata-alue ja liikenneväylä estevaikutuksineen ovat annettuja lähtökohtia, joihin suunnitelma on pitänyt sovittaa. Kilpailijat ovat joutuneet ratkaisemaan miten alue riittävässä määrin avautuu järven suuntaan ja hyödyntää paikan tarjoamia potentiaaleja, kuitenkaan kääntämättä selkäänsä kaupungin suuntaan. Onnistuneimmissa ehdotuksissa on radan puoleinen julkisivu suunniteltu yhdistävänä, ja keskustan kanssa vuoropuhelua käyvänä rakenteena, ja uudet kevyen liikenteen yhteydet keskustaan on otettu korostuneeksi osaksi kaupunkirakennetta.

The urban structure has exploited the water elements either by extending the buildings to the waterfront in the form of finger-like solutions or by building lakeside landmark towers. Several proposals bring the water into the urban structure in the form of canals or marinas. The financial justification for such solutions involving the major construction of embankments had to be evaluated. It was considered important to exploit proximity to the water as an element creating views, functions and identity. Successful end results are also achieved by solutions in which the shore zone with all its associated functions is clearly designed for public use and the block structure and the massing of the buildings also ensure views of the water from buildings sited further away from the shoreline. The proposals also contain formalistic solutions on a grand scale and, in contrast to these, very small-scale field-like structures. However, these were both generally felt to be alien to the Mikkeli cityscape. Some of the proposals presented winding or meandering ribbon-like building masses that bring the overall structure together or provide protection from noise. The problem with these is that they are too closed off in one direction, especially in the Satamalahti area. In the more successful solutions, especially in the Puhdistamo water treatment works area and in Paukkulanranta, the building masses have been used to screen the area from noise without the structure becoming too dominant an element in the landscape which would compete with the city centre. Connecting the Satamalahti shore zone to the centre has proved challenging in terms of the cityscape and in practical terms. The barrier effects of the railway line, which is not included in the competition area, and of the main road, are given starting points which the designs have had to address. The entrants have had to resolve how the area can be sufficiently opened up towards the lake and exploit the potential offered by the site, without turning its back on the city. In the more successful proposals, the facade on the railway line side has been designed as a uniting structure in dialogue with the city centre, with new pedestrian and cycle links to the city centre emphasised in the urban structure.

9


3.3. Ekologinen konsepti ja energiatehokkuus

3.3. Ecological concept and energy efficiency

Kilpailuohjelman ensimmäisessä kappaleessa mainitaan kilpailun tarkoitus: ”suunnitella uusi ekologisen rakentamisen mallialue ydinkeskuksen jatkeeksi”. Tarkoitus on tietoisen kunnianhimoinen, sillä todellista ekologisen rakentamisen mallialuetta ei ole vielä Suomessa eikä koko maailmassakaan. Valmistunut mallialue toimisi paitsi kansallisena, myös kansainvälisenä nähtävyytenä ja esimerkkinä. Rohkeus on Satamalahden kilpailun perushyve.

The first paragraph of the competition brief sets out the purpose of the competition: “designing a new model area for green construction, extending the city centre”. The purpose is deliberately ambitious, since as yet there is no real model area for green construction in Finland or even in the whole world. The model area created would serve as an attraction and as an example internationally as well as nationally. The key virtue in the Satamalahti competition is courage.

Ekologinen rakentaminen on vain eräs, mutta tärkeä ja välttämätön vastaus ja korjaus maailman ympäristökriisiin. Siksi on tärkeää ymmärtää lopputuloksen syvällinen tarkoitus. Palkintolautakunnan käsityksen mukaan tavoitteena on luoda alue, joka käyttää säästeliäästi luonnonvaroja, ei saastuta ympäristöään ja jonka peruspiirteenä on luonnon ja rakennetun ympäristön vuoropuhelu ja harmonia. Näiden tavoitteiden tulee heijastua maankäyttöön, liikenteeseen, tuotantoon, rakennuksiin, kaavan ilmeeseen, jätehuoltoon, toimintojen jäsentelyyn sekä veden ja maan sopuisaan dialogiin.

Green construction is only one response to and remedy for to the global environmental crisis, but it is an important and essential one. It is therefore vital to understand the deeper purpose of the end result. In the view of the jury, the aim is to create an area which uses natural resources sparingly, does not pollute its environment and whose basic features are in dialogue and in harmony with nature and the built environment. These aims should be reflected in land use, traffic, production, buildings, the overall look of the plan, waste disposal, allocation of functions and an amicable dialogue between land and water.

Lähes kaikissa ehdotuksissa on joihinkin edellisistä kokonaisuuksista etsitty ratkaisuja, mutta usein ne on toteutettu melko pinnallisesti ja näennäisesti. Riittävän monessa ehdotuksessa näiden tavoitteiden painotus näkyy kuitenkin vilpittöminä ja onnistuneina ratkaisuina. Silloin on myönnetty, että ekokaupunki on enemmän kuin rakennustaiteellinen muotivirtaus tai uudenlaista, ovelaa liiketoimintaa.

Almost all the proposals present solutions for some of the above concepts but often they are addressed rather shallowly or superficially. Sufficiently numerous proposals, however, contain sincere and successful solutions in which the focus on these aims is clearly evident. Here it has been accepted that an eco-city is more than a merely a fashionable trend in architecture or a new kind of slick business scheme.

Painotettakoon ekologisen ratkaisun perustavoitteita, mutta muistettakoon samalla, että nuo tavoitteet eivät saa vähentää vaan lisätä perinteisen, hyvän kaupunkisuunnittelun arvoja. Ekokaupungin on oltava myös viihtyisä, kaunis, terveellinen ja toimiva. Tämä ei kuitenkaan voi johtaa siihen, että nämä kaupungin ”hyveet” olisivat luonteeltaan identtisiä perinteisen kaupungin totuttujen ”hyveiden” kanssa. Ekokaupunki ei ole vain aineelliselta muodoltaan, vaan myös henkiseltä ilmapiiriltään uusi asia. Uusi muoto ja uusi ilmapiiri tukevat ja vahvistavat toisiaan. Viihtyisyydellä on uudet kasvot. Kilpailun kaikkein parhaissa ratkaisuissa myös tämä näkyy.

By all means emphasise the basic goals of the green solution but remember at the same time that those goals must not detract from the values of traditional, good urban design but should add to them. An eco-city must also be pleasant, beautiful, healthy and functional. However, this cannot lead to the “virtues” of these cities being identical in character to the customary “virtues” of traditional cities. An eco-city is not a new concept merely in terms of its physical form but also in terms of its spiritual atmosphere. Its new shape and its new atmosphere support and reinforce each other, creating a new kind of quality of life. This too is seen in the very best solutions in the competition.

Kaupunki ei ole kone, jonka käyttöainetta ovat sen asukkaat. Kaupunki on pikemmin elollinen olento, joka syö, elää arkeansa ja juhlaansa, ajattelee ja muistaa, tuntee ja suunnittelee tulevaisuuttaan, ahertaa ja ulostaa. Kaupunkiin kuuluvat kaikki ne alueet, jotka tekevät mahdolliseksi tämän elämän. Kaupunki ovat sen ihmiset. Tämä asenne näkyy parhaitten ehdotusten ratkaisuissa.

10

A city is not a machine whose fuel is its residents. A city is more like a living being, which eats, leads its everyday life, celebrates high days and holidays, thinks and remembers, feels and plans its future, works and defecates. All the areas which make this life possible are part of the city. A city is its people. The best proposals are those in which this attitude comes across.

Edellä esitettyjä vaatimuksia ei voi toteuttaa tinkimättä ja realistisesti samaan aikaan. Myös ekokaupunkia rakennettaessa ollaan sidottuja taloudellisiin rajoituksiin ja tekniikan vallitsevaan tasoon, ympäristön realiteettien asettamiin reunaehtoihin. Tämä ei saa kuitenkaan asettaa esteitä sille, että jo nyt näkyvissä oleviin tulevaisuuden muutoksiin on voitava varautua. Joissakin ehdotuksissa tämä näkökulma on rohkeasti esillä ja tätä palkintolautakunta on pitänyt ansiona. On ymmärretty, että tulevina vuosikymmeninä energian tuotanto, liikenneratkaisut, materiaalien säästötavoitteet, tietoliikenteen suomat mahdollisuudet, puhtaan ympäristön arvostus ja ajan käyttö, tulevat muuttumaan.

The criteria set out above cannot realistically be met without compromise. Even when constructing an eco-city, we remain bound by financial limitations, the prevailing level of technology, and the restrictions set by the reality of the environment. However, this must not be allowed to stand in the way of making provision for future changes that can already be identified today. Some proposals boldly present this point of view and the jury has seen this as a plus. It has been understood that over future decades, energy production, traffic solutions, material saving targets, the opportunities brought by IT, the value placed on a clean environment and use of time, will change.

Kilpailu on arkkitehtuurikilpailu, eivätkä yksityiskohtaiset tekniset ratkaisut voi olla vallitsevia arvostelun kriteereitä, eikä niiden kehittelyä pidä edes vaatia. Silti on joitakin kokonaisuuksia, joita on syytä pohtia perusteellisesti käynnistettäessä suunnittelun jatkotoimia. Sellaisia ovat esimerkiksi puhtaan energian tuotannon, kulutuksen, säästön ja varastoinnin muodostama kierto ja virta, päivittäisen tavarankuljetuksen edellyttämät liikenneratkaisut, palvelujen ja toimintojen sijoittaminen siten, että jokapäiväinen elämä voi tukeutua pääosin kevyeen liikenteeseen, epäorgaanisten

The competition is an architecture competition and detailed technical solutions cannot be given precedence as evaluation criteria and nor should their development even be demanded. However, there are some integrated elements which need to be thoroughly considered when initiating future planning work. These include the cycle and stream of clean energy production, consumption, saving and storage, the transport solutions required for daily goods transport, the location of services and functions such that everyday life can mainly rely on walking and cycling, the efficient recycling of non-organic waste,


jätteiden tehokas uudelleenkäyttö sekä vesien puhdistus ja säilyttäminen puhtaana koko tarkasteltavalla alueella. Kaikki kärkipään ehdotukset antavat hyvän ponnahduslaudan näidenkin, välttämättömien kokonaisuuksien onnistuneelle jatkokehitykselle.

and water treatment and keeping water clean throughout the area under examination. All the top proposals in the competition provide a good springboard for the successful further development of these essential integrated elements too.

3.4. Rantojen käsittely ja satamat

3.4. Shoreline and harbours

Tärkeiksi ominaisuuksiksi rantojen käsittelyssä ovat osoittautuneet yhtenäiset rantojen suuntaiset kevyen liikkumisen väylät, väljät viheralueet mahdollisimman läpimenevästi koko alueella sekä rantojen julkinen luonne. Joissain ehdotuksissa viheralueet on puristettu kovin ahtaiksi. Virheenä tulee pitää sitä jos yhtenäinen väylä kokonaan katkeaa esimerkiksi rantaan ulottuvan rakennuskorttelin takia.

In addressing the lake shore, the most important features have proved to be continuous pedestrian and cycle routes running along the shoreline, spacious green areas running through the entire area as much as possible, and keeping the shore as a public space. Some of the proposals squeeze the green areas into very tight spaces. Entirely blocking a continuous route, by buildings extending all the way to the shoreline, for example, must be seen as an error.

Virkistysalueiden riittävän väljyyden ohella on huomio kiintynyt erilaisiin ranta-aukioihin ja – toreihin. Harmittavan yleinen virhe on liian monien kovin suurten ranta-aukioiden toteuttaminen. Palkintolautakunnan arvion mukaan niiden käyttö jäisi väistämättä kovin vähäiseksi eivätkä ne pienimuotoisemmalle toiminnalle muodosta viihtyisän mittakaavaisia tapahtumien näyttämöitä. Hyvin ratkaistuna yksi isompi tapahtuma-aukio voi olla perusteltu. Siltäkin tulee edellyttää sen tyyppistä rakennusten rajaamaa tilallisuutta, etteivät ne jää epämiellyttävän tuulisiksi ja tyhjän tuntuisiksi epäpaikoiksi. Palkintolautakuntaa ovat kovasti keskusteluttaneet rantamuurit ja kanavaratkaisut. Monissa ehdotuksissa voimakkaasti muokatuilla rakennetuilla rannoilla, altailla ja kanavilla on saatu uutta ja poikkeuksellista vetovoimaa osa-alueille ja jopa koko kilpailualueelle. Ratkaisut voivat kuitenkin olla tavattoman kalliita. Jatkopohdintaa tarvitaan panostuksen suhteen ja saavutettavien hyötyjen suhteen arvioimiseksi. Kanavaratkaisujen toteuttamiskelpoiseksi vaihtoehdoksi voidaan nähdä istutetut vapaa-alueet ja nurmikentät. Ainakin jotkut kanavaratkaisuista kestäisivät tämän kevennyksen.

Besides ensuring sufficient space for recreation, attention has also been paid to various plazas and public squares by the shore. One regrettably common mistake is creating too many very large plazas beside the lake. In the view of the jury, use of these would inevitably be extremely limited and they are not on a comfortable scale to be used as venues for smaller-scale functions. If executed well, one large event plaza could be justified. Even so, however, it should be required that the space be bordered by buildings such that it does not become an unpleasantly windy and empty-feeling non-space. The jury has spent a great deal of time discussing embankments and canal solutions. Many of the proposals suggest major modifications to the shoreline or create pools or canals as a new and exceptional way of improving the attractiveness of sub-areas or even the entire competition area. However, these solutions may prove hugely expensive. Further consideration is needed in order to assess the investment and the benefits that would be achieved. Planted open spaces and lawns can be seen as a feasible alternative to canal solutions. At least some of the canal solutions could be modified in this way.

Erityisen haastavaa on ollut pohtia Satamalahden osa-alueelle toteutettuja kanavia rantakortteleiden ja radanvarren kortteleiden väliin. Kanavilla on kiistaton arvo rantaviivan taakse jäävien kortteleiden vetovoimaisuuden lisääjänä. Mutta saavutetaanko kanavilla sellaista arvonnousun lisäystä, että niiden toteuttaminen nousee mahdolliseksi.

It has been particularly challenging to consider canals built between the shoreline blocks and the blocks along the railway line in the Satamalahti sub-area. Canals undoubtedly have a value in increasing the attraction of the blocks sited behind the shoreline. However, would canals achieve such added value as to justify their construction?

Satamat laiva- ja veneliikenteelle ovat tärkeä osa rantojen mahdollisuuksia. Hyväksi on osoittautuneet ehdotukset, joissa liikenteen ja aluevarausten pääosa sijoittuu Satamalahden rantaan, mutta pienimuotoisempaa venesatamatoimintaa löytyy myös muilta osa-alueilta. Joissain harvoissa ehdotuksissa on satamatoimintojen osalta intouduttu ylimitoitukseen esimerkiksi täyttämällä jokseenkin kaikki ranta-alueet laiturein ja venevalkama-alueineen. Tätä on pidetty virheenä.

Harbours for ship and boat traffic are one of the important opportunities that the shoreline has to offer. The proposals which are good are those in which the majority of the traffic and the area set aside is sited on the shore of Satamalahti but where smaller scale marinas are also found in other sub-areas. In a few proposals, harbour functions have been enthusiastically overestimated, for example by filling virtually the entire shoreline with jetties and anchorages. This has been viewed as an error.

3.5. Viher- ja maisemarakenne

3.5. Green and landscape structures

Satamalahden alueen merkitys kaupunkikeskustan satamana ja yhteytenä Saimaan vesistöön, sekä sen rantojen kaupunkilaisille tarjoama virkistyspotentiaali, on valtava. Alueelle suunniteltavat virkistysalueet ja reitistöt tulevat palvelemaan keskustan lisäksi laajalti lahtea ympäröiviä alueita. Tästä syystä on pidetty erityisen tärkeänä että alue on ymmärretty rakennetun ja julkisten ulkotilojen, torien, reitistöjen, luonnonmukaisten viheralueiden ja rakennettujen puistojen muodostamana kokonaisuutena. Ekologiset tavoitteet asettavat sinällään jo vaatimuksia viheralueille, reitistöille ja vesien käsittelylle, ja toivottavana on pidetty että ideat näkyvät itse suunnitelmassa, ei ainoastaan osana selostusta.

The importance of the Satamalahti area as a harbour for the city centre and a link to the wider waters of Lake Saimaa is huge, as is the recreation potential the shore offers to residents. The recreation areas and routes designed for the area will broadly serve the areas surrounding the bay as well as the city centre. For this reason it has been viewed as particularly important that the area is understood as whole, comprising built and public outdoor spaces, squares, networks of routes, natural green spaces and built parks. The environmental aims already set criteria for the way in which green areas, networks of routes and water are addressed, and it has been considered desirable that the ideas are shown in the design itself, not merely as part of the written description.

Osassa ehdotuksia on viheralueita ideoitu monipuolisesti, mutta hyvin usein on myös ranta –ja puistoalueet jätetty suunnittelematta ja merkitty suunnitelmaan vihreinä anonyymeinä alueina.

Some of the proposals come up with a variety of ideas for green areas but frequently the shore and park areas are left unplanned and are merely marked on the plan as anonymous green spaces.

11


3.6. Liikenne ja pysäköinti

3.6. Traffic and parking

Kilpailijat ovat pääsääntöisesti valinneet hyväksi osoittautuneen liikenneverkon perusperiaatteen: ajoneuvoliikenteen väylät linjataan mahdollisimman kauaksi rannasta ja rantavyöhyke mahdollisimman laajasti rauhoitetaan kevyen liikenteen ja virkistysliikkumisen käyttöön. Perusasetelma joissain ratkaisuissa johtaa ranta-alueiden rannan saavutettavuuden heikkenemiseen ja sen myötä liialliseen yksityistymiseen pelkästään alueen omien asukkaiden käyttöön.

The entrants have generally chosen a good basic principle for the traffic network – routes for motor vehicles drawn as far as possible from the shore with the shore zone set aside for the use of pedestrian and cycle traffic and recreation as far as possible. The basic arrangement in some of the solutions results in limiting access to the lake in the shore areas, making it excessively private and reserved solely for the use of the area’s own residents.

Joissain ehdotuksissa on panostettu tuntuvasti myös eri osaalueiden välisten liikenneyhteyksien kehittämiseen. Jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien sekä virkistysreittien jatkuvuuden kannalta kehittäminen on nähty tarpeelliseksi. Sen sijaan palkintolautakunta ei näy eri osa-alueiden kesken erityistä autoliikenteen yhteystarpeiden kehittämisen tarvetta. Näyttää siltä, että parhaat pysäköintiratkaisut ovat eri osa-alueilla hieman toisistaan poikkeavia. Satamalahden alueella näyttää rakenteellinen pysäköinti joko kortteleiden / maan alla tai pysäköintilaitoksissa tarpeelliselta. Sen sijaan Puhdistamon alueella ja Paukkulanrannassa pysäköinti voidaan ratkaista kevyemmin – jopa maantasoratkaisuin. Rakenteellisen pysäköinnin osalta on tarjottu sekä korttelikohtaisia yleensä rakennusten ja pihan alle sijoittuvia ratkaisuja että alueellisia pysäköintilaitoksia. Ensiksi mainitun avulla päästään tavanomaisin järjestelyin toteuttamistapaan. Jälkimmäinen on toteutusjärjestelyjen kannalta vaativampi, mutta tarjoaa mahdollisuuksia laajempiin liikennehäiriöiltä vapaisiin alueisiin. Alueellisten pysäköintilaitosten avulla on pystytty myös säästämään kadunrakentamisen määrässä. Laajoja autottomia rakentamisalueita ei ehdotuksissa ole juurikaan ideoitu - kuten kilpailuohjelmassa ei edellytettykään. Satamalahden alueella onnistuneita ratkaisuja ovat pääkadun ja pysäköinnin sijoittaminen ratapihan puoleiseen reunaan. Tällöin on kyetty rauhoittamaan rantavyöhykettä, virkistysalueita ja asuntokortteleita liikenteen häiriöiltä ja turvallisuusriskeiltä.

3.7. Palvelut ja työpaikat

12

Some of the proposals also place considerable emphasis on developing transport connections between the different sub-areas. Such development is seen as necessary to create unbroken pedestrian and cycling routes and recreational trails. However, the jury does not see any particular need to develop links between the different sub-areas for car traffic. It appears that the best parking solutions differ slightly in the different sub-areas. In the Satamalahti area it looks as though parking built under the blocks or underground, or in multi-storey car parks is required. However, in the Puhdistamo area and in Paukkulanranta parking can be resolved by less intrusive solutions – even at ground level. Constructed parking facilities are proposed both at block level, generally under the buildings or the courtyards, and as multi-storey car parks serving a particular area. The former would be the most conventional system. The latter is more demanding in terms of implementation but offers opportunities to create more extensive areas undisturbed by traffic. Local multi-storey car parks would also save on the amount of road building. Extensive car-free built areas were only rarely conceptualised in the proposals and nor were they required by the competition brief. In the Satamalahti area, siting the main street and parking on the edge of the railway line area are successful solutions. This makes it possible to make the shore zone, the recreation areas and the residential blocks car-free, removing traffic disturbance and eliminating safety risks.

3.7. Services and jobs

Alue tukeutuu palveluiden puolesta pitkälti keskustaan, mutta esimerkiksi osana ekologista konseptia on kilpailijoita kannustettu ideoimaan yhteisöllisyyttä tukevia toimintoja, pienimuotoisia palveluja ja päiväkoteja alueelle. Lähipalvelujen, joihin liittyvät myös erilaiset virkistyspalvelut, merkitys toimivalla ja autoliikennettä minimoivalla asuinalueella on tärkeä, ja parhaimmillaan on näitä pienimittakaavaisia toimintoja tuotu esiin korostetusti lähiympäristön suunnittelussa.

As far as services are concerned, the area largely relies on the city centre but as part of the ecological concept entrants have been encouraged to envisage functions in the area which support a sense of community, with small-scale services and nurseries, for example. Local services, including various recreation services, are vital in a functional residential area with minimal car traffic and in the best proposals such small-scale functions have been highlighted in planning the local environment.

Suunnitteluohjeissa on alueelle esitetty 500-2000 työpaikkaa. Liike ja toimistorakentaminen on yleensä suunnitteluohjeiden mukaisesti osoitettu veturitallin ympäristöön osa-alueelle 2, jossa se usein on jäänyt liiaksi erilleen Satamalahdesta. Parhaimmillaan alue kytkeytyy Satamalahteen silloin kuin kaupunkirakenne jatkuu katkeamattomana Vilhonkadun alitse ja Veturitallin alueelle osoitetaan myös muita toimintoja kuin pelkästään toimistoja. Satamalahden alueelle, radan varteen on osoitettu työpaikka- ja liikerakentamista erillisinä rakennuksina tai osana hybridikortteleita. Sekoittamalla toimintoja, kuitenkaan sortumatta mittakaavan karkaamiseen, on joissain ehdotuksissa onnistuttu tukemaan alueen ympärivuorokautista elävyyttä ja samalla tarjoamaan parantamaan palvelutarjontaa myös asumiselle.

The design guidelines outline 500-2,000 jobs in the area. In line with the design guidelines, commercial and office construction was generally shown in the engine shed area (Veturitalli) in sub-area 2, but this is often too separate from Satamalahti. In the best proposals the area is linked to Satamalahti such that the urban structure continues unbroken under Vilhonkatu and other functions besides purely office space are shown in the Veturitalli area. The Satamalahti area, alongside the railway, is outlined for workplace and retail construction as separate buildings or as part of hybrid blocks. Mixed-use provision, without allowing the scale to get out of hand, has succeeded in some of the proposals in boosting the vitality of the area round the clock while simultaneously offering improved services for residents.

Useissa ehdotuksissa jää niukan esityksen ja mm. kuvatekstien puuttuessa rakennusten käyttötarkoitus avoimeksi, eikä anonyymien rakennusten rajaaman kaupunkitilan luonne ja palvelujen toimivuus hahmotu.

In several of the proposals, due to the lack of a detailed presentation and, among other things, the absence of captions, the use of the buildings is unstated and the character of the cityscape bordered by anonymous buildings and the functionality of services are not defined.


3.8. Matkailu ja tiedekeskus

3.8. Tourism and the Science Centre

Valtatie 5 avautuu erinomaiset näkymät Mikkelin keskustan ja Satamalahden suuntaan, kaupungin ohitse kulkee yli 30 miljoonaa ajoneuvoa vuorokaudessa ja kilpailun yhtenä tehtävänä oli miettiä toimintoja millä tätä kävijäpotentiaalia pystytään hyödyntämään.

The main road VT 5 offers excellent views of Mikkeli city centre and Satamalahti. Over 30 million vehicles pass the city every day and one of the tasks of the competition was to consider ways of exploiting this visitor potential.

Yhtaikaa kilpailun kanssa Mikkeli kehitti konseptia Tiedekeskukselle jonka yhtenä tehtävänä on edistää ekologista suunnittelua, jakaa sitä koskevaa informaatiota, järjestää näyttelyitä ja toimia yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa koulutustilaisuuksien järjestämisessä. Tiedekeskus otettiin osaksi kilpailuohjelmaa ja sen sijoituspaikaksi valikoitui nykyisen radan ylikulkusillan pääte Saimaan rannalla, tarjoten erinomaisen mahdollisuuden suunnitella arkkitehtonisesti merkittävä maamerkkirakennus.

Simultaneously with the competition Mikkeli is developing the concept of a Science Centre, whose tasks are to include promoting ecological design, passing on information about this, organising exhibitions and working with local educational institutions to run educational events. The Science Centre was included in the competition brief and the site selected is on the shore of Lake Saimaa at the end of the pedestrian bridge that spans the railway, offering an excellent opportunity to design an architecturally important landmark.

Kilpailijoille annettiin lähes vapaat kädet suunnitteluun ja tuloksena oli hyvin laaja kirjo erilaisia ehdotuksia joiden pohjalta kaupunki jatkaa suunnittelua.

Entrants were given virtually a free hand in the design and the result was an extremely wide range of different proposals on the basis of which the city is continuing its planning.

3.9. Kaavataloudelliset asiat

3.9. Land use economics

Kaavataloutta on arvioitu sekä toteutuksen että alueen käytön kannalta. Kaavatalouteen liittyvät niin talonrakennus kuin infran toteuttaminen aivan kuten palvelujen järjestämisen mahdollisuudet.

Land use economics have been assessed in terms of the realisation and the use of the area. Land use economics covers building construction and the construction of infrastructure as well as the opportunities for organising services.

Kun ehdotuksessa on vaiheittain rakentamisen mahdollisuus, tukee se myös kaavan taloudellisuutta: toteutettava infra tulee järkevällä rytmityksellä täysimääräisesti käyttöön Tiiviin rakentamisen ja väljän luonnon periaate tuottaa lähtkohtaisesti kaavataloudellisesti perusteltua ympäristöä. Monissa ehdotuksissa on tiiveyttä perusteltu ekologisilla seikoilla. Samojen ratkaisujen perusteeksi kelpaavat myös kaavataloudelliset perusteet.

3.10. Muiden asiantuntijoiden arviot (liitteinä) II-vaiheen ehdotuksista on laadittu tarkemmat ekologiset laskelmat Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd EPECC toimesta jotka ovat liitteenä. Tämän lisäksi kaupunki on tarkastellut ehdotusten kunnallisteknisiä ja muita rakentamiseen liittyviä kustannuksia.

3.11. Yleisöpalaute Kaikkien 107 kilpailuehdotuksen kuvat julkaistiin Länsi-Savon nettisivuilla 15.10. Ehdotuksiin tuli kommentteja neljän kuukauden aikana 125 kappaletta. Kommenteista nousee esiin seitsemän teemaa. Kaksi eniten keskustelua aikaan saanutta asiaa ovat olleet rakentamisen määrä ja alueen hyödyntäminen virkistyskäytössä. Rakentamisesta epäiltiin tulevan liian massiivista ja alueen erottuvan muusta kaupunkirakenteesta muurimaisen rakentamisen takia. Yhteiskäyttöön liittyvissä kommenteissa kirjoitettiin rantarakentamista vastaan yhteiskäyttöisten rantojen ja rantareittien puolesta. Parissakymmenessä kommentissa toivottiin joko lisää vehreyttä tai jopa koko alueen puistoksi rakentamista. Kommentoijat toivoivat alueen kaavoituksessa otettavan huomioon parhaimmat ideat kilpailuehdotuksista. Vesialtaan toivottiin pysyvän samankokoisena ja puhtaana useassa kommentissa. Puurakentamista suositeltiin kuudessa kommentissa. Mikkelin satamalahden kehittämiseen liittyen toteutettiin avoin internet-kysely loka-marraskuussa 2012. Kyselyn tavoitteena oli saada erilaisia näkemyksiä ja ideoita siitä, minkälainen Mikkelin Satamalahden alue voisi tulevaisuudessa olla. Miten siellä asutaan? Mitä

As the proposal offers the option of construction in phases, it also supports the economy of the land use: the infrastructure to be completed will be taken fully into use in a sensible rhythm. The principle of dense construction and spacious nature areas produces an environment that is fundamentally justified in terms of land use economics. In many of the proposals density is justified by environmental factors. These same solutions are also justifiable on land use economy grounds.

3.10. Other expert opinions (appended) More detailed environmental calculations for the proposals in Phase II were drawn up by Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd EPECC and are appended. In addition to this, the city has examined the costs of the proposals in terms of municipal utilities and services and other associated construction costs.

3.11. Public feedback Pictures of all the 107 competition proposals received were published on local newspaper Länsi-Savo’s website on 15 October 2012. 125 comments were received on the proposals over four months. Seven themes were raised in the comments. The issues which gave rise to the most discussion were the amount of construction and use of the area for recreation. It was suspected that the new buildings would be too massive and the area would be separated from the rest of the city by wall-like construction. Regarding public use, comments were received objecting to construction on the shoreline and in favour of public use of the shoreline and paths/routes around the bay. About twenty comments wanted either more green spaces or even the whole area to be turned into a park. Commenters wanted the design of the area to take into account the best ideas from the competition proposals. Several comments wanted the water basin to remain the same size and to be clean. Six comments recommended timber building.

13


siellä voi tehdä ja harrastaa? Miten luonnonläheisyys ja digitaalisuus näkyvät? Kyselyn yhteenveto on näkyvissä myös SlideSharessa. Kyselyn toteutti Mikkelin kaupungin toimeksiannosta Miktech Oy. Vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 213. Vastaajista 46% oli ikäluokasta 46-64 ja 39% ikäluokasta 26-45. Naiset olivat tässä kyselyssä miehiä aktiivisimpia 72% vastausosuudella. Mikkeli on koti- ja asuinpaikka 87% vastaajista, työssäkäyntipaikka 24% vastaajista ja vapaa-ajan viettopaikka 16% vastaajista. Suurin osa (90%) vastaajista oli kuullut aikaisemmin Satamalahti-hankkeesta ja tiesi missä alue sijaitsee (98%). Vastaajista 12% haluaisi tulevaisuudessa asua alueella, 54% mielsi sen mahdolliseksi. Kyselyyn vastanneet näkivät alueen Mikkelin käyntikorttina ja kuntalaisten olohuoneena. KODIT Satamalahti-alueelle haluttiin eniten matalia kerrostaloja (68%) sekä rivi- ja paritaloja (39%). Kommentteja tuli myös että aluetta ei tulisi rakentaa täyteen, tai ainakin korkeat talot tulisi jättää rakentamatta maisemaa haittaamasta. PALVELUT Alueelle haluttiin ennen kaikkea kahviloita ja ravintoloita (90%), venesatamaa (78%), liikunta- ja kuntoilupalveluja (67%) ja päivittäistavarakauppa (56%). Satamalahti nähtiin kulttuurialueeksi, jossa voisi olla näyttelyitä, taidemuseo, teatteritalo tai musiikkitalo. Myös kylpylä olisi mieluinen ja alueen historiaan liittyvä. YHTEISET TILAT JA HARRASTUSMAHDOLLISUUDET: Alueelle haluttiin viheralueita ja ulkoilupuisto (87%), vuokrattavia veneitä ja kanootteja (75%), luistelupaikka (70%), uimaranta (52%) sekä tiloja yhteisten juhlien ja tapaamisten järjestämiseen (56%). Vastaajat halusivat aktiiviseen oleskeluun edellytykset antavia paikkoja, jotka tuovat Satamalahden alueelle elämää: tilaa ulkoilmatilaisuuksille, lapsille tilaa leikkiä ja liikkua, puistoja piknikkokoontumisiin sekä kävely- ja hiihtoreittejä. EKOLOGISUUS Alueella tulisi saavuttaa kaikki palvelut kävellen, kävely- ja pyöräilyreitit ensisijaisia ja yksityisautoilu minimissä. Satamalahti tulisi olla ilmeeltään vihreä ja erään vastaajan mielestä ekologisuus ”toteutuu parhaiten kun ei rakenneta koko alueelle juuri mitään, vaan jätetään luonnonvaraiseksi alueeksi”. Ekologisuus tulisi olla myös näkyvää: ” Selkeästi näkyvät uusiutuvan energian ratkaisut loisivat ainutlaatuisen kaupunkikuvan valtatiellä ohiajaville ja vahvistaisivat mielikuvaa Mikkelistä ympäristöteknologisena kaupunkina.” Haluttiin myös jättää ranta yleiseen käyttöön. DIGITAALISUUS Valaistus voisi olla älykästä ja ekologisuus voisi olla digitaalisten ratkaisujen avulla näkyvää. Alueella haluttiin toisaalta kaupunkinäyttöjä ja toisaalta toivottiin että digitaalisuus olisi ennen kaikkea mahdollistaja mutta ei näkyvä. Digitaalisuuteen oli kaiken kaikkiaan vaikeaa ottaa kantaa: ” Vaikea edes kuvitella, millaista se on siinä vaiheessa, kun hanke toteutuu. Asiat kehittyvät niin nopeasti.” MAHDOLLISUUDET YRITYS- JA ELINKEINOELÄMÄLLE Alue haluttiin toisaalta jättää ilman yrityksiä ja toisaalta nähtiin alueen olevan hyvä näyteikkuna esim. ekologiselle rakentamiselle ja paikalliselle osaamiselle.

14

An open internet survey on Mikkeli’s Satamalahti development was carried out in October-November 2012. The aim of the survey was to gather a variety of opinions and ideas on what Mikkeli’s Satamalahti area could be in the future. How do people live? What could people do? How are the ecology and digitality presented? A summary of the survey can also be seen on SlideShare (in Finnish). The survey was produced for the City of Mikkeli by Miktech Oy. 213 responses were received. 46% of the respondents were aged 46–64 and 39% 26–45. Women were more active respondents than men, accounting for 72% of responses. 87% of respondents live in Mikkeli, 24% of respondents work in the city and 16% spend leisure time in the city. The majority (90%) of respondents had already heard of the Satamalahti project and knew where the area was (98%). 12% of respondents would like to live in the area in the future, 54% thought they might like to live there. The respondents to the questionnaire saw the area as a showcase for Mikkeli and the living room of local residents. HOMES Most respondents wanted to see low-rise apartment blocks (68%) and row houses and semi-detached homes (39%) in the Satamalahti area. Comments were also received stating that the area should not be completely filled with buildings, or at least that high-rise buildings should not be built so as not to disrupt the landscape. SERVICES The main things respondents wanted to see in the area were cafes and restaurants (90%), a marina (78%), sport and exercise services (67%) and a grocery store (56%). Satamalahti was seen as a cultural area which could feature exhibition space, an art museum, a theatre or music venue. A spa would also be welcomed and would tie in with the history of the area. PUBLIC SPACES AND LEISURE ACTIVITIES Respondents wanted to see green spaces and a park for recreation in the area (87%) as well as boats and canoes for hire (75%), a skating rink (70%), a swimming beach (52%) and space for holding celebrations and events (56%). The respondents would like to see places that provide a setting for active use, which would bring the Satamalahti area to life, such as space for outdoor recreation, space for children to be active and play, parks for picnics and walking and skiing trails. ECOLOGY All the services in the area should be accessible by walking, pedestrian and cycle paths should take precedence and private cars should be kept to a minimum. Satamalahti should look green and in the view of one respondent, ecology “could best be achieved by not building anything at all on the entire area but leaving it as a nature reserve”. Ecological development should also be visible. “Clearly visible renewable energy solutions would create a unique cityscape for passing traffic on the main road and would strengthen the image of Mikkeli as a city of environmental technology”. There was also a desire to leave the shoreline free for public use. DIGITALITY Lighting could be intelligent and green development could be made visible by means of digital solutions. On the one hand, there was a desire for city screens in the area and on the other there was a wish for digital provision to be predominantly an enabler in the city but not be visible. Overall it was difficult to express an opinion on digital provision: “Difficult to even imagine what it will be like at the stage when the project is realised. Things develop so quickly.” OPPORTUNITIES FOR THE BUSINESSES COMMUNITY On the one hand there was a desire to keep the area free of businesses while on the other the area was seen as being a good showcase for green building and local know-how.


4. Ehdotusten arviointi

4. EVALUATION OF PROPOSALS

4.1. PALKINTOLUOKKA Prize-winners

15


4.1. PALKINTOLUOKKA

Hippodamus 0000

16

Herkällä otteella viritelty Hippodamus -ehdotus on parhaimmillaan Satamalahden rannan alueella sekä Paukkulanrannan puutalokaupungissa. Näitä rantakortteleita koskeva suunnitteluosuus on hyvin ammattitaitoinen ja toteuttamiskelpoinen mutta hivenen yllätyksetön.

With a sensitive touch, the Hippodamus proposal is at its best in the Satamalahti shore area and the timber-built urban area in Paukkulanranta. The part of the design covering these shoreline blocks is very professional and feasible but slightly lacking in wow-factor.

Silmiinpistävää ehdotuksessa on asuinkäyttöön tarkoitettujen kortteleiden mittakaavan mukava vaihtelu ilman vähäisintäkään liioittelua: urbaani Satamalahden ranta ja pienimuotoisemmat intiimit Paukkulanranta ja Puhdistamon alue tarjoavat harkitun eriluonteisia vaihtoehtoja sekä asukkaille että alueen toteuttajille. Toteuttamisen vaiheistus on muutenkin koko toteutusajan merkitys sisäistäen harkittu.

What is eye-catching about the proposal is the variation in scale of the blocks intended for housing without it being in the slightest exaggerated. The urban Satamalahti shore and the small-scale intimate Paukkulanranta and Puhdistamo areas offer well thought-out options, with different characteristics, both for residents and developers. The phases of construction have also been considered, incorporating the importance of the entire development period.

Puhdistamon alueen korttelirakenne ei ole sataman ympärille kietoutuvasta houkuttelevasta ideasta huolimatta aivan yhtä onnistunut kuin muut asumisen alueet. Kortteleiden väliin jää luonteeltaan epämääräisiksi jäsentyviä viheralueita ja kovin suuri enemmistö pitkien suorakaiteiden muotoisista kortteleiden asunnoista jää ilman kontaktia veteen. Kortteleiden eristyneisyyttä rannasta lisää myös umpikorttelimaisuutta tavoitteleva ratkaisu – se puolestaan johtaa siihen, ettei myöskään korttelipihoilta synny maisemayhteyttä vesialueisiin.

Despite the attractive idea of encircling the harbour, the block structure of the Puhdistamo area is not as successful as the other residential areas. Between the blocks there are amorphous green areas and the vast majority of homes in long rectangular blocks lack contact with the water. The isolation of the blocks from the shoreline is also increased by the solution which aims at closed blocks – this also results in no scenic connection with the water areas from the outdoor space within the blocks either.


Ekologinen konsep� Olemassa olevan infrastruktuurin mahdollisimman tehokas käy�ö on ekologista. Monimuotoisuus ja viihtyisyys ovat alueen tunnusmerkkejä. Tiiviys ja monipuolisuus on ekologista, sillä se tekee asumisen ja työskentelemisen mahdolliseksi kävelyetäisyydellä Puukaupungin kor�eli Mikkelin keskustasta. Rantaan sijoitetut kor�elit houku�elevat liikkumaan jalan ja Katu- ja �everkosto polkupyörällä. Suunnitelma hyödyntää mahdollisimman tehokkaas� olemassa olevaa katuverkostoa. Radan Yhteisöllisyys sosiaalinen kestävyys suuntainen katuja yhdistää rantakor�elit liikenteellises� kaupunkiin. Uusi diagonaalikatu halkaisee rantakor�elit siten, e�ä radan alitus voidaan säily�ää en�sellään. Graaniin on Tiivistä urbaanista kaupunkiasumisesta huokuu pikkukaupungin lämpöä ja se luo pui�eet esite�y uusi siltayhteys. asukasyhteisöjen muodostumiseen. Julkiset ulko�lat sijoi�uvat veden äärelle sekä suojaisiin puis�kkoihin. Kaupunki�lojen rikkaus ja moninaisuus on pohjana luonteeltaan erilaisille Pysäköin� ulko�loille, rakennetuille aukioille, veden äärellä ja rakennusten suojissa. Pysäköin�normina on käyte�y 1 ap/85 k-m² riippuma�a alueiden käy�ötarkoituksesta. Ruokaosuuskunnat ja on lähiruoka Tämän lisäksi osa-alueilla normin lisäki noin 10% yleisiä pysäköin�paikkoja lähinnä The access networks are quite excellently laid out in the design. The shorelines are katujen varsilla. Asukkaiden ruokaosuuskunnat hankkivat lähialueiden viljelijöiden tuo�eita ja jakavat niitä car-free and at the same time there strong convictionerilaisten that theytavaroiden are intended alueille jakelupisteissä, joissaisonaon myös mahdollisuus Suurin sijoitetuissa osa kiinteistöjen pysäköin�paikoista katutasossa pihakansien alla. Paukkulan for communal public use. The investments bridges, jetties and embankments kierrätykseen ja yhteiskäy�öön. Kalastajat voivatinmyydä satamissa saaliitaan suoraan alueen pysäköin� on esite�y kokonaisuudessaan maantasoon, minkä tekee mahdolliseksi asukkaille. alueen alhaisempi kor�elitehokkuus. Satamatorin suurten �laisuuksien yhteydessä are extremely well judged. However, the treatment of the park-like space between tarvi�avaa pysäköin�kapasite�a on Veturitallin eteläpuolella marke�en suurella the very centrally located, elegant Science Centre and the shore remains slightly pysäköin�alueella.

Asukkaiden ruokaosuuskunnat h alueille sijoitetuissa jakelupisteis kierrätykseen ja yhteiskäy�öön. asukkaille.

4.1. PRIzE-wINNERS

Suunnitelman liikkumisen verkostot ovat aivan erinomaisesti jäsenneltyjä: Rannat on rauhoitettu ajoneuvoliikenteeltä ja samalla niiden julkinen yhteiseen käyttöön tarkoitettu luonne on vahva. Satsaukset silta-, laituri- ja rantamuurirakenteisiin ovat oivallisesti harkittuja. Hieman epämääräiseksi tosin jää hyvin keskeisesti sijaitsevan elegantin Tiedekeskuksen ja rannan Puukaupungin kor�eli välisen Katujapuistomaisen �everkosto tilan käsittely. Tiedekeskuksen arkkitehtuuri antaa odottaa äärelleen urbaanimpaa kaupunkitilaa. Suunnitelma hyödyntää mahdollisimman tehokkaas� olemassa olevaa katuverkostoa. Radan suuntainen katu yhdistää rantakor�elit liikenteellises� kaupunkiin. Uusi diagonaalikatu halkaisee rantakor�elit siten, e�äkaikkialla radan alitusPaukkulanrantaa voidaan säily�ää en�sellään. Graaniin on Pysäköinnin toteuttaminen lukuun ottamatta esite�y uusi siltayhteys.

rakenteellisena ja kortteleiden alla on teknis-taloudellisesti vaativa ratkaisu, vaikka tuokin miljöön viihtyvyyteen kiistattomia etuja. Puhdistamon alueen Pysäköin� ratkaisu olisi toteutettavissa realistisemmin korttelirakennetta kehittämällä. Pysäköin�normina on käyte�y 1 ap/85 k-m² riippuma�a alueiden käy�ötarkoituksesta. Paukkulanrannan puutalokaupungissa asuinmiljöön jalähinnä keskitetyn Tämän lisäksi osa-alueilla on normin lisäki noinautottoman 10% yleisiä pysäköin�paikkoja katujen varsilla.yhdistelmä on oivallisesti ratkaistu. pysäköinnin Suurin osa kiinteistöjen pysäköin�paikoista on katutasossa pihakansien alla. Paukkulan alueen pysäköin� onote esite�y kokonaisuudessaan minkä tekee mahdolliseksi Arkkitehtoninen on kaikkialla hallittuamaantasoon, ja vankasta arkkitehtonisesta alueen alhaisempi kor�elitehokkuus. Satamatorin suurten �laisuuksien yhteydessä osaamisesta kertovat lukuisat kauniit visualisoinnit aluekokonaisuudesta, tarvi�avaa pysäköin�kapasite�a on Veturitallin eteläpuolella marke�en suurella arkkitehtuurista ja lähimiljööstä. Perspektiivinäkymistä välittyvät myös ekopysäköin�alueella.

logiset tavoitteet tyylikkäällä tavalla, vaikka sanallinen osuus ekologisesta konseptista ei ylläkään kilpailun parhaimmistoon.

Suunnittelun ideologia on hyvin klassinen perustuen tilahierarkian jäsennöintiin, julkisen kaupunkitilan merkityksen vahvaan läsnäoloon ja runsaisiin aukioihin ja toreihin. Ne on myös toteutettu Mikkelin mittakaavaa ja realiteetteja ymmärtävällä tavalla.

uncertain. The architecture of the Science Centre would lead one to expect it to be accompanied by a more urban space.

Diversitee�

Providing parking everywhere apart from Paukkulanranta as a structural element and below the blocks is a demanding solution in a technical-financial sense, although it does bring undeniable advantages in terms of a pleasant environment. The solution for the Puhdistamo area should be implemented more realistically by developing the block structure. In the area of timber buildings in Paukkulanranta the combination of a car-free residential environment and concentrated parking provision is an excellent solution.

Asuminen on sosiaalises� m elämän�lanteissa. Opiskelijat, erilaisten asuntojen tarjonta tak tu�uun asuinympäristöön.

Overall, the architectonic approach is well-managed and sound architectonic expertise is demonstrated by the many beautiful visualisations of the area as a whole, its architecture and the immediate environment. The perspective views also convey the ecological goals in a stylish manner, although the verbal description of Diversitee� the ecological concept is not on a par with the best in the competition.

Rakennuksissa käytetään kestäv Puurakentamisen edistämiseen voidaan tehdä nykymääräysten tulee myös kustannuksiltaan edu

Asuminen on sosiaalises� monimuotoista. Monipuolisuus tarjoaa joustoa erilaisissa Promenadi Vesiliikenne Opiskelijat, lapsiperheet, sinkut ja eläkeläiset asuvat alueella, elämän�lanteissa. jossa The ideology of the design is very based on organisation spatial erilaisten asuntojen tarjonta takaa sen,classic, e�ä elämän�lanteen muu�uessaof voithe jäädä asumaan Höyrylaivasatamaa ja vesiliikenteen rei�ejä kehitetään. Kesäaikaan Savilahden rantatu�uun asuinympäristöön. hierarchy, the strong presence of the importance of public urban space and the alueille voidaan liikennöidä vesibusseilla. Vesillä liikkumiseen ja kalastamiseen on hyvät wealth ofalueiden plazas and squares. These arejaalso realised at the right scale foryhteis�lat, Mikkeli mahdollisuudet. Lahdella voiovat meloa, soutaa purjeh�a kevytveneillä. Pienveneiden Useimmat kor�elit asumistypologialtaan sekoi�uneita. Asukkaiden laituripaikkoja on lisä�y and in terassit a manner whichhuoma�avas�. understands the city’s reality. saunat, ja kerho�lat sijoi�uvat katoille. Monet alueelle sijoi�uvat rakennukset ovat hybridirakennuksia, joissa sekoi�uvat toimi�lat, palvelut ja asuminen.

Useimmat alueiden kor�elit ova saunat, terassit ja kerho�lat sijo hybridirakennuksia, joissa sekoi�

Kestävät materiaalit

Rakennukset tehdään pitkäikäisi huomiota.

Energia ja lämmitys

Savilahten vesimassaa voidaan k mahdollista. Aurinkoenergiaa hy energiansaannin omavaraisuu�a aurinkokeräimillä. Poistoilman ja kiinteistöissä. Tehokkailla lämmö

Kestävät materiaalit

Markkinat Puhdistamolla Rakennuksissa käytetään kestäväksi tode�uja ja mahdollisimman paikallisia materiaaleja. Puurakentamisen edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Korkeimmat talotkin voidaan tehdä nykymääräysten mukaan puurakenteisina. Puurakentamisen lisääntyessä siitä tulee myös kustannuksiltaan edullisempaa.

Rakennukset tehdään pitkäikäisiksi mu�a rakennusosien kierräte�ävyyteen kiinnitetään huomiota.

Vesiliikenne

Promenadi

Höyrylaivasatamaa ja vesiliikenteen rei�ejä kehitetään. Kesäaikaan Savilahden rantaalueille voidaan liikennöidä vesibusseilla. Vesillä liikkumiseen ja kalastamiseen on hyvät mahdollisuudet. Lahdella voi meloa, soutaa ja purjeh�a kevytveneillä. Pienveneiden laituripaikkoja on lisä�y huoma�avas�.

Energia ja lämmitys Savilahten vesimassaa voidaan käy�ää lämmitykseen. Myös maalämmön käy�ö on mahdollista. Aurinkoenergiaa hyödynnetään ak�ivises� ja passiivises�. Yhdyskunnan energiansaannin omavaraisuu�a edistetään mm. julkisivuihin integroitavilla aurinkokeräimillä. Poistoilman ja käy�öveden lämmön talteeno�oa käytetään kaikissa kiinteistöissä. Tehokkailla lämmöneristeillä päästään energiatehokkaisiin ratkaisuihin.

Ekologinen konsep� Markkinat Puhdistamolla

Muikkufes�vaalit Olemassa olevan infrastruktuurin mahdollisimman tehokas käy�ö on ekologista.Satamatorilla Monimuotoisuus ja viihtyisyys ovat alueen tunnusmerkkejä. Tiiviys ja monipuolisuus on ekologista, sillä se tekee asumisen ja työskentelemisen mahdolliseksi kävelyetäisyydellä Mikkelin keskustasta. Rantaan sijoitetut kor�elit houku�elevat liikkumaan jalan ja polkupyörällä.

Yhteisöllisyys ja sosiaalinen kestävyys Tiivistä urbaanista kaupunkiasumisesta huokuu pikkukaupungin lämpöä ja se luo pui�eet asukasyhteisöjen muodostumiseen. Julkiset ulko�lat sijoi�uvat veden äärelle sekä suojaisiin puis�kkoihin. Kaupunki�lojen rikkaus ja moninaisuus on pohjana luonteeltaan erilaisille ulko�loille, rakennetuille aukioille, veden äärellä ja rakennusten suojissa.

Ruokaosuuskunnat ja lähiruoka Asukkaiden ruokaosuuskunnat hankkivat lähialueiden viljelijöiden tuo�eita ja jakavat niitä alueille sijoitetuissa jakelupisteissä, joissa on myös mahdollisuus erilaisten tavaroiden kierrätykseen ja yhteiskäy�öön. Kalastajat voivat myydä satamissa saaliitaan suoraan asukkaille.

Katu- ja �everkosto

Puukaupungin kor�eli

Suunnitelma hyödyntää mahdollisimman tehokkaas� olemassa olevaa katuverkostoa. Radan suuntainen katu yhdistää rantakor�elit liikenteellises� kaupunkiin. Uusi diagonaalikatu halkaisee rantakor�elit siten, e�ä radan alitus voidaan säily�ää en�sellään. Graaniin on esite�y uusi siltayhteys.

Pysäköin� Pysäköin�normina on käyte�y 1 ap/85 k-m² riippuma�a alueiden käy�ötarkoituksesta. Tämän lisäksi osa-alueilla on normin lisäki noin 10% yleisiä pysäköin�paikkoja lähinnä katujen varsilla. Suurin osa kiinteistöjen pysäköin�paikoista on katutasossa pihakansien alla. Paukkulan alueen pysäköin� on esite�y kokonaisuudessaan maantasoon, minkä tekee mahdolliseksi alueen alhaisempi kor�elitehokkuus. Satamatorin suurten �laisuuksien yhteydessä tarvi�avaa pysäköin�kapasite�a on Veturitallin eteläpuolella marke�en suurella pysäköin�alueella.

Diversitee� Asuminen on sosiaalises� monimuotoista. Monipuolisuus tarjoaa joustoa erilaisissa elämän�lanteissa. Opiskelijat, lapsiperheet, sinkut ja eläkeläiset asuvat alueella, jossa erilaisten asuntojen tarjonta takaa sen, e�ä elämän�lanteen muu�uessa voi jäädä asumaan tu�uun asuinympäristöön. Useimmat alueiden kor�elit ovat asumistypologialtaan sekoi�uneita. Asukkaiden yhteis�lat, saunat, terassit ja kerho�lat sijoi�uvat katoille. Monet alueelle sijoi�uvat rakennukset ovat hybridirakennuksia, joissa sekoi�uvat toimi�lat, palvelut ja asuminen.

17


EKOLOGISUUS

4.1. PALKINTOLUOKKA

Hippodamus 0000 Ekologinen näkökulma

Hippodamus 0000 Ecological approach

Hippodamuksen ekologinen perusidea liittyy vahvasti veteen. Tämä ilmenee paitsi monipuolisena painotuksena vesiliikenteeseen, myös korostuneena keskittymisenä hulevesien käsittelyyn. Kumpaakin asiaa voi tukea ja kannustaa, mutta yhden asian voimakas korostus ei saa vähentää huomion kiinnittämistä muihin merkittäviin näkökohtiin.

Hippodamus’ ecological concept is strongly linked to the water. As well as by a wide-ranging emphasis on waterborne transport, this is also borne out by the design’s emphasised concentration on the treatment of waste water. Both can be supported and encouraged but a strong emphasis on one aspect must not draw attention away from other more important considerations. . Obtaining and transporting food has only been addressed briefly, albeit aptly. The proposal for cooperation with local farmers and fishermen, the idea of food cooperatives and combining this with other communal activities such as goods recycling represents an eco-city at its best. Ideas may be developed further regarding a market stall-type shop to be set up in conjunction with the Science Centre.

Ruoan hankinta ja kuljetus on käsitelty lyhyesti, mutta iskevästi. Ehdotus yhteistoimista lähialueiden maanviljelijöiden ja kalastajien kanssa, ruokaosuuskuntien idea ja tämän yhdistäminen muuhun yhteiseen toimintaan, kuten tavaroiden kierrätykseen on ekokaupunkia parhaimmillaan. Ajatuksia voisi kehittää edelleen tiedekeskuksen yhteyteen perustettavalla torimyymälän kaltaisella kaupalla. Energian tuotantoon tai kulutukseen ei ehdotuksella ole merkittävää uutta annettavaa. Ehdotuksessa toistetaan luettelomaisesti asioita, jotka ovat jokaisen tiedossa ja nykyisin itsestään selvyyksiä. Piirustuksista ei kuitenkaan ilmene esimerkiksi aurinkoenergian käyttöä lainkaan. Välttämättömän, alueellisen energiataseen laatiminen sekä energian tuotannon ja kulutuksen koko kierto on tutkittava jatkossa perusteellisesti.

The proposal has nothing significantly new to say about energy production or consumption. The proposal repeats, in the manner of a list, things which are general knowledge and currently self-evident. However, the drawings do not show the use of solar energy at all, for example. Drawing up an essential local energy balance and the entire cycle of energy production and consumption must be thoroughly researched in the future.

Katu- ja �everk

Suunnitelma hyöd suuntainen katu y halkaisee rantako esite�y uusi siltay

Pysäköin�

Pysäköin�normin Tämän lisäksi osakatujen varsilla.

Suurin osa kiinteis alueen pysäköin� alueen alhaisemp tarvi�avaa pysäkö pysäköin�alueella

Ekologinen konsep� Olemassa olevan infrastruktuurin mahdollisimman tehokas käy�ö on ekologista. Monimuotoisuus ja viihtyisyys ovat alueen tunnusmerkkejä. Tiiviys ja monipuolisuus on ekologista, sillä se tekee asumisen ja työskentelemisen mahdolliseksi kävelyetäisyydellä Mikkelin keskustasta. Rantaan sijoitetut kor�elit houku�elevat liikkumaan jalan ja polkupyörällä.

Yhteisöllisyys ja sosiaalinen kestävyys Tiivistä urbaanista kaupunkiasumisesta huokuu pikkukaupungin lämpöä ja se luo pui�eet asukasyhteisöjen muodostumiseen. Julkiset ulko�lat sijoi�uvat veden äärelle sekä suojaisiin puis�kkoihin. Kaupunki�lojen rikkaus ja moninaisuus on pohjana luonteeltaan erilaisille ulko�loille, rakennetuille aukioille, veden äärellä ja rakennusten suojissa.

Ruokaosuuskunnat ja lähiruoka Asukkaiden ruokaosuuskunnat hankkivat lähialueiden viljelijöiden tuo�eita ja jakavat niitä alueille sijoitetuissa jakelupisteissä, joissa on myös mahdollisuus erilaisten tavaroiden kierrätykseen ja yhteiskäy�öön. Kalastajat voivat myydä satamissa saaliitaan suoraan asukkaille.

18 Katu- ja �everkosto

Puukaupungin kor�eli

Suunnitelma hyödyntää mahdollisimman tehokkaas� olemassa olevaa katuverkostoa. Radan suuntainen katu yhdistää rantakor�elit liikenteellises� kaupunkiin. Uusi diagonaalikatu halkaisee rantakor�elit siten, e�ä radan alitus voidaan säily�ää en�sellään. Graaniin on esite�y uusi siltayhteys.

Vesiliikenne

Höyrylaivasatama alueille voidaan li mahdollisuudet. L laituripaikkoja on


4.1. PRIzE-wINNERS

Liikenne ja pysäköinti on sikäli hyvin ratkaistu, että osa-alueella 1 pysäköinti on valtaosin kannen alla. Katujen varsille pysäköinti olisi koko alueella voitu välttää kokonaan, mutta ehdotuksessa on tässä kysymyksessä päädytty kompromissiin, joka alueen imagon kannalta ei ole tyylikästä. Alue 1 on lisäksi halkaistu vinokadulla, joka tuo autoliikenteen täysipainoisesti keskelle asutusta. Tämän kysymyksen olisi voinut ratkaista toisin. Liikenteen ratkaisuissa on toimintojen keskittämisellä tai hajauttamisella suuri merkitys. Ehdotuksessa mainitut hybridirakennukset ovat omiaan vähentämään päivittäistä ajoneuvoliikennettä. Mitoituksista ei kuitenkaan ilmene asumisen, työpaikkojen ja palvelujen jakaumaa eri alueille. Siksi on vaikea arvioida päivittäisen liikkumisen kokonaistarvetta. Kevyen liikenteen reitti Savilahden ympäri on hyvä ja toimiva ratkaisu. Rakennusten sijoitukset ja muodot noudattelevat Mikkelin perinteistä kaavaa ja uusi kaupunginosa on ilmeeltään haluttu sitoa Engelin suunnittelemaan ruutukaavaan. Tämä laimentaa alueen uutta identiteettiä ja samalla mahdollisuuksia ottaa ekologiset näkökohdat voimakkaammin huomioon rakennusten muotoilussa ja sijoituksessa. Puun suosiminen rakennusten materiaalina on kannatettavaa, samoin muidenkin paikallisten materiaalien käyttö. Jätehuolto on hulevesikysymystä lukuun ottamatta käsitelty korostetun askeettisesti. Asiaa olisi voinut tarkastella ehdotuksessa hieman perusteellisemmin. Jätehuollon jakaminen orgaanisen ja epäorgaanisen materiaalin uudelleenkäyttöön ja näiden kiertovirtojen tutkiminen kuuluu ekologiseen konseptiin olennaisesti.

Katu- ja �everkosto

Traffic and parking are well resolved that in sub-area 1 parking is largely under cover. It would have been desirable to avoid on-street parking altogether throughout the area but the proposal has culminated in a compromise on this issue, which is not stylish in terms of the area’s image. Area 1 is also dissected by a diagonal street which brings car traffic fully into the heart of the residential area. This issue Olemassa olevan infrastruktuurin tehokas käy�ö on ekologista. could have been resolved differently. In deciding on mahdollisimman traffic solutions, concentrating or decentralising functions is of importance. Thealueen hybrid buildings cited in Monimuotoisuus jamajor viihtyisyys ovat tunnusmerkkejä. Tiiviys ja monipuolisu the proposal are apt tosillä reduce vehicle traffi However, the dimensions ekologista, se day-to-day tekee asumisen jac.työskentelemisen mahdolliseksi kävelyetäisyy do not Mikkelin show the distribution of homes, workplaces and services in the diff erent keskustasta. Rantaan sijoitetut kor�elit houku�elevat liikkumaan jalan ja areas. For this reason, it is difficult to evaluate total travel needs day-to-day. The polkupyörällä. pedestrian and cycle route around Savilahti is a good, practical solution.

Ekologinen konsep�

Yhteisöllisyys ja sosiaalinen kestävyys

The locations and shapes of the buildings comply with Mikkeli’s traditional layout and there is a desire to tie the look of the new district in with Engel’s original grid Tiivistä urbaanista kaupunkiasumisesta huokuu pikkukaupungin lämpöä ja se luo p layout. This dilutes the new identity of the area as well as opportunities to take asukasyhteisöjen muodostumiseen. Julkiset ulko�lat sijoi�uvat veden äärelle sekä ecological considerations more strongly into account in shaping and siting buildpuis�kkoihin. Kaupunki�lojen rikkaus ja moninaisuus on pohjana luonteeltaan erila ings. Favouring timber as a construction material is encouraged, as is the use of ulko�loille, rakennetuille aukioille, veden äärellä ja rakennusten suojissa. other local materials.

Ruokaosuuskunnat lähiruoka Waste treatment, apart from the wasteja water issue, has been dealt with extremely ascetically. The issue could have been examined slightly more thoroughly in the Asukkaiden ruokaosuuskunnat hankkivat lähialueiden viljelijöiden tuo�eita ja jaka proposal. The division of waste treatment into organic and non-organic materials alueille sijoitetuissa jakelupisteissä, joissa on myös mahdollisuus erilaisten tavaroid for re-use and researching their recycling streams is an essential part of the kierrätykseen ja yhteiskäy�öön. Kalastajat voivat myydä satamissa saaliitaan suora ecological concept. asukkaille.

Puukaupungin kor�eli

Suunnitelma hyödyntää mahdollisimman tehokkaas� olemassa olevaa katuverkostoa. Radan suuntainen katu yhdistää rantakor�elit liikenteellises� kaupunkiin. Uusi diagonaalikatu halkaisee rantakor�elit siten, e�ä radan alitus voidaan säily�ää en�sellään. Graaniin on esite�y uusi siltayhteys.

Pysäköin� Pysäköin�normina on käyte�y 1 ap/85 k-m² riippuma�a alueiden käy�ötarkoituksesta. Tämän lisäksi osa-alueilla on normin lisäki noin 10% yleisiä pysäköin�paikkoja lähinnä katujen varsilla. Suurin osa kiinteistöjen pysäköin�paikoista on katutasossa pihakansien alla. Paukkulan alueen pysäköin� on esite�y kokonaisuudessaan maantasoon, minkä tekee mahdolliseksi alueen alhaisempi kor�elitehokkuus. Satamatorin suurten �laisuuksien yhteydessä tarvi�avaa pysäköin�kapasite�a on Veturitallin eteläpuolella marke�en suurella pysäköin�alueella.

uolto ja kierrätys

eissa on keskite�y jätehuolto, jä�eiden laji�elu ja kierrätyshuone. Alueelliselle stoinnille on �laa jokilaaksossa.

atehokas liikkuminen

n sijoitetut kor�elit houku�elevat liikkumaan jalan ja polkupyörällä. Kevyen en yhteyksien kehi�äminen parantaa koko alueen käyte�ävyy�ä ja rohkaisee ta liikkumaan omin voimin. Myös vesillä liikkumisen edellytyksiä on paranne�u.

puistot ja virkityspalvelut

lahden rantaa kiertävää vihervyöhyke�ä puistoineen on laajenne�u en�sestään. uistoissa kulkevaa rei�ä rytmi�ävät aivan rantaan rakennetut urbaanit aukiot satamineen ja palveluineen. Laadukkaat ja monimuotoiset julkiset �lat ja smahdollisuudet houku�elevat oleskeluun ulkona ympäri vuoden.

uistot muodostavat koko Savilahtea kiertävän virkistysalueen, jolla on myös ävä tehtävä hulevesien viivytysalueena. Kasvillisuus suojaa samalla kor�eleita ja luo mielly�ävän pienilmaston kaikkina vuodenaikoina.

pohjoisranta on säilyte�y puistona, jonka rannassa on kosteikkoja ja venesatama. n yhteydessä on rantapaviljonki, jossa on yhteis�loja ja sauna.

Diversitee�

Asuminen on sosiaalises� monimuotoista. Monipuolisuus tarjoaa joustoa elämän�lanteissa. Opiskelijat, lapsiperheet, sinkut ja eläkeläiset asuvat alue erilaisten asuntojen tarjonta takaa sen, e�ä elämän�lanteen muu�uessa voi jäädä tu�uun asuinympäristöön.

Useimmat alueiden kor�elit ovat asumistypologialtaan sekoi�uneita. Asukkaiden y saunat, terassit ja kerho�lat sijoi�uvat katoille. Monet alueelle sijoi�uvat rakennu hybridirakennuksia, joissa sekoi�uvat toimi�lat, palvelut ja asuminen.

Kestävät materiaalit

Rakennuksissa käytetään kestäväksi tode�uja ja mahdollisimman paikallisia materi Puurakentamisen edistämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Korkeimmat talotk voidaan tehdä nykymääräysten mukaan puurakenteisina. Puurakentamisen lisäänt tulee myös kustannuksiltaan edullisempaa.

19

Rakennukset tehdään pitkäikäisiksi mu�a rakennusosien kierräte�ävyyteen kiinnit huomiota.

Promenadi Vesiliikenne Energia ja lämmitys uusia palveluita on osoite�u rei�n varrelle. Melontatukikohta, kevytvenesatamat, nta ja rantapaviljonki palvelevat niin Mikkeliläisiä kuin matkailijoitakin. Tavoi�eena Hulevesikaskadi Höyrylaivasatamaa ja vesiliikenteen rei�ejä kehitetään. Kesäaikaan Savilahden rantaSavilahten vesimassaa voidaan käy�ää lämmitykseen. Myös maalämmön käy�ö on rantarei�n varrella on elämyksiä ja palveluita, jotka rohkaisevat ihmisiä liikkumaan alueille voidaan liikennöidä vesibusseilla. Vesillä liikkumiseen ja kalastamiseen on hyvät mahdollista. Aurinkoenergiaa hyödynnetään ak�ivises� ja passiivises�. Yhdyskunn amahdollisuudet. vuoden ympäri. Talvisaikaan luis�nratakevytveneillä. ja latuja ja pilkkikilpailuja. Lahdella voiSatamalahdella meloa, soutaa on ja purjeh�a Pienveneiden energiansaannin omavaraisuu�a edistetään mm. julkisivuihin integroitavilla Kilpailuehdotuksessa hulevedetPoistoilman käsitellään luonnonmukaises� ennentalteeno�oa niiden johtamista laituripaikkoja on lisä�y huoma�avas�. aurinkokeräimillä. ja käy�öveden lämmön käytetään kaik


4.1. PALKINTOLUOKKA

Neljä vuodenaikaa 0004 Neljä Vuodenaikaa on kauniisti yhtenäisellä otteella koko kilpailualuetta vakuuttavasti käsittelevä kiistattoman ammattitaitoinen suunnitelma.

20

Neljä Vuodenaikaa (“Four Seasons”) is an undisputedly professional design whose coherent approach beautifully and convincingly addresses the entire competition area.

Ehdotuksen ansioihin kuuluu se, että työssä on pitäydytty keskitytty juuri kilpailun tavoitteisiin luontevasti istuvassa työskentelytarkkuudessa. Ja työskentelyssä on myös osuttu oikeaan: läpimenevästi miellyttävämittakaavaista ja puutarhakaupunkimaisen vehreää mutta silti selkeän urbaania ympäristöä. Erityisen havainnollisesti kaupunkirakenteelliset avut paljastuvat pienoismallista.

The merits of the proposal include the fact that the work has concentrated precisely on the aims of the competition with a naturally fitting attention to detail. And the work has also hit the mark, achieving a pleasant scale throughout and the greenness of a garden city in what is still a clearly urban environment. The urban structural amenities are particularly illustratively revealed in the scale model.

Osat toimivat ja kokonaisuus toimii. Ehdotusta jää kuitenkin vaivaamaan tietynlainen rasterimaisuus. Siitä jää kaipaamaan kohokohtia, erikokoisia ja -luonteisia osia ja hieman vahvempaa hierarkisuutta. Samaa piirrettä vahvistaa myös rakentamisen tasakorkuisuus kaikilla osa-alueilla. Tyypillisimmillään rasterimaisuuden ongelma esiintyy kanavaratkaisuissa, joissa upeat mahdollisuudet ratkaistaan mittakaavaltaan katumaisella tavalla. Varsin pienillä eleillä ongelmaan on myös esitetty onnistunut ratkaisu Puhdistamon alueella: maltillisesti jättämällä kaunis korttelipuisto osa-alueen ytimeen, saadaan varsin kiinnostavaa vaihtelua. Satamalahden rantavyöhykkeellä sijaitseva rantapuisto on miellyttävä sekin, mutta jää vaikutukseltaan paikalliseksi.

The parts work and the whole thing works. However, the proposal suffers from a certain degree of pixilation. This leaves one desiring high points, parts that are different in nature and different in size and a slightly greater hierarchy. The same characteristic is also reinforced by the equal heights of the buildings in all the sub-areas. At its most typical, this problem is shown in the canal solutions, in which excellent opportunities are resolved in a manner which is street-like in scale. With particularly small gestures, a successful solution to the problem is also presented in the Puhdistamo area where calmly making the beautiful local park the heart of the area achieves a quite interesting variation. The lakeside park in the Satamalahti shore zone is also attractive, but its impact remains local.

Tiedekeskuksen, Satamatorin, Satamapuiston ja uuden kaupunkirakenteen yhdistelmä on kilpailun parhaimmistoa. Lisäansioksi tulee laskea myös se, että ehdotuksessa on uskallusta tuoda myös asumista keskeisten julkisten kaupunkitilojen ääreen lisäämään ympärivuorokautista elävyyttä. Muutenkin - kuten ehdotuksen perusteluissa kuvataan - käytetään eriluonteista julkista kaupunkitilaa yhteisöllisyyden vahvistamiseen osana ekologista konseptia. Tiedekeskuksen pohjoisreunalle tiedekeskukselta laskeutuvat istuskeluportaiden ja katsomon ajatus tukee niin ikään yhteisöllisyyden tavoitetta. Ilmansuunnallisesti portaiden laskeutuminen pohjoiskoilliseen ei ole paras mahdollinen valinta.

The combination of the Science Centre, the public square Satamatori, the park Satamapuisto and the new urban structure is among the best in the competition. The fact that the proposal has the courage to bring housing into the central public urban spaces to increase their round-the-clock vitality should be counted as an additional plus. Otherwise, as described in the reasoning behind the proposal, different kinds of public urban spaces are used to strengthen community spirit as part of the ecological concept. The steps where people can sit, leading to the north side of the Science Centre and the idea of a stage further support the aim of community living. In terms of their direction, steps leading down to the north by north-east is not the best possible choice.


4.1. PRIzE-wINNERS

Satamalahden rantavyöhykkeellä toteutuu kilpailijan tavoittelema urbaanin mutta vehreän struktuurin tavoite. Tällä osa-alueella muodostuu kuitenkin hieman hajanainen vaikutelma kaupungin reunasta. Erityisesti rantaraitin ja rantaviivan väliin Kanavakorttelissa synnytetty kolmen talon kokonaisuus jää aavistuksen irralliseksi. Lähimiljöön ja arkkitehtuurin tavoitteista välittyy miellyttäviä vaikutelmia ehdotuksen perspektiivinäkymistä. Luonnosmaisista hahmotelmissa erityisesti Satamalahden rannan kivikaupunkinäkymät ovat lupaavia. Muille osaalueille sinänsä viisaasti esitettyjen puukerrostaloalueiden ilme voisi poiketa esitettyä enemmänkin urbaanimmista osista. Liikenne- ja pysäköintiratkaisut edustavat myös ammattitaitoista ja toteuttamiskelpoisuutta tukevaa harkintaa. Myös melun ja muiden ympäristöhäiriöiden vaikutukset on huomioitu virheettömästi. Kaikilla keskeisillä asumisen osa-alueilla eräänlaisten melumuurirakennusten osuus kokonaisuudesta muodostuu harmittavan suureksi – kaikkein eniten Puhdistamon alueella. Tekijä on myös käyttänyt kaikilla osa-alueilla harkitulla tavalla vetovoimatekijänä rannan läheisyyttä, puistoja, virkistysreittejä, rantatoreja ja pienimuotoista venelaitureiden rakentamista. Jo esitystavastakin välittyy kauniisti vehreän puutarhakaupunkimaisuuden tavoite. Ehdotuksen tekijä ei ole kaiken kaikkiaan kuitenkaan uskaltanut lähteä kehittämään lupaavaa ehdotustaan toisessa vaiheessa aivan ylimmille kärkisijoille kantavalla otteella.

The Satamalahti shore zone realises the aim of the entrant to create an urban but green structure. However, this sub-area creates a slightly incoherent effect on the edge of the city. The three building unit in the Kanavakortteli block bordered by the canal between the shore road and the shoreline are slightly isolated. Pleasant impressions of the aims in terms of the immediate environment and the architecture are conveyed by the perspective views in the proposal. The draft-like outlines, particularly the stone town views on the Satamalahti shoreline are promising. The look of the timber apartment block areas shown in the other sub-areas, albeit wisely presented, could deviate from that shown, with more urban elements. Traffic and parking solutions also demonstrate professionalism and consideration of the feasibility. The effects of noise and other environmental disturbances have also been flawlessly taken into account. In all the central residential areas, the proportion of the whole which comprises a separate kind of noise wall is disturbingly large – most of all in the Puhdistamo area. In all the sub-areas the author has also made considered use of proximity to the shoreline, parks, recreation routes, shoreline squares and the construction of small-scale jetties as an attraction factor. The manner of presentation in itself beautifully conveys the aim of a green garden city. All in all, however, the author of the proposal has not been courageous enough to take an approach to developing their promising proposal in the second stage that would see it quite take first place. A fine concept in any case.

Hieno kokonaisuus joka tapauksessa.

21


EKOLOGISUUS

4.1. PALKINTOLUOKKA

22

Neljä vuodenaikaa 0004 Ekologinen näkökulma

Neljä vuodenaikaa 0004 Ecological approach

Neljä vuodenaikaa erottuu muista 2. kilpailuvaiheen ehdotuksista siinä suhteessa positiivisesti, että sen viheralueet ovat selvästi muita laajemmat. Tämä ominaisuus tehostuu ja saa voimaa vuodenaikojen vaihtelusta. Tässä ehdotuksessa on osa-alueelle 1. suunniteltu kanava ja sen keskelle olisi syytä rakentaa veden virtausta ja puhdistusta edistävä pieni laitos. Laajat vihreät alueet sallivat, että merkittävä osa hulevesistä johdetaan niille. Vesistön puhdistuksesta on maininta, mutta keinoista ei ole esitystä.

Neljä Vuodenaikaa differs from the other proposals in Phase II of the competition in the positive sense that its green areas are clearly more extensive than in others. This characteristic is reinforced and energised by the changing seasons. In this proposal a canal is proposed in sub-area 1 and in the middle of it it would be worth building a small plant to encourage water flow and cleaning. Extensive green areas permit a significant proportion of storm water to be drained into them. Cleaning the watercourses is mentioned but the method is not presented.

Ehdotuksessa on perusteellisesti selitetty, mitä ekologisuudella tässä ehdotuksessa tarkoitetaan. Merkittävää on, että kiinnitetään huomiota jokapäiväisiin kulutuskäytäntöihin ja sellaisiin sosiaalisiin seikkoihin, jotka ankarasti arvioiden eivät ole ekologiaa, vaikkakin muuten mukavia juttuja. Samoin muistutetaan tiedekeskuksen mahdollisuuksista arkielämän ja elämäntapojen käytännön ohjailussa.

The proposal thoroughly explains what ecological means in this proposal. It is significant that attention is paid to everyday consumption practices and to such social factors that, while strictly speaking not ecological, are nice elements. At the same time, we are reminded of the opportunities the Science Centre offers for steering everyday life and habits in practice.


4.1. PRIzE-wINNERS

Elintapoihin liittyvistä liikenne-ehdotuksista mainittakoon esimerkiksi kimppakyydit. Huonekalujen kierrätykseen ja kotitalousjätteiden kierrätykseen on esitetty keskitetty, toimiva ratkaisu. Edelleen on paneuduttu arkielämässä eteen tuleviin käytännön tilanteisiin, esimerkiksi pakkausten aiheuttamaan jäteongelmaan. Näiden asioiden painottaminen on luontainen osa ekologisen kaupunginosan elämää, mutta sisältää psykologisen kysymysmerkin.

Traffic solutions relating to living habits include a mention of carpools. A concentrated, functioning solution is presented for furniture recycling and domestic waste recycling. There is still an emphasis on practical situations that will arise in daily life in the future, such as the waste problem caused by packaging. Emphasising these issues is a natural part of life in an eco-district, but associated with a psychological question mark.

Lähiruokaa ehdotetaan myytäväksi tiedekeskuksen yhteydessä ja päivittäiset ruokaostokset ovat jokaiselle kävelymatkan päässä. Tätä voi varauksetta kannustaa.

It is proposed that local food be sold in conjunction with the Science Centre and that daily food shopping is available within walking distance for everyone. This can be supported unreservedly.

Energian tuotannoksi ehdotetaan useita puhtaita ratkaisuja, mm. tuotantoa aurinkopaneeleilla, lämmönkerääjillä ja maalämmöllä. Energian säästö on myös nostettu merkittävään asemaan. Pysäköintitaloja on tarkoitus rakentaa ja piilottaa pysäköinti kellareihin. Kaikkiin päivittäisiin kohteisiin voi kulkea jalan tai polkupyörällä. Toimintojen hajottaminen tämän tavoitteen saavuttamiseksi on kiistatta hyvä ratkaisu. Autoliikenne pyritään pitämään erillään asumisesta ja varaudutaan tulevaisuudessa siirtymään pienten sähköautojen käyttöön. Tämä on varmaan oikea ennuste ja tätä kehitystä on tulevaisuudessa syytä tukea.

Several clean energy solutions are proposed such as solar panels, heat collectors and ground source heating. Energy saving has also been afforded a prominent position.

Ansiokkaalla tavalla muistutetaan siitä, että rakennusten energiatehokkuutta arvioitaessa on otettava huomioon rakennuksen koko elinkaari. Periaate koskee tietysti kaikkea muutakin, mm. materiaalien käyttöä. Rakennusmateriaalien valinnassa otetaan paikallisuus huomioon, joka on alueen elinkeinoelämän kannalta hyvä valinta.

It is intended to build multi-storey car parks and to hide parking in basements. All the day-to-day destinations can be reached on foot or by bike. Spreading the functions around in order to achieve this goal is undoubtedly a good solution. The aim is to keep car traffic separate from housing and to make provision for the use of small electric cars in the future. This is definitely the right prediction and there is reason to support this trend in the immediate future. In a laudable manner we are reminded that in evaluating the energy efficiency of buildings the entire lifecycle of the building must be taken into account. This principle, of course, includes everything else too, including the use of materials. In selecting construction materials, locally sourced products are taken into account, which is a good choice in view of the local business community.

23


city center and the established birch plantings, Resilient Mikkeli brings a variety of living types, building typologies, and plot sizes.

4.1. PALKINTOLUOKKA

Bird’s eye perspective

Concept

1 2 3

Resilient Mikkeli 2030 Idearikas ja monipuolisesti tutkittu ehdotus, jossa ekologinen lähestymistapa on kilpailun ansiokkaimpia. Työssä on laajempien aluetason ekologisten kysymysten ohella syvennytty erityisellä antaumuksella detaljitason suunnitteluun. Tunnelmalliset, toimintaa ja tapahtumia pursuavat havainnekuvat ja leikkaukset5 tuovat valloittavalla tavalla esiin tekijän vahvaa maisemallista ja lähiympäristöön eläytyvää otetta. 4

Ekologinen painotus näkyy viher- ja puistoalueiden monimuotoisuudessa. Laajat, jopa liikennejakajien alueille ulotetut kosteikkoaiheet, viljelyalueet sekä luonnonmukaiset hulevesiä puhdistavat ja erilaisia biotooppeja muodostavat ranta-alueet, luovat alueelle sitä yhdistävää identiteettiä. Vehreässä ympäristössä kiertävän rantaraitin ohella on puistoihin ja Lokkilutakon alueelle 5 Charachters City elämyksellistä structure ideoitu polkujen ja pitkospuiden verkostoa. Ratkaisu säilyttää The central lake of Satamalahti is surrounded by 5 zones The five zones are the City on the Lake, the Bird Sanctuary, with unique characteristics for development. These five zones the Water taloudellisesti District, the Forestperusteltuna Campus and the Lakeside rantaviivan ja sen nykyiset rakenteet ratkaisuna, each touch the central lake and bring changing vistas and Park. Each of the zones builds on the surrounding context pääosin a variety of development possibilities thatnykyisellään. range from the by making clear connections to the lake, the city’s green dense urban structure on the western bank to forest living on the eastern shore.

structure, and established path system.

Ehdotus jää kaupunkirakenteellisena kokonaisuutena vielä hakemaan luonnettaan. Ratkaisu ottaa huomioon keskustan ruutukaavan katulinjojen näkymät Savilahdelle, mutta muuta kaupunkikuvallista kytköstä keskustaan ei muodostu. Erilaista identiteettiä omaavien osa-alueiden sisäiset yhteydet jäävät myös turhan heikoiksi.

24

Satamalahden länsireunalla on sovellettu keskustan umpikorttelimallia. Kokonaisuutena alue muodostuu yhtä ideaa toistavana korttelirivistönä turhan yksioikoiseksi ja suhde rantapuistoon jää hieman sattumanvaraiseksi. Ratkaisu ei erityisemmin hyödynnä vedenläheisyyttä potentiaalina. Suorakulmaisuutta välttävät, pienempiin osiin pilkotut rakennusmassat, rajaavat suojaisia asuntopihoja, joita erityisen ansiokkaasti on ideoitu detaljitasolla. Toiminnallisen rikkauden ohella on mm radan puolen vihreä meluseinä kiinnostava yksityiskohta. Pysäköinti on sijoitettu maan alle, korttelien länsireunaan, muodostaen pihoja mukavasti elävöittävää ja jäsentävää rinnemaastoa.

A proposal which is rich in ideas and has involved extensive research, whose ecological approach is one of the most praiseworthy in the competition. Besides broader green issues at area level, the work has also put particular effort into in-depth planning at detail level. Illustrative images and cross-sections packed with action and events captivatingly display the author’s strong sympathetic approach to the landscape and the local environment. The ecological focus is seen in the varied green areas and parks. The extensive wetlands almost extending to the road junction area, urban farming and shoreline areas which naturally clean wastewater and form different biotopes create a coherent identity for the area. In the green environment, besides the loop around the lake, an impressive network of paths and board walks is laid out to the parks the Water ice andeco-machinery the Lokkilutakko area. On financially justified grounds, theand solution retains the Within the project, the enclosed cycles of energy, water, waste Between the different zones strong connections by bike, foot and local production implemented. Storm-largely and greywater, and public transport are made, forming a connecting lake shoreline and itsarecurrent structures as they currently stand. urban farming, and carbon sequestration are integrated and a smart energy grid powers the new developments. In the plan the implications of this Eco-Machinery is developed on Thelarger proposal lacks the character of a coherent entity the scale of the Satamalahti development as on the detailed level of the different sub-areas.

loop. On the lake, water elements are introduced, turning it into a lively water plaza in summer and a connective and social ice surface at winter time.

in terms of urban structure. The solution takes into account the views to Savilahti along the sightlines of the streets in the grid layout of the city centre, but no other connections to the centre are made in terms of the cityscape. The internal connections between the subRESiLiEnT MikkELi 2030weak. 1 areas with their different identities are also unnecessarily

The closed block model of the centre is applied on the western side of Satamalahti. As a whole, as rows of blocks repeating a single idea, the area is unnecessarily monotonous and the relationship to the park on the shore is slightly random. The solution does not specifically exploit the potential of the lakeside setting. The building masses avoiding right angles and chopped into smaller parts, border sheltered outdoor space for the neighbouring housing, designed extremely successfully at detailed level. Besides a wealth of functionality, the green noise wall beside the railway line is an interesting detail. Parking is planned to be underground on the western side of the blocks, creating a sloping landscape which nicely enlivens and structures the outdoor space.


4.1. PRIzE-wINNERS

Satama ja rantatori sijoittuvat luontevasti ja maisemassa näkyvästi nykyiselle paikalleen. Rantatorille päättyvä uusi kevyen liikenteen silta korostuu juhlavasti maisemassa. Kevyen liikenteen solmupisteenä toimivan tiedekeskuksen ulkoisesti vaatimaton ja maisemaan integroituva olemus, on ajatuksena kiinnostava ja perusteltu, mutta suunnitelmatasolla ratkaisu hakee vielä ilmaisuaan.

The harbour and the square on the shore are naturally sited prominently in the landscape in their current positions. The new bridge for pedestrian and cycle traffic which ends at the square on the shore is impressively emphasised in the landscape. Serving as a node for non-vehicular traffic, the Science Centre, modest in appearance and in essence integrated into the landscape, is interesting and justified as a concept but the solution still lacks expression at design level.

Paukkulanrannan jyrkästi rajautuvat ”metsä-kampuksen” neliökorttelit ovat onnistuneita ja istuvat hyvin ympäristöönsä. Rannan suuntaan suojaisina pihoina avautuvat korttelit hyödyntävät paikan maisemallista sijaintia, suojautuen samalla valtatien melulta.

The abruptly delimited square blocks of the “forest campus” at Paukkulanranta are successful and sit well in their environment. With their sheltered outdoor space opening towards the shoreline, the blocks exploit the location of the site in the landscape while also providing protection from the noise of the main road.

Puhdistamon alueen kollaasimainen erilaisia rakennustypologioita sekoittava alue on monimuotoisuudessaan lupaava ja kiinnostava, mutta kaipaisi liikennejärjestelyjen uudelleen harkintaa. Rannan tuntumassa kulkeva läpiajoliikennettä muodostava katu katkaisee ikävästi korttelit, jättäen pohjoispuolen rakennukset selvästi epäedullisempaan asemaan.

The collage-like area mixing different building typologies in the Puhdistamo section is promisingly and interestingly versatile but its traffic arrangements require a rethink. The road for through traffic close to the shore unfortunately splits the blocks, leaving the buildings on the north side in a clearly more disadvantageous position.

Veturitalli-alueen toimistokorttelien ja linnustoalueen kehittäminen ekologisia tavoitteita korostavana kokonaisuutena on idealtaan innostava, mutta suunnitelmatasolla ratkaisu jää ylikorostuneista vesiaiheista huolimatta vielä turhan jäykäksi ja tavanomaisen oloiseksi.

Developing the Veturitalli area’s office blocks and the birdlife area as an entity emphasising ecological objectives is an inspiring idea but despite the over-emphasis on water the solution is still unnecessarily rigid and ordinary at design level.

structure Plan

City on the lake The City blocks contain the most intense and mixed program of the Satamalahti development. All blocks consist of a wide mix of program, including apartments, office space, services, restaurants, bars and larger and smaller shops. Parking is solved in half sunken parking garages, staying above groundwater level. The positioning of these garages mainly on the west side of the blocks leave way for water infiltration and tree planting in the sunny east side of the courtyards. Within the block structure, the existing warehouses (shown with dotted lines) could be kept and incorporated into our proposed structure.

eye perspective

+79.5

77.5

77.0

sun radiation

rain snow

lakeside park

layers

barrier: green facade

6

noise barrier

6

6

B

5

5 4

+76 m

B’

+86.0

4

water level +76m

+76.5

life

ns by bike, foot connecting lake oduced, turning connective and

+77.5

dwelling

kindergarten

+77.5

Apartements

Car pool

Ramp

+78.0

public facility

+78.0 +79.5

Gardens

+87.0

A’

Retention area

+87.0

+86.0

+78.0 +79.5

Recycling house

Dsr

Service

+79.5

natural edge

Play garden

Day care

Promenade

Common gardens Entrance parking garage +78.0Café

Path +78.0

+77.5 +76.5

+83.0

Retention area Compost

+77.0

Storage Mix birch and pine trees +78.0

+78.0

land

neighbor

Café

A

ordinary green

city

Street parking

garden green

Bicycle parking

path

playful green

recycling green

lake

+78.0

organic green

+85.5

promenade

+79.0 +80.0 +76.5

7

25 6 6 5

3 3 2 4

1

4


water level +76m organic waste

EKOLOGISUUS

4.1. PALKINTOLUOKKA

Resilient Mikkeli 2030 Ekologinen näkökulma

Resilient Mikkeli 2030 Ecological approach

Ehdotus ottaa kantaa vahvasti ja onnistuneesti ekologisiin vaatimuksiin. Sen keskeisenä ideana on eko-koneen (eco-machine) periaate. Tässä yhdistyvät useat esitetyt, hyvään ympäristöön tähtäävät ehdotukset. Havainnollisesti ratkaisut näkyvät loistavasti otsikoiden Mikkeli Eco-Machine ja The Local Implications of the Eco-Machine alla. Ensimmäisenä on tarkasteltu viheralueiden ja veden liittämistä yhdeksi kokonaisuudeksi, likaisen veden (blackwater) ja puolipuhtaan veden (grey water) erillistä käsittelyä ehdotetaan. Vesistöjen puhdistuksesta ei ole ehdotusta. Ehdotuksen ansioita on myös pienen suojelualueen perustaminen, vaikka sen tosiasiallinen merkitys ankarasti arvioiden jäänee symboliseksi.

The proposal strongly and successfully addresses the ecological requirements. Its central idea is the principle of the eco-machine. Here several suggestions aimed at achieving a good environment are presented. Illustratively the solutions can excellently be seen under the headings Mikkeli Eco-Machine and The Local Implications of the Eco-Machine. The first is examined as a single entity combining green areas and the water, proposing different solutions for black water and grey water. There are no proposals for water treatment. The merits of the proposal also include the establishment of a small nature reserve area, although, strictly evaluating its actual importance, its significance would be largely symbolic.

Ruokatuotannon erinomaisena ideana on ”ruoka-juna”, vaikka ratkaistavaksi ongelmaksi voi muodostua muun junaliikenteen sovittaminen yhteen radalla kulkevan ja seisovan tavarajunan kanssa. Ehdotuksessa ehdotetaan myös kasvihuoneita ja paikallista ruoantuotantoa; molemmat ovat hyviä ajatuksia. On kuitenkin epärealistista, että ruokahuolto voisi merkittävästi perustua alueen omaan tuotantoon. Viherkäytävät pieneläimille, joilla muodostettaisiin mini-muotoinen, mahdollisesti koko alueen läpäisevä suojelualue, on myös ”eko-koneen” hieno ominaisuus. Puhtaan energian tuotantoon on paneuduttu perusteellisesti. Tosin bioenergian vahva painottaminen lienee riittämätöntä, kun tavoitteeksi ilmoitetaan CO2 – neutraalius alueella. Perusratkaisut ovat kuitenkin sellaisia, että energian tuotannon ja kulutuksen taseessa päästään hyviin tuloksiin ja aluetta voidaan käyttää ehdotuksen mukaisesti esimerkkialueena muille rakennettaville uusille kaupungeille. Älykäs energiavirtojen säätely on otettu huomioon.

26

The “food train” is an excellent idea for food production, although a problem may be posed by fitting a goods train travelling and stopping on a single line in with other rail traffic. The proposal also suggests greenhouses and local food production; both are good ideas. However, it is unrealistic that the area could be self-sufficient in food. Green corridors for small animals, which would form a “mini” nature reserve, possibly running through the entire area, is also a fine feature of the Eco-Machine. The production of clean energy has been thoroughly addressed. However, the strong emphasis on bio-energy appears to be insufficient when the aim stated is for the area to be CO2-neutral. The basic solutions, nevertheless, are such that a balance between energy production and consumption could successfully be achieved and the area could be used as a role model, in accordance with the proposals, for other new cities being built. The intelligent regulation of energy streams has been taken into account.


4.1. PRIzE-wINNERS

science center

lakeside park Autot on onnistuneesti jätetty syrjään ja pysäköinti sijoitettu enimmäkseen puoliksi maan alle. Lämmitetyt bussipysäkit ovat ideana viehättävä, mutta mikä mahtaa olla energian kulutus matkustajaa kohden? Hyvä, että Satamalahden ranta on kokonaan vapautettu autoliikenteeltä! Muuten liikennekysymys on jätetty melko kepeän käsittelyn varaan. P Puun käyttö rakentamisessa yhdessä laajemman alueen sahateollisuuden kanssa on kannatettava ajatus. Tässä yhteydessä tuodaan ansiokkaasti esiin alueen merkitys kansainvälisenä esimerkkinä. Samaan tähtää myös lahdella kelluva kestävän kehityksen symboli. Ehdotuksessa on myös vahvasti otettu huomioon palveluiden lähietäisyys, joka sinänsä vähentää liikennetarvetta. Jätteen käsittelyssä on pohdittu perusteellisesti Satamalahden rannassa sun radiation

9 olevaa saastunutta maaperää, ja vaihtoehtoisia puhdistusmahdollisuuksia on lake view

esitetty. Epäorgaanisen jätteen käsittelyä, esimerkiksi hylättyjä tavaroita ei ehdotuksessa ole riittävästi ajateltu. rain snow

heat exchange

Cars have successfully been side-lined and parking is mainly sited half under ground. Heated bus stops are an attractive idea but what might the energy cost +78.0 per passenger be? It is good that the Satamalahti shoreline is entirely free from car traffic. Otherwise the question of traffic is only lightly discussed. Science park

The use of wood in construction together with the sawmill industry in the wider +76.0 +82.0 locality is a worthwhile idea. In this context the area’s importance as an internaEntrance parking tional flagship is successfully highlighted. The symbol of sustainable development+77.0 floating in the bay has the same aim. The proposal has also strongly taken into Science center account access to local services, which in itself reduces the need for traffic. +86.0 +78.0

Regarding waste treatment, the polluted soil on the shore of Savilahti has been thoroughly considered and alternative cleaning options are presented. Treatment +77.0 of non-organic waste, for example discarded goods, is not sufficiently thought out in the proposal.

noise barrier

water level +76m

Bird sanctuary

NATURE

6 6 5

3

27 8

3 2 4

1

1 4


4.1. PALKINTOLUOKKA

Round Here 5309

28

Taitavasti laadittu ja tilallisesti elämyksellinen ehdotus, jossa vesi on kaikilla osa-alueilla aktiivisesti otettu mukaan osaksi korttelirakennetta. Ehdotuksen erityisiä ansioita ovat vahva, paikan potentiaaleja hyödyntävä kaupunkirakenteellinen idea, joka on toteutettu Mikkelin kaupunkikuvaan onnistuneesti sovitettuna ja vesiyhteyttä korostavana kokonaisuutena. Eri osa-alueille on ansiokkaasti kehitetty erilaisia veden läheisyyttä hyödyntäviä kiinnostavia korttelitypologioita.

A skilfully drawn up and spatially impressive proposal in which water is actively incorporated in all the sub-areas as part of the block structure. Particular merits of the proposal are a strong urban structure concept, making the most of the potential of the site, which is realised as a coherent entity successfully blending into the Mikkeli skyline and emphasising the link to the water. Interesting block typologies have been rewardingly developed for the different sub-areas taking into account their proximity to the lake.

Savilahden maisemaa leimaa veteen puikkomaisina rakennusmassoina työntyvien rakennusten ja laiturien muodostama, vanhoista satamaympäristöistä ja laiturimakasiinien rivistöistä inspiraatiota hakeva ilme.

The Savilahti landscape is characterised by finger-like building masses and jetties pushing out towards the water, drawing their inspiration from the historic harbour environment and the rows of jetties.

Satamalahden rannan korttelit muodostavat tasapainoisen ja toimivan oloisen kokonaisuuden, jossa myös takarivistön rakennusten vesistönäkymät on otettu huomioon. Länsireunan pihat on nostettu autokansien päälle, ja liikenne on oikeansuuntaisesti osoitettu ulkosyöttöisenä, jättäen korttelialueet ja rantavyöhyke kokonaisuudessaan autottomaksi. Rannan kevyen liikenteen raitti kulkee kortteleiden halki tilallisesti hyvin kiinnostavassa ympäristössä. Ranta-alueen kauttaaltaan urbaani käsittely on ratkaisulle luonteva, mutta alueen ekologista painotusta ajatellen, olisi ollut perusteltua paikoin esittää myös pehmeämpää ja vehreämpää rannan käsittelyä.

The blocks on the Satamalahti shoreline form a well-balanced and functional whole, in which views of the water from the rows of buildings further back have been taken into account. The outdoor space on the western side is raised above covered parking areas and traffic is correctly steered to the main roads to the rear of the lakeside areas, leaving the block areas and the shoreline entirely car-free. The non-vehicular route along the shoreline runs through the blocks in a very interesting environment. The urban treatment throughout the shoreline area is natural for the solution but considering the area’s green focus, presenting a softer and greener treatment of the shore would also have been justified.

Alueen keskustan muodostava sataman ympäristö, jää tilallisesti hieman jäsentymättömäksi. Tiedekeskus sijoittuu maisemaa hallitsevana renkaan muotoisena maamerkkinä Savilahden eteläpäätyyn. Siihen liittyvä ylimitoitettu kansiratkaisu pysäköintihalleineen ja tapahtuma-aukioineen on toiminnallisesti ja maisemallisesti ongelmallinen.

The environment of the harbour, which forms the centre of the area, is spatially slightly disorganised. The Science Centre is sited at the southern end of Savilahti as a ring-shaped landmark that dominates the landscape. The associated oversized roof solution with parking garages and event spaces is problematic functionally and in terms of the landscape.


4.1. PRIzE-wINNERS

Paukkulanrannan kooltaan vaihtelevat kompaktit neliökerrostalot muodostavat kokonaisuutena hyvin viehättävän oloista ja mukavasti rantaan liittyvää ympäristöä. Rantaviivan tuntumaan painottuva rakentaminen liittää alueen onnistuneesti Satamalahden ympäristöön, mutta jättää samalla taustan rakennettavuudeltaan suotuisammat alueet kokonaan hyödyntämättä.

The compact square apartment blocks in Paukkulanranta which vary in size look very attractive as a whole and are pleasantly linked to the lakeside environment. Emphasising the contact with the shore, the buildings successfully link the area to the environment of Satamalahti, but simultaneously leave the area behind them, more favourable for building, entirely unexploited.

Myös puhdistamon korttelit lomittuvat veteen, muodostaen rakennusten väliin suojaisia ja viihtyisän oloisia pihoja, ja toreja. Rannan suuntaan madaltuva, ja mittakaavaltaan pienenevä rakenne hyödyntää onnistuneesti rantasijaintia. Maisemassa jää tummasävytteinen alue kuitenkin hieman irralliseksi Savilahdesta.

The blocks on the site of the former water treatment works, Puhdistamo, are also interlaced with the water, forming sheltered and pleasant outdoor areas and public squares between the buildings. The structure, diminishing in height and dimensions as it nears the water’s edge successfully exploits the waterfront location. The dark-coloured area in the landscape is however, slightly disconnected from Savilahti.

Veturitallin ympäristön toimistokorttelit sijoittuvat tiukasti radan suuntaiseen koordinaatistoon, muodostaen eheän ja toimivan kokonaisuuden, joka selkeästi rajautuu ympäröivästä Lokkilutakon kosteikkopuistosta.

The office blocks in the Veturitalli environment are sited tightly within a coordinate system facing the railway tracks, forming a consistent and functional whole which is clearly bounded by the Lokkilutakko wetlands park that surrounds them.

Ehdotuksen keskeisenä lähtökohtana mainittu Savilahtea kiertävä vihreä reitti ” green loop”, ei erityisemmin korostu suunnitelmassa ja toteutuu vain paikoin ”vihreänä”. Puistojen ja viheralueiden ideointi on yleisesti jäänyt vähemmälle huomiolle muun rantakäsittelyn korostuessa. Ehdotuksesta jää myös kaipaamaan voimakkaampaa kannanottoa ekologisiin kysymyksiin.

The central starting point of the proposal, the “green loop” surrounding Savilahti bay, is not particularly emphasised in the design and is only realised as “green” in places. The conceptualisation of the parks and green spaces has generally been afforded less attention in favour of other treatment of the shoreline. The proposal also lacks a more emphatic approach to the ecological issues.

a

ROUND HERE 5309

VI 3000

m2

II 1200

VIII 5000

XII 6000 VIII 4000

waste sorting spot

m2 IV 2600

m2

m2

m2

m2

+81.

2 X 4000

m2 IV

VIII 9600

VI 2400

m2

1800

m2

m2 IV 1800

m2

+81.

2

+79.

7

VII IV 2600

VI 3000

existing shoreline

m2

m2 IV 3000

waste sorting spot

m2

+79.

infopoint

7 +78.

VIII

3

VI 6000

m2

3600

IV 3000

m2

m2

+81.

2

c

+79.

7

VII

4500

m2

car free zone

V

IV 1800

VIII 6800

IV 2600

slow

VI2700 m2

m2

m2

III 900

traffi

c

+81.

IV 3000

2

+80.

0

m2

m2

m2 V II m2 1450

+78.

3

+79.

4800 VIII m2

7

VI 2400

VII 8400

VIII

infopoint IV 1800

IV

m2

3000

+79.

7

waste sorting spot

car free zone

VI m2 4800

m2 48P

IV m2 1300

3

IV 1800

III

580 m2

m2

III 900

+79.

V m2 2500

m2

7

m2

VII 3800

IV

m2

m2 VII

+78.

3

m2

IV 2600

III 580 m2

m2

m2

7780

the harbour / area 1

+79.

waste sorting spot

m2

9180

+78.

+81.

1100 4900

III 900

V m2 2500

m2VIII

2

VI 2100

m2

m2

c

VI m2 4800

7

VIII

2

m2

VI 1200

waste +80. sorting 0 spot

VI 4200

m2

m2

m2

infopoint

0m2

2878

2

m2

5680 IV m2 1300

IV

m2

IV

m2

III 580 m2

m2 IV 1320

m2

m2

VI m2 4800 m2

6350

m2

slow

IV 1080

m2

1300

housing / service

1080

car free zone

2

waste sorting spot

V m2 2500

III 580 m2

guest parking

IV 2580

m2

+81.

office / housing

VII 4200

lake island area / area 4

1100

IV 960m

VIII 3200

VIII 7200

infopoint

IV housing / service

housing

+81. 5200

III 970 m2

traffi

c

IV 1320

m2

housing / service

Housing

IV 2580

m2

Services

slow

Business

+80,0

Nursery

traffi

c

bus park

ing

waterplayground

science center and hotel

infopoint

+86.8

scien

cece unde ntre r

marina

park

waste sorting spot

ingh ouse unde r

V 2330 m2

+ 78.0 existing shoreline

festival plaza +80.0 VI 3460 m2 café + 83.1 + 78.5

infopoint

V 1980 m2

+80.0

IV 1700 m2

+ 78.5 1200 m2 II 1155 m2

V 2440 m2

VII 2580 m2 VII 3650 m2

housing 13.275m2 VI

waste sorting spot

II 990 m2

housing 18.245m2

VI 1850 m2

IV 2360 m2

+ 77.0 VI 1200 m2

lagoon V 6330

b

+80.0

m2

V 1820 m2

+ 78.5 II 1485 m2

Vl VII 3270 m2

V 2550

parking

VI 1770 m2

VI 3170 m2

m2

office

housing

VII 4290 m2 IV 2760 m2

12.880m2

VI

m2

IV 2510 m2

14.355m2

offices

Vl

V 5320

II 1320 m2

V 2240 m2

2260 m2

VI 1200 m2 + 78.5

parking

+81.0

1290 m2 V

waste sorting spot

mountain and shore village / area 3 II 1320 m2

75.175m2

II 1155 m2

V 1910 m2 +82.0

IV 2600 m2

VII 3980 m2 + 80.0

wetland park / area 2

housing

5590

3765

+83.0 +83.0 +84.6

2295

VI 2540 m2

V

m2

waste sorting spot

V

office

2325

VI 1200 m2

II 990 m2

m2

m2

lll

V

housing

16.420m2

VII 1980 m2

Vl

office V

IV 1220 m2

b

Vl

m2 5390

m2

a

V

N

general layout plan 1:2000 THE ISLANDS

ROUND HERE

2

5309

29


EKOLOGISUUS

4.1. PALKINTOLUOKKA

parking with plaza on roof

Round Here 5309 Ekologinen näkökulma

Round Here 5309 Ecological approach

Tämän ehdotuksen keskeinen idea on ”vihreä lenkki”, jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu, Satamalahden ympäri kiertävä, elämyksellinen reitti, jota on kuvattu hyvin kauniisti ja runollisesti. Ansiokkaasti on myös korostettu reitin merkitystä Mikkelin identiteetille, yhtä ideakilpailun olennaisista tavoitteista. Yleistekstissä on kuvattu ekologisen suunnittelun yleisiä periaatteita laajasti, mutta konkreettisten johtopäätösten teko juuri tähän projektiin yleisten periaatteiden sovelluksena on kepeähköä.

The central concept of this proposal is a “green loop”, that changes in character intended for pedestrians and cyclists circling Satamalahti described very beautifully and poetically. The importance of the route to the identity of Mikkeli, one of the essential aims of the ideas competition, is also commendably emphasised. The general text broadly describes the ecological principles of the design, but the drawing of concrete conclusions for this project in particular as an application of the general principles does not go far enough.

Vesi ja viheralueet on yhdistetty tässä ehdotuksessa kokonaisuudeksi, jossa housing and offices viherkatot ovat merkittävässä roolissa. Vesistön puhdistamisesta ei esitetä mitään suunnitelmaa. Viheralueita ei ole tarkoitettu edes symbolisesti ruoantuotantoon, vaan ne ovat kaikki vapaa-ajan viettoon suunniteltuja.

In this proposal the water and green areas are combined as a whole in which green housing and offices roofs play an important role. No plan for cleaning the watercourses is presented. The green areas are not even symbolically intended for food production but are all planned for leisure activities.

Ruoan tuotannosta, lähiruoan käyttämisestä tai ruokatarvikkeiden kierrosta ei ole sanottu mitään, vaikka tätä 2. vaiheessa kysyttiin erikseen. Ruokakysymys on kuitenkin eko-alueen merkittävimpiä arkipäivän kysymyksiä.

Nothing is said about the production of food, the use of local food or recycling food products, despite the fact that this was asked about separately in Phase II. However, there are more important everyday questions for an eco-area than the food issue.

cityside elevation 1:2000 Spacial diagram

new construction

new construction

+86,1

new construction private courtyards

+86,0

private courtyards private public courtyards passage new construction

The Harbour Area culminate Science Center and the Fes cityside el The Festival Plaza is towards shaped as a sloping surface nects different levelsSpacial anddiagra gi access to the bridge crossin road on one side, and the w the other. Towards the south wellcoming plaza, in conne the large foyer of the Scienc Sometimes events can be h the plaza, other times the so surface gives space for a ga just staying watching the ha The surface has multipurpos daily use it’s a waterfront pa centralized parking pockets faces for scating, and other and soft surfaces for relaxin ing. At festivals the area is in festival stands, stages etc. th is partly covering the exhibit and partlyparking covering a two st with plaza house on roof If feasable. If this is not feas part of the plaza is construc earth work from building site with angled edges to avoid walls.

station bridge

harbourfront / green loop

+84,0

+85,0

Festival Plaza/Science

Vilhonkatu bridge

festival plaza

station bridge

SCIENCE CENTER

ramp connection

+83,0 public passage public passage pedestrian path private courtyards

pedestrian path public passage

pedestrian path

+82,0

pedestrian path

Vilhonkatu bridge Vilhonkatu bridge

marina

+81,0

festival plaza festival plaza

new construction

station bridge station bridge

viewing platform

station bridge +85,0 station bridge +85,0 parking parking with with plaza plaza on roof on roof

+86,0 +86,1 +86,0 +86,1

+84,0 +84,0

+83,0 +83,0

harbourfront / harbourfront / green loop green loop

SUB-AREA 2.

+80,0

ramp hotel/service ramp connection connection

hotel/SC

+82,0 +82,0

cable car stop 1

n

The Science Center

buses / taxis parking

marina marina

+81,0 +81,0

SUB-AREA 1.

1

look out tower urban fountain

guest harbour

access science centre

SUB-AREA 3.

harbour

rainwater filtration/ scating

1 viewing platform viewing platform

nurcery

info poin

outdoor sports equiptment

the lake

+80,0 +80,0

marina

1

access hotel

hotel/SC hotel/SC

sports

allotments

1

cable car stop 2

buses / taxis buses / taxis

1

harbour bath info point fishing

hotel/service hotel/SC public plaza

1

foyer / science centre

main acces

access access science centre treatment rainwater science centre

info poin

SUB-AREA 4.

access access hotel hotel

marina marina

info poin beehives

cycling spot

parking A xonometric viewing diagram of the science center parking platform

cable car stop 3

1

hotel/service sauna hotel/service

canoe house

experimental gardens

1 green houses

We suggest that the Science program is combined with h ence facilities and research parking exhibition spaces isparking situated with with plaza regu double hight base.plaza The on roof on roof etry and pillar construction spanning slabs ensures flexi tion space with changeable routes. Conference rooms a ums is also placed in The base. The foyer that con activities spans along the o facade towards the waterfro culture gest that the foyer is dispose door public space, with caf library etc. On top of the base is the hu floating circular building, ex democratic idea of connec oping and exhanging know open source. The cirkel houses, restauran meeting facilities and resea and maybe a viewplatform

viewing platform viewing platform hotel/service hotel/service hotel/SC hotel/SC

30

main acces main acces

science center plan 1:1000

science center section 1:1000

public plaza public plaza foyer / science centre foyer / science centre

WE

science ce


ROUND HERE 5309 4.1. PRIzE-wINNERS

Energian käytöstä annetaan joitakin yleisiä ohjeita, mutta kaavoituskilpailussa rakennusten ulkoseinien U-arvot ja ikkunoiden itsestään selvä 3-lasisuus ovat tässä vaiheessa teknisiä yksityiskohtia. Kaavoitusvaiheessa merkityksellisiksi muodostuvat rakennusten sijoitukset ja muodot, toimintojen jakauma alueelle sekä liikenneväylien ja muiden liikenneratkaisujen ideat ja energian tuotannon sovellukset. Alueen 4. kohdalla rakennusten muotoa ja energian tuotantoa on tosin kuvattu kiitettävästi. Alueella 1 on taas kiinnitetty huomiota toimintojen jakaumaan, joka on myönteinen piirre. Energian kokonaistase kilpailualueella on ratkaiseva kriteeri.

Some general instructions are given regarding energy use but in a design competition the U-values of the external walls of the buildings and the fact that the windows are obviously triple glazed are technical details at this stage. At the design stage, what is important are the locations of the buildings and their shapes, the division of functions in the area, ideas for transport routes and other traffic solutions, and energy production applications. The form of the buildings and energy production in area 4 are described well, however. Attention is also paid to the distribution of functions in area 1, which is a positive feature. The total energy balance in the competition area is a determining criterion.

Ekologinen liikenne on kuitattu sähköbussilla. Autot on pysäköity syrjään, joten asuinalueet on rauhoitettu kevyelle liikenteelle. Tätä pidettäköön myönteisenä. Osa-alueen 4. jakelupisteet sähköautoille on onnistunut ratkaisu. Reitti jalankulkijoille ja pyöräilijöille lahden ympäri on kiistattoman tietysti hyvä idea, mutta ei ainutkertainen. Väliaikaista pysäköintiä kaduilla pitäisi pohtia perusteellisesti ja keksiä sen sijaan uusia, luovia ratkaisuja.

Green transport is achieved by electric buses. Cars are parked separately such that the residential areas are car-free and designed for cyclists and pedestrians. This is viewed as positive. The distribution points for electric cars in sub-area 4 are a successful solution. The route for pedestrians and cyclists around the bay is of course undoubtedly a good idea but is not unique. Temporary on-street parking should be considered thoroughly and instead new, creative solutions should be invented.

Pitkien laitureiden ongelmaksi saattavat talvella koitua liikkuvat jäät. Puun käyttö rakennuksissa on kannatettavaa. Tämä on harkittu toteutettavaksi yhdessä paikallisen sahateollisuuden kanssa. Rakennusten suunnittelu energiapiheiksi on tietysti oikea tavoite.

In the winter the long jetties may encounter a problem with moving ice. The use of timber in the buildings can be encouraged. It has been considered that this will be realised in partnership with the local sawmill industry. The design of the buildings as energy yards is of course the correct aim.

Jätteen kuljetukseen on tarkoitus käyttää sähköautoja. Silti kannattaisi harkita tulevaisuudessa alipaineputkien rakentamista ja tehdä näitä varten vähintään varaukset. Orgaanisen ja epäorgaanisen jätteen käsittely on eroteltu toisistaan mielekkäästi. Ehdotuksessa esitetään myös kierrätyskeskusten sijoitusta kaikille alueille. Harkittava vaihtoehto olisi keskitetty kierrätyskeskus-kirpputori tiedekeskuksen lähellä.

The intention is to use electric vehicles for waste transport. It would therefore be worth considering constructing vacuum pipes in the future and making provision for these at least. The handling of organic and non-organic waste is appropriately separated. The proposal also shows recycling centres located in all areas. One option to be considered would be a concentrated recycling centre/flea market close to the Science Centre.

cityside elevation 1:2000

housing and offices

ROUND HERE 5309

housing and offices

SCIENCE CENTER

Spacial diagram

Festival Plaza/Science Center

Vilhonkatu bridge

festival plaza

atelier

station bridge

harbourfront / green loop

station bridge parking with plaza on roof

new construction

new construction

new construction private courtyards

+86,0

+86,1

+84,0

+85,0

private courtyards private public courtyards passage new construction

ramp connection

+83,0 public passage public passage pedestrian path private courtyards

pedestrian path public passage

pedestrian path

pedestrian path

+82,0

workshop Vilhonkatu bridge Vilhonkatu bridge

marina

bicycles ‘clearing +81,0 in the forest’

festival plaza festival plaza

station bridge station bridge

viewing platform

multipurpose hall harbourfront / harbourfront / green loop green loop

station bridge +85,0 station bridge +85,0 parking parking with with plaza plaza on roof on roof

festival plaza

+86,0 +86,1 +86,0 +86,1

+84,0 +84,0

+83,0 +83,0

ramp hotel/service ramp connection connection

+80,0

hotel/SC

+82,0 +82,0

picnic area

The Science Center

buses / taxis marina marina

parking

+81,0 +81,0 event plaza

Wetland Park/Area 2

small office

access science centre

culture house

+80,0 +80,0

marina buses / taxis buses / taxis

birdwatching island

marina marina

WETLAND PARK

Wetland Park is an open citystructure centered around the former railroad building, and framed by a new for- access rest. The headline of the program ishotel entrepreneurship, offering flexible economic space for offices, creative buisnesses, and smaller non-poluting production.parking We also suggest the posAxonometric viewing diagram of the science center parking platform sibility to create combined work/live hotel/service spaces, for newly started small busihotel/SC nesses. The building units are simple public plazaway, to and build in an economical keep the rental low. Each / science centre buldmain accescostsfoyer ing can be addedaccess over time. The park access science centre setting is enhanced by the plantation science centre of young trees that in time will grow and form a rich biotop for birds and other animals in connection with the access access wetlands. hotel hotel The atmosphere is informal, the outer surfaces are mainly gravel, parking is on terrain. The surrounding natural park and the viewing platform viewing platform protected wetlands are obvious qualihotel/service hotel/service ties, and the nearby public transporhotel/SC hotel/SC tation hub, gives a great business public plaza public plaza location. main acces main acces

+21

foyer / science centre foyer / science centre

viewing platform viewing platform hotel/service hotel/service hotel/SC hotel/SC

We suggest that the Science Center program is combined with hotel/conference facilities and research offices. The exhibition spaces is situated in the large double hight base. The regular geometry and pillar construction with large spanning slabs ensures flexible exhibition space with changeable circulation routes. Conference rooms and auditoriums is also placed in The base. The foyer that connects all activities spans along the open glassfacade towards the waterfront. We suggest that the foyer is disposed as an indoor public space, with café, bookstore library etc. On top of the base is the hub, a large floating circular building, expressing the democratic idea of connecting, developing and exhanging knowledge as an open source. The cirkel houses, restaurant, hotel, meeting facilities and research offices, and maybe a viewplatform on the roof. 2.

- TOTAL BUILT AREA: 33 565 sqm - TOTAL FOOTPRINT: 7710 sqm - TOTAL LAND AREA: 10 9700 sqm - AREA DENSITY = (TBA / TLA) x 100 = 30,6 % - BLOCK DENSITY = (TBA / TF) x 100 = 435 %

area 2

science center plan 1:1000

The Harbour Area culminates with the Science Center and the Festival Plaza. The Festival Plaza is towards the north shaped as a sloping surface that connects different levels and gives natural access to the bridge crossing the railroad on one side, and the waterfront on the other. Towards the south it’s a paved wellcoming plaza, in connection with the large foyer of the Science center. Sometimes events can be happening at the plaza, other times the south sloping surface gives space for a gathering or just staying watching the harbour life. The surface has multipurpose use, in daily use it’s a waterfront park, with decentralized parking pockets, hard surfaces for scating, and other streetsports, and soft surfaces for relaxing and meeting. At festivals the area is inhabited by festival stands, stages etc. the surface is partly covering the exhibition spaces, and partly covering a two story parking house If feasable. If this is not feasable this part of the plaza is constructed as earth work from building site excess dirt, with angled edges to avoid supporting walls.

science center section 1:1000

31


4.1. PALKINTOLUOKKA

Vesireittejä 1001 Ehdotuksesta rakentuu ilmeeltään ja tunnelmaltaan kerrassaan kiehtovaa ja vedenläheisyyttä korostavaa kaupunkiympäristöä. Monipuolisesti ja huolella tutkitussa ehdotuksessa on poikkeuksellisen hienosti eläydytty lähiympäristön toimintoihin ja tunnelmiin. Ehdotuksen ansiot välittyvät selkeän, havainnollisen ja hyvin innostavalla tavalla esitetyn aineiston välityksellä. Tuotetun aineiston laajuus, kertoo tämän työn kohdalla tehtävään erityisen huolella paneutuvasta otteesta, ja aidosta pyrkimyksestä ymmärtää ja ratkaista kaupunkisuunnittelun moninaisia osatekijöitä.

The proposal (“Water Routes”) comprises a truly fascinating urban environment in terms of its look and feel which emphasises its closeness to the water. This wideranging and carefully researched proposal is exceptionally sympathetic towards the functions and atmosphere of the immediate environment. The merits of the proposal are conveyed clearly, illustratively and very enthusiastically by means of the material presented. The amount of material produced bears witness to the commitment to this project, shown in particular care and genuinely seeking to understand and resolve the varied sub-factors of the urban design.

Ratkaisu tukeutuu kaupunkirakenteellisesti Mikkelin ruutukaavaan ottaen huomioon tärkeät katunäkymät Savilahdelle. Monimuotoisuudesta huolimatta on kaupunkikuva hallittu ja riittävän eheä muodostaakseen omaa vahvaa identiteettiä, joka maisemallisesti ja mittakaavallisesti sovittuu hyvin ympäristöönsä. Ratkaisu vahvistaa kiinnostavalla ja raikkaalla tavalla Mikkelin luonnetta rantakaupunkina.

In terms of urban structure, the solution draws on Mikkeli’s grid layout taking into account the important street views to Savilahti. Despite its diversity, the cityscape is controlled and sufficiently intact as to form its own strong identity which sits well in its environment in terms of the landscape and the dimensions. The solution reinforces Mikkeli’s character as a lakeside city in an interesting and fresh way.

Ruutukortteli on saanut uudenlaisen vapaan tulkinnan, joka muodostaa mosaiikkimaisesti rakentuvaa ja samalla toteutuksena kannalta joustavaa kaupunkirakennetta. Selkeästi rajautuvat korttelit jäsentävät ympäristöä, muodostaen kiinnostavia välitiloja ja suojaisia sisäpihoja. Rantanäkymien kannalta umpikorttelirakenne ei ole suotuisin ratkaisu, mutta näkymiä ja valoisuutta on pyritty ansiokkaasti parantamaan aukotuksia ja vaihtelevaa massoittelua ideoimalla. Verrattain matalana, 3-4 kerroksisena toteutetut korttelit muodostuva mittakaavaltaan miellyttävän oloista ja samalla keskusta-alueena sopivan urbaania ympäristöä. Matala, hissejä edellyttävä rakentaminen, on ratkaisuna suhteellisen kallis, mutta sitä voidaan perustella alueen ainutlaatuisen sijainnin tuomalla vetovoimaisuudella.

32

Savilahden länsirannan korttelit muodostavat vaihtelevaa ja paikoin veteen lomittuvaa rakennetta, joka pohjoisessa Rokkalanjoen varressa kevenee kaupunkivillojen alueeksi. Satama-aluetta reunustava pienipiirteinen rakentaminen, muodostaa mukavan kylämäistä tunnelmaa. Alue voisi selkeämminkin kytkeytyä tiedekeskukseen ja sen aukioon. Rakennetun rannan ohella on alueelle osoitettu mukavasti väljyyttä tuovaa puistoaluetta, joka luontevasti liittyy keskustan kirkkopuistosta Saksalan rantapuistoon muodostuvaan puistojen sarjaan.

The grid block has gained a new, free interpretation which forms an urban structure which is structured like a mosaic while simultaneously remaining flexible in terms of its realisation. The environment is structured by clearly delimited blocks, forming interesting intermediate spaces and sheltered inner courtyards. From the point of view of the shore views, this closed-block structure is not the ideal solution but there is a commendable aim to improve the views and the light by envisaging openings and varied massing. The comparatively low blocks 3-4 storeys high create pleasant living conditions in terms of their dimensions, forming a suitable urban environment for a city centre. Low-rise buildings, requiring lifts, are a relatively expensive solution but can be justified by the pull exerted by the area’s unique location. The blocks on the west shore of Savilahti bay form a varied structure, in places interlocking with the water, and becoming less dense in the north on the bank of the river Rokkalanjoki in an area of urban detached homes. The small-scale buildings bordering the harbour area form a pleasant, village-like atmosphere. The area could be more clearly connected to the Science Centre and its square. Besides the built environment, park areas are shown in the area pleasantly opening up the cityscape and forming natural links in the chain of parks that runs from Kirkkopuisto in the city centre to the shore park in Saksala.


4.1. PRIzE-wINNERS Samanhenkinen veden ääreen sijoittuva korttelirakenne yhdistää Satamalahden ja Paukkulanrannan alueita. Savilahden kaupunkimaista kokoavaa ilmettä vahvistavat lisäksi lahden eteläreunan neliökorttelit, jotka kuitenkin melun kannalta ja pysäköintiratkaisuiltaan muodostuvat varsin haasteellisiksi.

In the same spirit, the block structure on the water’s edge connects the areas of Satamalahti and Paukkulanranta. The appearance of Savilahti in pulling the city together is also reinforced by the square blocks on the southern side of the bay, which, however, pose a particular challenge in terms of noise and parking solutions.

Puhdistamon alueen rakentaminen on ryhmitetty kaaren muotoon valtatien ja Pursialankadun reunoille, säilyttäen rannan puolella laajan suojaisan puistoalueen. Rakenne on toimiva ja mahdollistaa useimmista asunnoista näkymiä järvimaisemaan, mutta melunsuojaus edellyttää tiiviimpää rakennetta tai erillistä melunsuojaa. Luonnonmukaisesti käsitelty rantaviiva liittyy kauniisti eteläpuoliseen Kenkäveron kulttuurimaisemaan. Uusi valtatien ali osoitettu katuyhteys yhdistää alueen toimivasti Satamalahteen, jättäen kuitenkin kevyen liikenteen tässä kohdin toisarvoiseen asemaan.

The buildings in the Puhdistamo area are grouped into curved shapes alongside the main road and Pursialankatu, retaining a wide, sheltered park area on the lake side.

Veturitallien alue on ratkaistu hyvin toimivana muun alueen hengessä. Neliömuotoiset liikerakennukset ja urheiluhalli sijoittuvat polveillen keskeisen ravintola- ja harrastetilaksi muutetun veturitallin ympärille. Monipuolinen käyttö liittää alueen toiminnallisesti Satamalahteen, liittymistä vahvistaisi edelleen maisemassa korostuneemmat kevyen liikenteen yhteydet. Liikennejärjestelyt ovat pääsääntöisesti toimivia ja ekologisen konseptin kannalta perusteltuja. Kevyen liikenteen yhteydet ovat monipuoliset ja kytkeytyvät luontevasti keskustaan. Ulkosyöttöinen ajoneuvoliikenne ja alueen ulkoreunoille sijoittuvat pysäköinnit, muodostavat alueesta autottoman kevyen liikenteen kaupunginosan. Tarkemmassa suunnittelussa jää vielä ratkaistavaksi mm. rantakortteleiden liikennejärjestelyt, torin pysäköinti sekä laajemmin ottaen autottomuuden edellyttämät ratkaisut kuljetuksille ja liikkumiselle. Vedenläheisyyttä on korostettu vesikorttelien ohella kanava-aiheella, joka tuo veden tuntua myös takarivin kortteleihin. Kalliiden rantarakenteiden määrä jää ehdotuksen vedenläheisyyttä painottavasta luonteesta huolimatta varsin kohtuulliseksi. Ehdotuksessa tuodaan lisäksi ekologisti perusteltuna ratkaisuna esiin, vaihtoehto toteuttaa kanava kosteikkona ja hulevesialtaana. Alueen palveluja ja toimintoja on ideoitu ja esitetty suunnitelmassa poikkeuksellisen ansiokkaasti, lähes hengästyttävällä antaumuksella. Tämä nivoo suunnitelmaa hyvin vahvaksi ja vakuuttavaksi kokonaisuudeksi, jota rakennuskohtaisesti esitetyt toiminnot hyvin perustelevat. Pienimittakaavaisten ja arkisten toimintojen ottaminen mukaan alusta lähtien osaksi kokonaisuutta, tarjoaa upeat lähtökohdat toimivan ja ihmisen tarpeet huomioon ottavan alueen kehittämiselle. Vesireitit on kokonaisvaltaisesti valloittava ehdotus, joka rikkaudessaan ja joustavuudessaan tarjoaa erinomaiset lähtökohdat alueen jatkosuunnittelulle.

The structure is practical and enables views of the lake landscape from most of the housing, but noise protection would require a denser structure or separate noise protection measures. Treated in harmony with nature, the shoreline is beautifully linked to the historic cultural landscape of Kenkävero on the southern side. The new road link indicated under the main road efficiently links the area to Satamalahti, however leaving non-vehicular traffic in a secondary position at this point. The Veturitalli area has been resolved very competently, in the spirit of the other areas. The square commercial buildings and the sports hall are sited zig-zagging around the former engine shed now reworked as a restaurant and leisure venue. Versatile use links the area functionally to Satamalahti, and a link would further reinforce the pedestrian and cycling connections more explicitly in the landscape. The transport arrangements are largely functional and justified on the grounds of the ecological concept. The non-vehicular traffic links are varied and are naturally connected to the centre. The external feeder roads for vehicular traffic and the parking on the outer edge of the area turn it into a car-free zone for pedestrians and cyclists.. More detailed plans would need to resolve the traffic arrangements in the blocks on the shore, parking for the square and more broadly address the solutions required for transport and access in a car-free zone. As well as by the waterside blocks, proximity to the water is emphasised by the canal which brings the feeling of water to the blocks in the rear. The number of expensive buildings is particularly reasonable given the focus of the proposal on proximity to water. As an ecologically justified solution, the proposal also highlights the option of creating the canal as a wetland and a storm water pool. The area’s services and functions have been conceptualised and presented exceptionally successfully in the design, with almost breath-taking dedication. This knits the plan into a very strong and assured whole, as is well justified by the functions presented for each of the buildings. Including small-scale and everyday functions as part of the overall scheme from the start offers an excellent starting point for the development of a functioning area which takes human needs into account. Vesireitejä is a comprehensively captivating proposal, which in its richness and flexibility offers excellent points of departure for further planning of the area.

33


EKOLOGISUUS

4.1. PALKINTOLUOKKA

34

Vesireittejä 1001 Ekologinen näkökulma

Vesireittejä 1001 Ecological approach

Ehdotuksessa on vastattu kohta kohdalta kilpailun 1. vaiheen jälkeen esitettyihin, ekologista konseptia koskeviin kysymyksiin. Ratkaisuja on kehitetty onnistuneella tavalla ja monipuolisesti. Ehdotuksen erityispiirre on osaalueelle 1. suunniteltu kanava sekä siihen liitetty vesiputous tai suihkulähde. Tämä on erinomainen lähtökohta laajemmille toimenpiteille suunnittelualueen vesien puhdistamiseksi kokonaan ja veden käsittelyn ja käytön ratkaisemiseksi kaiken kaikkiaan.

The proposal specifically answers the questions presented regarding the ecological concept after the first phase. The solutions have been developed successfully and in a varied manner. The unique feature of the proposal is the canal designed for sub-area 1 and the adjoining waterfall or fountain. This is an excellent starting point for broader measures to clean the water in the competition area entirely and to completely resolve the issue of water processing and use.

Suunnitelman ehdotukset lähiruoan tuotantoon ovat hyviä, mutta symbolisia. Ajatus Kauppahallin ja Satamatorin myyntipisteiksi ovat merkittävä ja realistinen alku mahdolliselle yhteistyölle Mikkelin lähistöllä ruokaa tuottavien viljelijöiden kanssa. Erilaisia keskinäisiä sopimuksia kaupunkilaisten ja maaseudun väestön välillä, samoin kuin koko ruokaketjun – pellolta aamiaispöytään - ekologispainotteista suunnittelua voi jatkaa näistä lähtökohdista.

The proposals in the plan for local food production are good but symbolic. The idea of Kauppahalli and Satamatori sales points is an important and realistic start for potential cooperation with farmers producing food in the local area. Various mutual agreements between the city’s residents and the rural population, like the whole food chain – from field to table – with eco-focussed planning, could be taken further from these starting points.


4.1. PRIzE-wINNERS

Ekologiset energiaratkaisut on esitetty realistisesti ja hyvin. Varautuminen tulevaisuuden tekniseen kehitykseen on oikea ja välttämätön näkökulma. Koko alueen energiatase voidaan ehdotuksen pohjalta laatia. Silloin kulutuksen ja tuotannon ennakoitu tulevaisuus yhdistetään rakentamisen vaiheistukseen. Tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös tulevaisuuden ennustettava hintakehitys.

Green energy solutions are presented realistically and well. Making provision for technical development in the future is a correct and essential approach. The energy balance of the entire area can be drawn up on the basis of the proposal. Here consumption and production predicted for the future is combined with the phases of construction. The examination should also take into account predicted developments in pricing in the future.

Ratkaisu tukee kevyttä liikennettä kahdellakin tavalla. Turvallinen kevyen liikenteen verkko on varmistettu sekä osa-alueiden sisällä että Satamalahden ympärillä. Tämän rinnalla umpikortteleilla on luotu pienille lapsille moottoriliikenteeltä täysin suojatut ulkoalueet. Toiminnot on hajotettu asumiseen, työpaikkoihin ja palveluihin siten, että päivittäiset asioinnit on helppo tehdä ilman autoa. Tulevaisuuden mahdollisuus hyvin kehittyneelle tietoliikenteelle on myös varmistettu.

The solution supports non-vehicular traffic in two ways. A safe network for cyclists and pedestrians is ensured both within the sub-areas and around Savilahti. Alongside this, outdoor areas entirely free of motor traffic have been created for small children in the closed blocks. The functions are divided into housing, workplaces and services such that day-to-day activities can easily be carried out without a car. Provision is also made for extremely developed digital services in the future.

Rakennusten sijoituksella ja toivotuilla kaavoitusmääräyksillä on huolehdittu siitä, että koko alueen energiatalous on hyvä. Tässä yhteydessä on myös kiinnitetty huomio alueen identiteettiin ja välilliseen, jopa valtakunnalliseen, esimerkilliseen vaikutukseen. Passiivisen aurinkoenergian käyttö on otettu huomioon siihen soveltuvilla kattojen kallistuksilla. Puun käyttö julkisivuissa on onnistunut ratkaisu laajemman alueen elinkeinoelämää ajatellen.

The siting of the buildings and the desired zoning provisions ensures that the energy efficiency of the whole area is good. In this context, attention has also been paid to the identity of the area and to the indirect effect of being an example, perhaps at national level. Passive solar energy use has been taken into account in the angle of the roofs which is appropriate for the purpose. The use of timber on facades is a successful solution considering local industry.

Jätehuoltoa on pohdittu perusteellisesti ja monipuolisesti. Orgaanisen ja epäorgaanisen jätteen erottelu on tämän kokonaisuuden perusta. Epäorgaanisten, vanhentuneiden tuotteiden kohtaloa olisi voitu käsitellä perusteellisemmin, esimerkiksi maininnalla kierrätyskeskuksesta ja kirpputorista. Melun torjunta on umpikortteleiden avulla otettu huomioon, eräänä jätehuollon osaratkaisuna. Melu on jätettä.

Waste management has been thoroughly considered from all angles. This is based on the separation of organic and non-organic waste. The fate of non-organic, used products could have been addressed more thoroughly, for example by mentioning recycling centres and flea markets. Noise prevention has been addressed by the use of closed blocks also as part of a waste management solution. Noise is waste after all.

35


4.2. Yl채LUOKKA Class 1

36


4.2. CLASS 1

5 0100 Varsin ammattitaitoisella otteella laadittu ehdotus on parhaimmillaan Paukkulanrannassa ja Puhdistamon alueella. Niissä innovatiivisuus, rakentamisen mittakaava ja miljöön laatu nousevat korkealle tasolle. Saksalanrantaan esitetyt rakennukset sen sijaan jäävät irrallisiksi. Satamalahden rantaan on esitetty ehkä liiankin monia eri teemoja. Lopputulos muodostuu rikkonaiseksi. Alueen pääkadun sijoittaminen alueen keskelle ei yllä kilpailun parhaimmiston tavoittamalle tasolle. Kaupunkivihreän täydellinen puuttuminen Satamalahden rannasta on hätkähdyttävä valinta.

This particularly professionally drawn-up proposal is at its best in the Paukkulanranta and Puhdistamo areas. Their innovativeness, the scale of the buildings and the quality of the setting achieve a high standard. The buildings presented for Saksalanranta, however, are isolated. Possibly too many different themes have been presented for the Satamalahti shore and the end result appears splintered. The siting of the main street of the area in the middle of the area does not attain the level reached by the best entries in the competition. The complete lack of urban greenery on the Satamalahti shoreline is a startling choice.

37


4.2. YLÄLUOKKA

Aaltopituudella 7534 Koko kilpailualueella mittakaavallinen ja kaupunkikuvallinen ote on vakuuttavaa. Erityisesti Satamalahden osa-alueen korttelirakenne, liikenteen ja pysäköinnin perusratkaisut ovat oikeaan osuneita.

The approach to the entire competition area in terms of scale and cityscape is assured. The block structure in the Satamalahti sub-area, and the basic solutions for traffic and parking are spot on.

Yhtenä hienoista elementeistä ehdotuksessa on läpimenevä toimintojen sekoittamisen tavoite esimerkiksi hybridikortteleiden ja –rakennusten avulla. Vaikka tavoite on hyvä, sen toteutukseen saaminen kaikilla osa-alueilla on vaativaa. Tältä osin ehdotus on uskottavimmillaan Satamalahden ja Lokkilutakon osa-alueilla.

One of the best elements in the proposal is the aim of mixing functions throughout, for example, by means of hybrid blocks and buildings. Although the aim is good, achieving it in all the sub-areas is demanding. In this respect the proposal is more convincing in the Satamalahti and Lokkilutakko sub-areas.

Työssä on saavutettu vahvaluonteista ja tilallisesti hallittua korttelirakennetta runsaasti vaativia kaarevia osia sisältäviä rakennusmassoja käyttäen. Lähestymistavalla on ammattitaitoisesti pystytty näyttämään kaupunkirakenteelliset tavoitteet, mutta ratkaisu on liiaksi sidottu rakennusten erikoismuotoihin. Ehdotuksesta löytyy kilpailun parhaimmistoon kuuluva julkisen kaupunkitilan suunnittelu. Satamalahden alueen runsaista ja rikkaalla tavalla vaihtelevan luonteisista julkisista kaupunkitiloista on viritelty vetovoimatekijä koko Mikkelin kaupunkikeskustalle. Erilaiset puistot, aukiot ja virkistysreitit ja mm. Rokkalanjoen suun ylittävä elegantti Kaarisilta rakentavat vahvan elementin alueen ympärivuotiseen ja ympärivuorokautiseen elävyyteen ja viihtyisyyteen. Vaikka käärmemäisesti luikerteleva asuinkerrostalojen rivistö kauniilla ja harmonisella tavalla jäsentääkin julkista tilaa erikokoisiin ja luonteisiin osiin, alkaa julkisen tilan määrä ja mittakaava lähennellä ylärajoja. Riittäisikö hieman vähempikin. Tiedekeskus liittyvine liikekortteleineen on oivallisesti sijoitettu ja massoiteltu lähelle keskeisiä kulkuyhteyksiä. Ehkäpä keskeisin ranta-aukio olisi kannattanut väljemmin sijoittaa tiedekeskuksen välittömään läheisyyteen eikä kahden asuinkorttelin väliin. Nyt komea tiedekeskusrakennus jää hieman puristuksiin asuinkorttelin taakse. Myös rantaviivan käsittely on idearikasta ja samalla luonnonmukaisesti toteutettavaa ilman kalliita kanava ja rantamuurirakenteita. Vaikka erilaisia vesiaiheita on yltäkylläisesti, kantaa kokonaisratkaisu vaikka vain osa ajatuksista vietäisiin toteutukseen asti.

The work has achieved a spatially controlled block structure with a strong character using a large number of buildings comprising demanding curving sections. This approach has professionally sought to show the urban structural aims but the solution is too attached to the special shapes of the buildings. The proposal includes one of the best designs for public urban space in the competition. The wealth of urban spaces in the Satamalahti area and hugely varied character is a finely-tuned attraction factor for the whole of Mikkeli city centre. Different parks, squares and recreation trails, and the elegant Kaarisilta bridge arching over the mouth of Rokkalanjoki are a powerful element in making the area a lively and pleasant place 24 hours a day all year round. While the row of apartment blocks sinuously curving harmoniously like a snake does arrange the public space into different-sized and natural sections, the amount and scale of the public space is verging towards the upper limit. Less would be more. The Science Centre with its adjoining commercial blocks is perfectly sited and massed close to the central transport links. Perhaps it would have been worth siting the central square by the shore more spaciously in immediate vicinity of the Science Centre rather than two residential blocks away. As it stands, the beautiful Science Centre building is slightly squashed behind the housing. The handling of the shoreline is inventive and in tune with nature yet without requiring the construction of an expensive canal or embankments. Although there is an abundance of different water features, the total solution would still be valid were only some of its ideas to be completely implemented.

yleissuu

Bo

ALUE 1

Aluetehokkuus, ea=0,73 Rakennusoikeus yht.: 150 700 k-m2 Viheralueiden ja puistojen määrä: 2

38

11 130 ek=


4.2. CLASS 1

Boulevard Saint Michel 1001 Ammattitaitoa huokuva ehdotus, jossa on paljon hallittuja joskin varsin

tavia ja muusta kilpailun annista raikkaalla tavalla poikkeavia vetoja ovat Pursialankadun ja rannan väliin ikään kuin Valtatien kainaloon asettuva rantakortteli sekä Lokkilutakon alueen siilomaiset tornitalot. Satmalahden rantavyöhykkeen korttelirakenne kaikessa tasapainoisuudessaankin on hieman ahdas, kun taas Tiedekeskus siihen liittyvine kaupunkitiloineen ja oheisrakennuksineen taas ylimittakaavainen.

A proposal that exudes professionalism and which contains many controlled and sometimes very ordinary themes but also interesting details. Interesting initiatives, deviating from the other entries in the competition in a fresh way, are the block placed running between Pursialankatu and the shore as if in the armpit of the main road, and the silo-like towers of the buildings in the Lokkilutakko area. The block structure of the Satamalahti shore zone, well-balanced as it is, is slightly cramped, as the Science Centre and its associated urban spaces and adjoining buildings are once again over-dimensioned.

Puhdistamon alueelle on esitetty kilpailun yleiseen saldoon nähden varsin laaja selkeä korttelirakenne. Ajatus vaikuttaa perustellulta pitkän tähtäimen suunnitelmalta.

The Puhdistamo area has a very extensive clear block structure, compared with the entries into the competition in general. The idea appears justified in terms of long-term planning.

tavanomaisia teemoja mutta myös kiinnostavia yksityiskohtia. Kiinnosyleissuunnitelman upotus viistokuvaan

Boulevard Saint-Michel

Viheralueet ja vesistö liittyvät toisiinsa, muodostaen kevyenlii-

Satamalahdessa järvimaisema sidotaan tiiviiksi osaksi nykyis-

Kaikilla osa-alueilla aiemmin mainittuine ongelmineen rakentamisen mittaall the sub-areas, with their aforementioned problems, the scale of the buildings kenteen reitteineen urbaanin, mutta samalla luonnonläheisen tä keskustaa. Uusien kortteleidenInmittakaava, rakeisuus ja kerkaava ja toteutusmalli pysäköintiratkaisuineen vaikuttaa oikeaan osuneelta. and modelMikkelin of implementation solutions Uudet appearalueet to be on the right selkeästi omiin kortteroskorkeuden seuraavat lähtökohtaisesti keskustanwith parking yhdistelmän. jäsentyvät Myös ehdotuksen ekologinen konsepti on ammattitaitoinen, joskaan ei lines. The ecological concept of the proposal is also professional, albeit not in any toteuttaminen on leihinsa, jolloin koko alueen vaiheittainen olemassa olevaa ruutukaavaa avaten samalla näkymiä parhaamitenkään erityisesti Mikkelin olosuhteista kumpuava. way particularly derived from Mikkeli’sluontevaa. circumstances. Asuinkortteleissa yhdistellään erilaisia rakennusseen suuntaan kohti järveä.

tyyppejä, hallintamuotoja ja asuntokokoja monipuolisen asuntotarjonnan aikaansaamiseksi.

Uudet alueet toimivat näkyvinä maamerkkeinä Mikkeliin saavuttaessa. Savilahdenkadulta avattava uusi kevyenliikenteen yhteys kytkee alueen uuden satama-aukion eläväksi osaksi Mikkelin olemassa olevaa kävelykeskustaa ja kauppakeskuspalveluja. Satamassa olevat satamatoimisto ja makasiinin pohjoisosa säilytetään. Köysiratayhteydelle toteutetaan lähtöpysäkki matkakeskuksen ja uuden tiedekeskuksen yhteyteen. Liike- ja toimitilarakentaminen sekä korkeammat rakennusvolyymit sijoittuvat siten, että ne suojaavat asuinrakentamista rautatien ja valtatien melulta sekä pienhiukkasilta. Asuinrakennusten vahvat korttelipihat palvelevat alueidentiteetin syntymistä. Vaihtelevat ja monipuoliset kaupunkitilat tekevät suunnittelualueesta viihtyisän, vaikka kerrosalatavoite kaikilla osa-alueilla on korkea.

6 000 71 AP ek=0,62

ALUE 1

19 500 230 AP ek=0,34

Aluetehokkuus, ea=0,73 Rakennusoikeus yht.: 150 700 k-m2 Viheralueiden ja puistojen määrä: 26 800 m2

2000-luvun suurimpia haasteita on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja sen vaikutusten hillitseminen. Satamalahdesta syntyy ekologisesti esimerkillinen alue, jossa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen minimiin on todella mahdollista. Alueelle toteutettava kaksisuuntainen kaukolämpöverkko on Suomessa uusi innovaatio. Asiointi keskustassa sujuu kävellen tai pyöräillen. Pidemmillä matkoilla kutsuliikenne kuljettaa sujuvasti. Arkadikäytävät lisäävät jalankulkuväylien houkuttelevuutta. Henkilöautoliikenteen sähköistäminen ja sähkölatauspisteiden sijoittaminen onnistuu sujuvasti keskitettyihin pysäköintihalleihin.

13 000 153 AP ek=0,73

13 000 153 AP ek=3,41

39

13 000 153 AP ek=3,29

ek=1,27 13 000 153 AP ek=3,29

33 800 350 AP ek=2,63

14 000 165 AP ek=3,07

12 330 145 AP ek=1,64

ALUE 2

Aluetehokkuus, ea=0,46 Rakennusoikeus yht.: 46 215 k-m2 Viheralueiden ja puistojen määrä: 42 150 m2

Perspektiivikuva: ulostuleva parvekevyöhyke estää ylilämpenemisen, suojaa puu-ulkoverhousta ja muodostava säältä suojatun kulkuyhteyden vuoden ympäri. 6 100 72 AP ek=2,25

7 530 89 AP ek=2,03

33 800 350 AP ek=2,63 8 120 96 AP ek=1,88

6 100 72 AP ek=1,76

14 000 105 AP ek=1,24

11 050 130 AP ek=2,22

15 585 180 AP ek=1,39

6 100 72 AP ek=1,73

Poikkileikkaus satamakadun kohdalta 1:2000

9 530 112 AP ek=2,20 11 400 130 AP ek=1,27

33 800 350 AP

11 015

ALUE 4

8 110 95 AP ek=1,67

Aluetehokkuus, ea=0,44 Rakennusoikeus yht.: 19 000 k-m2 Viheralueiden ja puistojen määrä: 21 846 m2

5 200 61 AP ek=1,57

5550 65 AP ek=1,39

9 530 112 AP ek=2,35

ALUE 3

Aluetehokkuus, ea=0,76 Rakennusoikeus yht.: 74 890 k-m2 Viheralueiden ja puistojen määrä: 27 750 m2

3 800 45 AP ek=1,15

4 800 56 AP ek=1,17

4 455 52 AP ek=1,69 5 200 61 AP ek=1,57


4.2. YLÄLUOKKA

Cityscape waterspace 3579 Luonteenomaisin ja kiinnostavin piirre ehdotuksessa on ilmeisimmin keskustan historiallisesta ruutukaava-alueesta innoituksensa saava johdonmukaisesti suorakulmaisuuteen perustuva kaupunkirakenne. Rakeisuuskaaviot osoittavat ammattitaitoisen mittakaavan ymmärryksen ja uuden ja vanhan rakenteen yhteensovittamisen taidon. Toisaalta kokonaisratkaisu antaa hieman tasapaksun kuvan ilman valintoja painopisteistä tai idearikkaista julkisista kaupunkitiloista. Korkeimmat ja tehokkaimmat asuinkerrostalokokonaisuudet eli arkadikortteleiksi nimetyt korttelit sijoittuvat nauhamaisesti radan varteen. Korttelit ovat kovin kapeita ja sijainti radan ja väljempien rantakortteleiden välissä varsin ahdas. Näiden kortteleiden vetovoimaisuutta on nostettu toteuttamalla läpimenevä kanava radan suuntaisesti kortteleiden väliin. Ratkaisu on kallis ja toisaalta myös lisää varsinkin liikenteen ahtautta alueella. Ehdotuksessa eniten kysymyksiä herättää urbaanin suorakulmaisen rakentamistavan ulottaminen myös rantaviivan käsittelyyn. Tiukan säntillinen rakenne vaatii kalliita rakenteellisia tukimuureja, laitureita ja kanavia. Ehdotuksen kokonaisidea ei tuntuisi kestävän Varsinkin kun rakentamisen tehokkuus on kuitenkin suhteellisen alhaista. Liikenneratkaisut ovat hallittuja – erityisesti monin kohdin ajoneuvoliikenteeltä vapautetut rantavyöhykkeet korostavat oikeita arvoja. Maanalainen pysäköinti - Satamalahdessa jopa kahdessa kerroksessa – on vaativa ratkaisu. Puhdistamon alueelle ainakin olisi toivonut muunlaista pysäköintiratkaisua. Havainnekuvista välittyvä arkkitehtuuri on korkeatasoista. Jossain määrin tyylikäs ilme on saavutettu sillä, että asuntorakentamisen ilme viittaa monimuotoisuudessaan ennemminkin joihinkin muihin käyttötarkoituksiin, kuten julkiseen rakentamiseen.

The most unique and interesting feature of this proposal is the logically rightangled urban structure which apparently draws its inspiration from the historic grid layout in the city centre. The granularity images demonstrate a professional understanding of the scale and the ability to harmoniously combine old and new structures. On the other hand, the total solution gives a slightly monotonous impression without choices of focus points or inventive public urban spaces. The tallest and most efficient apartment block elements, termed arcades, are set like a ribbon along the railway. These blocks are very narrow and their location between the railway line and the more spacious shoreline blocks is extremely cramped. The attractiveness of these blocks has been raised by creating a canal flowing between the blocks parallel to the track. The solution is an expensive one, while also reducing the amount of space for traffic in the area. In the proposal the largest number of questions is raised by the way it extends the use of right-angled urban construction to the handling of the shoreline. The dense, regular structure demands expensive structural supporting walls, jetties and canals. The overall concept of the proposal would not feel sustainable, especially as the efficiency of the construction is relatively low. The traffic solutions are well-managed – the car-free shore zones in particular emphasise the right values. Underground parking – in Satamalahti even on two storeys – is a demanding solution. Different kinds of parking solutions would have been desirable, for the Puhdistamo area at least. The architecture conveyed by the conceptual drawings is of high quality. To a certain extent, the stylish appearance is achieved by the varied look of the residential buildings instead referencing other purposes, such as public buildings.

CITYSCAPE WATERSPACE 3579

40

8


walk

4.2. CLASS 1

tes

Youth club

inu 2 m

P

P

Local shop

Bar/ café

A

Kindergarden

inu 1 m

alk te w

P

P

P

Delta 9736 Kindergarden

P

P

Retired club

Local shop

Delta on raikkaalla ja kiehtovalla tavalla erilainen ehdotus. Kylämäisiin yksikköihin perustuva ratkaisu antaa Rakennukset koskettavat kevyesti maata ja rantaa. Ehdotus tarjoaa uutta ja erilaista ympäristöä mikkeliläiseen asumiseen – esimerkiksi matkailulle tai elinkeinoelämälle ei niinkään. Kauneimmillaan ehdotuksen yhteisölliset tavoitteet välittyvät jännittävissä visualisoinneissa. P

BEACH

P

P

P

VEGETABLE GARDEN

VEGETABLE GARDEN

P

JETTY

walk

tes

inu 4 m

PARK

GREENHOUSE

Bar/ café

Kaupunkirakennekaavioissa alkavat ehdotuksen puutteet ja mittakaavalliset virheet valitettavasti ilmetä. Vaikka rakennuksia on sijoiteltu rennolla otteella, synnyttävät epämääräinen tiiveys ja samojen rakennusmassojen E liiallinen toistuvaa ja jopa parakkikylämäistä rakennetta. Ekologisessa mielessä kyseenalaisia ovat myös rakennusten väliin jäävät pienet ja ahtaat 2 tilat: tilojen hyödyntäminen esimerkiksi viihtyisyyden tai virkistyksen edistämiseen on hankalaa, mutta rakennusten ulkovaippojen kokonaismäärä kasvaa energiatehokkuuden kannalta kielteisen suureksi. P

JETTY

BRIDGE

P

Kindergarden

P

VEGETABLE GARDEN

KINDERGARTEN

Local shop

P

P

P

JETTY

P

P

Offices

P

P

P

GREENHOUSE

HOUSING

P

P

is the way its aims of creating a community are conveyed in exciting visualisations.

D1 Unfortunately, the deficiencies and errors of scale in the proposal start to become

Science center

P

SPORTS PARK

Delta is a fresh and attractive G1proposal with a difference. Based on village-like the solution allows the buildings to lightly touch the land and the shore. The Cunits proposal offers a new and different housing environment for Mikkeli – but little, for G3 Guse.2 The most beautiful element in the proposal example, for tourism or business P

P

Market

Science center/ offices

B

D

HOUSING + SOCIAL FUNCTION

apparent in the plans for the urban structure. Although the buildings are sited with a relaxed approach, an undefined density is created, as is a structure in which the same building masses are overly repeated, almost like a barracks. From an ecological point of view the small and narrow spaces left between the buildings are also questionable, making use of these spaces for leisure or recreation is tricky, and the total number of facades in the buildings is too large in view of energy efficiency.

F

P

P

P

P

P

P

E P

P

P

P

KINDERGARDEN

SHOP/ STOREFRONT + HOSUING

OFFICE SPACE

SCIENCE CENTER

Pysäköintiratkaisuissa on hyvää se, että pysäköinti on keskitetty ja sijoitettu yleensä paikkaan, mistä alueelle saavutaan. Näin asuntoalueiden ytimet ja rannat on saatu vapautettua liikenteeltä. Pysäköintiratkaisut ovat kuitenkin rankasti alimitoitettuja ja toteuttamiskelpoisuudeltaan kehnoja.

Regarding parking solutions, it is good that parking is concentrated and generally sited in a place from which the area can be accessed. This enables the cores of the residential areas and the shorelines to be kept free of traffic. The parking solutions are however severely under-dimensioned and unfeasible. The greatest weakness of what is fundamentally a gorgeous proposal constructed with a gentle touch is the over-played lightness and small-scale approach.

Lähtökohtaisesti upean herkällä tavalla rakennetun ehdotuksen suurimmaksi heikkoudeksi jää liiallisuuteen hairahtava keveys ja pienimuotoisuus.

Section B-B 1:2000

41


4.2. YLÄLUOKKA

Gulf 5251 Ehdotuksen ansioksi on luettava hallittu maltillisuus, jolla koko suunnittelutehtävää on lähestytty. Lopputuloksena syntyy perusrakenteeltaan hyvin Mikkelin mittakaavaa ja realiteetteja ymmärtävä suunnitelma. Ideointi pidättäytyy kuitenkin turhan kiinteästi arkirealismista ja siitä jääpä uupumaan kaikkinainen innovatiivisuuden ja uuden löytämisen innoitus.

The proposal’s merits include the controlled moderation with which the entire design task is approached. The end result is a design whose basic structure is to scale for Mikkeli and which understands the realities. However, the concept clings unnecessarily tightly to everyday realism and lacks any kind of inspiration or joy of discovery.

Osa-alueet ovat arkkitehtoniselta ja kaupunkirakenteelliselta lähestymistavaltaan hyvin toistensa kaltaisia. Erilaisuus osa-alueiden välille on luotu mielenkiintoisella tavalla erilaisin ja selkeästi profiloiduin lähestymistavoin ekologisiin ratkaisuihin: Satamalahti löytyy ekologisuuden tiiveyden, Lokkilutakko bioratkaisujen, Puhdistamon alue yhteisöllisen osallistamisen ja Paukkulanranta hiilivapaiden ratkaisujen avulla. Ekologisen lähestymisen laaja-alaisuus kasvillisuuden käytöstä ruoantuotantoon asti on kilpailun parhaimmistoa.

The sub-areas are very similar in their architectonic and structural approach. Difference between the sub-areas is interestingly created by different ecological solutions, clearly profiled in their approach – Satamalahti is identified by eco-motivated density, Lokkilutakko by bio-solutions, the Puhdistamo area by community involvement and Paukkulanranta by carbon-free solutions. The wide-ranging approach to the ecological aspect from the use of plant life from soil to food production is among the best in the competition.

Julkista kaupunkitilaa ja viherverkostoa ei ole kehitelty erityisen kiinnostavasti. Keskeinen satama-aukio on mittakaavaltaan huima eikä saavuta tilallista tai toiminnallista perustetta ehdotuksen muusta ratkaisusta. Ehdotus on tältä osin kuitenkin kehitettävissä. Liikenteen ja pysäköinnin tilojen jäsentelyt eivät sisällä olennaisia virheitä, mutta ovat ehdotuksessa jääneet keskeneräisiksi. Arkkitehtuuriltaan kiinnostava, mutta ei yliampuva tiedekeskus on sijoitettu rakenteeseen ja maisemaan taitavasti. Tällaisella ratkaisulla on hyvinkin mahdollista tavoittaa keskukselta toivottu matkailullinen ja imagollinen vetovoima.

42

Public urban space and green networks have not been developed in a particularly interesting way. The central harbour square is grand in scale and does not achieve any spatial or functional justification from the other solutions in the proposal. The proposal could, however, be developed further in this respect. The arrangements for traffic and parking do not involve essential errors but are incomplete in the proposal. The Science Centre, which is architecturally interesting but not excessive is sited skilfully in the structure and the landscape. This kind of solution would also make it very possible to attain the desired attraction factor from the city centre in terms of tourism and the city’s image.

1


1

4.2. CLASS 1

KAMELEONTTI 8068

Kameleontti 8068 Erittäin ammattitaitoinen ja kiinnostava ehdotus joka huokuu osaamista kaikilla osa-alueilla. Elegantissa sommittelussa on terävine leikattuine massoineen jonkin verran kovaa ehkä kylmääkin otetta. Ehdotuksessa on rantaviivaa muokattu. Monin osin rantaviivan käsittely on maltillisesti pitäytyä tavassa, joka on toteutettavissa luonnonrantamaisin ratkaisuin ja kohtuullisin kustannuksin. Rantaan liittyvät julkiset kaupunkitilat ovat mittakaavaltaan oikeaan osuneita. Mittakaavan taju on muutenkin ehdotuksessa kaikkialla erinomaista.

An extremely professional and interesting proposal which exudes expertise in all the sub-areas. The elegant design with its sharply cut masses is a slightly strict, possibly even cold approach. The proposal changes the shoreline. In many respects the handling of the shoreline is moderately restrained in a way which can be realised as a natural shoreline solution and at reasonable cost. The public spaces in conjunction with the shore are on the right scale. The understanding of scale is otherwise excellent throughout the proposal.

Kylpyläajatus Valtatien ja Puhdistamon alueen kohtauspisteessä on kiinnostava. Viereistä asuntokorttelikokonaisuutta vaivaa formalistisuus ja varsinkin irrotettuna kylpylästä ratkaisu jää paikassaan vieraaksi.

The idea of a spa at the point where the main road meets the Puhdistamo area is interesting. The neighbouring housing block entity suffers from formalism and, especially separated from the spa, the solution seems alien in its location.

Kameleontin ongelmaksi on muodostumassa se, että ehdotukseen on ladattu ehkä liikaakin erilaisia elementtejä. Ekologisen konseptin laajuus on vakuuttavasta osaamisesta riippumatta jopa hengästyttävä. Ehkä on osoitus ammattitaidosta, että suunnittelun ilmeessä ei ole erityisiä, irrallisia piirteitä ekologisesta lähestymistavasta: Hyvä suunnittelu itsessään antaa eväät ekologiseen kaupunkirakenteeseen.

The problem of Kameleonti lies in the fact that the proposal possibly contains too many different elements. The breadth of the ecological concept is breath-taking alone, notwithstanding the assured expertise. Possibly it is a sign of professionalism that the look of the design does not incorporate specific, detached features of the ecological approach – good design automatically fosters an ecological urban structure.

Tiedekeskuksen asemaa rantamaisemassa olisi voinut vahvistaa. Sijainniltaan näkyvällä ja hyvin saavutettavalla paikalla sijaitseva tyylikäs tiedekeskus jää hieman ehdotusten muiden osien – kuten Puhdistamon alueen ratkaisun –varjoon.

The position of the Science Centre in the shore landscape could have been improved. The stylish Science Centre, visible in terms of its location and in a very accessible site is slightly overshadowed by the other elements of the proposal, such as the solution for the Puhdistamo area.

43

2


4.2. YLÄLUOKKA

Landscaping 1873 Ehdotuksen tekijä on kunnioitettavasti halunnut välttää itsestään selviä ratkaisuja ja luoda kilpailun jokaisella osa-alueelle oman toisistaan poikkeavan luonteensa. Kiinnostavinta ehdotuksessa on Satamalahden osa-alueen ratkaisu, joka lähtee avoimesta kaupunkirakenteesta niin, että uudisrakentamisella mahdollisimman vähän katkaistaan ruutukaavakeskustan ja rannan yhteyttä. Tähän on päästy massoittelemalla rakentaminen poikittain rantaviivaan ja ruutukaava-alueen reunaan nähden. Miellyttävää kokonaisuutta tukevat kauniisti jäsennelty ja vaihteleva rakentamiskorkeus. Puhdistamon alueen lieriömäiset korttelit ovat mielenkiintoisia ja futuristisia. Pyöreät muodot, jotka on mitoitus- ja rakennehaasteista piittaamatta ulotettu myös kortteleiden alle sijoitettuihin autopaikkoihin ovat toteutuksena vaikeita. Puhdistamon aluetta vaivaakin liiallinen formalistisuus. Nykyisten puhdistamoaltaiden pyöreät muodot eivät ole riittävän kantavia perusteluja muotoilulle. Ekologinen ajattelu työssä on johdonmukaista ja ratkaisut on liitetty luontevaksi osaksi kaupunkirakentamista. Ratkaisujen perusteet on myös esitelty havainnollisesti monipuolisin kaavioin. Liikenteelliset ratkaisut ovat punnittuja ja pysäköintiratkaisut Puhdistamoaluetta lukuun ottamatta hyvinkin realistisia. Satamalahden alueen kaksikerroksien poikittainen pysäköintilaitosten rivistö jossain määrin rikkoo alueen perusajatusta tilojen avoimesta jatkumisesta ruutukaava-alueelta rantaan. Muilla alueilla tila

44

The author of the proposal has laudably sought to avoid obvious solutions, creating its own distinct character for each of the sub-areas in the competition. The most interesting element in the proposal is the solution for the Satamalahti sub-area, which starts from an open urban structure such that the new buildings interrupt the connection between the grid layout in the city centre and the shore as little as possible. This has been achieved by massing the construction perpendicular to the shoreline and the grid layout area. The organisation and the varied building heights beautifully support the appealing whole. The cylindrical blocks in the Puhdistamo area are interesting and futuristic. The round shapes, which, despite the measurement and structural challenges posed, also extend to the car parks sited under the blocks are difficult to realise in practice. The Puhdistamo area also suffers from excessive formalism. The round shapes of the current water treatment pools are not sufficiently sound justification for the design. The ecological thinking in the work is logical and the solutions are incorporated as a natural part of the urban structure. The grounds for the solutions are also illustratively presented in multifaceted drawings. The traffic solutions have been weighed up and the parking solutions, apart from those in the Puhdistamo area, are very realistic. The transverse two-storey row of car parks in the Satamalahti area to some extent runs counter to the fundamental concept for the area of openly continuing the space from the grid layout area to the shore.


4.2. CLASS 1

Linking Park 0013 Linking Park on yksi kilpailun urbaaneimmista ratkaisuista. Komeat ajatukset ja ylitsepursuava innovatiivisuus kiehtovat, mutta herättää samalla kysymyksen: Onko tämä oikea lähestymismittakaava Mikkelin tulevaisuudelle?

Linking Park is one of the most urban solutions in the competition. Beautiful ideas bubbling over with inventiveness are attractive but simultaneously raise the question: Is this the right approach to the future of Mikkeli in terms of scale?

Ehdotuksen kaupunkirakenteellisena lähtökohtana on ollut ruutukaavarakenteen jatkaminen. Ratkaisu on toteutettu hyvin johdonmukaisesti ja varsinkin Satamalahden puolella hyvin luontevan tuntuisesti. Sen sijaan Paukkulanrannassa ja Puhdistamon alueella ruutukaavan jatkaminen tiukasti keskustan korttelikoolla, katulinjoilla ja koordinaatistolla vaikuttavat tarpeetonta jäykkyyttä synnyttävältä mallilta.

In terms of urban structure, the proposal takes as its starting point continuing the grid layout. The solution is carried out very logically and, especially on the Satamalahti side, with a very natural feel. However, continuing the grid layout in Paukkulanranta and the Puhdistamo area rigidly with the same block size, the same street lines and the same coordinate system as in the city centre seems an unnecessarily rigid model.

Ehdotuksen nimimerkki perustuu jännittävään tiiviiden puistojen verkkoon, joka on ikään kuin koverrettu kaupunkirakenteen sisään. Lähtökohtaisesti ratkaisu kiinnostaa ja tuottaa terveellä tavalla tiiviiseen kaupunkirakenteeseen luonnetta. Koska puistoverkostolla joudutaan ylittämään niin ratapiha-, valtatie- kuin vesialueitakin kääntyvät tekniset ja lopulta myös viihtyisyysja käytettävyystekijät kyseenalaisiksi. Puistoratkaisu sisältää samantyyppistä mittakaavallista harkitsemattomuutta kuin havainnekuvista selkeimmin välittyvä rakentamismittakaavakin.

The proposal derives its name from the exciting dense network of parks which is as if hollowed out from the urban structure. The solution is basically interesting and produces the character of a dense urban structure in a healthy way. Because the park network has to cross the railway, the road and the water, the technical and ultimately also the comfort and usability factors are questionable. The park solution includes the same kind of lack of consideration of scale as is more clearly conveyed by the construction scale in the conceptual drawings.

Ehdotuksen ekologiset ratkaisut ovat huolella ja monipuolisesti punnittuja. Ehdotuksessa esitetyn köysiradan tueksi ei ole esitetty merkityksellisiä maankäytöllisiä innovaatioita. Erityismaininnan ansaitsee kauniisti ideoitu markkinatori suojeltavaksi esitetyn makasiinirakennuksen äärelle. Ratkaisu lienee kuitenkin tarpeeton ja suorastaan riskialtis panostus nykyisen Mikkelin torin vetovoiman haastajana ja kyseenalaistajana. Linking Park on idearikas ja ansiokas, mutta jossain määrin väärään mittakaavaan haksahtanut ehdotus.

The proposal’s ecological solutions are carefully weighed up in a variety of ways. No significant innovations in land use are presented to support the cable car route presented in the proposal. The beautifully conceptualised market square shown in a sheltered spot next to the warehouse area deserves special mention. However, the solution appears unnecessary and in fact a risky move which would challenge and question the attractiveness of Mikkeli’s market square. Linking Park is rich in ideas and has merit but is a proposal which has slipped up in being on the wrong scale to a certain extent.

45


4.2. YLÄLUOKKA

julkista rak Ekologia:

Liikenne: miellyttäviä ajatellaan omalla ven Ekologisuu

Rakenteen liikennettä mahdollista kaupunkivi korttelitalot virkistys- ja

Vihermass puuston ja ja paranta kaakkoon a

Rakennus asukkaiden lasiseinä a osuutta, le myös tuloi ”perinteistä ratkaisuille vähennetä

Kierrätys: kierrätyspa aluekohtais

KERROSA

NORPPASATAMA, VIISTOILMAKUVA

Norppasatama 1010 Lupaava ehdotus, joka on laadittu selkeällä ja mittakaavaltaan onnistuneella A promising proposal drawn with a clear overall approach, successful in terms of kokonaisotteella. Havainnekuvista välittyvä Mikkelin kaupunkikuvaan hyvin scale. The vibrant and interesting environment shown in the illustrative images is YLEISSUUNNITELMAN KONSEPTI sovitettu ympäristö on elävän ja kiinnostavan oloinen, mutta kokonaisuutena well suited to the Mikkeli cityscape but as a whole the design is unfinished, with on suunnitelma jäänyt keskeneräiseksi ja liiakseen samaa rakennetta toistaexcessive repetition of the same structure. The shape of the blocks, narrowing vaksi. Korttelien rannan suuntaan kapeneva muoto ja rakennusten massoittowards the shore, and the massing of the buildings seek to maximise views over telu perustuvat järvinäköalojen maksimoimiseen. Ratkaisussa on päädytty the lake. This solution leads to opening the spaces between the blocks up to the avaamaan korttelien välitilat rantaa kohden, jonka seurauksena asuntopihat shore, consequently narrowing the outdoor spaces of the dwellings and making kaventuvat ja sulkeutuvat liiakseen rantamaisemasta. them too closed off from the shoreline landscape.

46

Satamaranta jää yhden samanlaisena toistuvan asuntokorttelin syvyisenä nauhana kaupunkirakenteeltaan hieman yksitoikkoiseksi. Ulkosyöttöinen liikenne rauhoittaa rantavyöhykkeen oikeansuuntaisesti kevyelle liikenteelle, mutta länsireunan katkeamattomana jatkuva pysäköintivyöhyke muodostaa epäviihtyisää kaupunkiympäristöä ja eriyttää aluetta entisestään keskustasta.

Satamaranta becomes slightly monotonous in its urban structure as a deep ribbon of identical repeated housing blocks. The external feeder roads for traffic are a step in the right direction in keeping the shore zone for cyclists and pedestrians, but the unbroken parking zone on the west edge creates an uncongenial urban environment and separates the area from the former centre.

Paukkulanrannan korttelit hahmottuvat eheänä kokonaisuutena Saksalan joenuoman kohdalle rakennetun venesataman yhteyteen. Vaihtelevankorkuiset vaaleat rakennusmassat käyvät vuoropuhelua Satamanrannan rakentamisen kanssa. Puhdistamon alueelle osoitettu valtatien alittava uusi kevyen liikenteen yhteys, jonka päätteenä on nuolenomaisena järvelle työntyvä RUUTUKAAVA STRATEGIA laituri, kytkee alueen onnistuneesti Satamalahteen. Rakentaminen toistaa Kaupungin vanhan ruutukaavan laajennus. kuitenkin turhaan Satamalahden korttelirakennetta ja työntyy liian lähelle rantaa ottamatta sitä kuitenkaan osaksi kokonaisuutta. Rajautuminen valtatien suuntaan jää myös hieman epämääräiseksi. Veturitallin alueen täydennysrakentaminen on sattumanvaraisen oloista. Vapaasti sijoittuvat erimuotoiset rakennusmassat kaipaisivat tuekseen voimakkaampaa maisemallista otetta jotta alueesta muodostuisi eheä kokonaisuus.

The blocks in Paukkulanranta form a coherent whole in conjunction with the marina built at the mouth of the river in Saksala. Varying in height, the light buildings conduct a dialogue with the buildings on Satamaranta. The new pedestrian and cycle link shown to the Puhdistamo area under the main road which ends in a needle-like jetty protruding into the lake, successfully links the area to SataUUDET ALUEET malahti. The construction, however, unnecessarily repeats the block structure of Kaupungin vanha ruutukaava määrittelee selkeät alueet kaupungin laajenemiselle. Satamalahti and extends too close to the shore, yet without incorporating it as part of the whole. The boundary towards the main road is also slightly undefined. The buildings added in the Veturitalli area are random looking. Freely sited and different shapes, the building masses would benefit from a stronger landscape approach to support them in order for the area to form a coherent whole.

Satamalaituri on luontevasti säilytetty pääosin ennallaan rantalinjasta ulkonevana puisto- ja torilaiturina. Rantaviiva on koko alueella säilytetty lähes kauttaaltaan nykyisen mukaisena, jättäen rannan puistot kaventuneina alueina, ja ilman uusia toimintoja, hieman luonteettomiksi. Suunnitelma jättää avoimeksi viheralueiden ja julkisten kaupunkitilojen käytön, eikä siltä osin saavuta kovinkaan eläytyvää otetta. Myös ekologinen konsepti jää ohueksi. Ehdotus on esitykseltään niukka ja jättää paljon arvauksen varaan, mm on pysäköinti- ja liikenneratkaisuja ei ole tarkemmin esitetty, myös rakennusten käyttötarkoitukset on jätetty kokonaan esittämättä.

GREEN BELT Uusi rantaviiva on suunniteltu kevyen liikenteen käyttöön.

The harbour jetty is naturally retained in its current role as a park and market square protruding from the shoreline. The shoreline is retained throughout the whole area almost entirely in its current form, leaving the shoreline parks, as narrowed areas and without new functions, slightly characterless. The design leaves the use of green areas and public urban spaces open, without achieving a particularly sympathetic approach in this respect. The ecological concept is also thin. The proposal is sparsely presented and leaves much to the imagination. Among other things, parking and traffic solutions are not presented in any detail and the uses of the buildings are also not stated at all.

RANTAVIIVA Uusi rantaviiva luo tilaa virkistys käyttöön ja julkiseen toimintaan. Rantaviivan vähäiset muutokset.

OSA-ALUE OSA-ALUE OSA-ALUE OSA-ALUE


4.2. CLASS 1

Ohoi 0001

julkista rakentamista. Ekologia:

Huolella tutkittu ja kokonaisuutena eheä ehdotus, joka luo Satamalahden

A carefully researched proposal which forms a coherent whole, creating an inter-

ympäristöön voimakasta uutta identiteettiä omaavaa ja kiinnostavaa, paikansujuvia esting Liikenne: Suositaan kevyttäliikennettä. Kevyenliikenteen yhteydet ovat välittömiä, ja urban structure and a strong new identity for the Satamalahti environment, miellyttäviä. Paras osa alueesta ja parhaat yhteydet on Eri varattu ihmisille. Kevyttäliikennettä vahvuuksia hyödyntävää kaupunkirakennetta. osa-alueilla toistuu nauexploiting the strengths of the site. A ribbon-like type of building undulating in ajatellaan laajasti, pyöräilyn ja kävelyn lisäksi mahdollistetaan myös esimerkiksi kesäisin hamainen kerroskorkeudeltaan polveileva rakennustyyppi, joka mahdollistaa height is repeated in the different sub-areas, enabling lake views from all the area’s omalla veneellä jajärvinäköalat yhteysaluksilla, potkukelkoilla, luistimilla ja suksilla liikkuminen. kaikistatalviaikaan alueen asunnoista. Asuntopihat on onnistuneesti dwellings. The outdoor spaces of the dwellings are successfully open towards Ekologisuuden lisäksi tuetaan samalla ihmisten hyvinvointia. avattu järven suuntaan, kaupungin puolella korttelipihoihin jakautuen ja

the lake, as wide park areas separating the blocks on the city side and opening puhdistamon alueella etelään avautuvana laajana puistoalueena. Paukkuout to the south in the area of the former water treatment works, Puhdistamo. Rakenteen monipuolisuus ja yhteisöllisyys: Yhdistetään toimintoja. Näin vähennetään lanrannan alueella on korttelien vedenläheisyyttä ruoppaamalla the Paukkulanranta area the proximity to the water is emphasised by dredging liikennettä ja ihmisten aikaresurssien tuhlaamista. Luodaan korostettu eriluonteisiä asuinalueita, Injotka rantaviivaa korttelipihojen sisään ratkaisuilla avautuvina lahtina. edustan virkisthe shoreline to form bays running into the outdoor spaces of the blocks. The mahdollistavat erilaisia elämäntapoja – tuetaan kotonaAlueen ja kodin lähellä työskentelyä, kiinnostava ja rantaraittia saaririvistö,tuottamista. sulkee kuitenkin interesting row of islands which shortens the shore route and serves as a recreakaupunkiviljelyä, tysalueena asukkaiden yhteistoimintaa ja lyhentävä lähipalveluiden Esimerkiksi korttelitalot, pihojen kasvimaat -huoneet sekäsamalla asuntojen yhteydessä olevattaakse työtilat.Tuodaan aluetta liiakseenjaSatamalahdesta, rajoittuu useiden siltojen tion area, however, closes the area off from Satamalahti to too great an extent and virkistys- ja harrastusmahdollisuudet osaksi lähiympäristöä. jäävien rakennettujenlähelle rantojenihmisiä, satamakäyttö. at the same time the built shoreline lying behind several bridges limits use of the shoreline as a marina. Vihermassa ja mikroilmasto: Kovilla pinnoilla pinnoitettujen alueiden minimointi. Runsas Veturitallin alueelle on osoitettu ateljee – ja työpaja sekä asuintiloja, mikä puuston ja muun kasvillisuuden määrä, köynnökset ja viherseinät, lisäävät alueen vihermassaa ratkaisuna kytkee alueen toiminnallisesti Satamalahteen, joskaan välialueen The Veturitalli area is shown as containing studios and workspaces as well as ja parantavat mikroilmastoa. Lämpimiin ja valoisiin ilmansuuntiin, lounaaseen, etelään ja suurimittakaavainen ja viheryhteydet katkaiseva rakentaminen ei tätä tavoiresidential space, which as a solution functionally links the area to Satamalahti, kaakkoon avautuvat pihat ja julkiset tilat, torit ja puistot. tetta kovin onnistuneesti tue. Suurkorttelia muodostava pitkä kiemurteleva although the over-dimensioned construction which interrupts the green links does rakennusmassa jättää väljyyttä veturitallinlasitetuissa ympärille, rajautuen samalla particularly successfully support this aim. The long winding mass of buildings Rakennusratkaisut: Nauhamaisten rakennusten vihervälikössä on not tilaa asukkaiden parvekkeille ja viherhuoneille. Ne toimivat asunnon laajentumistilana. Kesäisin kauniisti Lokkilutakon linnustoalueeseen. forming large blocks leaves space around the engine shed, simultaneously beautilasiseinä avataan ja viherseinä luo viileää varjostusta. Talvisin lasikko vähentää kylmän vaipan fully bordering the Lokkilutakko bird reserve. osuutta, lehdettömät köynnökset eivät välialueen varjosta ja auringon lämpö ja valo saadaan talteen, Veturitallin ja Savilahden myös tuloilma esilämmitetaaän johtamalla se välikön kautta. Rakennusten kattokerros on Lahden potentiaalia on eläytyvästi hyödynnetty rantoja kiertävän kevyen liiThe potential of the bay is sympathetically exploited in designing a pedestrian ”perinteistä” ullakkotilaa, joka toimii tilavarauksena tulevaisuuden ekologisille teknisille kenteen reitin suunnittelussa. Reitti on Paukkulanrannalla linjattu korttelien and cycle path circling the shoreline. At Paukkulanranta the route runs through ratkaisuille. Satamalahden alue toimii kokonaisuudessan puurakentamisen koekenttänä ja näin edustalla kulkevan saariryhmän kautta, ja sen varteen on sijoitettu erilaisia the group of islands in front of the blocks with various functions sited alongside vähennetään rakentamisen hiilijalanjälkeä. toimintoja kuten tanssilaituri, oleskelulaitureita, uimala ja useita venesatait, such as a dance platform, jetties, a swimming pool and several marinas. Traffic mia. Liikenne yhteydessä toimii koko alueella jättäen laajat ranta-alueet is onja external feeder roads throughout the area, leaving the wide shorelines for Kierrätys: Tiedekeskuksen toimiiulkosyöttöisenä, koko Mikkeliä palveleva kierrätyskeskus kierrätyspajatoimintaa makasiinirakennuksissa. Asukkaiden yhteistiloissa on cyclists tilaa and pedestrians. The solutions enables the warehouse to be preserved kevyelle liikenteelle. Ratkaisu mahdollistaa makasiinin säilyttämisen kokonaialuekohtaiselle ruohonjuuritason suudessaan, mikäkierrätykselle. luo alueelle kerroksellisuutta ja vahvistaa sen identiteettiä in its entirety, creating layers in the area and strengthening its identity as part of Mikkelin keskustan osana. Torialue jää mitoitukseltaan hieman liian väljäksi Mikkeli city centre. The market square area is slightly too open in its dimensions KERROSALAT OSA-ALUEITTAIN: ja tiedekeskus sen eteläpäässä jää olemukseltaan vaatimattomaksi. and the Science Centre at its southern end is modest in appearance.

OSA-ALUE 1 OSA-ALUE 2 OSA-ALUE 3 OSA-ALUE 4

134 200 KRM/ 1673 AP

Ekologinen31 konsepti käsittää hyvän ja viihtyisän, autoliikennettä 000 KRM/ 223yleisesti AP vähentävän ulkotiloja hyödyntävän hyvän asuinympäristön 40ja000 KRM/monipuolisesti 442 AP ratkaisuja.19 700 KRM/ 265 AP

The ecological concept generally addresses good and pleasant solutions for a good living environment, reducing car traffic and facilitating varied use of outdoor space.

Ammattitaidolla ja muutoin kokonaisvaltaisesti laaditusta ehdotuksesta jää kaipaamaan maantason tunnelmakuvia, jotka kertoisivat tavoitellusta ympäristön laadusta, elämästä ja kaupunkikuvasta.

The professionally and otherwise comprehensively drawn up proposal would benefit from atmospheric images at ground level which would show the quality of the environment, life and the cityscape.

47


4.2. YLÄLUOKKA

Saimaanrannan laulu 1712 Harmoninen ja taidokkaasti laadittu ehdotus, joka kokonaisratkaisultaan istuu luontevasti ympäristöönsä. Eri osa-alueille on ansiokkaasti luotu omaa mittakaavaltaan onnistunutta järviyhteyttä korostavaa identiteettiä.

A harmonious and skilfully created proposal which as an overall solution sits naturally in its environment. The different sub-areas commendably have their own identities, emphasising the connection to the lake and on their own scale.

Satamarannan polveileva lahdelle avautuva korttelirakenne muodostaa maisemassa muurimaista ja samalla elävää rakennetta. Rantavyöhyke on asuinkorttelien kohdalla muotoiltu vapaamuotoiseksi jättäen runsaasti tilaa julkiselle rantapuistolle. Satamarannan pohjoisosan rantabulevardi on kuitenkin turhan leveä ja erottaa liiakseen radanvarren hybridirakennukset muusta rakenteesta. Leveän oleskeluvyöhykkeen sijoittaminen tänne tuntuu tuhlailevalta, koska vetovoimaisemmaksi muodostuu varmasti aito järvenranta.

The meandering block structure opening out to the bay at Satamaranta forms a wall-like but at the same time vibrant structure in the landscape. The shore zone is designed in free-form style in terms of residential blocks, leaving plenty of space for a public park on the shore. The shore boulevard in the northern part of Satamaranta is, however, needlessly wide and separates the hybrid buildings on the shoreline too much from the rest of the structure. Siting the wide residential zone here feels a waste because a genuine lake shore would definitely prove more attractive.

Sekä Paukkulanrannalla että puhdistamon alueilla on järviyhteyttä korostettu korttelien väliin työntyvillä kanava-aiheilla. Kanavat lisäävät alueiden vetovoimaisuutta, mutta ollakseen taloudellisesti perusteltuja, ne vaatisivat tehokkaampaa rakentamista ympärilleen. Edullisemman ratkaisun tarjoisivat puisto- tai puutarha-akselit joille on mahdollista sijoittaa laajemminkin toimintoja. Puhdistamon alueella on kanavilla järveen yhdistetty lampi selkeästi otettu mukaan osaksi kaupunkirakennetta. Siltojen taakse jäävä satama-allas laajoine toriaukioineen tuntuu kuitenkin ylimitoitetulta, ja toriaukion funktio jää avoimeksi. Rakentamisen tehokkuutta voisi tällä alueella lisätä, käyttäen sitä samalla paremmin rakenteelliseen melunsuojaukseen. Veturitalli-alueen täydennysrakentaminen jää hieman hajanaiseksi ja avoimeksi ja liittymäkohta Satamalahteen on jäänyt hyvin kapeaksi. Rakennetun rantaviivan ja pehmeästi muotoiltujen puistorantojen vaihtelu synnyttää monipuolista rantamaisemaa, ja korostaa erityisesti sataman ja tiedekeskuksen rantatorin urbaania luonnetta. Vanhojen makasiinien säilyttäminen osana uutta kauppahallikujannetta on kiinnostava ja kehityskelpoinen ajatus. Tiedekeskuksen ja torin ympäristö suunniteltu taidokkaasti ja havainnekuvat antavat hyvinkin kutsuvan vaikutelman alueesta. Rantamaisemassa painottuu rakentaminen liiakseen Satamarannan pohjoisosaan, eteläosan jäädessä turhankin matalaksi ja tilallisesti avoimeksi. Ekologinen konsepti on käsitelty varsin suppeasti, sisältäen yleisiä hyviä lähtökohtia ekologisesti ja sosiaalisesti toimivalle kaupunginosalle.

48

Both in Paukkulanranta and the Puhdistamo area the connection to the lake is emphasised by canals penetrating between the blocks. The canals increase the attractiveness of the area but were they to be financially justified they would demand more efficient construction around them. A cheaper solution would be offered by parkland or garden axes where it would be possible to site a broader range of functions. In the Puhdistamo area a pond linked to the lake by a canal is clearly incorporated as part of the urban structure. The marina pool behind bridges with its spacious open plaza feels over-proportioned, however, and the function of this open space remains unclear. The efficiency of construction could be increased in this area, while using it better as structural noise protection. The additional construction in the Veturitalli area is slightly scattered and open and the link to Satamalahti is very narrow. The variation of the built shore and gently designed park shorelines creates a varied shoreline landscape, particularly emphasising the urban nature of the harbour and the square on the lakeside by the Science Centre. Retaining the old warehouses as part of the new indoor market is an interesting concept worth developing. The Science Centre and market square environment are skilfully designed and the conceptual drawings provide a very inviting view of the area. In the shore landscape the building is focussed too much on the northern part of Satamaranta, leaving the southern part unnecessarily low and spatially open. The ecological concept is addressed rather briefly, containing generally good starting points for an ecologically and socially functional district.


4.2. CLASS 1

Tango 2012 Toiminnoiltaan rikas ja eri osa-alueiden osalta huolella tutkittu ehdotus. Ekologia on ehdotuksessa otettu mukaan hyvän ja yhteisölliseen toimintaan kannustavan ja elämyksellisen asumisympäristön suunnittelun lähtökohtana.

ILMAKUVASOVITUS

A proposal which offers a wealth of functions and has carefully researched the different sub-areas. The ecology is taken into account well in the proposal as the starting point for a design which supports community activities and a residential environment rich in experiences.

Kaupunkirakenteellisesti alue perustuu useiden teemojen variaatioihin, joita yhdistää asuinalueiden yhtenäinen värikäs arkkitehtuuri. Alueiden sisäiset variaatiot jäävät turhankin pieniksi ja kokonaisvaikutelma hieman pirstaleiseksi. Satamarannan polveilevaa umpikorttelia polveilevana varioiva rakenne muodostaa kiinnostavia pihatiloja ja mahdollistaa näkymiä rannalle myös taaemmasta korttelin osasta. Korttelien välissä kulkevasta raitista muodostuu pienipiirteisesti vaihteleva ja elämyksellinen, mutta turhan tiiviinä rakenteena jäävät pihat ahtaiksi ja samalla pimeiksi. Kokonaisuutena alue hahmottuu selkeänä, mutta hieman monotonisena ja rannan suuntaan sulkeutuvana.

In terms of the urban structure, the area is based on variation of several themes, linked by the coherent, colourful architecture of the residential areas. The internal variation of the areas is also unnecessarily small and the overall impression slightly splintered. The meandering structure of closed blocks in Satamaranta creates interesting outdoor spaces and enables views to the shore also from some of the blocks in the rear. The route running between the blocks offers varied and interesting small features but the needlessly dense structure leaves the outdoor spaces cramped and also dark. As a whole the impression gained of the area is clear but slightly monotonous and closed off towards the shoreline.

Paukkulanrannalla korttelit sijoittuvat suorakulmaiseen koordinaatistoon ja pihat on avattu järven suuntaan. Alue jää kokonaisuutena hieman yksioikoiseksi ja ilman kohokohtia. Puhdistamon alueen lampea kiertävä monikulmainen kerrostalonauha on ideana kiinnostava ja mahdollistaa laajalti vesistönäkymiä asunnoista. Rakenteen osana muotoiltu lampi jää melualueelle ja sen käyttö muodostuu kyseenalaiseksi. Alueen houkuttelevuutta lisää oma pienvenesatama ja rannan laajat puistoalueet, mutta suorakulmainen rantakortteli ei tunnu istuvan kokonaisuuteen ja sulkee liiakseen näkymiä etelään.

In Paukkulanranta the blocks are sited in a right-angled coordinate system and the outdoor space is open to the lake. As a whole the area is slightly monotonous and lacking in high points. The ribbon of apartment blocks circling the pond in the Puhdistamo area is an interesting concept and largely enables views of the water from the dwellings. The pond, designed as part of the structure, is a noise area and its use is questionable. The attractiveness of the area is increased by its own marina and the extensive park areas on the shore but the right-angled shore block does not seem to sit well in the whole and shuts off the views to the south to too great an extent.

Savilahden eteläpäätyyn on ideoitu hotelli- asuin ja liikerakentamisen ohella tanssikeskusta, joka ajatuksena on innostava, ja luo erityistä identiteettiä alueella. Alueen hierarkiassa on kuitenkin nämä rakennukset, yhdessä veturitallien ympäristön monimuotoisen ja suurimittakaavaisen liikerakentamisen kanssa, saanut turhankin korostuneen painoarvon. Erityisesti tiedekeskuksen olisi toivonut erottuvan paremmin maisemassa, nyt se jää muuta rakentamista matalampana ja ahtaasti sijoitettuna sivuosaan. Savilahden eteläpäädyn muokkaaminen perustuu VT5 ajorampin ja liikenneympyrän liikenteelliseen muutokseen, joka ei esitetyssä muodossa ole realistinen.

At the south end of Savilahti a dance centre is envisaged as well as hotel, residential and commercial space, which is an interesting idea and creates a special identity for the area. In the hierarchy of the area, however, these buildings together with the varied and large-scale commercial construction in the engine shed environment have been afforded too great an emphasis. The Science Centre in particular could stand out better in the landscape, currently it is lower than the other buildings and sited to the side in a cramped manner. The changes to the south end of Savilahti involve a ramp onto the main road and a roundabout, which are not realistic in their current form.

Satamalahden ympäristöön on ideoitu runsaasti eriluonteisia torialueita. Houkuttelevin näistä on rantatori, jota rajaa tunnelmallisten ranta-aittojen rivistö. Rantatori ja sen taustalle sijoittuva tapahtuma-aukio jäävät kuitenkin molemmat hieman ahtaiksi, ja käyttöä vaikeuttaa useat aluetta halkovat kadut. Ehdotus on rakenteeltaan kompakti ja onnistuu kiitettävästi säilyttämään yhtenäisiä puistoalueita. Savilahden rannat on tähän nähden esitetty turhankin rakennettuina.

A large number of different types of plaza area are envisioned for the Satamalahti environment. The most attractive of these is the square on the shoreline which is bounded by a row of atmospheric shore granaries. The shore market square and the event plaza are both slightly cramped, however, and their use is made more difficult by the several roads cutting through the area. The proposal is compact in its structure and succeeds well in retaining coherent park areas. In this respect, the Savilahti shore is depicted as being unnecessarily built up. RAKEISUUS 1:4000

49

2

TANGO 2012


4.3. Ylempi

keskiLUOKKA Class 2 A

50


4.3. CLASS 2 A

Big Baang 3367 Ehdotuksen luonteenomaisin piirre on viherhuonerakentamisesta innoituksensa ammentava rakentamistapa. Yhdensuuntaiset harjat ja yhteneväiset kattokulmat harmonisoivat tyylikkäästi muuten tarpeettoman hajanaista korttelirakennetta. Massoittelu- ja kattoratkaisun ansiosta Satamalahden ranta-alueen rantasilhuetti muodostuu hyvin omaperäiseksi ja hallituksi jalustaksi takaa kohoavalle kaupunkikeskustalle.

The most characteristic feature is a way of building which draws its inspiration from building conservatories. The ridges running in one direction and identical roof angles stylishly harmonise the otherwise unnecessarily scattered block structure. The massing and the roof solutions mean that the Satamalahti shore silhouette forms a very original and controlled base for the city centre rising above it.

Saman ratkaisutavan jatkaminen myös Paukkulanrantaan ja Puhdistamon alueelle on liioittelua ja se jopa syö voimaa kiinnostavalta Satamalahtiosuudelta.

Continuing the same building method to Paukkulanranta and the Puhdistamo area is excessive and even lessens the impact of the interesting Satamalahti section.

Liikkumista ja kevyen liikenteen malleja on analysoitu ansiokkaasti, mutta erityisen laadukasta ratkaisua paljastuneisiin ongelmiin ei ole esitetty.

The transport and non-vehicular traffic models are commendably analysed but no particularly high quality solution is presented for the problems revealed.

51


4.3. YLEMPI KESKILUOKKA Carving wood and water 2012

IDENTITY CREATION: WATERFRONT DESIGN, LANDMARKS AND NEW CITY SKYLINE 40m

sciences centre

4.

SAVALATHI BAY

3.

3. 4.

LAKE

URBAN SCAPE DESIGN STRATEGY: URBAN SPACE 2.

1.

SAIMAA

LAKE SAIMAA

Ehdotuksessa on luonteenuomaisinta - kuten nimimerkkikin ja antaa odottaa – vahva rantojen muokkaaminen. Muokkauksella on saatu järvimäinen tunnelma työntymään nykytilannetta avoimempana kohti kaupunkikeskustaa. Ajatus on mielenkiintoinen, joskaan ei vesien puhtaanapitoa lukuun ottamatta erityisen ekologinen ratkaisu. Monilta muilta osin hyvin tyypillinen hyvä ehdotus: pääratkaisut ovat oikeaan osuneita ja ehdotuksen kehittelyssä on hyvin oivallettu paikan luonne. Myös ongelmat ovat kilpailussa tyypillisiä: liian ahtaiksi puristetut rantojen julkiset kaupunkitilat ja puistot ja siis ainakin jossain määrin ylimitoitettu ja kallis rantaviivan muokkaukset ilman erityisiä hyötyjä. Ehdotuksessa haetaan mukavalla tavalla historiallisen umpikorttelirakenteen vaihtelevuutta, mutta visualisoinnit paljastavamahdollisuuksien hyödyntämisen jääneen puolitiehen. PaukkulanLAYOUT, LANDSCAPE DESIGN rannan kyläratkaisut ovat kiehtovia.

As its name suggests, the most characteristic element of this proposal is a major redesign of the shoreline. This brings the waterfront atmosphere more openly towards the city centre than is currently the case. The concept is interesting although, apart from the water cleaning aspect, not a particularly green solution. In many other respects this is a very typical good proposal: the main solutions hit the nail on the head and in developing the proposal the nature of the site has been well understood. The problems are also typical for the competition, in that the public urban spaces and the parks on the shoreline are squeezed into too tight a space and over-proportioned, at least to a certain extent, and the expensive modifications to the shoreline lack any specific benefit. The proposal nicely draws on the variation of the historic structure with its closed blocks, but the visualisation opportunities have only half been realised. The village solutions in Paukkulanranta are attractive.

1. views at Saimaa Lake 2. natural height accents 3. extending grid structure 4. main vistas existing situation

new situation

confrontation city and landscape

relations between city and Saimaa Lake

“The Recreation of life and activity” Pedestrian and cycle traffic around _Retain the shoreline route as part of the public pedestrian and cycle network; _generate ideas for the nature of the shoreline route _organization of the safeness and accessibility of pedestrian and cycle traffic

City and Nature 1211

CARVING WOOD AND WATER 2012

02

Tasapainoisen ja ammattitaitoisen vaikutelman antava ehdotus. Ehdotuksessa kuitenkin liike – ja kulttuurirakentamisen määrä vaikuttaa harkitsemattoman suurelta. Asuntorakentamisen osalta työssä on lähtökohtana oikein mukavan mittakaavainen korttelirakenne. Korttelirakenne perustuu kuitenkin liiaksi pohjaltaan hankaliin L- ja U-mallisiin rakennusmassoihin. Erityisen vaativiksi asuntosuunnittelu tulisi ratapihan puoleisilla sivuilla. Rantojen käsittely on rikasta ja innovatiivista. Jossain määrin sirpaleiseksi muodostuvalla rantavyöhykkeellä yksityisen ja julkisen tilan rajat hämärtyvät erityisesti Satamalahden rannan alueella. Lisäksi monipolvinen rantaviiva on kohtuuttoman kallis toteuttaa rantamuureineen, altaineen, laitureineen ja ylimitoitettuine liikennealueineen. Ehdotuksen parasta antia on tehokkaasta rakentamisesta huolimatta hyvin harkittu kaupunkirakenteen hengittävä ilmavuus.

CMU 2949 Rakennusten sijoittaminen Satamalahden rantavyöhykkeellä kolmeen riviin synnyttää ahtautta ja asuinmiljöön laadun heikkenemistä. Silti ehdotuksen parhaat osat löytyvät juuri Satamalahdesta. Paukkulanranta ja Puhdistamon alue on ratkaistu varsin kaaviomaisin rakentein. Perustelut melumuuritaloille on toki löydettävissä, mutta kilpailu on osoittanut, että ongelmat voidaan ratkaista paremmin Mikkelin mittakaavaan soveltuvin ratkaisuin.

A proposal which produces a well-balanced and professional effect. However, the amount of commercial and cultural construction seems unthinkingly large. In terms of the residential construction, the starting point of the work is correctly a block structure which is pleasantly to scale. However, the block structure is too much based on L and U-shaped building masses which are difficult shapes. The housing design would be particular demanding on the side next to the railway area. The treatment of the shoreline is rich and innovative. In the shore zone, which is splintered to a certain extent, the boundaries between private and public spaces are particularly blurred in the Satamalahti shore area. In addition the meandering shoreline is unreasonably expensive to construct with its embankments, pools, jetties and over-dimensioned traffic area. The best element in the proposal apart from efficient building, is the well-considered airiness of the urban structure which allows room to breathe.

The siting of the buildings in three rows in the Satamalahti shore zone creates crowding and weakens the quality of the environment for residents. Nevertheless, the best aspects of the proposal are also found in Satamalahti. The solutions for Paukkulanranta and the Puhdistamo area are particularly schematic. It is true that justification can be found for the buildings serving as noise walls but the competition has shown that the problems can be better resolved using solutions more suited to the scale of Mikkeli.

52 GENERAL LAYOUT PLAN

CITYANDNATURE 1211


4.3. CLASS 2 A Au Naturel 3039 Hyvin ammattitaitoinen ja laadukas suunnitelma. Toiminnot on sijoitettu alueille ansiokkaasti. Työn erheeksi osoittautuu ylimittakaavaisuus erityisesti Satamalahden asuinkortteleissa. Korttelivolyymit viittaavat isompaan kaupunkiin kuin Mikkeli. Visuaalisesti myös Paukkulanrannan ja Puhdistamon alueen rakenteet ovat kauniita, mutta kovin riippuvaisia kaarevien rakennusmassojen sommittelusta. Kaikilla rakennetuilla alueilla rantavyöhyke puristuu kovin ahtaaksi. Julkisten kaupunkipuistojen kaipaa siis väljyyttä tai ainakin vaihtelua. Satamatori sen sijaan on ylimittakaavainen. Aukion ympärivuorokautista elävyyttä tosin mukavasti tukee asumisen sijoittuminen monista muista ehdotuksista poiketen aukion laidalle. Ekologisessa konseptissa erityisen hyvä ja mukavan vaivaton ratkaisu on hybridiparvekeajattelumalli.

A very professional and high quality design. The functions are well-sited in the area. The error in this work is its excessively grand scale, particular for the residential blocks in Satamalahti. The volumes of the blocks refer to a bigger city than Mikkeli. Visually, the structures for Paukkulanranta and Puhdistamo are beautiful but very dependent on a curving design in terms of building mass. All the built areas squeeze the shore zone into a smaller space. The public urban parks thus lack breathing space or at least variation. The harbour square, on the other hand, is over-proportioned. The round-the-clock vibrancy of the plaza, however, is nicely encouraged by siting the dwellings beside the plaza, unlike in many of the other proposals.

au naturel 3039

A3 selostus

In terms of ecological design, the hybrid balcony concept is an excellent and refreshingly simple solution.

näkymä aktiviteettipuiston edustalta

au naturel 3039

1

au naturel 3039

2

53


4.3. YLEMPI KESKILUOKKA Earth 0101 Kaikki ison mittakaavan ratkaisut ehdotuksessa ovat oikeaan osuneita. Kiinnostavimmillaan ehdotus on Satamalahden ja Lokkilutakon alueiden korttelirakenteen yleisratkaisuissa. Havainnekuvissa kuitenkin paljastuu, että kokonaisuuden kehittely jää kesken. Alueen ilme jää yksitotiseksi ja ratkaisuja vaivaa liiallinen saman toisto ja ylimittakaavaisuus. Paukkulanranta ja Puhdistamon alueen ratkaisut eivät yllä aivan Satamalahden tasolle. Visio tiedekeskuksen alueesta on huima.

FwLSRD 2012

Satamalahti : Water Garden City Satamalahti Water Garden City

erfront towns and cities have historically n developed with industry and structure placed close to the water’s e. The legacy of this development flicts with the needs of modern city and need to create public and civic space g the shoreline.

Satamalahti area is defined by the orical urban grid of Mikkeli but its imity to the waterfront is compromised ail and road infrastructure that served er industries. The resulting landscape been segmented with the creation of onnected parcels of land defined by as 1-4.

requirement for Satamalahti is to nnect Areas 1-4 with a masterplan h utilizes the existing urban structure and prodigious natural assets e area to achieve pragmatic and nomically viable development.

e are many global precedents for erside development including Largo to m, Italy or Rio de Janeiro, Brazil but the neration of the Barcelona, waterfront he 1992 Olympics demonstrates that lei too can achieve a self-supporting quality public realm which supports sm, business and residential elopment. Water Garden City concept for the masterplan is based he idea of creating urban development grated with nature in a way similar benezer Howard’s Garden City of 8. What Howard proposed was a composed of concentric rings of elopment with parks and green space at heart of the scheme.

For Satamalahti we propose a ‘Water Garden City’ with development in concentric rings centred on the lake. The first ring will be the lake itself; the second ring will be a continuous park around the lake which connects areas 1-4. The third ring will be the urban development of areas 1-4 and the fourth ring will be connections into the existing urban fabric of Mikkeli. Ring 1: The Lake The lake itself will be the focus of the development. Small modifications are proposed to the waters-edge including the development of a pier, harbour club, café and exhibition space. Ring 2: The Park The park forms a continuous ring around the development with integrated pedestrian and cycle routes. The park will be landscaped to support a range of activities including small scale outdoor games such as pétanque, outdoor chess, seating and relaxing areas. The park will also act as ‘green fingers’ which extend into the urban development of Ring 3. Ring 3: Urbanism The urban development ring is placed on the edge of the park. The ring is in two parts with servicing, roads and parking placed at the rear and with residential and commercial accommodation placed close to the park or lake. Ring 4: Satamalahti Satamalahti and the town of Mikkeli is the fourth ring. The scheme proposes little change to these areas with the exception of bridge connections mainly into Mikkeli.

Cross Connections The development rings provide crossconnections which permit movement between rings 1-4. The main connections are located in Area 1 close the Mikkeli. A new bridge connection is proposed at the junction of Mannerheimintie Street with Savilahdenkatu Street which crosses the railway line near the protected two-storey former customs building (located next to Carlson). A second connection placed close to the junction of Mannerheimintie Street with Pirttiniemenkatu Street. Additional ‘green’ connections are proposed between urban blocks which take pedestrians to the park and lake.

Barcelona Waterfront Regeneration

Ebenezer Howard’s Garden City 1898 Connections Satamalahti

Area 1-4

Park

Lake

Satamlahti Water Garden Ring

Satamlahti Green-Urban Connections

Tasapainoinen ehdotus, jossa mukavalla tavalla toteutuu tiiviin rakentamisen ja väljän luonnon periaate. Erityisesti Puhdistamon alueelle esitetyssä ratkaisussa asiat tuntuvat olevan kohdallaan: miellyttävämittakaavaista rakentamista, järkevä liikkumisen verkko, väljiä viheralueita, yhteisrantaa ja silti myös asumisessa vesi läsnä. Satamalahden rannan alueen mittakaava on miellyttävä, mutta rannan muokkaus ja erityisesti runsaan kanavien määrän aiheuttamat satsaukset eivät ole tasapainoisessa suhteessa saavutettuihin hyötyihin. Yksi onnistuneista ehdotuksen valinnoista on rakentamisen korkeus: Satamalahden alue ei luo muuria eikä peitä keskusta-alueen silhuettia rannan suunnasta.

Garden 7867 Maltillisella tavalla kaupunkirakennetta Satamalahteen jatkava puutarhakaupunkiaatteesta innoituksensa hakeva ehdotus. Rakentamisen ryhmittely on taitavaa, mutta ratkaisumallissa on toteutuksessa rikkonaisuuden vaara. Asumiseen osoitettu rakennuskanta on läpimenevästi hyvin toimistorakentamisen oloista – niin ilmeeltään, mittakaavaltaan kuin ryhmittelytavoiltaankin. Erityisansio ehdotuksessa on taidokkaasti suunniteltu viheralueiden kehä rantojen tuntumassa. Kauneimmillaan ehdotuksen ammattitaitoisuus kuvastuu yöllisessä havainnekuvassa.

Helmee 2048 1

Garden 7867

Garden 7867

54

Kevytotteinen ja luontevan tuntuinen ehdotus. Parhainta osaa edustaa Satamalahden rannan asumiseen osoitetut U-korttelit asuinkorttelit. Puhdistamon rannan veistokselliset korttelit ovat hyvinkin perusteltuja. Paukkulanrannan pieni veistosmainen osa sen sijaan jää irralliseksi vaikka onkin meluntorjuntamielessä perusteltavissa. Rantojen käsittelyyn ja hyödyntämiseen ei ole esitetty mitään erityisesti esille nousevaa. Satama-aukio on jätetty ylimittakaavaiseksi. Ehdotusta vaivaa herkkäotteisuuden rinnalle nouseva liiallinen varovaisuus. Osaamista näyttäisi riittävän rohkeampiinkin eleisiin.

All the large-scale solutions in the proposal hit the mark. The most interesting suggestion is the general solutions for the block structure in the Satamalahti and Lokkilutakko areas. The conceptual drawings, however, reveal that the development of the whole does not go far enough. The look of the area remains monotonous and the solutions suffer from overrepetition and being over-dimensioned. The solutions for Paukkulanranta and the Puhdistamo area do not quite attain the level of those in Satamalahti. The vision for the Science Centre area is astounding.

A well-balanced proposal which pleasantly realises the principle of dense construction and a spacious natural environment. In the solutions shown for the Puhdistamo area in particular matters seem to be correctly addressed: construction on a pleasant scale, a sensible access network, spacious green areas, a shared shoreline and also dwellings close to the water. The scale of the area on the Satamalahti shore is appealing, but the modification of the shoreline and particular the focus on the large number of canals are not proportional to the benefits achieved. One successful choice in this proposal is the height of the buildings – the Satamalahti area does not create walls or cover the silhouette of the central area from the lake.

A proposal which in a moderate way continues the urban structure to Satamalahti drawing its inspiration from the ideology of the garden city. The grouping of the buildings is skilful but the solution models run the risk of fragmentation when implemented. The building stock designed for housing feels very like office buildings throughout – in terms of its look, scale and grouping. Of particular merit in the proposal is the skilfully designed ring of green areas next to the shore. The professionalism of the proposal is pictured at its most beautiful in the conceptual drawing of the city at night.

A proposal with a light touch that feels natural. The best part is the U-shaped residential blocks designed for the Satamalahti shore. The sculptural blocks on the shore in the Puhdistamo area are also well founded. The small sculpture-like section in Paukkulanranta however is detached, although justified from the point of view of noise prevention. Nothing that particularly stands out is presented regarding the treatment and use of the shoreline. The harbour plaza is over-scaled. The proposal’s gentle touch goes hand in hand with excessive caution, which is detrimental. There would appear to be sufficient expertise for bolder gestures.


4.3. CLASS 2 A Kotisatama 0812 Kotisatama ottaa todella rohkean otteen rantarakentamiseen: suurimittakaavainen asuntorakentaminen tuodaan häpeilemättä aivan rantaan asti. Järvinäkymät asunnoista ovat hulppeita, mutta rannoille ei juurikaan ole luotu paikkoja kaikkien yhteiseen käyttöön. Satamalahden rannan korttelikonsepti on kaaviona mainio, mutta sitä pitäisi mittakaavallisesti kehittää välttäen ylisuuria rakennusmassoja. Jokaiselle osa-alueelle on luotu ansiokkaasti oma luoteensa paikan omista lähtökohdista. Paukkulanrannan jylhä kerrostalorivistö erottuu kiinnostavasti kilpailun muista ehdotuksista, mutta on mittakaavaltaan silti epäilyttävä. Lokkilutakon luonnonsuojelualuetta on täytetty rakentamisella varsin huolettomasti ja rantaviivaa muutenkin muovattu tarpeettoman paljon. Liikenteen ja pysäköinnin ratkaisut ovat oikeaan osuneita.

Kotisatama takes a truly brave approach to building on the shoreline with large-scale residential construction unashamedly taken right down to the water’s edge. The lake views from the dwellings are gorgeous but no space is created on the shoreline for shared public use. The block concept on the shore of Satamalahti is excellent in the plans but should be developed in scale to avoid over-large building masses. Each of the sub-areas has a character of its own, drawing on the individual starting points of the site. The craggy row of apartment blocks in Paukkulanranta differs interestingly from the other proposals in the competition but is dubious in terms of its scale. The Lokkilutakko nature reserve is filled by building very carelessly and the shoreline is otherwise modified to an unnecessarily large extent. The traffic and parking solutions are a correct move. ILMAKUVA

Ilotulitus 6389 Hyvin persoonallinen vahvaan konseptuaaliseen näkemykseen perustuva ratkaisu. Ajatus kolmiomaisesta järvikaupunginosasta on kiinnostava ja kehittämiskelpoinen. Lopullisen rakenteen ja yksityiskohtien suunnittelua ei selvästikään tarkoituksellisesti ole esitetty: kokonaisidea puhukoon puolestaan ja muovautukoon toteutuksen myötä. Ehdotus on siinä mielessä ekologisilta ratkaisuiltaan kilpailussa poikkeuksellinen, että siinä esitetään hyvin laajasti autottomia alueita pysäköinnin keskittyessä autotaloihin kaupunkikolmion nurkkiin. Taloja puistossa rakenteesta huolimatta yhdeksi ehdotuksen puutteista muodostuu vapaiden rantavyöhykkeiden kapeus ja julkisen ja yksityisen kaupunkitilan jäsentymättömyys.

A very idiosyncratic solution based on a strong conceptual outlook. The idea of triangular lake districts is interesting and feasible. It is clear that the design of the final structure and the details have intentionally not been presented – let the total idea speak for itself and be shaped by the act of its creation. In this sense the proposal is exceptional in the competition for its ecological design in that it presents very extensive car-free areas with parking concentrated in car parks in the corners of the urban triangles. Despite the structure with buildings sited in parkland, one of the deficiencies of the proposal is the narrowness of the free shore zone and the unstructured nature of the private urban space.

PERIAATELEIKKAUS 1:1000

Mejp 0156 Ehdotuksessa on kiinnostavasti luotu jokaiselle osa-alueelle täysin oma luonteensa. Työssä on hieman mittakaavallista epävarmuutta: Satamalahti on mittakaavaltaan järeä, kun taas Forest Community puolestaan on varsin sirpaleinen. Rakentamiskorkeudet ovat ehdotuksessa hyvin harkittuja ja perusteltuja. Korttelitason suunnittelu ja liikenteen ja pysäköinnin järjestelyt ovat jääneet viitteellisiksi. Kaikkiin kilpailualueen osiin kaipaisi jonkin verran lisää väljyyttä rantojen julkisille alueille.

Michel Engel 2203 Ammattitaitoinen ehdotus, joka kärsii jossain määrin rohkeuden puutteesta. Ehdotuksen rennot perspektiiviluonnokset ilmentävät ehdotuksen erittäin hyvää osaamista ja mittakaavan tajua. Kaikille osa-alueille on luotu ammattitaitoinen oma luonteensa. Haasteellista on kuitenkin rantalaitureiden ja –muurien hyvin runsas määrä. Satamalahden rannan korttelirakenteessa on juuri sopivassa suhteessa yhtenäisyyttä ja vaihtelua. Rannan suuntaisen pääväylän sijoittamin alueen keskelle sen sijaan houkuttelee läpiajoon eikä siten ole paras mahdollinen ratkaisu. Väylän ja rannan väliset korttelit lisäksi puristuvat varsin ahtaiksi.

KOTISATAMA

The proposal has interestingly created a character entirely its own for each of the sub-areas. The work is slightly uncertain in its scale: Satamalahti is sturdy in scale, while Forest Community is very fragmented. The heights of the buildings are well-considered and well-justified in this proposal. The design at block level and the traffic and parking arrangements are merely indicative. All the competition areas would benefit from a certain amount of additional space for the public areas on the shore.

A professional proposal which suffers to some extent from a lack of courage. The relaxed perspective outlines show the excellence of the proposal and understanding of the scale. Each of the sub-areas has a character of its own, created with professional skill. However, the large number of jetties and embankments is challenging. The block structure in Satamalahti provides exactly the right amount of harmony and variation. The siting of the main road towards the shore in the centre of the area however attracts through traffic and is therefore not the best possible solution. The blocks between the road and the shore are also squeezed into a very cramped space.

55


4.3. YLEMPI KESKILUOKKA

Mikkelife2030 2030 MIKKELIFE Rakenteeltaan selkeä ja eheän kokonaisuuden muodostava ehdotus, joka muodostaa uudenlaista kaupunkikuvallisesti ryhdikästä ja urbaania ilmettä Satamalahden alueelle. Satamalahden rannalla erottuvat maisemallisina maamerkkeinäMixed 12-kerroksiset use veden päälle sijoittuvat tornitalot. Veistoksellinen, osiin jakautuva rakennusmassa, tuo rakennuksiin keveyttä ja mahdollistaa monipuolisia näkymiä Sience Centre Square asunnoista. Näiden taustalle jäävä kerrostalojen rivistöCityon toteutettu turhankin monotonisena jättäen väliin jäävät autokansien päälle rakentuvat viljeltävät Service Nursery’s and club faciliƟ es for young people can be integrated piha-alueet pienilmastoltaan tuulisiksi ja tilallisesti hieman yksioikoisiksi. Avoin in the housing structure on ground level. rakenne kytkee toisaalta alueen hyvin kantakaupunkiin ja mahdollistaa laajalti The Square In the central part of the promenade the new square of the keskustan näkymien säilymisen Savilahdelle. city is established. Here diīerent acƟviƟes such as markets,

A proposal which forms an integrated whole with a clear structure, creating a new kind of vertical and urban skyline for the Satamalahti area. AERIAL PHOTOGRAPH

On the shore of Satamalahti the 12-storey tower blocks sited on top of the water stand out as landmarks in the landscape. The sculptural, partly separated Urban garden Urban garden building mass brings lightness and enables varied views from the dwellings. The row of apartment blocks in the background is too monotonous, producing a windy Shops Restaurants Shops Restaurants microclimate for the ResidenƟ garden areas built onalthe roofs of the garages in between and al - 6 storeys ResidenƟ - 12 storeys ResidenƟal - 6 storeys ResidenƟal - 12 storeys FACADE - WATERFRONT making them spatially slightly monotonous as well. The open structure links the Science Centre fitness faciliƟes etc. are located in each building and create A new access road is established from Ankkurikatu, and along area well the ascity other hand, and from the centre The new Science Centreto will appear a newcentre, landmark thaton the eĸcient and raƟonal condiƟons for theenables diīerent users.views The the eastern part of the site parking is integrated into the can contribute to create Mikkeli new urban profile. The vegetaƟon on the ground level. The path around Savilathi runs current railway building is suggested to be converted into an art toform Savilahti tothebe retained. organic is highlighted by straight lines of the city. The along the shore and passes through the building structure. The gallery with a café and meeƟng faciliƟes. The building can be an building will appear aƩracƟve, both when passing on VT 5 and when one is moving around in the city. The building opens up towards the square with its large foyer and sƟmulates acƟviƟes inside and outside of the building. An assembly hall stands as a monolithic form with a significant circular façade made of granite. Bus stops and access for goods are located at the south facing the arrival area.

new jeƫes are aƩached to the internal path system.

asset for both the new business park and for the city. Towards VT5 the exisƟng vegetaƟon is maintained and the bird protecƟon area is respected. Parking is integrated in the landscape towards the railway on ground level.

The public square area is slightly too large in scale and too open. Its environment could have been brought to life 04. more functions and services. The Science Subareawith 3 Torialue jää mittakaavaltaan hieman liian suureksiShops ja avoimeksi. Sen ympäristöä and restaurants When the exisƟng water treatment plant is moved, it will be Business Along the western part of the square, a new 5 storey building toother establish new aƩracƟve residenƟ organized Centre isof depicted, infive-storey contrast topossible the buildings, asal units a relatively low building in olisi voinut elävöittääClear enemmilläkin toiminnoilla ja palveluilla. Tiedekeskus on for mixed use can be established. The new building defi nes the In the northern part the area a disƟ ncƟ ve in a series of U-shaped units, which are aimed towards the city shape new square together with the housing blocks and the Science businessthebuilding is established. The building completes the water. The buildings form a shield against VT 5 and ensure that shape of an amoeba which is slightly isolated in the landscape. The blocks in 01. IntroducƟon Car rakenteesta traĸc is directed along the railway, so the promenade along Centre. Restaurants and shopsamööban are situated on the lower floors promenade and forms the transiƟon to the park and river. the sound level in the courtyards remains below the applicable esitetty muusta poikkeavana suhteellisen matalana muoUrban concentraƟon and resource responsibility are the central SavilahƟ is reserved for pedestrians and cyclists. New housing and business/liberal professions etc. on the upper floors. During values. Nursery’s and club faciliƟes for young kids can be Paukkulanranta and the water treatment works area opening out and becoming themes when future sustainable urban development shall be blocks are located perpendicular to the promenade and ensure the transiƟon period, the exisƟng buildings can remain on the 03. Subarea 2 integrated in the housing structure or established as individual toisena rakennuksena, joka jää maisemassa hieman irralliseksi. Paukkulanrannan implemented. Our project is based on these overall issues and a excellent view over the lake from all new dwellings and from site and opƟonally the present main building can be integrated We propose to establish a series of 5-storey flexible business buildings. provides a number of innovaƟve urban strategies that can the exisƟng buildings in the city center. into the new building. buildings along the railway track.become Each building holds approx. to the water seem to sit well in the landscape and lower as they closer puhdistamon alueiden Veden suuntaan avautuvat ja madaltuvat korttelit näyttä- 10,000 m and the buildings are placed in a rhythmic sequence The residenƟal units are designed with 5 storeys against VT 5 promote Mikkeli and lead the city into ja the future in a stronger ResidenƟal posiƟon. Along the promenade shops and restaurants are established creaƟng an opƟmal relaƟonship with the landscape. From VT 5 water. Along the edge of the water excellently exploit the potentialand it step offdown erstowards for the views of the water and functions on New residenƟ al blocks in 6 stories are located on a one storey on the ground floor oftarjoamia the new residenƟal buildings. This the buildings appear visible and easily accessible via the exisƟng a conƟnuous path is linked to the overall path system. A new vät hyvin istuvan maisemaan ja hyödyntävät oivallisesti sen potentiaaIt is important to create varied and mulƟple neighborhoods, so base, which contains a combinaƟon of shops and cafes located generates acƟvity and people are naturally guided towards road network. roundabout is established at the main road, and parking is the shore. The Veturitalli business park area is slightly characterless in terms of the city can aƩract a wide range of new residents. Similarly it’s along the promenade and parking / technique / deposits in the promenade which will be a buzzing area with life all year located on the terrain along the internal street. leja vesistönäkyminä ja rannan toimintoina. Veturitallien business-park-alue jää the rest of the area. By raising the apartments up from the important to establish new aƩracƟve and urban jobs, so the around. The buildings are organized so that they can be divided into ground it’s ensured that the best possible privacy is achieved need for vehicular traĸc can be reduced. The subareas contain Jeƫes are established the buildings, are several individualstructure leases or arranged and for larger urban iscompanies. not particularly linkedbetween to the restwhich of Satamalahti. The office kaupunkirakenteellisesti hieman eikä erityisemmin liity muuhun Common for all apartments, and at the same luonteettomaksi Ɵme the parking etc. can a variety of funcƟons that strengthen the exisƟng urban and areas such as the canteen, conference center and connected with the internal path system. Towards VT 5 the landscape qualiƟes while creaƟng best value and quality in the be established raƟonally in a safe environment on ground level. current vegetaƟon is intensified to create visual barrier block sited on the mouth of the river Rokkalanjoki is too massive for its location urban development. an integral part of the sustainable profile urban gardens are between the highway and housing blocks and parking is Satamalahteen.Asestablished Rokkalanjoen uomaan sijoittuva toimistorakennus on paikkaansa Quality of life ConcentraƟ on and Responsibility on top of the parking areas. Here one can grow integrated in the landscape on ground level. 06. City Park and City Art and also looks isolated in the urban structure. 02. Subarea 1 vegetables and seek recreaƟon close to the apartments and nähden liian massiivinen ja jää sekin irralliseksi kaupunkirakenteessa. concerts, assemblies, etc. can be arranged. The square links the city, the water and the new Science Center together into a funcƟonal and flexible whole.

2

We want to link the city and SavilahƟ together into a funcƟonal and aƩracƟve whole, so Mikkeli will appear with a new disƟncƟve urban profile. The conƟnuaƟon of the regular urban structure in the central district and the extended quay along SavilahƟ provides the overall framework for the development of the area. The long glimpse down by the main streets towards the water and the horizon is maintained, and the city ends with a precisely shaped and aƩracƟve promenade along SavilahƟ.

ConƟnuing

with excellent view to the lake and the city.

Along the quay three disƟncƟve residenƟal towers are located, each in 12 stories. The towers stand out in the city’s silhoueƩe and create together with the Science Center the new urban profile of Mikkeli. The towers contain diīerent sized apartments aimed broadly at many new residents. Glazed balconies in all apartments are oriented opƟmally in relaƟon to the view and sunlight.

Liikenne on perustellusti toteutettu ulkosyöttöisenä jättäen rantavyöhykkeen autottomaksi. Radan varteen sijoitettu veturitallialueelta aina Rokkalanjoelle yhtenäisenä jatkuvasta pysäköintialueesta muodostuu istutuksista huolimatta maisemassa liian hallitsevaksi. Avoimena alueena se vahvistaa keskustan ja Satamalahden C.L. Engels välistä blockestevyöhykettä. structure Ekologinen konsepti on käsitelty suppeasti erottuen suunnitelmassa lähinnä kaupunkiviljelyalueina. Savilahtea kiertää toimivan oloinen kevyen liikenteen raitti, kulkee vaihtelevassa urbaanissa ja erilaisia virkistystoimintoja sisältävässä puistomaisessa ympäristössä. Venelaitureita on onnistuneesti sijoitettu myös uusien asuinkortteleiden yhteyteen.

05. Subarea 4 The shore of the lake is processed and the area is designed with two U-shaped residenƟal units that are oriented towards Savilathi. The housing stages the city’s new silhoueƩe, and all apartments are oriented towards the water and the aƩracƟve views.

Traffic is on external feeder roads throughout, leaving the shore zone car-free. Despite the planting, the coherent and continuous parking area sited from the SpaƟal art shall be integrated into the city’s new public spaces The units are designed with 5 storey’s to the east and south and enrich city lifeBeing with form, color, light and texture. The new and step down towards the water. The buildingsin formits a shield engine shed all the way to Rokkalanjoki is too dominant environment. square includes a larger installaƟon, and a sculpture park with against VT 5 and ensure that the sound level in the outdoor works could be organized in the city park. areas is below the applicable values. an open area it reinforces the barrier zone between the centre andseveral Satamalahti.

High-quality cycling and walking network route

The ecological concept is addressed briefly, being distinguished in the design only as urban garden areas. The functional-looking route for non-vehicular traffic circling Savilahti runs through a varied urban environment including a park landscape containing recreation functions. Jetties are successfully sited also in conjunction with new residential blocks.

SUBAREA 1.

SUBAREA 1.

SUBAREA 4.

56

The current public city park at Saksala is to be intensified with new path connecƟons and acƟvity areas, so it will be the new green and recreaƟon area in the city. New jeƫes will increase the possibiliƟes for watersport and also a dance pavilion, restaurant and children playground is to be established in the park.

SUBAREA 4.

VIEW FROM COURT YARD - SUBAREA 4 VIEW FROM PROMENADE

City Park Urban garden Square

SUBAREA 3. Parking Railway

SECTION 1:1000

Underpass

Parking ResidenƟal - 6 stories

SUBAREA 3.

Promenade Shops & Restaurants

SUBAREA 2.

Urban gardening Flexible urban strategy

PROMENADE CITY PARK RESIDENTIAL BUSINESS

2. - 69M2

Local materials for building works

MIXED USE 3. - 125M2

ResidenƟal 3-5 Stories

Parking

Road

ResidenƟal - 12 stories

STRUCTURE

SCIENCE CENTRE

Value for money URBAN CONCEPT - FUNCTIONS

SECTION 1:1000 07. Traĸc and Parking The overall traĸc structure is retained and forms the basis for the project. The exisƟng road along Savilathi is moved next to the railway, so the whole area along Savilathi can be fully exploited for new buildings. The traĸc in the subareas is served by smaller roads, which are connected to the main road system. A planted spacing zone and new parking spaces is established along the railroad creaƟng a maximum of flexibility in the overall parking coverage of the new urban area and the exisƟng city. A new underpass is to be established under the railway in conƟnuaƟon of Savilahdenkatu so the exisƟng town will be connected opƟmally with the new square and the lake promenade. A new path system for pedestrians and cyclists is established around the lake. The new path, which also includes the lake promenade, links the whole area together and opens the area up for jogging, cycling and urban acƟviƟes along the water. 08. Sustainability As a natural part of the concept of sustainability and urban planning, a dedicated Eco Evaluator, which involves all urban, social and economic parameters is to be established. All new buildings and faciliƟes have to be carefully evaluated in relaƟon to the model to ensure that all construcƟon works create the best value and quality seen from an overall sustainable approach.

SUBAREA 2. STREET PATH FOOTBRIDGE UNDERPASS Ecological soluƟ ons PARKING

TRAFFIC


PHOTOGRAPH

al - 12 storeys

WATERFRONT

u, and along nto the Savilathi runs structure. The em.

4.3. CLASS 2 A

Nexsus 2012 Suurilinjainen ja huolella tutkittu ehdotus, jossa keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu alueen kokoaminen kulkuyhteyksiä parantamalla ja valtatien estevaikutusta pienentämällä. Ekologinen konsepti on ansiokas, ja tuo esiin suunnitelmaa monipuolisesti tukevia ja selkeästi Satamalahden alueelle ideoituja ehdotuksia.

On a grand scale and carefully researched, this proposal sets the central aim of bringing the area together by improving communications and reducing the barrier effect of the main road. The ecological concept is creditable and highlights the proposals clearly conceptualised for the Satamalahti area that support the design in a variety of ways.

Satamalahden länsirannalla on sovellettu kapeasti järven suuntaan avautuvaa umpikorttelimallia. Maisemassa rakentaminen muodostuu kuitenkin massiiviseksi ja turhan sulkeutuneeksi. Rannan eteläpäähän sijoittuva tiedekeskus ja siihen liittyvä tori ja satama muodostavat kaupunkikuvallisesti vaikuttavan kokonaisuuden, johon onnistuneesti liittyy keskustan suuntaan rakennettu uusi alikulkuyhteys.

The western shore of Satamalahti is designed using a model of closed blocks narrowing towards the lake. The buildings, however, appear massive in the landscape and needlessly closed off. The Science Centre sited at the southern end of the shore and the adjoining square and harbour form an imposing whole in terms of the cityscape, which is successfully linked to the centre by a new underpass.

Ehdotus siirtää rakentamisen painopistettä valtatien eteläpuolelle, ja Savilahden länsirannalle, ulottuen täällä jopa kilpailualueen ulkopuolelle Graanin rannalle. Tämä eteläinen kanavien jakama alue, muodostaa hyvin kiinnostavaa, urbaania ja monipuolisesti vedenläheisyyttä hyödyntävää kaupunkiympäristöä. Vesiyhteys Savilahteen on saanut urbaanin kanavamaisen luonteen, joka kuitenkin muuttaa liikaa Savilahden luonnetta, ja kaventaa yhteyttä Saimaalle. Ongelmaksi muodostuu lisäksi kanavan ylittävä katuyhteys, joka entisestään rajoittaa Savilahdelle liikennöivien veneiden kokoa. Puhdistamon lammen kohdalle esitetty toinen uusi vesiyhteys, jää turhan kapeaksi toimiakseen maisemassa ja Savilahden vedenkiertoa edistäen. Uudet asuin-alueet, sekä Graanin nykyinen alue, kytkeytyvät Satamalahteen uusilla katuyhteyksillä, jotka leveinä ja ulkosyöttöisinä muodostuvat luonteeltaan turhankin hallitseviksi. Ekologisuutta painottavalla alueella saa autoliikenne varsin korostuneen aseman, kevyen liikenteen yhteyksien jäädessä luonteeltaan toisarvoiseen asemaan. Valtatien silta on korvattu uudella liikennemelua vähentävällä ”ponte silenzion” sillalla, mikä onnistuneesti toteutettuna voisi tuoda aivan uusia mahdollisuuksia alueen kehittämiselle. Rakentaminen on kuitenkin ehdotuksessa jätetty kauas sillasta eikä tätä uutta potentiaalia ole erityisemmin hyödynnetty.

The proposal moves the main focus of the built environment to the south of the main road and the west shore of Savilahti, here even extending outside the competition area to the Graani shoreline. This area to the south, divided by canals, forms a very interesting urban environment which exploits the proximity to the water in a number of ways. The connection by water to Savilahti has been given an urban, canal-like feel, which, however, changes the nature of Savilahti bay too much and narrows the link to the wider Lake Saimaa. An additional problem is posed by the road link above the canal, which further restricts the size of boats entering Savilahti. The second new water link at the pond in the Puhdistamo area is too narrow for its function in the landscape and for encouraging water circulation in Savilahti. The new residential areas, and the current Graani area, are linked to Satamalahti by new road links which are also too dominant in character, being wide, external feeder roads. For an area with an ecological focus, car traffic is afforded a very prominent position, with the links for non-vehicular traffic remaining secondary. The main road bridge is replaced with a new “ponte silenzion” bridge to reduce traffic noise, which if successfully realised could open up entirely new opportunities for the development of the area. However, in the proposal the built environment has been sited far away from the bridge and this new potential has not particularly been exploited.

ensified with l be the new will increase pavilion, lished in the

public spaces ure. The new ure park with

oute

57


4.3. YLEMPI KESKILUOKKA

Pienpyssäykset 8888 Kokonaisvaltaisesti tutkittu ja monipuolisesti ekologisiin ratkaisuihin syventyvä ehdotus. Eriluontoisilla osa-alueilla toistuu sama kaupunkirakenteellinen teema, jossa rantaan avautuvaa pienimittakaavaista rakentamista suojaavana ja rajaavana selkärankana, toimii melumuuri-rakennusten rivistö. Havainnekuvat eivät tue suunnitelman muutoin korkeatasoista esitystapaa, mittakaavavaihtelut korostuvat liian jyrkkinä ja kaupunkikuvallinen ilme jää haparoivaksi. Satamarannalla keskustan ruutukaavasta lähtöisin oleva korttelien mitoitus, säilyttää tärkeät näkymät kaupungista Savilahdelle. Asuinkorttelit avautuvat ja pienenevät mittakaavaltaan lahden suuntaan, jopa liikaakin pientalomaiseen rakentamiseen. Tälle keskeiselle alueelle olisi soveltunut urbaanimpi ja julkisluonteisempi yleisilme. Rakennetun mukavasti mutkittelevan rantaraitin ohella kulkee korttelien läpi vehreä piharaitti. Ulkosyöttöinen liikenneratkaisu ja kansien alle sijoittuva pysäköinti tukevat kevyttä liikennettä suosivaa ekologista konseptia. Tiedekeskus sijoittuu muusta rakenteesta erottuvana, soikiomaisena rakennuksena hieman ahtaasti Satamalahden lounaisnurkkaan. Toriympäristön rakentaminen ja rantaviivan mutkittelu tekevät alueesta hieman jäsentymättömän. Alueen eteläosan liike- ja toimistoalueella jää veturitalli ikävästi piiloon uuden suurimittakaavaisen rakentamisen väliin. Puhdistamon alueelle sijoittuva Kenkäveron puutarhakaupunki hyödyntää onnistuneella tavalla paikan potentiaaleja, ja viljelytoiminta peltomaiseman ja Kenkäveron tilan naapurissa on ratkaisuna luonteva. Melumuurirakennuksen maisemallinen suhde pienimittakaavaiseen rakentamiseen ei kuitenkaan tunnu toimivan. Suurikokoinen pysäköintitalo on sijoitettu ikävästi alueen eteläreunaan kulttuurimaiseman äärelle. Savilahden rannalle valtatien reunaan sijoittuvat ns. vesipalatsit yhdistävät rakenteena puhdistamon aluetta Savilahteen, ja vähentävät valtatien näkyvyyttä maisemassa. Melulta suojattujen pihojen ja oleskelutilojen, liikenteen ja pysäköinnin järjestäminen kapealle tienpiennar-alueelle muodostuu haastavaksi. Paukkulanrannan Living Lab koerakentamisalue on ajatuksena kiinnostava, mutta sen sijoittaminen Savilahden rannalle kenttämäisenä alueena, tuntuu tuhlailevalta. Muurirakennuksen rajaama tilapäisen oloinen futurotaloalue jää kaupunkirakenteellisesti luonteettomaksi. Perustellummalta tuntuisi osoittaa alue kokonaisuudessaan, piha- ja ranta-alueet mukaan lukien, samaa konseptia tukeutuvaksi koerakentamisalueeksi, sen moninaisissa muodoissaan.

58

A comprehensively researched proposal which explores the ecological solutions in depth in a variety of ways. In the sub-areas, each different in nature, the same urban structural theme is repeated, in which a row of sound-wall buildings acts as a protecting and delimiting spine for the small-scale buildings opening out to the shore. The conceptual drawings do not support the plan’s otherwise high quality presentation, the variations in scale are too radical and the look of the cityscape remains tentative. The dimensions of the blocks in Satamaranta which are derived from the grid layout in the centre retain the important views from the city over Savilahti. The residential blocks open out and become smaller in scale towards the bay, even too reminiscent of a structure with small houses. This central area should have been designed with a more urban and more public general appearance. Besides the pleasantly meandering shore route, a green garden route also runs through the blocks. The traffic solution with external feeder roads and covered parking supports the ecological concept which favours cyclists and pedestrians. The Science Centre is sited separate from the rest of the buildings, as a elliptical building, slightly cramped in the south-west corner of Satamalahti. Building the square environment and modifying the shoreline make the area slightly disorganised. In the commercial and office area in the southern part of the area the engine shed is unfortunately hidden between new, large-scale buildings. The garden city sited at Kenkävero in the Puhdistamo area successfully exploits the potential of the site, and given the neighbouring arable fields and the farm at Kenkävero, the solution is a natural one. The noise wall building’s scenic relationship to the small-scale construction does not, however, seem to work. The large car park is unfortunately situated on the southern edge of the area next to the historic environment. On the Savilahti shoreline by the side of the main road the “water palaces” structurally link the Puhdistamo area to Savilahti and reduce the visibility of the main road in the landscape. Arranging the yards and communal spaces shielded from noise, and the traffic, and the parking on a narrow road shoulder looks challenging. The Paukkulanranta Living Lab trial building area is interesting as an idea but siting it on the shore of Savilahti in a field-like area seems a waste. The temporarylooking “futuro” house area bounded by a wall building is unnatural in terms of the urban structure. It would feel more justified to show the area as a whole, including the yard and shore areas, as an experimental building area supporting the same concept in its varied forms.


4.3. CLASS 2 A

Platform 0006 Paikan tunnelmaan eläytyvä, ja kaupungin moniulotteisuutta, ammattitaidolla käsittelevä ehdotus. Ehdotuksen erityiset ansiot, huolella tutkittuna ja vahvaa omaa identiteettiä omaavana ratkaisuina, tulevat esiin taitavasti laadittujen ja aluetta monipuolisesti kuvaavien havainnekuvien välityksellä. Perusratkaisu on selkeä, kompakti ja kokonaisuutena monipuolinen. Kompakti rakentaminen ja mm. rantaviivan vähäiset muutokset ovat harkittuja, ekologiseen ja ympäristöä säätävään rakentamiseen perustuvia lähtökohtia. Rakentaminen perustuu Satamarannan puolella umpikorttelirakenteeseen, johon tuo vaihtelua kortteleihin lomittuva pienimittakaavainen rakentaminen ja monipuolinen rakennustypologia. Savilahden rantamaisemassa runsas vaihtelu muodostuu jopa hieman levottomaksi. Junaradan suuntainen, alueen halkaiseva katuyhteys, toimii alueen selkärankana. Sen varteen sijoittuva toimistorakennusten rivistö muodostaa muurimaista ja hieman monotonista rakennetta kaupungin suuntaan. Puhdistamon alueen rakentaminen on keskitetty pienenä autoliikenteeltä suljettuna saarekkeena uuden köysiratayhteyden varteen. Rakentamisen määrä jää alueella pieneksi ja paikan maisemallinen potentiaali ja laajalti hyödyntämättä. Paukkulanrannan alueen laiturirakentaminen on konseptina kiinnostava, mutta ratkaisu on mm melun kannalta ongelmallinen. Rannalle sijoittuva tornimaisten rakennusten ryhmä jää ympäristössä vieraaksi, ja turhankin paljon huomiota herättäväksi aiheeksi. Rakennusten käyttö ja korttelin toimivuus jää avoimeksi. Torialue sijoittuu nykyisen sataman kohdalle uusien maamerkinomaisten ravintola- ja paviljonkirakennusten rajatessa suojaisaa ja viihtyisän oloista satama-aluetta. Puurakenteinen paviljonkirakennus on kuitenkin mittakaavaltaan liioiteltu ja vie liiaksi huomiota satama-rannan kaupunkikuvassa. Tiedekeskus jää lisäksi erilleen rannan muista julkisista tiloista. Rantavyöhyke jää kaupungin puolella kapeaksi ja ratkaisu jättää mm kevyen liikenteen reitistön toimivuuden sekä lahden virkistystoiminnot avoimeksi.

This proposal is sympathetic to the atmosphere of the site and professionally tackles the multi-dimensional nature of the city. The proposal’s different merits, solutions which are carefully researched and have a strong identity of their own, are shown by the skilfully created conceptual drawings depicting the many aspects of the area. The basic solution is clear, compact and multifaceted as an entity. The compact structure and the minimal changes to the shoreline are well thought-out starting points founded on ecological and environmentally-friendly building. On the Satamaranta side the buildings are based on a closed block structure where variation is brought to the blocks with interspersed small-scale construction and versatile building typologies. The wealth of variation in the Savilahti shore setting even feels slightly unsettled. The street connection dissecting the area in the direction of the railway line acts as a spine for the area. The row of office buildings sited alongside it forms a wall-like and slightly monotonous structure towards the city. Construction in the Puhdistamo area is concentrated as a small island closed to car traffic beside the new cable car link. The amount of construction is small in the area and the scenic potential of the site is largely unexploited. The jetty construction in the Paukkulanranta area is interesting as a concept but the solution is problematic, partly in view of noise. The tower-like group of buildings on the shore is alien in its setting and attracts too much attention. The use of the buildings and the function of the block remains undetermined. The public square is sited where the harbour currently stands, where new landmark restaurant and pavilion buildings border a sheltered and appealing harbour area. However, the timber pavilion building is exaggerated in scale and attracts too much attention in the harbour shoreline skyline. The Science Centre is also isolated from the other public spaces on the shoreline. The shore zone is narrow on the city side and the solution leaves the functionality of the routes for non-vehicular traffic and the recreational functions of the bay open.

59


4.3. YLEMPI KESKILUOKKA

Riva Verde 1838 Suurimittakaavainen modernismin henkeä huokuva maisemallisesti huolella tutkittu ehdotus. Uusi rakentaminen on sijoitettu keskitetysti ja maiseman kannalta harkitusti, korostaen rantoja kiertää vihreää ”green necklace” puistoaluetta.

A large-scale proposal, carefully researched in terms of its setting which exudes a spirit of modernism. The new construction is concentrated in a well-thought out way in terms of the landscape, emphasising the “green necklace” park area circling the shoreline.

Junaradan suuntainen pitkä suora Rokkalanjoelta Kaihunlahteen ulottuva kanava, muodostaa kaupunkirakenteellisen selkärangan alueelle. Kanava on maisemallisesti kiinnostava, mutta vahvistaa samalla radan suuntaista jakavaa vyöhykettä, ja vie kapealla rantakaistaleella tilaa muilta toiminnoilta. Satamarannan rakentaminen sijoittuu kanavan varteen suurikokoisina hybridirakennusten blokkeina, joissa pysäköinti on sijoitettu rakennusten alakerroksiin. Rakennusten toimivuus ja mielekkyys asuinkäytössä jää asiakirjojen puitteissa epäselväksi. Erityisesti eteläosassa muodostuu rakennusrivistön väliin pimeä kuilumaista tilaa. Pitkä, muurimaisena jatkuva rakenne on mittakaavaltaan ylisuuri, ja sulkee aluetta Mikkelin keskustan suuntaan. Maamerkkeinä toimivat tornitalot, on sijoitettu veden ääreen, hieman sotilaallista tunnelma muodostavana suorana rivistönä. Tiedekeskus sulautuu maisemassa matalana laatikkomaisena rakennuksena taustan rakennusrivistöön. Veden tuominen tiedekeskuksen alle luo ratkaisulle erityistä juhlavuutta ja korostaa keskuksen yhteyttä Saimaaseen.

The long, straight canal running parallel to the railway line from Rokkalanjoki to Kaihunlahti forms a spine for the area in terms of the urban structure. The canal is scenically interesting but simultaneously reinforces the barrier zone along the railway line and in creating a narrow shore lane takes space away from other functions. The construction in Satamaranta is sited next to the canal as large hybrid building blocks with parking located in the basements. The functionality and enjoyment of the buildings for residential use is unclear in the documentation. In the south part in particular, a dark, chasm-like space is formed between the rows of buildings. The long, wall-like continuous structure is too large in scale and closes the area off from the city centre. The tower buildings, which serve as landmarks, are sited next to the water, giving a slightly military feel in their straight rows. The Science Centre melts into the landscape as a low box-like building as a background to the row of buildings. Bringing the water under the Science Centre makes the solution particularly imposing and emphasises the city centre’s link to Saimaa.

Savilahden suoralinjaiseksi muotoiltu, ja valtatien ali kanavana jatkuva rantaviiva, päätteenä toimivine rakennuksineen, muodostaa komean osa-alueita yhdistävän kaupunkirakenteellisen aiheen. Tiedekeskuksen vastaparina Provide a ‘green necklace’ along the shores of Lake Saimaa that actsmaisemaa as an ecological waterfront and linear puhdistamon puolella on suurikokoinen hallitseva venekerhon link to the various districts of the city, with places for events rakennus. and recreation for the city of Mikkeli and its neighboring communities. Provide a strong civic identity and space of public Puhdistamon alueella rakentaminen tukeutuu kaariaiheisen, Graanin alueelle celebration that demonstrates the city’s commitment to the naturalvaraan. environment and a suojaa concomitant regard for the siltana jatkuvan, rantapromenadin Aluetta valtatien reunaan city’s cultural past, present and future. sijoittuva pitkä muurimainen rakennus. Alue muodostaa mukavan väljän ja Provide residential choices that ensure community, views of thejoka lake liittyy and connection to the natural surroundings of eheän oloisen kokonaisuuden, uuden rantapromenadin välitykthe city. Integrate services such as shopping, day care and sellä keskustaan. Formalistinen kaari-aihe muodostaa maisemassa turhankin recreation. juhlallisen portin Savilahden suuntaan. Provide recreational opportunities for all residents of Mikkeli, regardless of age or ability, to enjoy the natural assets of the city’s prized location in the South Savo region. Provide

60

for uimarannan public marina, visitor’s centeron andmaamerkkinä restaurants. Paukkulanrannalle osoitetun reunassa toimiva Provide alternative, safe, pleasant and ecologically efficient korkea tornitalo. Muu rakentaminen jää kauas rannasta metsikön taakse, eikä means for traversing the city and its environs including pedestrian and cycling paths, boating waterways and onnistu hyödyntämään paikan potentiaali ranta-asumiselle.

The Savilahti shoreline designed in a straight line continuing as a canal under the main road, and culminating in buildings, forms a beautiful feature in the urban structure bringing the sub-areas together. The counterpart to the Science Centre on the Puhdistamo side is a large boat club building which dominates the landscape. In the Puhdistamo area the structure relies on a curved shore promenade continuing as a bridge to the Graani area. The area is shielded by a long wall-like building alongside the main road. The area forms a pleasantly spacious and coherentlooking whole, which is joined to the centre by the new shore promenade. The formalistic curved feature also forms an unnecessarily imposing gateway to Savilahti in the landscape. A tall tower is shown acting as a landmark in Paukkulanranta on the edge of the swimming beach. The other buildings are far from the shore behind woodland and do not succeed in exploiting the potential of the site for waterfront living.

canals, cable car links, and roads.

Provide an exciting Science Center that will act as a tourist attraction and center for learning that will demonstrate innovative approaches to ecological living in the 21st century. Provide additional cultural venues such as Museum of Transportation and a regional public library.

green necklace

granularity 1:4000


4.3. CLASS 2 A

Salamander 1514

2

Kokonaisratkaisultaan monipuolinen ja huolella tutkittu ehdotus. Keskeisenä lähtökohtana on ollut kytkeä Satamalahti on eriluonteisten puistoalueiden välityksellä kaupungin keskustaan. Leveät puistovyöhykkeet ulottuvat rannalta rata-alueen yli kaupungin puolelle. Uusia kevyen liikenteen siltoja on esitetty yhteyksiä vahvistamaan. Satamalahden länsirannan asuinkorttelit avautuvat järven suuntaan tarjoten komeita näkymiä. Esitetyt kolme rinnakkaiskatua ovat kuitenkin ylimitoitettuja ja tuovat liiakseen autoliikennettä rannalle ja korttelien väliin. Torialue on laaja ja hieman jäsentymätön, rajautuen etelässä ansaitusti kaupunkikuvassa korostuneeseen tiedekeskukseen. Kolmisakarainen rakenne on lennokas ja veistoksellinen. Tiedekeskuksen eteläpuoliset liikenteen rajaamat alueet jäävät vajaakäyttöön ja katkaisevat kaupunkirakennetta etelään siirryttäessä. Puhdistamon alueen uusi rakentaminen omaa voimakasta identiteettiä, sen korostuessa kuitenkin turhankin paljon maisemassa. Ilmeeltään samanhenkinen tiedekeskus jää taka-alalle, ja kontrasti etelään avautuvaan maaseutumaisemaan muodostuu suureksi. Paukkulanrannan alueen rakentaminen on väljää, eikä muodosta asuinalueena houkuttelevaa kokonaisuutta. Alue jättää hienon rantasijainnin kokonaan hyödyntämättä, lisäksi muodostuu suuren pysäköintihallin tarpeellisuus ja mielekkyys kaupunkirakenteessa kyseenalaiseksi. Ekologista konseptia on työssä käsitelty laajasti ja suunnitelmaan selkeästi kaaviokuvin implementoiden.

A carefully researched proposal offering a multifaceted total solution. Its SALAMANDER 1514 central starting point is to link Satamalahti to the city centre by means of park areas, each different in character. Wide park zones extend from the shore across the railway area to the city side. Several bridges for pedestrians and cyclists are shown to reinforce the links. The residential blocks on the west shore of Satamalahti open out towards the lake offering beautiful views. The three parallel streets presented are, however, over-proportioned and bring too much car traffic to the shore and between the blocks.

3

The square area is extensive and slightly disorganised, bordering to the south the Science Centre which commendably stands out in the cityscape. The three three-pointed structure is spirited and sculptural. The areas bounded by traffic to the south of the Science Centre are under-used and cut off the urban structure to the south. The new buildings in the Puhdistamo area have their own powerful identity. However, this is over-emphasised in the landscape. In the same spirit in terms of its appearance, the Science Centre is left in the background, forming a very great contrast with the rural landscape opening out to the south. The construction in the Paukkulanranta area is spread out and does not form an attractive whole as a housing area. The area entirely fails to exploit the beautiful lakeside setting and the necessity and appeal of the large car park in the urban structure is questionable. The ecological concept is broadly addressed in the work and implemented clearly in the plan by diagrams.

61


OVERALL AXONOMETRIC VIEW

4.3. YLEMPI KESKILUOKKA

Supernode 2020 Ehdotus nivoo konseptitasolla Satamalahden eri osa-alueet, ns. ”kudosalueet” välittävien ”solmukohtien” avulla kokonaisuutena toimivaksi, uudeksi kestävän kehityksen mukaiseksi kaupunginosaksi.

At a conceptual level the proposal intertwines the different sub-areas of Sata- SUPERNODE 2020 1 malahti, “tissue areas”, by means of “nodes” into a new district in line with sustainable development, which works as a whole.

Satamalahdelle avautuva rantajulkisivu jakautuu kaupunkikuvassa kahteen osaan. Pohjoisosan rakentaminen sijoittuu keskustan koordinaatistoon, korkeudeltaan ja korttelirakenteeltaan vaihtelevasti, muodostaen mittakaavaltaan miellyttävän oloista ja tilamuodostukseltaan elävää kaupunkiympäristöä. Eteläiseen osaan on esitetty kollaasimainen kaupallisten palvelujen alue, joka kulminoituu korkean tiedekeskuksen muodostamaan maamerkkiin. Alue jää ilmeeltään hajanaiseksi ja maisemalliset yhtymäkohdat rannan pohjoisosan rakentamiseen jäävät vähäisiksi. Viilentämistarvetta vähentävänä perusteltu rakennusten tiivis ryhmittely, muodostaa Suomen ilmastolle liian pimeitä ja vaikeasti hyödynnettäviä kapeita kujia. Rakentamisen soisi tällä edustavalla ranta-alueella olevan sen tyyppistä että se aidosti hyödyntää alueen maisemallista potentiaalia. Satamalaituri on säilytetty ennallaan ja sen yhteyteen on sijoitettu urbaani satama-allas. Laajempi tapahtumakenttä on tässä ehdotuksessa osoitettu puhdistamon alueelle säilyttäen torilla miellyttävän intiimin mittakaavan.

The shore facade opening onto Satamalahti is divided into two in the cityscape. In the northern part the buildings are sited following the coordinate system of the city centre, varying in height and block structure, forming an urban environment pleasant in terms of its scale and vibrant in its spatial design. In the southern part a collage-like area of commercial services is presented culminating in the tall landmark of the Science Centre. The area looks splintered and the spatial connections with the construction in the northern part of the shore are minimal. The dense grouping of the buildings justified by a need to reduce the need for cooling forms narrow alleyways which are too dark for the Finnish climate and difficult to use. It would be better were the buildings in this prominent shore area to be such as to genuinely make use of the area’s scenic potential. The Satamalaituri jetty is retained in its current form and an urban marina is sited adjoining it. In this proposal a more spacious field for events is shown in the Puhdistamo area keeping the square on a pleasant intimate scale.

Rokkalanjoen ja Saksalan venesatamaan kohdille sijoittuva solmukohtien rakentaminen olisi pienimittakaavaisempana istunut paremmin maisemaan. Paukkulanrannan alue jää luonnosmaiseksi ja suhde rantaan jää turhan etäiseksi, jotta vuoropuhelua syntyisi Savilahden keskustan puoleisen rannan kanssa. Puhdistamon alue on ehdotuksessa säilytetty rakentamattomana ja varattu virkistyskäyttöön, mikä näkyy ehdotuksen pienenä kokonaisrakennusoikeutena. Laaja monia toimintoja sisältävä virkistysalue saattaisi muodostua houkuttelevaksi, mutta edellyttäisi parempia kevyen liikenteen yhteyksiä keskustan suuntaan ja melusuojausta valtatien suuntaan. Veturitallin alueen rakentaminen on esitetty kaaviomaisesti tiiviinä ja rakenteeltaan yksitoikkoisena. Alueen käyttötarkoitus jää avoimeksi. Kestävän kehityksen strategia sisältää hienoja ja laajasti pohdittuja tavoitteita, joiden olisi toivonut näkyvän paremmin suunnitelmatasolla.

The nodes at the Rokkalanjoki and Saksala marinas would sit better in the landscape on a smaller scale. The Paukkulanranta area is in outline form and the relationship to the shore is too distant for it to enter into a dialogue with the Savilahti shore on the city centre side. In the proposal the Puhdistamo area is kept free from development and set aside for recreational use, as is shown in the proposal’s small amount of total building rights. The extensive recreation area containing many functions could be attractive but would require more non-vehicular traffic links to the centre and noise protection from the main road. In the Veturitalli area building has been presented schematically as a dense and monotonous structure. The use of the area remains undefined. The sustainable development strategy contains fine and extensively considered aims which it would have been good to have seen more of at design level.

62 SUPERNODE 2020 9


ODE 2020 1

4.3. CLASS 2 A Swan 5010 Monumentaalinen ja voimakasilmeinen ehdotus, joka perustuu maisemaa hallitsevaan lähes koko Satamanrannan pituiseen aukiokompositioon. Tiedekeskus, pitkä matala hybridirakennus, sekä maamerkkinä toimiva 20 kerroksen korkuinen veistoksellinen hotellirakennus reunustavat aukiota. Suurimittakaavaiset eleet perustuvat tekijän tavoitteeseen muodostaa Satamalahdesta uusi komea keskus Mikkelille. Sinänsä kaupunkikuvallisesti ansiokas aukio on kuitenkin Mikkelin kokoiseen kaupunkiin vahvasti ylimitoitettu. Radan varteen sijoittuva puolen kilometrin pituinen jalustarakennus, josta nousevat korkeat hotelli- ja liikerakennukset, on aukion kompositiona perusteltu, mutta samalla rakennus muodostaa varsin tylyn muurin keskustan suuntaan ja näkymät Satamalahdelle peittyvät. Aukio muuttaa koko Satamalahden alueen luonteen hyvin urbaaniksi ja painotukseltaan julkiseksi, jättäen asumisen liiaksi sivurooliin. Satamalahden pohjoisosan asuinkorttelit sijoittuvat luontevana ja selkeänä jatkeena aukiolle. Liikenne on ohjattu rannan puolelta katkaisten yhteyttä rantamaisemaan. Paukkulanrannalla liikenne ja pysäköinti muodostuvat hallitseviksi komean rantasijainnin jäädessä hyödyntämättä. Puhdistamon alue, jossa asuinrakennukset sijoittuvat vapaamuotoisessa koordinaatistossa keskeisen raitin ympärille on sen sijaan kaupunkirakenteeltaan kiinnostava ja lupaava. Täällä myös ranta on otettu aktiivisesti mukaan korttelirakenteeseen. Maanpäälliset pysäköinnit on yleisesti toteutettu ehdotuksen suurimittakaavaista elettä jatkaen, ylipitkinä rivistöinä, muodostaen maisemassa kolkkoa ja jalankulkijalle epäsuotuisaa kaupunkiympäristöä. Ekologinen konsepti jää ohueksi, ja useat, erityisesti liikenteelliset ratkaisut, on nähtävissä ristiriitaisena yleisesti hyvinä pidettyjen ekologisten lähtökohtien kanssa.

A monumental proposal with strong features which is based on a plaza composition which dominates the landscape and runs almost the entire length of Satamaranta. The Science Centre, a long, low hybrid building, and the 20-storey high sculptural landmark hotel building border the plaza. The grand gestures are founded on the author’s aim to turn Satamalahti into a new, beautiful centre for Mikkeli. What is in itself a commendable public square in terms of the cityscape is, however, excessively over-proportioned for a city the size of Mikkeli. The 500 metre long plinth building alongside the railway line from which tall hotel and commercial buildings rise up, is justified in terms of the composition of the square but at the same time the building forms a very harsh wall to the centre and hides views of Satamalahti. The plaza makes the nature of the entire Satamalahti area very urban, giving it a public emphasis and sidelining housing. The residential blocks in the northern part of Satamalahti are sited as a natural and clear continuation of the square. Transport is steered away from the shore, breaking the connection to the shore landscape. In Paukkulanranta, transport and parking become dominant, leaving the beautiful shoreline location unexploited. The urban structure in the Puhdistamo area in which the housing is sited in a freeform coordinate system around a central route is interesting and promising, however. Here the shore is also actively incorporated into the block structure. Continuing the grand gesture, ground-level parking is generally realised as over-long rows, which are scenically depressing and create an unfavourable urban environment for pedestrians. The ecological concept is thin and several solutions, particularly the traffic solutions, are visibly in conflict with ecological starting points that are generally considered to be good.

63


4.3. YLEMPI KESKILUOKKA



Takaisin rannoille 2050



               Toimintoihin eläytyvä ja sisällöltään rikas ehdotus, jossa on taitavasti   hyödynnetty eri osa-alueiden potentiaaleja miellyttävän ja elämyksellisen

kaupunkiympäristön luomiseksi. Rakennusten ja lähiympäristön suhde on                   harkittua ja mittakaavaltaan miellyttävästi vaihtelevaa. Monipuoliset, asu                  mista tukevat toiminnot, kuten korttelitalot, työtilat. viljelyalueet ja lahtea             kiertävä kevyen liikenteen reitistö, tekevät alueesta hyvinkin houkuttelevan.                 rakenne    Satamarannan asuinkorttelien on kiinnostava jaasuinrakennusten         välissä kulkeva piharaitti työjaaputiloineen luo  miellyttävää mittakaa                asumisen   vaa, sekä tarjoaa aidosti mahdollisuuksia ja työn yhdistämiseen.                    Rantaraitin kanssa rinnakkaisen raitin tarpeellisuus jää kuitenkin hieman 

kyseenalaiseksi, näinkin pienellä alueella saattaisi näiden raittien keskittä  rantavyöhykkeelle,         mahdollisuuksia minen tarjota vielä houkuttelevampia            virkistystoiminnoille.        varteen sijoittuvat Alueen pohjoisosaan Rokkalanjoen  pistetalot muodostuvat maisemassa liian massiivisiksi. Havainnekuvassa         alue jää kaupunkikuvallisesti monotonisen oloiseksi yleissuunnitelman         eläytyvästä   huolimatta.      otteesta                                   Satama ja tapahtuma-aukio kulttuuripuutarhoineen ja palveluineen 

sijoittuu luontevasti tiedekeskuksen pohjoispuolelle. Toiminnoiltaan rikas alue jää           kuitenkin hieman jäsentymättömäksi ja aukeaksi. Kaupunki näyttää maise        linjaan.     massa päättyvän Savilahdenkadun                

Lokkilutakon alueelle ideoitu urheilukenttä tuo mukavan lisän alueen palvoinut

           velutarjontaan, mutta jää hieman yksinäiseksi. Alueelle olisi samalla           kehittää enemmänkin urheilua ja virkistystä palvelevia toimintoja.

Puhdistamon alueen korttelit, rannan suuntaan mittakaavaltaan pienenevänä rakenteena, ja järvelle avautuvine pihoineen, ovat onnistuneita. Paukkulanrannan mittakaavaltaan miellyttävät korttelit jäävät etäälle rantaviivasta ja niihin liittyvä kongressikeskus jää toiminnallisesti irralliseksi.

A proposal that understands the functions and is rich in content which skilfully exploits the potential of the different sub-areas to create a pleasant urban environment offering a wealth of experiences. The relationship between the buildings and the immediate environment is well thought-out and pleasantly varied in scale. The wide-ranging functions which support housing such as block buildings, workspaces, gardens and a route for pedestrian and cycle traffic circling the lake make the area very attractive. 

     

The structure of the residential blocks is interesting and the route through the outdoor space to workplaces and auxiliary spaces creates an interesting scale and offers genuine opportunities to combine living and working. Given the presence of the shore route, the need for a parallel route is however, slightly questionable; in as small an area as this these routes could be concentrated in the shore zone in order to offer more attractive opportunities for recreation. The individual buildings in the northern part of the area along the river Rokkalanjoki are too massive in the landscape. In the conceptual drawings the area feels monotonous in terms of the cityscape irrespective of the sympathetic approach to the general city plan. 

 



 









 























The harbour and event plaza with its cultural gardens and services is naturally sited on the northern side of the Science Centre. The area, which is rich in functions, is, however, slightly disorganised and open. The city seems to end in the landscape on a line with Savilahdenkatu. 



 

The sports field envisaged for the Lokkilutakko area is a welcome addition to the services offered in the area but is slightly isolated. At the same time more sporting and recreation functions could have been developed for the area. The blocks in the Puhdistamo area, decreasing in scale towards the shoreline, and the outdoor space opening to the lake, are successful. The blocks in Paukkulanranta on a pleasant scale are remote from the shoreline and the adjoining congress centre is functionally isolated.

64









 




The parking in the areas is located on the streets or in parking garages, all of them positioned above the groundwater level.

the bridges is prolonged to the reed bed and ends up in a bird watch tower. Along the waterfront there is a walk and cycle path connected to the other areas via bridges. Parking on the main streets and also parking in garages above the ground water level.

THE DIFFERENT AREAS STRUCTURE AND DIVERSITY SUB-AREA 1 - SATAMA The area structure follows the orthogonal street structure that already exists in the city. All the blocks open up towards the lake providing lake view from all courtyards and almost all apartments. Towards the noisy railways track the buildings are raised to from 3 to 6 levels height up to 6 or 7 to work as a sound protection wall. Most of the buildings contain apartments, some of them in the form of linked townhouses. Next to the railway there is a new street feeding the smaller local streets that runs down towards the lake, all of them are cul-de-sacs with the exception of the streets around the new Harbor square, Here, where accessibility for buses and other bigger vehicles serving the harbor and the Science Center is required, the streets run in a U-shaper around the blocks. The new street is extended over the viaduct in the north and then goes down in a curve and connects to it. The street is also extended over Rokkalanjoki and connects to Saksala. In the south the street is extended towards the Sub -area 2 and passes an office complex and a new T-junction. On this street there are two bus stops.

4.3. CLASS 2 A

The harbor square is located where the old harbor office is. Here comes also the new connection inbetween the City and the Satamalahti area as a 10 meter wide ecoduct. This area will work as the local meeting point, a marketplace, where some events of the Mikkeli festival can take place. On the harbor quay there are two buildings for commercial use, with shops, food market, and tourist information. Next to them there is the Science Centre park that also will be a part of the festival area. The Science Centre is located in the south part of the area next to the waterfront. A building formed like a triangle with its functions exposed towards the lake. The Roof landscape is a part of the Science Park and it is also extended to meet the southern ecoduct that crosses over the railway tracks to the railway station.

The Blue Miles 4818 Ehdotus tukeutuu kaupunkirakenteeltaan keskustan ruutukaavaan, jatkaen sitä rantavyöhykkeellä pienijakoisempina rantaan avautuvina ja paikoin rantaviivan yli ulottuvina kortteleina. Kortteleihin lomittuvan rantaviivan varteen muodostuu urbaani viehättävä promenadi. Korttelirakenne toistuu samantyyppisenä myös Paukkulanrannassa, muodostaen alueita yhdistävää vuoropuhelua. Puhdistamon alueella rakennukset on ryhmitetty jäykän oloisesti ja suhde järveen ja lampeen jää hieman epämääräiseksi. Veden läheisyyden tuomat potentiaalit, kuten venepaikat ja rantapuistot, on jätetty esittämättä, myös rantaraitti katkeaa tässä kohdin. Savilahden lounaisnurkkaan sijoittuva pienimittakaavaisiin viherkattoisiin osiin jakautuva tiedekeskus ottaa aktiivisen roolin Savilahden rakentamista kokoavana elementtinä. Rakennuksen vaatimaton ja samalla kiinnostava ilme tuntuu hyvin istuvan ekologisen tiedekeskuksen imagoon. Satama ja torin ympäristö on jäänyt toiminnallisesti ja maisemallisesti pirstaleiseksi, eikä useisiin pieniin aukioihin ja puistoihin jakautuvalle alueelle muodostu toivottua tapahtuma-aukiota. Alue olisi kaivannut kokonaisuudessa hieman urbaanimpaa otetta. Veturitallin ympäristön toimistokorttelit on esitetty massiivisina ilman kytköstä Satamalahden tai ympäristön rakentamiseen. Rakentamista on lisäksi ongelmallisesti tuotu aivan suojellun Lokkilutakon äärelle. Ekologinen konsepti sisältää hienoja ajatuksia, joita olisi toivonut viedyn pidemmälle myös suunnitelmatasolla.

The Green Track 2013

Monipuolisesti tehtävää lähestyvä ja tunnelmaan eläytyvä ehdotus. Yhtenä tärkeänä lähtökohtana on ollut junaradan estevaikutuksen vähentäminen sen ympäristöä kohentavilla toimenpiteillä. Rata-alueen muuttaminen maisemapuistoksi, huollon kannalta soveltuvia kasveja ja materiaaleja käyttäen, on ajatuksena hieno, ja voisi entisestään vahvistaa Mikkelin identiteettiä tärkeänä radanvarsikaupunkina. Ideaa olisi vahvistanut myös radan liittymäkohtien, mm. kevyen liikenteen reittien ideointi saman teeman ympärillä. Ehdotus on kaupunkirakenteeltaan hyvin kompakti, ja soveltaa Satamalahdella keskustan umpikorttelimallia. Pieniin osiin jakautuviin kortteleihin muodostuu vaihtelevia piha- ja aukiotiloja, mutta esitetyllä tehokkuudella jäävät pihat kuitenkin liian ahtaiksi ja pimeiksi. Korttelit ovat luonteeltaan ulospäin sulkeutuvia, eivätkä näin onnistu hyödyntämään rannanläheisyyden tarjoamia potentiaaleja. Tori, satamalaituri ja rantabulevardi muodostavat toimivan tilasarjan. Toria reunustaa eteläosassa tiedekeskus, mutta lännessä se avautuu radan suuntaan, jääden tilallisesti avoimeksi ja suojattomaksi. Tiivis korttelirakenne jatkuu myös Puhdistamon alueella, jakautuen siellä kahdeksi kortteliksi joita yhdistää suuri torialue. Paukkulanrannalle on esitetty pienimittakaavaisempaa ilmeeltään hyvin vaihtelevaa ja sattumanvaraisen oloisesti sijoittuvaa pientalorakentamista. Kollaasimaisena hahmottuva alue ei kaupunkikuvallisesti liity Satamalahden muuhun rakentamiseen ja jää siksi maisemassa irralliseksi. Suunnitelman pelkistetty esitystapa jättää alueiden ja rakennusten käytön arvailujen varaan. Tavoiteltu kokonaisidea ei asiakirjojen puitteissa avaudu riittävällä tavalla.

Analyze, pi t ure A

Water c ontact, pict ure B

Parking on the railway street and next to the square are public, in the local streets is just parking for delivery, handicapped and carpools cars. West of the science center there is a bigger parking area for 110

The proposal relies on the grid pattern of the urban structure in the city centre, continuing it in the shore zone as more finely defined blocks opening onto the shore and in places extending over it. The shoreline partly interwoven with the blocks forms an attractive urban promenade. The same type of block structure is repeated in Paukkulanranta forming a dialogue which pulls the areas together. In the Puhdistamo area the groupings of the buildings look constrained and the relationship with the lake and the pond is slightly undefined. The potential offered by proximity to the lake, such as moorings and shore parks, has not been presented and the shore route also breaks off here. Sited in the south-west corner of Savilahti, the Science Centre, divided into small-scale sections with green roofs, plays an active role as an element which pulls the buildings in the Savilahti area together. Its unassuming and simultaneously interesting appearance sits well with the image of an eco-science centre. The harbour and square environment is left functionally and scenically disparate and, divided into several small squares and parks, the area does not form the festival square envisaged. The area would have benefitted from a slightly more urban approach overall. The office blocks in the Veturitalli environment are depicted as massive buildings without a connection to the buildings in Satamalahti or the environment. A problem is also posed by the fact that the construction extends right down to the protected Lokkilutakko area. The ecological concept incorporates fine ideas which could have been taken further also at design level. Perspective sub-area 2

A proposal which sympathetically approaches the task in a variety of ways. One of the important starting points was reducing the barrier effect of the railway line through measures to improve its environment. Turning the track area into a landscape park, using appropriate plants in terms of maintenance and materials, is a fine idea and could further strengthen Mikkeli’s identity as an important railway city. The concept could also have been reinforced by conceptualising the links to the railway, including non-vehicular traffic routes around the same theme. The proposal is very compact in terms of urban structure and applies the closed block model of Satamalahti. The blocks, which are divided into small sections, form varied outdoor spaces and squares but the efficient use of space shown makes the outdoor space too cramped and dark. The blocks are closed outwards in character, and thus do not succeed in making the most of the potential offered by the proximity to the lake. The market square, the jetty and the shore boulevard form a functional series of spaces. The square is bounded by the Science Centre on the south side but to the west it is open towards the railway, leaving it spatially open and unsheltered. The dense block structure also continues to the Puhdistamo area, here split into two blocks which are linked by a large market square area. In Paukkulanranta a very varied and randomly sited area of small buildings is presented, on a smaller-looking scale. This collage-like area fails to tie in with the other buildings in Satamalahti in terms of the cityscape and is therefore left isolated in the environment. The pared-down manner in which the design is presented leaves the use of areas and buildings down to guesswork. Given the lack of documents, the total idea aimed at is not sufficiently conveyed.

Perspective sub-area 2 and 3

Perspective from courtyard in sub-area1

65


lake, em green y their ap orientat as a con

LÄHTÖTILANNE: Mikkelin keskustan sijainti Saimaan rannalla on mitä parhain, mutta tähän päivään saakka tätä voimavaraa ei ole hyödynnetty. Rautatieasema ratapihoineen on estänyt sekä liikenteellisen että visuaalisen yhteyden keskustan ja rannan välillä. ”Täytyy mennä läpi!” on ehdotus kytkeä Savilahden ranta merkittäväksi osaksi kaikkien kaupunkilaisten elämää seuraavaksi esitettävillä keinoilla, jotka ovat sekä ekologisesti että taloudellisesti kannattavia pitkällä tähtäimellä.

4.3. YLEMPI KESKILUOKKA

Täytyy mennä läpi 0000 Pienipiirteinen, ratkaisuiltaan sympaattinen ja hyvin perusteltu ehdotus, jossa rakentaminen on kokonaisuudessa keskitetty osa-alueilla 1 ja 3. Keskeisenä lähtökohtana on ollut hyvien kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen Mikkelin keskustaan ja sen perusteella on esitetty junaradalle kolmea uutta jalankulun tasoristeystä. Ratkaisu ei ole turvallisuusnäkökohdista mahdollinen, mutta yhteydet olisi mahdollista toteuttaa sen sijaan esimerkiksi leveinä alikulkuina. Asuinkorttelien rakenne perustuu porrastuvaan samanlaisina toistuvien puisten asuinkerrostalojen rivistöihin. Alue muodostaa mittakaavaltaan miellyttävän oloista ympäristöä mutta kaupunkikuvallisesti ratkaisu on Mikkelille vieras ja luo voimaasta kontrastia muuhun kaupunkiin. Rakennusten asettelu mahdollistaa järvinäkymiä useista asunnoista, mutta osa pihoista avautuu junaradan suuntaan, mitä ei voi pitää onnistuneena ratkaisuna. Korttelirakenne tuntuu istuvan parhaiten pohjoisosaan Rokkalanjoen niemekkeeseen. Rantamaisemassa korttelirakenne päättyy Tullikadun linjaan alueen eteläosan jäädessä varsin avoimeksi. Tiedekeskuksen ja vanhojen makasiinien rajaama laaja puistoalue on sinällään attraktiivinen ja perusteltu. Asuinkorttelien edustalle esitetty uimaranta on ajatuksena viehättävä ja voisi saada maisemassa suuremmankin roolin. Puhdistamon alueella korttelit järven suuntaan korttelit muodostavat miellyttävää, suojaisaa ja paikan potentiaaleja hyödyntävää asuinympäristöä. Paukkulanranta ja Veturitallien alue on ehdotuksessa jätetty rakentamatta, kokonaiskerrosalan jäädessä alle kilpailuohjelman suositusten. Alueille ei kuitenkaan ole ideoitu muita toimintoja, ja mm Satamalahtea kiertävä reitti, sekä kevyen liikenteen yhteydet Puhdistamon alueelle on jäänyt esittämättä. Ehdotus ei tuo esiin erityistä ekologista konseptia, mutta mm. runsaat viheralueet, kevyttä liikennettä suosivat ja suotuosaa pienilmastoa muodostavat ratkaisut, muodostavat hyvän lähtökohdan tällaisen konseptin kehittämiselle.

66 LÄHTÖTILANNE: Mikkelin keskustan sijainti Saimaan rannalla on mitä parhain, mutta tähän päivään saakka tätä voimavaraa ei ole hyödynnetty. Rautatieasema ratapihoineen on estänyt sekä liikenteellisen että visuaalisen yhteyden keskustan ja rannan välillä. ”Täytyy mennä läpi!” on ehdotus kytkeä Savilahden ranta merkittäväksi osaksi kaikkien kaupunkilaisten elämää seuraavaksi esitettävillä keinoilla, jotka ovat sekä ekologisesti että taloudellisesti kannattavia pitkällä tähtäimellä.

A small-scale, well-justified proposal sympathetic in its solutions and in which construction is entirely concentrated in sub-areas 1 and 3. The central starting point is improving good non-vehicular traffic solutions to Mikkeli city centre relying on three new pedestrian level crossings over the railway line. The solution is not possible for safety reasons but it would be possible to realise these links with wide underpasses instead, for example. The structure of the residential blocks is based on stepped rows of similar repeated apartment blocks in timber. The area forms a pleasant environment in scale but the solution is alien to the Mikkeli cityscape and forms a major contrast with the rest of the city. The placing of the buildings enables lake views from several of the apartments but some of the outdoor spaces open towards the railway track, which cannot be seen as a successful solution. The block structure seems to sit best in the northern part on the Rokkalanjoki peninsula. In the shore landscape the block structure ends in line with Tullikatu with the southern part of the area remaining very open. The extensive park area bordered by the Science Centre and the old warehouses is attractive and justified. The swimming beach shown in front of the housing blocks is attractive as an idea and could be afforded a greater role in the landscape. In the Puhdistamo area the blocks form a pleasant, sheltered living environment that exploits the potential of the site. The proposal leaves the Paukkulanranta and Veturitalli areas undeveloped, making the overall floor area lower than that recommended in the competition brief. However, no other functions are envisaged for the area and the route circling Satamalahti and the pedestrian and cycle connections to the Puhdistamo area are not shown. The proposal does not highlight a particular ecological concept but the many green areas, the solutions that favour non-vehicular traffic and a favourable microclimate form a good starting point for the development of this kind of concept.

BIRD VIE


elements.

a highly dynamic geometric solid representing the dynamic and future development of a growing Mikkeli as a administrative and touristic center within South Savo province. Its formal outstanding language will also work as icon to be remembered by both visitor s and residents of Mikkeli. The Science Center using environmental friendly materials such as engineered timber will be

lake, embracing the lake. Throuh this opneing the lake will be visually linked with the green yards inside each block and enable all residents to have a view to the lake from their apartments. Additionally most blocks are divided into two zones by a north-south orientated vivid and lively meandering green ribbon which simultaniously functions also as a connection for pedestrians and cyclists throught the whole Savilahti area.

4.3. CLASS 2 A

Vercors 1980

1 Vercors VERCORS V VE ER RC CO OR 1980 RS 1 19 1980 980 80

Tehtävää monipuolisesti lähestyvä ja huolella laadittu ehdotus.

A carefully drawn up proposal which takes a varied approach to the task.

Satamalahden länsirannan uusi rakentaminen muodostaa kiinnostavan ja yhtenäisen Mikkelin kaupunkikuvaan sovitetun, ja samalla vahvaa omaa identiteettiä muodostavan kokonaisuuden. Asuinkorttelit avautuvat mukavasti järven suuntaan hieman polveilevina rakennusmassoina, luoden asuntopihoille ja ympäristöön vaihtelevaa kaupunkitilaa. Rantapuistossa kulkevan raitin ohella on toinen rinnakkainen korttelien läpi ohjattu raitti.

The new building on the western shore of Satamalahti creates an interesting and coherent whole that blends into the Mikkeli skyline and simultaneously creates its own strong identity. The residential blocks pleasantly open up towards the lake as slightly meandering building masses, creating a varied urban space for the courtyards and the environment. Besides the route running through the shore park, a parallel route also runs through the blocks.

Satama ja torialue muodostavat toimivan kokonaisuuden, jota etelässä rajaa veistoksellinen tiedekeskus. Sijoittuessaan aivan rannan tuntumaan, saa tiedekeskus maisemassa jopa turhankin korostuneen aseman. Sijoitus on toisaalta mahdollistanut muun kaupunkirakenteen jatkamisen pienimittakaavaisempana Savilahden lounaisnurkkaan mikä tuntuu tasapainottavan kokonaisuutta.

The harbour and square area form a functional whole bordered to the south by the sculptural Science Centre. Its position right on the shore lends the Science Centre perhaps too emphasised a position in the landscape. Its location has, however, enabled the other urban structure to be continued on a smaller scale in the southwest corner of Savilahti which seems to balance the whole. The urban structure does not appear equally interesting in the other sub-areas. The holiday homes in the Paukkulanranta area are unstructured as a whole. There Mikkeli Eco City MASTER PLAN between the buildings, gardens and green areas and the structure is no tension does not particularly exploit the lakeside location. The row of individual buildings in the shore zone in the Puhdistamo area looks heavy in the lakeside landscape and the proximity to the water is exploited only as a landscape element. In general, the networks of pedestrian and cycle paths and the green areas and green surfaces are commendably conceptualised bringing cleaning reed bed areas, for example, into the landscape as an ecological theme. A

Park

6F

6F

Rokkalanjoki

Muilla osa-alueille kaupunkirakenne ei hahmotu yhtä kiinnostavana. Paukkulanrannan huvila-asutus jää kokonaisuutena jäsentymättömäksi. Rakennusten, pihojen ja viheralueiden välille ei synny jännitettä, eikä rakenne erityisemmin hyödynnä järvenläheisyyttä. Puhdistamon alueen rantavyöhykkeen pistetalorivi näyttäytyy rantamaisemassa raskaan oloisena, ja vedenläheisyys on hyödynnetty ainoastaan maisemallisena elementtinä. Yleisesti on alueen kevyen liikenteen reitistöjä ja viheralueita ja viherpintoja ideoitu ansiokkaasti tuoden mm. puhdistavat ruovikkoalueet ekologisena teemana osaksi maisemaa.

6F

Pavillion

6F

6F 6F

Nursery

6F

2F

Saksala 6F 6F 6F 6F

Café

12F 6F

Public Service Center

6F 6F

C 4F

6F

Park

Kinder garten 6F

Café Pavillion Boat Rental

2F

6F

4F

Café

4F

6F

4F

4F

6F

2F

Shop

4F

Tourist Information +Bike Rental

Offices 6F (4F new)

4F

4F

4F

4F

C

4F Residential Area 4F

6F

Mikkeli Mikkeli Eco Eco City City A NEW LANDMARK OF SOUTH SAVO

4F 4F

Harbour Terminal+ Restaurant

6F 2F

2F

4F

4F

6F

6F

4F

Harbour Kiosk

4F 4F

4F

Fountain

4F

Satamalahti Plaza

2F

4F

4F

Café

4F

5F

Railway Station

Market Square

Service Center 6F (4F new)

5F

Mikkeli Science Center

Savilahti

Swimming Pool+ Hot Spring

6F (4F new)

Parking Garage

VT

5

Hotel 6F

Matkakeskus Travel Center

6F

6F

67

6F

Office Buidlings 4F

6F

6F 6F

6F

4F

A

4F

D

4F

4F

VIEW FROM HIGHWAY

B

4F 4F

4F

4F

CLOSED BLOCK

OPEN TO THE LAKE

GREEN CORRIDOR

GREEN YARD

GREEN ROOF

4F 3F

Concept

Urban Structure The new urban layout of the Savilahti area follows the outline of the old city grid from the 19th century and will be visually linked with the harbour area by maintaining the axis of the streets and link the old with the new city area. The urban structure is based on the perimeter block development principle. The block will be opened towards the lake, embracing the lake. Throuh this opneing the lake will be visually linked with the green yards inside each block and enable all residents to have a view to the lake from their apartments. Additionally most blocks are divided into two zones by a north-south orientated vivid and lively meandering green ribbon which simultaniously functions also as a connection for pedestrians and cyclists throught the whole Savilahti area.

Mikkeli Science Center The new landmark clearly visible from the VT 5 Highway and by boat will be the modern and avant-garde Mikkeli Science Center. Integrated in the urban landscape with its distinctive architecture it will represent the future image of Mikkeli. The building will be conceived as a highly dynamic geometric solid representing the dynamic and future development of a growing Mikkeli as a administrative and touristic center within South Savo province. Its formal outstanding language will also work as icon to be remembered by both visitor s and residents of Mikkeli. The Science Center using environmental friendly materials such as engineered timber will be

divided in two blocks. In between the extension of the green corridor will pass through the Satamalahti Plaza and link the Science center with the northern and future southern area around the old locomotive shed behind the Vilhonkatu street.

3F

Veturitallit Wetland

Mikkeli Business Center

4F

4F

Office Buildings

Existing Structure The existing customs house will be transformed into a tourist information center and extended by a pavilion-like structure to give the building a more inviting atmosphere. Concerning the existing warehouses we recommend to remove some structures were theyl interfere with the future street and pavement layout. For those structures who will be kept, we propose a densification of the building mass by adding up to 4 more levels to create a more urban atmosphere. The lower structure therefore will remain as a reminder of the history of the harbour area and create an interesting mix of old and new architectural elements.

4F 4F 4F

5

The divided blocks create a more open semipublic area close to the lake and the promenade with a focus on a more mixed use development and use. Here you will find small shops or restaurants. The western block area, the U shape distinguishes themselve through a more private atmosphere with semi-private green yards perfectly suitable for all kinds of leisure activities either for young and old. The perimeter U - shaped 5-7 storey blocks will have a good surface/ volume ratio therefore enable them to be more energy efficient than a more fragmented urban layout.

VT

The Mikkeli Eco City will be the new touristic and urban landmark and quarter in the heart of Mikkeli. Right along the shore of the Savilahti Lake there will be a variety of interventions to create a diverse and interesting urban area. Park benches, street lighting , piers terraces and a small floating public swimming pool and further elements will implemented along the promenade. The pavement will vary with stone and wood elements refelecting the local materials used and the surrounding forests. Close to the Rokkalanjoki river stone steps will lead to the lake and will create an inviting recreational area along the lakeside.

Residential Area

4F

4F

Graani

4F 4F

4F

4F

Office Buildings

Saimaa

4F

D

4F

inki

BIRD VIEW

Kaihunlahti

N


4.3. YLEMPI KESKILUOKKA

WATERSPAN

waterspan 8045 Kaupunkikuvallisia komeita aiheita omaava ja vedenläheisyyttä monipuolisesti hyödyntävä ehdotus. Kaupunkirakenteellisesti ehdotus muodostaa luonteeltaan erilaisia ja toisiinsa varsin onnistuneesti kytkeytyviä osa-alueita. Maisemallisesti yhdistävänä, ja alueen urbaania luonnetta korostavana tehokeinona, on WATERSPAN GATEWAY / A Bridge Between Old & New rakentaminen toisinaan tuotu aivan veden ääreen, jossa se monistuu vesiWaterspan begins at the Gateway - a world-unique wood stucture that has elements of bridge, skatepark, peilin kautta. viewing gallery, performance space, spanning the railway and expanding the current footbridge significantly, integrating with the existing infrastructure on ground and first floor.

A proposal with beautiful cityscape elements which makes varied use of the proximity to the water. In terms of the urban structure, the proposal creates sub-areas each with their own different character and very successfully linked to each other. An efficient method used to emphasise the urban nature of the area and to pull the landscape together is the way the construction is brought right down to the water’s edge where it is reflected in the water. WATERSPAN CLEAN CLUSTER

Satamalahden maamerkkeinä toimivat korkeat tornitalot muodostavat The tall tower buildings as&landmarks Satamalahti A New Computer, Serviceserve Tech, EcologyofSector Hub and create an urban a statement about industries that are coming into to urbaaniksi rakennetun rantaviivan ja sen vaihtelevan pienimittakaavaisem- Waterspan builtmakes shoreline and, with itsthe varied smaller scale buildings, an impressive entity in replace the natural resource sector. CleanCluster is a custom-fitted semiman rakentamisen kanssa maisemallisesti komean kokonaisuuden. Tornitalot the office landscape. tower appear Wharf, too massive, however, against the buildopen-plan block The directly on blocks the Waterspan which creates a new ings homeof for industries the essential, consumer, business and eco hahmottuvat vanhan keskustan rakentamisen rinnalla kuitenkin turhan the old cityincentre. technologies that Mikkeli deserves to be associated with, and will be able massiivisina. to support. CleanCluster is accessible, fun, high-specification - and with WATERSPAN HOMESTYLES accessOn to the Wharf.and interesting setting is formed which extends the city’s theWaterspan shore a varied URBANITES Rannalle muodostuu vaihtelevaa ja kiinnostavaa keskustan ruutukaavan grid layout and is broken up by water features. The major modification of the jatkavien vesiaiheiden jakamaa ympäristöä. Rantaviivan voimakas muokkaashoreline and the built water features would have served as a foundation even minen ja rakennetut vesiaiheet olisivat toimineet perusteena jopa hieman for slightly more efficient building; the wide park area behind the tower blocks, for tehokkaammalle rakentamiselle, mm tornitalojen taakse sijoittuva laaja example, now seems slightly secondary and, the canals notwithstanding, is insufpuistoalue jää nyt hieman toisarvoisen oloiseksi eikä kanavista huolimatta ficiently linked to the shore. riittävästi kytkeydy rantaan. WATERSPAN HOMESTYLES The connection to the centre has been commendably improved by the large stage HOTEL & TIME SHARE Yhteyttä keskustaan on ansiokkaasti parannettu maisemassa korostuvalla and staircase feature which stands out in the cityscape. The Science Centre, which suurella katsomo- ja portaikkoaiheella. Hahmoltaan turhankin sulkeutunut looks too closed off is, however, in a more subdued position in the landscape. WATERSPAN CULTURE BASE tiedekeskus jää sen sijaan maisemassa vaatimattomampaan asemaan. A Centre for Culture, Science, and Contemporary Experience The buildings in Paukkulanranta are located on a floating pontoon structure above Mikkeli has determined that a new facility for science is needed, and should be placed at the heart of the new development. Waterspan takes this to Paukkulanrannan rakentaminen sijoittuu kelluvina ponttonirakenteina veden the water. The link to the centre is scenically strong but, taking the winter condiits logical conclusion - interpreting science as the key cultural character päälle. Yhteys keskustan suuntaan muodostuu vahvaksi, tions into account, in Finland the solution is technically challenging. The buildings of the 21st century, as well asmaisemallisesti wrapping it in classical culture - music and WATERSPAN WHARF arts - and huomioon contemporary experiences, includingteknisesti art, performance, film and mutta Suomen talviolosuhteet ottaen, on ratkaisu in the Puhdistamo area border the shorelineofconstructed in a curving shape. Eating & Drinking A Celebration Local Enterprise through more. Museums are many in Mikkeli - now it’s time for a CultureBase. has a thriving outdoor market community, and now not this can be showcased in haastava. Puhdistamon alueen rakentaminen reunustaa kaaren muotoon Divided by a square that isMikkeli over-large, the area is slightly unnatural and does Waterspan Wharf, a food shopping shopping, eating, drinking, local enterprise experakennettua rantaviivaa. Ylisuuren torialueen jakama alue jää hieman luonsufficiently justify the major treatment of the shore. rience, modelled on San Francisco’s Fisherman’s Wharf building. The keywords here are quality, diversity, freshness, and obvoiusly ecological and local produce. teettomaksi, eikä riittävällä tavalla tue voimakasta rannan käsittelyä. The large pool constructed in the Veturitalli area intended for cultural functions Veturitallin kulttuuritoiminnoille osoitetulle alueelle rakennettu suuri is detached as a feature. The pool is sited too close to the Lokkilutakko nature vesiallas jää aiheena irralliseksi. Allas sijoittuu liian lähelle Lokkilutakon reserve and takes up space making it difficult to fit functions in the area. luonnonsuojelu aluetta ja tilaa vievänä se vaikeuttaa toimintojen sovittamista alueelle. The ecological concept is broadly addressed but because the solutions are not incorporated in the plan they mainly remain at an intentional level. Ekologista konseptia on käsitelty laajasti, mutta koska ratkaisuja ei ole sovitettu itse suunnitelmaan, jäävät ne paljolti tavoitetasolle.

68

WATERSPAN HOMESTYLES HARBOUR TOWERS

WATERSPAN HOMESTYLES 50+

P2


4.3. CLASS 2 A

wetlands 7476 Vahvaa omaa identiteettiä omaava ja ekologisiin ratkaisuihin monipuolisesti syventyvä ehdotus.

A strong proposal which has its own identity and takes an in-depth and wideranging approach to ecological solutions.

Ekologinen tarkastelu on kiitettävällä tavalla ulotettu kilpailualueen ulkopuolelle tulevan kehityksen kasvualueena sitoen uuden alueen osaksi laajempaa kokonaisuutta. Tämän ohella on mm. alueen sisäistä energiantuotantoa, vesikiertoa ja vedenpuhdistusta ja ravinnontuotantoa käsitelty hyvät lähtökohdat antavalla konseptitasolla. Rakennustypologiassa on sovellettu sekoittunutta rakennetta, joka pyrkii ottamaan huomioon laajalti eri käyttäjäryhmät. Ehdotus muodostaa hyvin tunnelmallista ja rakenteeltaan kiinnostavaa ympäristöä. Liittyminen ympäristöön jää kuitenkin sekä toiminnallisesti että kaupunkikuvallisesti hieman etäiseksi.

The ecological examination is commendably extended outside the competition area seeing it as a future development growth area and incorporating the new area as part of the wider whole. Besides this, the area’s internal energy production, water flow and water treatment and food production are addressed at a conceptual level that provides good starting points. The building typology is designed as mixed structures which seek to broadly take into account different user groups. The proposal creates a very atmospheric and structurally interesting environment. However, its connection to the environment is slightly distant, functionally and in terms of the cityscape.

Kaupunkirakenne perustuu Savilahden ympäristössä suurimittakaavaisten pitkien polveilevien rakennusmassojen rivistöihin, joka tietoisesti muodostavat keskustan korttelirakenteesta poikkeavaa ympäristöä. Uusi rakentaminen tukkii ongelmallisesti keskustan kaduilta avautuvia tärkeitä näkymiä Savilahdelle. Vaihtelevalla kerroskorkeudella on kortteleihin luoto eloa ja miellyttävää mittakaavaa, mahdollistaen samalla monipuolisia näkymiä asunnoista ympäristöön. Korttelirakenne muodostaa suojattuja pihoja, jotka maantasokerroksessa avautuvat rakennusmassoihin tehtyjen aukkojen kautta ympäristöön. Yhteys rantaan jää kuitenkin turhan sulkeutuneeksi. Paukkulanrannan rakentaminen ulottuu pohjoisessa kilpailualueen ulkopuolelle ja liittyy kiinnostavalla tavalla Saksalan alueeseen. Ekologisin perustein on laaja ranta-alue säilytetty luonnonvaraisena, minkä seurauksena Paukkulanrannan rakentamisen kytkös Satamalahteen jää etäiseksi. Puhdistamon alueen vapaasti sijoittuvat puikkomaiset rakennukset muodostavat mukavasti vaihtelevaa ympäristöä josta avautuu komeita näkymiä peltomaisemaan ja veden suuntaan.

The urban structure is based on rows of large-scale building masses meandering through the Savilahti environment deliberately creating a setting which differs from the block structure in the city centre. The new building problematically blocks the important views to Savilahti opening up from the streets in the centre. The varying number of storeys creates energy and a pleasant scale for the blocks, simultaneously enabling varied views from the homes. The block structure creates sheltered courtyards which on the ground floor open to the surrounding environment through gaps in the building masses. However, the connection with the shore is too closed off. The buildings in Paukkulanranta extend outside the northern edge of the competition area and are linked to Saksala in an interesting way. On ecological grounds, the extensive shore area has been preserved in its natural state, as a consequence of which the construction in Paukkulanranta is remote from Satamalahti. The freely sited finger-like buildings in the Puhdistamo area create a pleasantly varied environment from which beautiful views open over the rural landscape and towards the water.

Ehdotuksen tärkeänä ja perusteltuna lähtökohtana on ollut yhdistää Satamalahden alueita Valtatien ja Vilhonkadun liikennealueiden järjestelyjä muuttamalla. Liikennerampit on poistettu, mutta esimerkiksi korvaava liittymä valtatieltä keskustaan jää esittämättä. Vilhonkadun vetäminen ylisuurena rakennusmassana esitetyn Tiedekeskuksen läpi tuntuu myös vaikeasti perustellulta ratkaisulta. Savilahden rantojen voimakas ja suoraviivainen muotoilu ei tunnu perustellulta, kalliina, ilmeeltään kovaa ja liian suurimittakaavaista jalankulkuympäristöä muodostavana ratkaisuna.

The important and well-founded starting point of the proposal was to bring the Satamalahti areas together by changing the traffic arrangements on the main road and to Vilhonkatu. The access ramps have been removed, but the replacement junction from the main road to the centre is not shown. Taking Vilhonkatu through the Science Centre, shown as an over-sized building mass, also seems a solution which is hard to justify. The powerful design of the Savilahti shoreline with straight lines does not seem justified, being an expensive, hard-looking solution on too large a scale for a pedestrian environment.

MESTYLES

nking

wcased in se expeords here e.

69 P2


4.4. Alempi

keskiLUOKKA Class 2 b

70


4.4. CLASS 2 B

Angelus 1838 Tekijä jatkaa vahvatahtoisesti kaupunkikeskustan suorakulmaista koordinaatistoa. Vaikka näennäisesti kaikki osa-alueet näin näyttäisivät liittyvän yhdeksi kokonaisuudeksi on tavoite teoreettinen. Valtatien estevaikutus ja maastonmuodot kääntävät todellisuuden toisenlaiseksi. Mittakaava eri osa-alueilla on onnistunut ja tavoite veden ääressä asumisesta toteutuu hienolla tavalla. Tarvittava rantaviivan muokkauksen määrä ja mittavat kanavarakenteet tekevät tavoitteen saavuttamisen epärealistisen kalliiksi. Mikkelin matkailullisen vetovoiman lisäämiseen tehdyt ratkaisut ovat komeita.

The author determinedly continues the right-angled coordinate system of the city centre. Although this would ostensibly link all the sub-areas into one single whole, the aim is theoretical. The barrier effect of the main road and the forms of the terrain make the reality a different one. The scale in the different sub-areas is successful and the aim of lakeside living is realised in an excellent way. The number of necessary changes to the shoreline and the extensive canal structures make achieving this aim unrealistically expensive. The solutions to increase Mikkeli’s attractiveness to tourists are appealing.

AERIAL VIEWS

REPORT The Concept of the plan and branding of the area The proposal continues the old grid of the city created by the architect Engel. The main focus is on the continuity of the old historical center to the waterline of Lake Saimaa as well as on the opening of the system of canals to the created cityscape. The canals form a network of water routes and basins by which pedestrian routes, housing, services, shops, piazzas and parks are located.

Aqualirious 4316 Ensivaikutelma ehdotuksen luonteenomaisimmasta ominaisuudesta on se, että koko kilpailualue näyttäisi olevan hyvin täyteen rakennettu. Tietynlainen ahtauden vaikutelma ehdotusta vaivaakin, mutta toisaalta suunnitelmassa on esitetty mainioita ajatuksia väljyyden ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Yksi tällainen on Satamalahden rannan alueen kortteleiden väliin esitetyt korttelipuistot. Samantyyppisiä tavoitteita on eräissä muissa ehdotuksissa haettu kalliilla kanavaratkaisuilla. Tämä ehdotus osoittaa, että alueen vetovoimaisuutta voidaan kasvattaa taloudellisesti järkevämminkin. Yhteen puistoista esitetystä avantouintikeskuksesta ehdotus ansaitsee erityismaininnan. Satamalahden korttelirakenne on hieman tavanomaista ja alueen ja edellä mainittujen puistojen vetovoimaa heikentää aluetta rannan suuntaisesti lävistävä pääkatu. Paukkulanrannan suunnitelma on myös kiinnostava vaikka niin ikään ahtaan tuntuinen.

Bobopo 2020 Ehdotus on yleisotteeltaan mukavan väljä ja mittakaavaltaan oikeaan osunut. Hyvin harkittua korttelirakennetta on Satamalahden rannan asuinkortteleiden osalla. Saman toistoa esiintyy kuitenkin liikaa. Erityisesti Paukkulanrannan ja Puhdistamon alueiden samaa liiaksi toistavat rakenteet eivät kuitenkaan ole erityisen onnistuneita. Korttelirakenteen eikä rakennusten sijoittelun avulla ei synny kaupunkitilaa eikä asuinrakennuksissa hyödynnetä veden läheisyyttä erityisen hyvin. Ajoneuvoliikennettä on tuotu kaikilla asuntorakentamiseen osoitetuilla alueilla Paukkulanrantaa lukuun ottamatta harkitsemattoman paljon asutuksen ja rannan väliin. Ekologinen konsepti jää ohueksi. Parhaimmillaan ehdotus on tiedekeskuksen ja rantatorin ympäristössä, joskin aukio on jäsennelty liian suureksi.

At first glance the most characteristic feature of this proposal is the fact that the entire competition area seems to be extremely built up. The certain cramped effect of the proposal is an issue, but on the other hand the design presents excellent ideas for increasing spaciousness and making the areas more appealing. One of these is the local parks shown between the blocks in the Satamalahti shore area. Some of the other proposals have attempted to achieve similar aims with expensive canal solutions. This proposal shows that the attractiveness of the area can be increased in a more financially realistic manner. The proposal deserves a special mention for the “winter bath” ice swimming centre in one of the parks. The block structure in Satamalahti is slightly unusual and the attractiveness of the area and the aforementioned parks is weakened by the main street that runs through the area parallel to the shore. The design for Paukkulanranta is also interesting although this too feels cramped.

The basis of the plan is to create the Satamalahti area superior in attractivity as a place for living and business as well as a front door for the city. The goal is achieved with urban and architectural methods. The proposal creates a brand for the Satamalahti area, a unique identity to elevate Mikkeli from other cities. The connection to the center of Mikkeli is crucial in the plan. The urban and architectural solution of the structure can be seen clearly from the Kuopio highway. The water of Satamalahti is an essential element of the solution of the plan. The area between new structure and the railway is the “Grand Canal" which has the science center at the southern end. The polluted soil east of the railway is dug out and an underground parking area for the housing, hotel, science center and the main harbour is created under the new blocks of Mikkeli Docklands. Around the main harbour basin is a circle route for pedestrians and cyclists. The old warehouses near the science center serve the festivals and house several restaurants and cafés.

The structure of the urban plan The blocks nearest to the city core are for housing and small workshops. The blocks are divided into four sections and formed as terraced houses with a view to Lake Saimaa. Each block has an access to the system of canals. Some apartments even have a direct access to the waterfront and are equiped to moor small boats right next to the dwelling. The housing located east of the Kuopio highway is surrounded by a network of greeneries and pedestrian streets and with a direct contact to Lake Saimaa. The area is medium scale (II storeys) connected housing. The whole competition proposal has housing for approximately 3700 inhabitants. The small scale housing in the proposal is facing the harbour from the north coast near Graani. The typography supports the accessibility to the shoreline. The hotel at the base of the Kuopio highway has several buildings for tourist and harbour services in the vicinity.

The curvy Savo bridge from the market square continues as stairs towards the harbour. The stairs serve as an auditorium for different events and festivals. The growth of economical self suficiency is supported strongly. The technology village in the heart of the urban structure offers a highly visible location for offices and services alike. The science center brings balance and activity to the harbour piazza together with the harbour services and the restaurants along the canals. There is a small scale terminal for steamboats close to the protected pavillion. Urban spaces vary from public parks to intimate private gardens in the heart of the city. The old train stable is converted into a club house for concerts and festivals to use. A small forest of larches is located between the stable, the bay and the Kuopio highway. The main tree used in the parks is birch.

Trafic solution In the plan there are only four actual roads for vehicular trafic. The goal is to minimize the need for car trafic. The continuity of the city grid is guaranteed by the numerous crossings over the railway tracks. The crossings are from north to south: -existing tunnel for both vehicles and pedestrians -new pedestrian bridge with roof from the market square (the curvy Savo bridge) to the harbour, includes small arboretums and lands on the roof of the science center -existing pedestrian bridge with access to the railway station and tracks -new bridge for both vehicles and pedestrians -existing bridge for both vehicles and pedestrians The parking is located at the basement of each block (1 to 2 storeys) except in the area east of the Kuopio highway which has parking located on the ground level as a part of the apartments. The driveway to the science center is at the southern end of the "Grand Canal" and the driveways to the the blocks by the canal. The hotel uses the same underground trafic access as the science center. The main entrance to the city is a crossing located in the middle of the innovation park. The crossing provides a quick view to the technology village aroud it and creates an urban environment. The hanging gardens of the technology center are the show stopper of the Kuopio highway. The old exits from the Kuopio highway are redesigned to suit more efficiently to the cityscape. The highway is transformed to a citystreet (60 km/h) at the heart of the city thus allowing a more compact crossing/exit arrangement. The old highway bridge is integated to the Engel plan.

The ecological concept of the plan The ecological focus of the plan is in the overall efficiency and in those areas which can be treated with urban planning. The most noteworthy themes are the efficiency of land use, the energy efficiency of the buildings, the method of heat and energy production, pedestrian and bicycle routes and the collective trafic and the use of personal vehicles. Ecological concept includes the quality of life as well as the local products and services. The equation for the concept of ecological efficiency: the quality of life created by urban structure (services and products) the natural resources and fossil energy resources used*wastes created The Satamalahti area is connected to the Pursiala network. Solar collectors are used at the terraced houses to support the network. The overall area efficiency of the proposal is 0,65. The main material for the structures of the competition area is wood. The energy consumption can be influenced with zoning regulations. The digital village is the natural part of the urban structure of the proposal and connects the whole area to the digital development project of the city. Digital shopping is supported with cold storage facilities at the basements of the housing blocks. Food delivery system gives a possibility to minimize the need of shopping trafic and additionally decreasing the CO2 imprint of the inhabitants.

Building rights residential 166 800 sqm business and services 90 000 sqm green areas and parks 95 000 sqm

CITY OF MIKKELI, SATAMALAHTI

ANGELUS 1838

The proposal is pleasantly spacious in its overall approach and correctly scaled. The structure of the residential blocks on the Satamalahti shore is well-thought out. However, repeating it is excessive. In the Paukkulanranta and Puhdistamo areas in particular the same too repetitive structures are not particularly successful. Nor does the block structure with the siting of the buildings create an urban space and nor do the residential buildings exploit the proximity to the water particularly well. One poorly thought-out element is that large amount of vehicle traffic has been brought between the housing and the shoreline into all the areas intended for residential development apart from Paukkulanranta. The ecological concept is thin. The proposal is at its best in the Science Centre and shore plaza environment, although the plaza is too large.

71

2 (4)


4.4. ALEMPI KESKILUOKKA

Bonjour Koivu 1704

Satamalahti, City of Mikkeli

Converge 4502

Ekologisesti puurakentamiseen keskittyvä ehdotus on varsin tasapainoinen. Yksitotisuuden välttämiseksi eri osa-alueiden luonteet saisivat poiketa hieman enemmän toisistaan – asiaa auttaisi myös toimintojen sekoittuminen. Yllättävän harvassa kilpailuehdotuksessa on harkittu pysäköinnin sijoittamista pääosin maantasoon. Tässä ehdotuksessa asiaa on tutkittu hyvin käytännöllisen ja realistisen tuntuisella tavalla, eikä lopputulos ole lainkaan huono. Jopa hieman monumentaalinen julkinen Satamalahden keskus tiedekeskuksineen, hotelleineen ja juhlatoreineen on komea. Lisää ympärivuorokautista elävyyttä alueelle voisi tuoda asuminen. Tiedekeskuksen parhaan ilman suuntaan avautuvalle rantavyöhykkeelle kannattaisi sijoittaa myös julkista kaupunkitilaa.

Converge 4502

Satamalahti, City of Mikkeli

Converge 4502

Kiinnostavinta ehdotuksessa on Satamalahden rannan korttelikonseptin kehittely. Esitetyllä ratkaisulla on mahdollista luoda vetovoimaista ja paikkaansa hyvin soveltuvaa asuinympäristöä. Saman teeman jatkaminen Puhdistamon alueelle ei sen sijaan vaikuta onnistuneelta valinnalta. Joitain kilpailualueen osia vaivaavat jossain määrin ylimitoitetut liikenneverkostot. Rakentamisen jatkaminen jokisuuhun ja jopa Saksalan alueelle ei vaikuta hallitulta ratkaisulta. Uudiskorttelit jäävät kovin irralliseksi. Viherkattoisten pysäköintilaitosten malli on tyylikäs ja perusteltavissa ainakin Satamalahden alueelle. Kaiken kaikkiaan viherrakentamisen ja maastonmuotojen hyödyntäminen on ehdotuksessa idearikasta.

Dearg 1311 Ehdotuksessa on keskitytty liiaksikin vain Satamalahden rannan suunnitteluun. Suunnitelmaa on esitetty kaunein perspektiivinäkymin, mutta osat jäävät toisistaan jossain määrin irrallisiksi eikä selkeää kokonaiskonseptia synny. Ammattitaitoisimmillaan ehdotus on tiedekeskusta visioidessaan, vaikka ylimittakaavaisen keskuksen ilme jostain syystä viittaa enemmän meri- kuin järvihenkisyyteen. Asumisen ideointi on muutamasta lupaavasta avauksesta huolimatta jäänyt kesken.

This proposal, which concentrates on timber building, is particularly well-balanced. To avoid monotony the characters of the different sub-areas could have differed slightly more from each other – this would also be facilitated by mixing functions. Siting parking mainly at ground level is a surprisingly rare approach in the competition. In this proposal the issue has been studied in a way that feels practical and real and the end result is not bad at all. Even the slightly monumental public centre of Satamalahti with its Science Centre and festival plaza is beautiful. Residential use would increase the round-the-clock vitality of the area. It would also be worth siting public urban space in the shore zone in the best direction opening out from the Science Centre.

The most interesting aspect of the proposal is the development of the block concept on the Satamalahti shoreline. The solution presented makes it possible to create an attractive living environment which is well suited to the site. Continuing the same theme to the Puhdistamo area does not, however, seem a successful choice. Some of the parts of the competition area suffer to a certain extent from over-sized traffic networks. Continuing the buildings to the mouth of the river and even to Saksala does not feel a wellmanaged solution. The new blocks are very isolated. The model for a green-roofed multi-storey car park is stylish and justified, at least in the Satamalahti area. All in all, the green building and the use of the shapes of the terrain are inventive in this proposal.

The proposal concentrates too much on the design of the Satamalahti shore alone. The design is presented with beautiful perspective views but the parts are to some extent isolated from each other and no clear overall concept can be seen. The proposal is at its most professional in its vision for the Science Centre, although the look of the centre, which is on too large a scale, for some reason refers more to the sea than the spirit of the lake. Despite a promising start, the residential concept is incomplete.

7

Dsvokr 8183

10

72

Hulppean rohkea ehdotus on kunnianhimoisista tavoitteistaan huolimatta väärän mittakaavainen konsepti Mikkelin todellisuuteen. Erityisesti keskeisin Satamalahden rannan rantavyöhykkeen rakenne ajaa mittakaavassaan hurjasti ohi paikkaan sopivista ratkaisuista. Paukkulanarannan ja Puhdistamon alueen rakenne ja erityisesti arkkitehtuuri ovat kiinnostavampia. Ekologisia lähtökohtia on kuvattu rikkaalla tavalla. Monista kiinnostavista avauksista onnistunein on Lokkilutakon alueen suunnitelma: siinä luonnon ja rakentamisen suhde toteuttaa juuri niitä ekologisia ajatuksia, joita ehdotuksen lähestymistapa antaa odottaa.

A daringly courageous proposal which despite its respectful aims is on the wrong scale as a concept for the reality of Mikkeli. Particularly the structure of the key Satamalahti shore zone far overshoots what would be a suitable solution for the site in terms of scale. The structure and particularly the architecture of Paukkulanranta and the Puhdistamo area are more interesting. The ecological starting points are described in detail. Of the many interesting approaches, the most successful is the design for the Lokkilutakko area in which the relationship between the natural environment and the buildings realises precisely the green thinking that the approach of this proposal would lead one to expect.


4.4. CLASS 2 B

Dynsh 5689 Hauskan erilainen ehdotus, jossa kaupunkikuvaa hallitsee näyttävä kiekkomainen tiedekeskus. Asuntoalueratkaisut istuvat kauniisti osa-alueille, mutta ovat usein teemoiltaan erikoisratkaisuja ja toteutuksina joiltain osin varsin kalliita. Erityisesti kiehtova Paukkulanrannan visio tasapainoilee saavutettavien etujen syntyvien kustannusten vaa’ankielellä. Satamalahden rannan asuintaloratkaisut ovat pääosin pääty järvelle päin, mikä johtaa siihen että vain harvoista asunnoista on järvinäkymät. Ehdotuksen paras ominaisuus on kaikkialla kaupunkirakenteessa säilyvä ilmavuus ja väljyyden tuntu. Se tuo huomattavan viihtyvyyselementin kilpailualueen kaikkiin osiin.

A amusingly different proposal in which the skyline is dominated by a spectacular disc-shaped Science Centre. The housing solutions sit beautifully in the sub-areas but are often on specialised themes and expensive to realise in some respects. The captivating vision for Paukkulanranta in particular weighs up and balances the advantages to be achieved and the costs incurred. The housing solutions on the Satamalahti shore have their ends facing towards the lake, which results in only a few of the dwellings enjoying lake views. The best feature of the proposal all in all is the way it retains the airiness and feeling of space in the urban structure. This brings a major element of enjoyment into all the parts of the competition area.

MOUNT OF CONSTRUCTION RECOMMENDED

AMOUNT OF CONSTRUCTION RECOMMENDED

0,000 – 200,000 m² fl oor area idential, business and service nstruction

AMOUNT OF CONSTRUCTION RECOMMENDED

0 m² fl oor area Public Space only

MIKKELI MARKET SQUARE

AMOUNT OF CONSTRUCTION RECOMMENDED

15,000 – 30,000 m² floor area residential construction

AMOUNT OF CONSTRUCTION RECOMMENDED

40,000 – 80,000 m² fl oor area residential, business and service construction

20,000 – 50,000 m² fl oor area business and service construction

KIRKKOPUISTO PARC

l a n d SCAPE ( landscape + landmarks )

12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1

RESIDENTIAL & BUSINESS

CULTURE & PUBLIC Science Center

HARBOUR TERRITORY

HIGH DENSITY RESIDENIAL + SERVICES

c i t y SCAPE

c i t y SCAPE

c i t y SCAPE

i n f r a SCAPE

b u i l t SCAPE

i n d u d s t r y SCAPE

t r e e SCAPE

t r e e SCAPE

t r e e SCAPE

b i r d SCAPE

w a t e r SCAPE

w a t e r SCAPE

w a t e r SCAPE

w a t e r SCAPE

12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1

t o t a l SCAPE

PUBLIC WATERFRONT TERRITORY

FARM HOUSES

AMOUNT OF CONSTRUCTION RECOMMENDED

12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1

t o t a l SCAPE

12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1

t o t a l SCAPE

AQUATIC CENTER

THE WATER STREET HOUSES

FOREST HOUSES (front)

t r e e SCAPE

12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1

t o t a l SCAPE

t o t a l SCAPE

BUSINESS + SERVICES

BUSINESS +SERVICES (back)

AMOUNT OF CONSTRUCTION RECOMMENDED

40,000 – 80,000 m² fl oor area residential, business and service construction

20,000 – 50,000 m² fl oor area business and service construction

SERVICES: 37 000 m²

BUSINESS: 55 500 m²

RESIDENTIAL : 277 500 m²

1 LEVEL

2 LEVELS

3 LEVELS

4 LEVELS

3 LEVELS

4 LEVELS

SERVICES: 37 000 m²

BUSINESS: 55 500 m²

i n f r a SCAPE

b u i l t SCAPE

t r e e SCAPE

b i r d SCAPE

w a t e r SCAPE

t r e e SCAPE

RESIDENTIAL : 277 500 m²

1 LEVEL

12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1

AQUATIC CENTER

FOREST HOUSES (front)

BUSINESS +SERVICES (back)

12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1

t o t a l SCAPE

2 LEVELS

t o t a l SCAPE

BUSINESS + SERVICES

DYNSH 5689

3

73


4.4. ALEMPI KESKILUOKKA

Savilahti Baywalk 2020 Ehdotus muodostaa eri osa-alueille omanleimaista identiteettiä. Maisemaa hallitsevat kuitenkin liiakseen hieman väkinäisen oloisesti muotoillut rantaaiheet ja saaret.

The Design Concept

The proposal creates a unique identity for the different sub-areas. However, the landscape is too dominated by slightly ordinary- looking shore elements and islands.

Challenges & Opportunities



Keskeisen teeman muodostaa Satamalahden länsirannalla korttelien välissä The central theme is a green boulevard running between the blocks on the west The separation ofliikerathe site from theofcity by the railway Savilahti’s Baywalkkulkeva envisions a mixed-use community  by a vehreä bulevardi, jonka eteläisenä päätteenä on hotellin ja shore Satamalahti with a small plaza at the south end bordered hotel and       tracks poses a big challenge in extending the city tothe theScience Centre. In the north spreading along the shores of Savilahti Bay, connectkennuksen reunustama pieni aukio sekä tiedekeskus. Pohjoisessa bulevardi commercial building plus the boulevard ends in an       waterfront (both physically and visually). ing Mikkeli’s downtown to the shore and creating a päättyy viehättävään jokipuistoon, johon on esitetty mm puutarhaviljelyä. attractive river park shown growing plants for food. Besides the boulevard another    “state of the art” environment for both residents Bulevardin ohella on radan varteenand esitetty toinen rinnakkaiskatu, mikä over theparallel streetbay is shown along the railway, streets in Highway VT5 crossing Savilahti’s has sepa which makes the number of      tourists. Four neighbourhoods, each with a distinct thearea rest the lake and nostaa katujen määrän alueella ylimitoitetuksi. rated the eye of Saimma fromthe tooofhigh.   

character, are connected by a Baywalk promenade that    acts as barrier creating limited access for large boats and  both transforms to reflect the local neighbourhood   ships to the city harbour.  Myös rakentaminen muodostuu alueelle liian kompaktiksi, eikä erityisemmin The construction is also too compact for the area and does not particularly exploit         and unifies to create one vibrant community. hyödynnä järven läheisyyttä. Järvinäköaloja avautuu rannanof puoleisista proximity of the lake. Lake visible from  the homes on the shore  Two vain centuries industrial usethehave left the shores of views are only    The neighbourhoods are : asunnoista pihojen jäädessä pimeiksi ja sulkeutuneiksi. the outdoor space dark and enclosed. Savilahti with contaminated soilside, andleaving empty warehouses.  • The Downtown Waterfront  The Puhdistamo area is successful in scale and  the block structure seemsto form    As a growing city, Mikkeli has an opportunity to renew its • The Islands Puhdistamon alue on mittakaavaltaan onnistunut     ja korttelirakenne tuntuu an attractive living environment which opens out onto the lake. The multi-storey  identity as a tourist destination with a lively harbor that • The Eco Farm muodostuvan atraktiivista, rantaan avautuvaa puutarhamaista asuinympäris- car park on the southern side of the area is, however, problematically sited next to offers a wide range of activities and environments to its • The Business Park töä. Pysäköintitalo alueen eteläreunassa sijoittuu kuitenkin ongelmallisesti the historic cultural environment. visitors. The Downtown Waterfront is adjacent to Mikkeli’s kulttuurimaisemaan ääreen. downtown and is connected to Vilhonkatu, SaksalanVery spaciously sited small buildings are placed on the north shore of Savilahti, raitti and Vuorikato via a new bridge. It isonanchored Savilahden pohjoisrannalle sijoitettu varsin väljää pientaloasutusta, mikä which in the landscape form too powerful a contrast to the built and strongly with two major maisemassa tourist destinations–the muodostaa turhanScience voimakasta kontrastia rakennettuun vahvasti modified shoreline. The buildings are sited like a ribbon along the whole shore. In Centre Plaza to the south and the River Rakentamista Park to the on sijoitettu nauhamaisena koko muotoiltuun rantalinjaan. the park in Saksala the construction is located as a separate element in a narrow north. The Main Boulevard connects these two with a rantaviivalle. Saksalan puistossa rakentaminen sijoittuu erillisenä aiheena band, without being connected to the existing structure. Replacement recreation range of mixed-use buildings along its sides and is actiahtaalle kaistalle, eikä kytkeydy olevaan rakenteeseen. Korvaavia virkistysaluareas are shown on the islands to be built in Savilahti, which, however, are very vated with street-level retail, generous tree-lined sideeita on esitetty Savilahdelle rakennettaviin saariin, jotka kuitenkin maisedominant in the environment and block views to Saimaa. walks and a 10m median that acts as a water storm massa muodostuvat hyvin hallitseviksi ja tukkivat näkymiä Saimaan suuntaan. management landscape. 

The Islands neighbourhood to the east is ideoita a low-density Ehdotus sisältää paljon ja onnistuu luomaan elämyksellistä ympäresidential area with single-family houses and townristöä, mutta kokonaisuutena se jää pirstaleiseksi ja liiaksi formalististen houses and a relaxed character. Via the promenade, the muotojen hallitsemaksi. area is connected to three small islands that provide space for rest and rejuvenation for the residents. The islands are accessible by ferry from the Downtown Waterfront as well.



The proposal includes many ideas and succeeds in creating an environment packed with experiences but as a whole it is splintered and too dominated by formalistic shapes.

The Eco Farm is located south of highway VT5. The only vehicular connections to the site are through Pursialankatu and a proposed road along highway VT5. It is designed as an energy-efficient self-sustained neighbourhood with low-density residential buildings located strategically along wide green fingers that act as a storm water management system while providing outdoor space for the residents. The promenade changes its character in this neighbourhood to provide small beaches and parks along the shores.

74

The Business Park is also located south of the highway VT5 and east of the train tracks. Because of its isolated location the site is designed as a business campus enveloping the locomotive warehouse, which is to be

Land-based

Promenade Activities

Water-based











 





   

 






4.4. CLASS 2 B

Eco Battery 1977 Luonteenomaisin piirre ehdotuksessa on hyvin pienimittakaavaisten osien variointiin perustuva vaihteleva kaupunkikuva. Paukkulanrannan ja Puhdistamon alueiden pientalovaltaisilla alueilla mittakaava on oikeaan osunut, mutta kerrostalovaltaisen Satamalahden alueen ilme muodostuu hyvästä tavoitteesta huolimatta ristiriitaisen rikkonaiseksi. Rantavyöhyke on Satamalahdessa elävän urbaani, mutta muilla osa-alueilla asumisen ja rannan suhde jää passiiviseksi.

Ecourbanity 7787









 





Ehdotuksessa on tavoiteltu avointa ja läpivirtaavaa kaupunkirakennetta. Tavoitteessa on onnistuttu oikein hyvin: ehdotus on kilpailujen parhaimpia sen ominaisuuden kannalta, kuinka vähän muurimaista estettä vanhan kaupunkikeskustan ja järven rannan väliin muodostuu. Saman typpisen rakenteen tiukkaan jatkamiseen kilpailualueen muille osille ei kuitenkaan löydy perusteita. Satamalahden ranta onkin autoliikenteeltä vapaa. Julkiseksi kaupunkitilaksi osoitettu rantavyöhyke on kuitenkin hyvin kapea rakentamisen ulottuessa hyvin lähelle rantaviivaa. Ranta yksityistyy epätarkoituksenmukaisella tavalla. Rakenteellinen pysäköinti on perusteltua Satamalahden rannan alueella, mutta epäilyttävän kallis vietäväksi kaikkiin kilpailualueen osiin.

The most characteristic feature of this proposal is the varied cityscape based on a variety of very smallscale elements. The scale of the areas dominated by small houses in the Paukkulanranta and Puhdistamo areas is correct but, despite good intentions, the appearance of the Satamalahti area dominated by apartment blocks seems conflictingly choppy. The shore zone is vibrantly urban in Satamalahti but in the other sub-areas the relationship between housing and the shore is left passive.

The proposal seeks to achieve an open, flowing urban structure and succeeds very well in doing so. The proposal is one of the best in the competition in view of its achievement in creating very few wall-like barriers between the old city centre and the lake shore. However, no reason can be found for strictly continuing the same type of construction to the rest of the competition area. The Satamalahti shore is also free of car traffic. The shore zone, designed as public urban space, however, is very narrow as the buildings are taken too close to the shore. This turns the shore into a private area in a manner that runs counter to the aims of the proposal. The built car parks are justified in the Satamalahti shore area but it is doubtful that taking them to every part of the competition area would be affordable.

   

 

Flou 0001 Kauniisti kaupunkitilaa jäsennöivä ehdotus poikkeaa kiinnostavalla tavalla useimmista muista kilpailuehdotuksista. Rannan tuntuman asuinkortteleissa on onnistuneesti maksimoitu vesimaisemaan avautuvien asuntojen osuus. Toinen teema, jossa on onnistuttu, on kaupunkitilan vaihtelevuuden saavuttaminen. Ehdotuksen kompastuskiveksi muodostuu se, että tavoitteeseen on päästy erikoisella tavalla taloja muotoilemalla – ei niinkään kaupunkirakenteellisilla tai korttelirakentellisilla ratkaisuilla. Kaarevien talomassijen määrä on huima ja ehdotuksen kestävyys on liiaksi riippuvainen niistä.

This proposal beautifully arranges the urban space, differing in an interesting way from most of the other competition entries. In the housing blocks near the shore the proportion of apartments that open onto the waterscape has successfully been maximised. The second theme, which is successful, is achieving variation in the urban space. The stumbling block in this proposal is the fact that the aim is achieved in a peculiar way by shaping the buildings – rather than by solutions addressing the urban structure or block structure. There is a huge number of curving building masses and the sustainability of the proposal is too dependent on these.

75


4.4. ALEMPI KESKILUOKKA

Harvoin tarjolla 8068 Voimakasotteinen ehdotus, joka on valinnut lähtökohdakseen suuriin muotoihin rakentuvat . Suurmuodoista Satamalahden nauhamainen käärmetalo on kaikkein vahvin, mutta myös ongelmallinen: rakennusmuuri katkaisee ikävästi nykyisen keskustan ja rannan välisen yhteyden. Katkoa korostaa vielä radan viereen asettuva pysäköintitalojen rivistö. Käyttötarkoitusten sijoittumisen ja liikenneratkaisujen osalta ehdotuksen ratkaisut ovat onnistuneita: houkuttelevimmat rannan läheisyyteen sijoittuvat alueet osoitetaan asumiseen ja hieman vähemmän vetovoimaisille alueille muut toiminnot. Satamalahden rannan tapahtumatori on mittakaavaltaan kilpailun onnistuneimpia.

Hhhhsak 8888 Futuristisessa rohkeudessaan kilpailun huikeimpia ehdotuksia. Täydellisesti koko kilpailualueen yhdeksi kokonaisuudeksi kutova visio maalailee kiinnostavan vaihtoehdon alueen tulevaisuudeksi. Kysymykseksi nousee kuitenkin se, onko Mikkeli lainkaan oikea paikka tällaiselle suunnitelmalla, jonka sukulaisia vilisee julkaisuissa joissa viime aikoina on esitelty nopeasti rikastuvien talouksien tai toisenlaisen ilmaston arkkitehtuuria. Asuntorakentamiseen osoitetusta rakennuskannasta suuri osa on hahmoltaan ja runkosyvyydeltään tarkoitukseensa hankalasti sovitettavaa. Samaan muotoiluperiaatteeseen kuuluvat promenadit, laiturit ja rantarakenteet tekosaarineen ovat myös ratkaisutapana vieraat ja kalliit kilpailussa tavoiteltuun kaupunkikehitykseen suhteutettuna. Hivelevän kauniit visualisoinnit kuvastavat vihreyden roolia suunnitelman olennaisena elementtinä.

Kippari 2727 Mikkeliläistä mittakaavaa lähtökohtaisesti ymmärtävä ehdotus lankeaa jäykkyyteen. Erityisesti Satamalahden rantavyöhykkeen tiukkaan neliösommitteluun pohjautuvat korttelit ovat piristävistä vesiaiheistaan huolimatta yllätyksettömän kaavamaisia. Vaikka satama-aukio onkin hieman ylimittakaavainen, on sen ansioksi luettava aktiivinen vuoropuhelu ruutukaavakeskustan kanssa akselirakennetta korostaen. Parhainta antia ehdotuksessa on se piirre, että minne rakennetaan, rakennetaan tiiviin urbaanisti ja muu alue jätetään selkeästi vapaaalueeksi. Malli tukee hyvin kilpailun ekologisia tavoitteita.

76

A proposal with a firm grasp, which has chosen to base its structure on large shapes. The large-scale ribbon-like snake-shaped building in Satamalahti is the strongest of all but it is also problematic. The wall of the building unfortunately cuts off the connection between the centre and the shore. This break is further emphasised by the row of garages along the railway line. In terms of the buildings being sited for their purpose and in terms of traffic solutions, the proposal is successful. The most attractive areas close to the shore are designed for housing with the other functions placed in slightly less attractive areas. The event plaza on the shore of Satamalahti is one of the most successful in the competition in terms of its scale.

With its futuristically bold approach, this is one of the most immense proposals in the competition. The vision which comprehensively knits the entire competition area into a single entity paints an interesting alternative for the future of the area. However, questions arise as to whether Mikkeli is at all the right place for this kind of design, the like of which can be seen flooding the pages of recent publications which present architecture for fast-growing economies or a different kind of climate. The outline and depth of a large proportion of the building stock intended for housing makes it hard to tailor to its purpose. Included in the same design principle, the promenades, jetties and shore structures with artificial islands are also alien and expensive as a solution method in relation to the urban development sought. The delightfully beautiful visualisations depict the role played by the green space as an essential element in the design.

A proposal which fundamentally understands the scale of Mikkeli but is let down by its rigidity. Based on a dense square design, the blocks in the Satamalahti shore zone in particular are predictably schematic, despite their refreshing water features. Although the harbour plaza is slightly too large, its merits include an active dialogue with the grid layout of the city centre, emphasising the axes. The best element in the proposal is the feature that wherever construction is introduced, it is dense, urban construction and the rest of the area is clearly left as open space. This model well supports the ecological aims of the competition.


4.4. CLASS 2 B

Living water 9000 Mukavan rennolla otteella laadittu ehdotus, jossa on monia kiinnostavia osia. Keskustan ruutukaavaa jatkava Satamalahden rannan korttelirakenne on mittakaavaltaan hyvin paikkaansa soveltuva. Ratkaisua heikentää aluetta voimakkaasti jakava kiemurteleva katu. Katu ja sillä liikkuminen on varmasti elämyksellistä, mutta rautatien ja uuden kadun väliin jäävät korttelit ja kapeimmat rannan puolen tontitkin jäävät ahtaiksi. Muuta rakennetta korkeammat tornimaiset rantatalot rytmittävät rantasilhuettia järven puolelta kauniisti, mutta hävittävät uudisaleen ilmavuuden ja hengittävyyden keskustan suuntaan. Muilla osa-alueilla suunnittelu on hapuilevampaa. Tähtimäinen kytkettyjen pientalon kortteli Puhdistamon alueella on tosin hauska ja mittakaavaltaan paikkaansa sopivat. Rantavyöhykkeet ja julkinen kaupunkitila on useissa kohdissa kovin ahdasta – esimerkiksi muuten mainio tähtikortteli työntyy kiusallisen lähelle rantaa.

Look at the Lake 8492 Suunnitelma rakentuu läpimenevästi korttelimalliin, joka kaikilla osa-alueilla ikään kuin avaa sylinsä kohti rantamaisemaa. Ratkaisut muodostavat sekä U- että E-kirjaimen mallisia asetelmia, joista jälkimmäinen on asuntosuunnittelun kannalta vaativa. Varsin korkeat jopa tornimaiset rakennukset kilpailualueen eri puolille ovat epävarmasti esitettyjä ajatuksia. Yksi ehdotuksen hyvistä piirteistä on päiväkodin sijoittaminen alueelle ja sen pohjoisreunan rauhalliselle jokisuun alueelle hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Samalle alueelle Saksalanrannan puolelle esitetty kulttuurikeskus sen sijaan on paikkaansa vieras. Rantavyöhykkeiden viheralueiden, kaupunkitilojen ja reitistöjen suunnittelu on oikeaan osunutta. Arkkitehtuuri on jäänyt kaaviomaiselle ja jäykälle asteelle, mutta toki kehitettävissä alueen ominaispiirteisiin istuvaksi.

Lumpeenkukat 2173 Kilpailussa on muutamia ehdotuksia, joiden miljöönmuodostuksen keinona on kaarevaseinäiset jatkuvaksi käärmemäiseksi ketjuksi linkitetyt rakennusmassat. Ratkaisulla on tässäkin ehdotuksessa saatu mukavalla tavalla vaihtelevaa kaupunkitilaa. Lumpeenkukat ei ole kuitenkaan kilpailussa tämän lajityypin parhaimmistoa. Keskeinen Satamalahden rannan aukio jää piiloon rakennusten taakse ja aukiotila on muutenkin ylisuuri. Tiedekeskusmassa pakottaminen osaksi jatkuvaa asuin- ja toimistotalojen ketjua on outo ratkaisu. Satamalahden ja Paukkulanrannan katuverkko on mainiosti ratkaistu, mutta Puhdistamon alueella pääkatu sijaitsee ikävästi asutuksen ja rannan välissä. Rakentamisen suhde rantojen virkistysalueisiin on erityisesti Paukkulanrannassa ja Puhdistamon alueella kaunis.

A pleasant proposal drawn with a relaxed touch, which contains many interesting elements. The scale of the block structure continuing the grid layout of the city centre is well suited to its site. The solution is weakened by the winding main street which severely divides the area. The street and using it would definitely be an experience but the blocks between the railway and the new street and the narrower plots on the shore side too, are consequently cramped. The buildings on the shore, towering above the other structures beautifully rhythm the silhouette of the shoreline but cause the airiness and breathability of the new area towards the centre to disappear. In the other sub-areas the design is more tentative. The star-like connected block of small buildings in the Puhdistamo area is very nice and on a scale appropriate for the site. The shore zones and the public urban space are very cramped at several points, for example the otherwise excellent star block is annoyingly sited too close to the shore.

The design is based throughout on a block model in which all the sub-areas appear to open their arms towards the shore landscape. The solutions form the shapes of a letter U and a letter E, the latter being demanding in terms of housing design. Very tall, even tower-like buildings in the different parts of the competition area are uncertainly presented ideas. One of the good features of the proposal is the siting of the nursery in the area near the good transport connections of the peaceful river mouth area on the northern side. The cultural centre in the same area on the Saksala side of the shore, however, is alien to its location. The design of the green areas, urban spaces and network of paths in the shore zones hits the mark. The architecture remains at a schematic and stiff level, but it could be developed to suit the characteristics of the area.

There are a few proposals in the competition whose environmental design methods are curving-walled recurring snake-like building masses linked in a chain. In this proposal too the solution pleasingly achieves a varied urban space. Lumpeenkukat, however, cannot be numbered among the best of its species in the competition. The plaza in the centre of the Satamalahti shore is hidden behind the buildings and the space is otherwise too large. Forcing the Science Centre into part of a continuous chain of housing and office buildings is a strange solution. The street network of Satamalahti and Paukkulanranta is excellently resolved, but in the Puhdistamo area the main street is unfortunately sited between the housing and the lake. The relationship of the buildings to the recreation areas on the shore is beautiful, particularly in the Paukkulanranta and Puhdistamo areas.

77


4.4. ALEMPI KESKILUOKKA Myö 6086 Erilaisia kaupunkirakenteen teemoja sisältävä ehdotus joka pyrkii luomaan alueelle uudenlaista identiteettiä. Tiedekeskus sijoittuu veistoksellisena ja muusta rakenteesta poikkeavana Savilahden eteläpäätyyn suuren tori- ja tapahtuma-alueen yhteyteen. Torin toiseen päätyyn esitetty uimala, joka talviaikaan toimii jääkiekkokaukalona, tuo mukavasti uutta toimintaa alueelle. Uusi vinojen kattolinjojen hallitsema ilme on kuitenkin Mikkelin kaupunkikuvalle vieras ja suhde ympäristöön jää kaupunkikuvallisesti irralliseksi. Satamalahden puolella saman rakennustyypin varioiminen eri mittakaavaisena on konseptitasolla kiinnostava, käytännössä ovat kuitenkin esim. pohjoisosan pienet pistetalot tuskin toteuttamiskelpoisia. Muuttuva mittakaava luo erityisesti Paukkulanrannan kortteleissa jopa hieman surrealistista vaikutelmaa. Puhdistamon ja veturitallien alueilla on kaupunkirakenne hyvin kollaasimaiseksi ja alueiden eheys perustuu pitkälti yhtenäiseen arkkitehtuuriin. Katuverkostoa ja kevyenliikenteen reittejä on esitetty niukasti. Selvänä puutteena voidaan pitää ettei kevyen liikenteen reittiä Savilahden länsirannalla ole tuotu veden äärelle muutoin kuin satunnaisesti. Satamalahden asuinkorttelien liikenteellinen toimivuus jää myös auki. Havainnnekuvat antavat alueesta kiinnostavan ja omaperäisen vaikutelman, jolle toivoisi löytyvän enemmänkin yhteyksiä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Ekologinen konsepti jää ehdotuksessa varsin viitteelliseksi eikä sitä ole esitetty suunnitelmatasolla.

Nonimby 2288 Ekologista konseptia korostava ehdotus, joka muodostaa suurimittakaavaista ja eri osa-alueilla rakenteeltaan vaihtelevaa urbaania asuinympäristöä. Rakennustypologiat perustuvat ekologiseen konseptiin, lisäksi on ideatasolla esitetty aluekohtaisia ratkaisuja, joiden olisi toivonut paremminkin näkyvän osana suunnitelmaa. Satamalahden länsirannalla on sovellettu Mikkelin ruutukaavaan perustuvaa suurkorttelirakennetta, joka vaihtelevana rakenteena käy vuoropuhelua rantaviivalle rakennettujen vesialtaiden kanssa. Rakenne muodostuu kokonaisuudessaan länsireunan korkeine kerrostalomassoineen, kuitenkin liian suurimittakaavaiseksi, eikä alue maisemallisesti yhdisty keskustaan. Suojaisten sisäpihojen ohella muodostuu rannalle tilasarjana kiinnostava urbaanien torien ja altaiden sarja, mutta laajalti koko länsirannalle levittyvinä ovat nämä kovapintaiset ja kalliisti rakennettavat alueet ylimitoitettuja. Toritoiminnan soisi keskittyvän enemmänkin sataman ja rannan päätorin yhteyteen. Alue jää nyt matalan ja ilmeeltään eleettömän tiedekeskuksen vieressä maisemassa avoimeksi ja keskeneräisen oloiseksi. Puhdistamon aluetta, joka rakentuu ympyränmuotoisista järven suuntaan avautuvista rakennusmassoista, vaivaa kokonaisuutena turhan formalistinen ja jäykkä ote. Vapaampi massoittelu tekisi näistä porrastuvista puukerrostaloista ja niiden muodostamasta aluekokonaisuudesta kiinnostavamman ja monipuolisemmin ympäristöönsä integroituvan asuinympäristön. Paukkulan rannalle on esitetty pienimittakaavaisempaa osittain veden päälle ulottuvaa rivitalorakentamista. Liikenteelliset periaatteet ja pysäköintiratkaisut, sekä Savilahden rantojen ja viheralueiden toiminnot ovat jääneet esittämättä.

MIKKELI HARBOR VIEW

LAKE SAIMAA WINTER VIEW MIKKELI HARBOR VIEW

78

LAKE SAIMAA ROUTE LAKE SAIMAA WINTER VIEW

PSEUDONYM 0000 NONIMBY 2288

5 OF 6

NONIMBY 2288

This proposal contains different urban structural themes and seeks to create a new kind of identity for the area. The Science Centre is sited at the southern end of Savilahti in conjunction with a large, sculptural square and event plaza area which differs from the other structures. The swimming pool at the other end of the square, which serves as an ice hockey rink in the winter, is a nice way of bringing new functions to the area. The new look dominated by slanting street lines, however, is alien to the Mikkeli cityscape and detached in its relationship to the environment. On the Satamalahti side varying the same building type on different scales is interesting at conceptual level but the small individual buildings in the northern part, for example, would hardly be feasible in practice. The variations in scale create a slightly surreal effect, especially in the blocks in Paukkulanranta. In the Puhdistamo and Veturitalli area the urban structure greatly resembles a collage and the coherence of the area is largely based on harmonised architecture. The street network and the cycling and pedestrian paths are presented in very little detail. The fact that the cycling and pedestrian path on the west shore of Savilahti only occasionally runs along the water’s edge can be considered a clear downside. The practicality of the residential blocks in Satamalahti in terms of traffic also remains unclear. The conceptual drawings provide an interesting and distinctive impression of the area where more links with the surrounding urban structure would have been desirable. The ecological concept is extremely allusive in the proposal and is not presented at design level.

A proposal which emphasises the ecological concept and comprises a large-scale urban living environment whose structure varies in the different sub-areas. The building typologies are based on the ecological concept while at conceptual level solutions for each area are suggested which it would have been nice to see better highlighted in the design itself. A large block structure based on Mikkeli’s grid layout is designed for the west shore of Satamalahti, whose varied structure enters into a dialogue with the pools built on the shoreline. The structure as a whole with its tall apartment blocks, however is on slightly too large a scale and the area is not connected to the city centre in the landscape. Besides the sheltered inner yards, the series of spaces on the shore forms a series of interesting urban squares and pools but spread broadly over the entire shoreline these areas with their hard surfaces are over-dimensioned and expensive to build. The function fulfilled by the squares would be better concentrated more on the connection between the harbour and the main square on the shore. As it stands in the landscape, next to the low and featureless-looking Science Centre, the area appears open and unfinished. The Puhdistamo area which comprises circular-shaped building masses opening onto the lake, suffers as a whole from a too formal and rigid approach. Freer massing would make these stepped timber apartment blocks and the area they form as a whole a more interesting and more versatile living environment integrated into its surroundings. The Paukkulanranta shore is shown with smaller scale row-house construction partly extending over the water. The traffic principles and parking solutions, and the functions of the Savilahti shore and the green areas are not shown.


4.4. CLASS 2 B Nylohkli 8184 Ehdotuksen painotus on ekologisessa konseptissa, jota on käsitelty monipuolisesti ja paikan lähtökohtia huolella arvioiden. Tiedekeskuksen asema Satamalahden ja laajemmin Mikkelin, jopa koko Suomen uuden ekologisen suunnan näyttäjänä ja tutkimuskeskuksena on työssä otettu korostetusti tavoitteeksi. Kaupunkisuunnitelmana ehdotus jää kuitenkin liiaksi konseptitasolle ja hahmottuu kokonaisuutena maisemallisesti tasapainottomana. Työ jättää pitkälti avoimeksi korttelien, rakennusten sekä julkisten tilojen funktiot ja toiminnalliset sekä kaupunkitilalliset tavoitteet. Satamalahden länsiranta on kaupunkirakenteeltaan erittäin tiiviiksi. Typologialtaan ja korkeudeltaan vaihtelevat sisäpihojen ympärille kietoutuvat rakennusmassat, muodostavat pimeää ja epäviihtyisää asumisympäristöä. Korttelirakenne ei myöskään erityisemmin onnistu hyödyntämään rannan läheisyyttä näköaloina tai pihojen välityksellä. Tiedekeskukseen liittyvä torialue ja satama muodostavat toimivan ja luontevan kokonaisuuden johon taide- ja käsityöläispajoina säilytetyt makasiinirakennukset tuovat onnistuneesti kerroksellisuutta. Paukkulanrannan koerakentamisalue jää maisemassa irralliseksi, ja kaupunkikeskustaan liittyvänä alueena turhan tehottomaksi. Vedenpuhdistamon alueelle on asuinrakentamisen yhteyteen sijoitettu lietealtaita hyödyntävä kalaviljelylaitos. Paikallinen ruuan tuotanto on ekologisen konseptin osana perusteltu, mutta kalanviljelyn soveltuvuus asumisen yhteyteen, mm hajuhaitat huomioon ottaen, on kyseenalaista. Soveltuvampia paikkoja kalaviljelyyn löytyy venematkan päästä, lisäksi voisi esimerkiksi järvikalastus kalasatamineen tukea tätä ajatusta.

Puzzle 3030 Kompakti ja monimuotoista rationalistista kaupunkirakennetta muodostava ehdotus. Korttelien mitoitus perustuu kaikilla osa-alueilla Mikkelin ruutukaavan korttelimitoitukseen. Rakentamisen typologia vaihtelee osa-alueittain, mutta erityisesti keskustasta etäämmälle jäävät Paukkulanrannan, Puhdistamon ja Veturitallien alueet, muodostuvat samaa rakennusmassaa monotonisesti toistavina kaupunkitilallisesti kolkoiksi. Satamalahden länsiranta, jossa on sovellettu vaihtelevaa rakennustypologiaa, muodostuu tilallisesti kiinnostavammaksi. Korttelien välissä kulkeva etelä-pohjoissuuntainen katu on toiminnallisesti turha ja jättää radanpuoleiset korttelit etäälle rannasta. Tiedekeskus sijoittuu muusta rakenteesta erilleen, muodoltaan pallomaisena maamerkkinä Savilahden rantaviivalle. Rakennus muodostaa jännitteistä vuoropuhelua aaltoilevan rantaviivan kanssa, mutta radan varteen pysäköintikannelle sijoittuva tiedepuisto jää liiakseen erilleen tästä kokonaisuudesta. Attraktiivisempi paikka puistolle olisi kenties kuitenkin ollut rannan puoli. Satamalahden kortteleittain erilaisia rakennustypologioita varioiva rantajulkisivu muodostuu kokonaisuutena hajanaiseksi, eikä alue onnistu muodostamaan tavoiteltua paikkaan sitovaa omaa identiteettiä. Ehdotus on monilta osin huolella tutkittu, mutta jättää mm ekologisen konseptin puutteelliseksi.. Puistojen ja välialueiden käyttöä on ideoitu kiitettävästi, rakentaminen jää sen sijaan vielä hyvin kaaviomaiseksi ja tunnelmaltaan hengettömäksi.

The emphasis in this proposal is on the ecological concept which has been addressed diversely and carefully considering the starting points of the site. The position of the Science Centre as a trailblazer for the new eco-focus of Satamalahti, and more broadly of Mikkeli and even the whole of Finland, and its position as a research centre are emphasised as an aim of the proposal. As a city plan the proposal is too conceptual and appears unbalanced in the landscape as a whole. The work largely leaves the functions of the blocks, buildings and public spaces open and also fails to set out objectives in terms of functions and the urban space. The urban structure on the west shore of Satamalahti is very dense. The building masses which vary in typology and height encircle inner courtyards, creating a dark and unpleasant living environment. Nor does the block structure particularly successfully exploit the proximity to the shore as views or by means of the outdoor space. The public square and the harbour adjoining the Science Centre form a functional and natural whole where the warehouses preserved as art and craft workshops successfully add another layer. The trial building area in Paukkulanranta is isolated in the environment and too inefficiently linked to the city centre. In the area of the former water treatment works a fish farm is sited near the housing, making use of the sludge pools. Local food production is justified as part of the ecological concept but incorporating a fish farm with housing, partly in view of the odours produced, is questionable. More suitable places for fish farming can be found a boat trip away and the concept could also be supported by freshwater fishing with a fishing harbour.

A proposal which forms a compact and versatile rational urban structure. The dimensions of the blocks in all the sub-areas are based on the measurements of the blocks in Mikkeli’s grid layout. The building typology varies in the sub-areas but particularly in the areas of Paukkulanranta, Puhdistamo and Veturitalli which are more distant from the centre, the monotonous repetition of the same building mass appears gloomy as urban space. The west shore of Satamalahti which has varied building typologies is spatially more interesting. The street running north-south between the block is unnecessary and leaves the blocks close to the railway line far from the shore. The Science Centre is sited separately from the rest of the structure, forming a ball-like landmark on the Savilahti shoreline. The building enters into an exciting dialogue with the undulating shoreline but the science park sited on the roof of the car parking next to the railway is too separate from this entity. A more attractive site for the park might have been found on the shore side, however. The facade facing the shoreline varied by the different building typologies of the Satamalahti blocks is scattered as a whole and the area fails to create the desired identity of its own which would bind it to its location. The proposal is carefully researched in many respects but the ecological concept is one of the areas where it falls down. The use of parks and intermediate spaces is well thought-out, but the buildings are still very schematic with a lifeless atmosphere.

Site plan

Scale 1/2000

Existing buildings Proposed buildings Landscaping / greenways Hardscape Cycle route

NYLOHKLI _8184

01/06

NYLOHKLI_8184 06/11

79


4.4. ALEMPI KESKILUOKKA

Quays 0000 OBLIQUE AERIAL PHOTOGRAPH SHOWING GENERAL LAYOUT PLAN

Toiminnoiltaan huolella tutkittu, ansiokkaita ideoita ja houkuttelevaa satamatunnelmaa huokuva ehdotus.

A well-researched proposal in terms of functions, redolent with praiseworthy ideas and an attractive harbour atmosphere.

Rakentaminen on ehdotuksessa, sen luonteen kannalta perustellusti keskitetty Satamalahden länsirannalle ja yhteyttä keskustaan on korostettu radan päälle sijoittuvalla rakentamisella ja uusilla siltayhteyksillä. Rantaan muodostuu urbaani ja tunnelmaltaan eloisa satama-altaiden rivistö. Maisemassa suurimittakaavainen rakentaminen kuitenkin muodostuu varsin massiiviseksi, ja sulkeutuu uusista yhteyksistä huolimatta, liiakseen keskustan suuntaan. Vertikaalisuuntaa aktiivisti hyödyntävä kaupunkirakenne muodostaa tunnelmallista ja jännitteistä ympäristöä.

In the proposal, the buildings, justifiably given their nature, are concentrated on the west shore of Satamalahti and the link with the centre is emphasised by new overpasses to be built over the railway line. The shore is urban and the atmosphere one of a bustling row of marinas. The large-scale buildings, however appear particularly massive in the landscape, and despite the new links, close off the area too much from the centre. The urban structure, which actively makes use of the vertical, forms an atmospheric and exciting environment.

Jokaiselle satama-altaalle muodostuu toiminnan kautta erilainen luonne. Voimakkaimmin ja samalla liian massiivisena maisemassa erottuu tiedekeskus, jonka satama-allas kokonaisuudessaan on katettu lasilla. Erikoisena elämyksellisenä ratkaisuna on tiedekeskuksen satama-allas telakan tapaan tyhjennettävissä vedestä esimerkiksi yleisötapahtumien ajaksi. Ansiokkaasti ideoidut toiminnat, kelluvat uima-altaat teatterit ja galleriaravintolat luovat eloa ja pienempää mittakaavaa kortteleihin. Ehdotus perustuu liikenneratkaisujen uudelleen arviointiin. Ongelmallisiksi voi toiminnaltaan muodostua valtatien uusi liittymä. Ratkaisu tuo lisäksi uusien radan ylittävien katujen myötä läpiajoliikennettä keskusta-alueelle.

Their different functions lend each of the marinas a different character. The Science Centre with its glass-roofed marina area stands out more strongly and at the same time too massively in the landscape. As an unusual, interesting solution the Science Centre’s marina can be emptied of water, like a dock, for public events, for example. The well thought-out functions, floating swimming pools, theatres and gallery restaurants create vitality and a smaller scale for the blocks. The proposal is based on re-evaluating traffic solutions. The new road junction may prove functionally problematic. With its new streets spanning the railway, the solution also brings through traffic to the centre. SKETCH 1 - OVERPASS AT HALLITUSKATU AND MANNERHEIMINTIE, LOOKING SOUTH

Paukkulanrannan rakennusrivistö jää irralliseksi, eikä onnistu hyödyntämään paikan potentiaaleja rakentamisen sijoittuessa etäälle rantaviivasta. Puhdistamo alueen sinänsä kiinnostava megaliittimainen sekoittuneita toimintoja sisältävä rakennus jää myös irralleen keskustasta. Ehdotuksen painotus on satamakortteleiden suunnittelussa, jättäen avoimeksi mm. puisto- ja välialueiden käytön ja niiden liittymisen kokonaisuuteen. Samalla jää ekologinen konsepti vaillinaiseksi ja aluekokonaisuus keskeneräisen oloiseksi.

1.EXISTING CONTEXT

OS: Old-Shore (1860)

Satamalahti Harbour.

3 DEVELOPMENT PARCELS

Purpose is to have Mikkeli citizens enjoy the water and to enable 250000 sq.m waterside development over the next 20 years by overcoming present constraints: contaminated fill (CL,orange) and vacant brown lands .

Diagram 3

1.EXISTING CONTEXT

OS: Old-Shore (1860)

Satamalahti Harbour.

3 DEVELOPMENT PARCELS

Purpose is to have Mikkeli citizens enjoy the water and to enable 250000 sq.m waterside development over the next 20 years by overcoming present constraints: contaminated fill (CL,orange) and vacant brown lands .

Diagram 3

OS: Old-Shore (1

Satamalahti Harbour.

3 DEVELOPMENT

Purpose is to have Mikkeli citizens enjoy the water and to enable 250000 sq.m waterside development over the next 20 years by overcoming present constraints: contaminated fill (CL,orange) and vacant brown lands .

Diagram 3

SITE CONSTRAINTS

The Brief suggests Harbour have be from development

4. CITY BLOCKS

CL:Contaminated-Lands

4 SITE PLAN

G: Green Space Blue line : Current Shore

Boat Wharves an

FUTURE CONTEXT

We propose to ex we planned to m When needed tho easement. This w extension integrat safe after dark are wharves. Diagram 4

FUTURE SITE POTENTIAL

Diagram 1

FUTURE SITE POTENTIAL

SITE CONSTRAINTS

Diagram 2

The Brief suggests four parcels as shown . Parcels 1 and 2 of Satamalahti Harbour have been consolidated to spare the protected bird sanctuary from development and to make a stronger urban edge.

W:Boat Wharf

P: Parking Structu

Parking Structure XS:Present-Shore zone is accessed total of 1748 cars

CL:Contaminated-Lands CL:Contaminated-Lands

4. CITY BLOCKS and WHARVES

G: Green Space

4 SITE PLAN

SKETCH 2 - WEST VIEW OF LAITURIKATU Blue line : Current Shore

Boat Wharves and Parking

FUTURE CONTEXT

We propose to extend the city block pattern to the water’s edge. As well we planned to maintain the lake view vistas at each east-west street. When needed those streets could be extended over the existing railroad easement. This will make orientation easier for tourists. As well, the grid extension integrates with the city, making it less isolated and a vital and safe after dark area. The existing jetty is to be divided into five based boat wharves.

The future is to return to the past. Reintroduce the original shore line with the removal of contaminated fill (CL) area. Instead of replacing the soil, we are creating water wharves: (OS) line.

Diagram 4

FUTURE SITE POTENTIAL

Diagram 1

FUTURE SITE POTENTIAL

SITE CONSTRAINTS

Diagram 2

FUTURE SITE PO

Diagram 1

The future is to return to the past. Reintroduce the original shore line with the removal of contaminated fill (CL) area. Instead of replacing the soil, we are creating water wharves: (OS) line.

The row of buildings in Paukkulanranta is detached and fails to exploit the potential of the site with the building sited far from the shoreline. Interesting in its own right, the megalith-like building containing mixed functions in the Puhdistamo area is also isolated from the centre. The emphasis in the proposal is on the design of the harbour blocks, leaving the use of parks and intermediate areas open as well as their connection to the whole. Similarly the ecological concept is incomplete and the area as a whole feels unfinished.

SKETCH 1 - OVERPASS AT HALLITUSKATU AND MANNERHEIMINTIE, LOOKING SOUTH

1.EXISTING CONTEXT

5. CIRCULATION LEVELS Diagram 5

Vehicle Connect

For Parcel 1, the 1480 cars. To re Vilhonkatu will co Diagram 6

80 GRANULARITY SCALE 1:4000

W:Boat Wharf P: Parking Structure The Brief suggests four parcels as shown . Parcels 1 and 2 of Satamalahti Harbour have been consolidated to spare the protected bird sanctuary from development and to make a stronger urban edge.

SKETCH 1 - OVERPASS AT HALLITUSKATU AND MANNERHEIMINTIE, LOOKING SOUTH

4. CITY BLOCKS and WHARVES

G: Green Space

4 SITE PLAN

SKETCH 2 - WEST VIEW OF LAITURIKATU Blue line : Current Shore

Boat Wharves and Parking

FUTURE CONTEXT

We propose to extend the city block pattern to the water’s edge. As well we planned to maintain the lake view vistas at each east-west street. When needed those streets could be extended over the existing railroad easement. This will make orientation easier for tourists. As well, the grid extension integrates with the city, making it less isolated and a vital and safe after dark area. The existing jetty is to be divided into five based boat wharves.

The future is to return to the past. Reintroduce the original shore line with the removal of contaminated fill (CL) area. Instead of replacing the soil, we are creating water wharves: (OS) line.

Diagram 4

Blue: 88 m level circulation

buildings

CL:Contaminated-Lands CL:Contaminated-Lands

Orange: 80 m level circulation

Parking Structures (P) XS:Present-Shore

combustible

A continuous parking zone is accessed at both the ~88 as well as `80 level. It accommodates a total of 1748 cars in the five buildings.

SKETCH 3 - CURRENT STEAMER DOCK

l buildings

. as

l

travelers. Split Level Car Traffic plan

ECO PLAN SCALE NTS

Currently, short E-W streets between Porassalmenkatu and Mannerheimintie slope 8 meters downwards toward the lake ( ~88 metres to ~80 metres) . We take advantage of the 8 meter height to vault over the railway easement, by means of suspended overpasses in three locations as shown. The overpasses are extensions of the existing E-W streets. See sketch 1, ‘Halllituskatu Overpass’ on panel 3.

5. CIRCULATION LEVELS

The overpasses connect to the upper level of the carpark buildings (P) in the zone 29 metres running east of the tracks.

Diagram 5

FUTURE SITE POTENTIAL Diagram 2 Vehicle Connection to the Science Centre For Parcel 1, the proposed 21 500 sq m. development generates an extra 1480 cars. To respond we suggest two extra vehicle connection points. Vilhonkatu will continue to have a direct connection to Pursialankatu..

Mannerheimintie and the railroad easement will remain @ 80m. The proposed Boat Wharves will be at the ~77 to ~80m level. At this level, the new streets will have on-street parking and entrances to small boutiques and sheltered cafes. As well, it provides entrances to the previously mentioned car park buildings (P) at the lower levels. See sketch 2, ‘Laiturikatu and Halllituskatu , looking west’ on panel 3. A new continuous N-S street, Pääkatu, at 88 m level links new parking buildings to the existing city. During treacherous icy road conditions, the car descent from Pääkatu (88) to Laiturikatu (80) can thus be made within

Two additional r existing 3 and 4. 1

A new ov

2

A new br

The new connect

6. LAKEWATER Diagram 7


4.4. CLASS 2 B

Rauhallinen aalto 1701

View Viewfrom fromthe thepier pierat atSaksala Saksala

View ViewKenkäveronniemi Kenkäveronniemi

Ehdotuksessa on kaavioina monipuolisesti ja ansiokkaasti tutkittu alueen ominaispiirteitä ja toimivuutta. Itse kokonaisratkaisu jää kuitenkin vaisuksi ja liian konseptitasolle, eikä työstä välity sen tavoittelema elämyksellinen ja monipuolinen kaupunkitila. Viheralueiden runsaus ja niille ideoidut erilaiset funktiot tukevat mukavasti alueen ekologista, kuitenkin varsin yleisiin suunnitteluratkaisuihin tukeutuvaa konseptia.

As a plan, the proposal has widely and creditably researched the characteristic features of the area and its functionality. The total solution, however, is half-hearted and at too conceptual a level and the work does not convey the versatile urban space with a wealth of experiences sought. The large number of green areas and the different functions considered for these nicely support the ecology of the area, however the concept relies on very generic design solutions.

Satamalahden länsirannan kaupunkirakenne pohjautuu Mikkelin ruutukaavaan. Kevyen liikenteen reitit ja polut jakavat kortteleita pienempiin osiin, ja rannalla on kortteleita jatkettu laiturirakenteena. Samaa rakennustyyppiä kahtena rivinä toistava alue jää tilallisesti liian monotoniseksi ja hengettömäksi. Rantaviiva on säilytetty taloudellisena ratkaisuna ennallaan, muodostaen sen reunaan kapeaa rantapuistoa. Uusi ruutukorttelin mittasuhteita toistava laiturirakenne vaikuttaa ideana väkinäiseltä ja vaikeuttaa laiturin ja rannan väliin jäävän alueen käyttöä, samalla se muodostaa näköesteen rantamaisemassa. Säilytetyt makasiinit luovat toriympäristöön mukavaa kerroksellisuutta, mutta tilallisesti alue jää liian avoimeksi.

The isistoday The become The ofofthe The program’s At of Thepark park todayvery very Thepark parkwill willon become Theextension extension the of Satamalahti Thepark parkwill willconnect connect is Different Different program’s Atthe thecentre centre ofthe the The urban structure the west shore based on Mikkeli’s grid small twice park six throughout city, smalland andnot not twiceas asbig, big,offer offer parkfollows followsthe thesmall small sixdifferent differentneighbourneighbourthroughoutthe thepark park city,the thenew newpark parkwill will accessible different river hoods will be accessiblefor foreveryeverydifferentprograms, programs, riverup upnorth northand andthe the hoodswith witheach eachother other willallow allowspontaneous spontaneous bethe thegreen greenhart hartof of layout. The pedestrian and cycle routes and paths divide the blocks into smaller body. connect different shoreline to the south. and function as an meetings. Mikkeli, where body. connect different shoreline to the south. and function as an meetings. Mikkeli, wherepeople people neighbourhoods with access port to the can meet, sport, neighbourhoods with access port to the can meet, sport,rest rest each other and easy water. and enjoy. eachshore other and easy water. enjoy.same units and on the the blocks are continued as jetties. An area withandthe access accesstotothe thewater. water. building type repeated in two rows is spatially too monotonous and lifeless. The shoreline is preserved as it stands for financial reasons forming a narrow shore park along its edge. The jetty structure replicating the dimensions of the new grid layout seems forced as an idea and makes the area that remains between the jetty and the shore hard to use, while also blocking views in the shore landscape. The preserved warehouses create pleasing layering in the market square setting but spatially the area is too open.

Paukkulanrannan ja puhdistamon alueella on sovellettu puoliavointa rannan suuntaan avautuvaa korttelirakennetta. Korttelien välissä kulkeva katu jättää kuitenkin taaemman rivistön etäälle rannasta, ulkosyöttöinen liikenne olisi myös tällä alueella mahdollistanut paremmat järviyhteyden. Alueille ideoidut tori- ja satama-alueet tuovat mukavasti eloa alueille. Puhdistamon alueella asutuksen viereen sijoittuva puhdistamon rakenteita hyödyntävä festivaalialue on ajatuksena hauska, mutta muodostuu melumielessä ongelmalliseksi. Liikenneratkaisut ovat toimivat ja oikeansuuntaisesti kevyttä ja julkista liikennettä suosivat. Savilahtea kiertävä rantaraitti muodostuu elämykselliseksi ja vaihtelevaksi.

dredged as small won’t for dredgedtotomake makeitit assuggested, suggested,offer offer smalllake, lake,for forswimswimtwojetties jettieswill willgive give won’tbe bedredged. dredged.ItIt forboats, boats,at atthe thesame same Semi-open opening the shore two are designed for the Paukkulanranta suitable more for ming, be place smaller will transformed to time suitablefor forboats. boats. blocks morespace space forboats, boats, onto ming,will will becreated created placefor for smaller willbe be transformed to timeititwill willoffer offer protect with boats. aapier protection protectthe theharbour, harbour, withan anartificial artificialisland. island. boats.Stairs Stairstowards towards pierthat thatprovides provides protectionto tothe theharhararea for and The the protection bour. ItItgives areaareas. forswimming swimming and street Thelake lakeisisoff offlimits limits thewater watergives givesaccess access protectionto tothe theboats boats bour.leaves givesthe thepublic public and Puhdistamo The running between the blocks, however, easy for totothe ininthe aasafe easyaccess accesstotothe the forboats boatstotooffer offerthe the thewater, water,for forsailors sailors theharbour harbouragainst against safearea areafor for water. best during strong swimming water. bestprotection protectionfor forthe the duringsummer summerand andfor for strongcurrents currentsand and swimmingand andeasy easy the rearmost row far from the shore. An external feeder road for traffi c in this area people skaters winds. access peopleusing usingit.it. skatersand andskiers skiers winds. accessto tothe thewater. water. during duringwinter wintertime. time. too would have enabled better links to the lake. The market square and harbour areas created here nicely bring life to the areas. In the Puhdistamo area the festival area which uses the buildings from the former water treatment works, next to the housing, is a fun idea but would prove problematic in terms of noise. The traffic solutions are practical and correctly favour public transport and non-vehicular traffic. The shore route circling Savilahti is varied and rich in experiences.

Currently Currently

Idea Idea

Extension Extension

Connection Connection

Programm Programm

Mikkeli MikkeliPark Park

Currently Currently The Thearea areawill willbe be

Idea Idea ItItwill willbe bepartly partlydredged dredged

Swimming Swimming North Northofofthe thearea areaaa

Harbour Harbour AAnew newharbour harbourwith with

Protection Protection AAsmall smallpart partof ofthe thearea area

Saksala SaksalaHarbor Harbor More Morespace spaceisismade made

Currently Currently The Thebird birdsanctuary sanctuaryhas has aalimited limitedspace spaceininthe the area. area.

Idea Idea The Thebird birdsanctuary sanctuarywill will become becometwice twiceas asbig big and andoffers offersthe thebirds birds more morespace spacetotolive liveand and nest. nest.

Green Greenroof rooftops tops The Thenew newoffice office buildings buildingswill willhave have green greenrooftops. rooftops.

Gardens Gardens New Newgardens gardenswhere where more morethan than50 50new new trees treeswill willbe beplanted. planted.

Expanding Expanding The Thebird birdsanctuary sanctuarywill will be beexpanded expandedup upnorth north and andto tothe thewest westalong along the therailway railwayline. line.

Natural NaturalValue Value The Thecity cityand andnature nature together togethercreates creates climate, climate, social socialand and economic economicvalue. value.

Currently Currently AAroad, road,some sometrees treesand andno noaccess accesstotothe thewater, water,isis what whatSatama’s Satama’sshoreline shorelinehas hastotooffer offertoday. today.

Park Park Instead Insteadofofhardening hardeningthe theshoreline, shoreline,aapark parkalong along the theshoreline, shoreline,isiscreated createdinland, inland,giving givingnature nature more morespace. space.

Bio Bioswales swales Bio Bioswales swaleswill willbe beplanted plantedalong alongthe theshoreline shorelineto to clean cleanthe thewater. water.

Acces Accesto towater water As Asthe theshoreline shorelinewon’t won’tbe betouched touchedand andtoto guarantee guaranteeaccess accessthe thewater, water,aapier pierstretching stretching from fromthe thesouth southup uptotothe thenorth, north,aanew newboulevard boulevard on onthe thewater, water,isiscreated. created.

Acces Accesto toJetties Jetties From Fromthe thepier pierpeople peoplecan canaccess accesstotothe thejetties jettiesand and their theirboats. boats.

Satama’s Satama’snew newshorline shorline With Withsmall smallmeans meansthe theshoreline shorelineof ofSatama Satamahasn’t hasn’t been beentouched touchedand andyet yetoffers offersnew newconnections connectionsfor for the thepeople peopleto toaccess accessthe thewater waterand andtheir theirboats. boats.

Nature NatureSatamalahti Satamalahti1:4000 1:4000

Section SectionSatama SatamaResidence ResidenceArea Area

Section SectionKenkäveronniemi Kenkäveronniemi

81


YLEISSUUNNITELMA 4.4. ALEMPI KESKILUOKKA

Rantaraitilla 2022 Ratkaisu perustuu Satamalahden alueella puoliavoimeen rannan suuntaan avautuvaan ja madaltuvaan korttelirakenteeseen, joka säilyttää kadunvarsinäkymät keskustasta Saimaalle. Korttelirakenne on mittakaavaltaan miellyttävä ja luonteva, hyödyntäen rannan läheisyyttä näkyminä ja rantapuistoon avautuvina pihoina. Kaupunkikuvallisesti ratkaisu muodostuu kuitenkin samaa rakennetta toistavana hieman monotoniseksi. Rannan eteläosan hybridikorttelit erottuvat maisemassa mittakaavaltaan ylisuurina ja tori sekä satama-alueet jäävät erilleen näistä. Tiedekeskus sijoittuu turhan vaatimattomasti osaksi samaa rakennetta toistavaan hybridikorttelia, eikä näin ollen toimintansa puolesta erotu kaupunkikuvassa.

ILMAKUVA

The solution is based on a semi-open block structure in the Satamalahti area opening out and becoming lower towards the lake and retaining views from the centre to Saimaa along the sightlines of the city streets. The block structure is on a pleasant scale and natural, exploiting the proximity of the shoreline as views and with outdoor space opening onto a lakeside park. In terms of the cityscape, however, the solution, repeating the same structure, is slightly monotonous. On too large a scale, the hybrid blocks on the southern part of the shore stand out in the landscape and the square and the marina areas are isolated from them. The Science Centre is sited needlessly modestly as part of a hybrid block repeating the same structure, which means that its function cannot be identified in the PERSPEKTIIVIKUVAT cityscape.

Puhdistamon alueelle esitetty asuinrakentaminen ja monipuoliset virkistystoiminnot, kuten siirtolapuutarha, leirintäalue ja temppupuisto muodostavat houkuttelevan lisän Satamalahden virkistyspalvelutarjontaan. Siirtolapuutarha jää kuitenkin esitetysti melualueelle ja asuinrakentaminen turhan vähäiseksi ja irralliseksi muodostaakseen sellaista omaa identiteettiä, jonka paikka ja toiminnot sille mahdollisuutena tarjoaisivat. Paukkulanrannan ekokylä on ajatuksena kiinnostava, mutta alue on jäänyt liian tavanomaisen oloiseksi, eikä ekologinen painotus erityisemmin välity. Myös rannanläheisyyden potentiaalit jäävät pääosin hyödyntämättä. Ekologista konseptia on ideoitu kiitettävästi, joskin sen näkyminen varsinaisessa suunnitelmassa on jäänyt vähäiseksi. Liikenne on esitetty ulkosyöttöisenä, jättäen hyvin ekologista konseptia tukevana, suuren osan alueesta autottomaksi. Kevyen liikenteen verkosto on toimiva ja elämyksellinen. Rantojen käsittely on enimmäkseen puistomainen ja vehreä, ja ympäristöön ideoidut monipuoliset toiminnat, tukevat onnistuneesti alueen viihtyisyyttä PERSPEKTIIVIKUVAT asuin ja virkistysalueena.

U

BI PE

The e a ped New p route child

The housing and the varied recreation opportunities shown in the Puhdistamo area such as allotments, a campsite and an activity park make an attractive addition to the range of leisure opportunities offered in Satamalahti. However, the allotments as shown will create noise and the housing provided is too little and isolated to form its own identity, although the site and its functions offered potential to do so. The eco-village in Paukkulanranta is an interesting idea but the area looks too ordinary and the eco-emphasis is not particularly well conveyed. The potential of the proximity to the shoreline is also unexploited. The ecological concept is well thought through although it is not depicted to any great extent in the actual design. Traffic is shown as external feeder roads, leaving a large proportion of the area car-free in line with the ecological concept. The network of cycle and pedestrian paths is practical and interesting. The treatment of the shore is largely green and park-like, and the multifarious functions imagined for the site successfully support it being a pleasant place for livingKASVUNVARAKORTTELISTA and1:8000 recreation. KAAVIO

SÄILYTETTÄVÄÄ PUUSTOA RUOPATTAVAT ALUEET SIIVOTTAVAT JA KUNNOSTETTAVAT MAA-ALUEET SÄILYTETTÄVIÄ RAKENNUKSIA JA RAKENNELMIA

C

82

RAKEISUUS 1:4000 KASVUNVARAKORTTELISTA

UUDELTA KÄVELYSILLALTA RANTARAITILLA 2022

LEIKKAUS 1:2000

5


AKUVA

4.4. CLASS 2 B Vihreäreuna 2050 Kompaktiin ja ympäristöä säästävään kaupunkiThis proposal based on a compact and eco-friendly rakenteeseen perustuva ehdotus joka muodostaa urban structure which forms a scenic space that Satamalahtea muurimaisena reunustavaa maiborders Satamalahti like a wall. The area is linked to sematilaa. Alue on kytketty Mikkelin keskustaan the centre of Mikkeli by the area termed an “Industrial rata-alueen päälle rakentuvan teolliseksi puistoksi Boulevard” on top of the railway area. The bridges nimetyn alueen välityksellä. Radan päällä pohjoisover the railway for non-vehicular traffic curving eteläsuuntaisesti mutkittelevat kevyen liikenteen north-south are however greatly over-sized and as sillat ovat kuitenkin vahvasti ylimitoitettuja ja they are difficult to link to the structure they remain vaikeasti olevaan rakenteeseen kytkeytyvinä questionable in terms of their function. The new jäävät ne toiminnaltaan kyseenalaisiksi. Uudet scenic themes are alien to the Mikkeli cityscape and maisemallisesti teemat ovat Mikkelin kaupunkiare too strong for the area to be genuinely linked to Energy self-sufficiency is an objective to be achieved with resources generated in the zone itself, A sustainable growth model in morphology, complex, dense in its organization is planned for the region of Satamalahti. so that the environmental impact iscontinuation minimal. Efficient organizations, responsive and consistent in its impactliian on the site are the aims to reinforce the city image kuvalle vieraita ja muodostuvat voimakkaiksi its environment and form the desired on the shores of Lake Saimaa. jotta alue aidosti kytkeytyisi ympäristöönsä, ja of the city. CONSmuodostaisi toivotun jatkeen kaupungille. The buildings are generally concentrated too TRUCTION close to transport routes, limiting the use of the Rakentaminen on yleisesti keskitetty1 liian lähelle space and failing to fully exploit the potential of liikenneväyliä, mikä rajoittaa tilojen käyttöä ja the site as a residential area close to the water. The N1 hyödyntää niukasti paikan tarjoamia potentiaaleja stepped small-scale terraced buildings on the shore VEGETATION 5 ORDENATION läheisenä asuinalueena. Rannanpuoleiset side offer an attractive atmosphere and BARRIERS are well conUveden The situation of the railways requires us to articulate porrastuvat pienimittakaavaiset terassitalot ovat nected to the extensive landscape park on the shore. ILUMINATION a strategy of urban transformation, to restore continuity All the intervention is in the city. Vegetation barriers are placed inareas under strict criteria of low This relationshiphyvin between existing city and new growth is tunnelmaltaan houkuttelevia ja liittyvät However, the unnecessarily straight long row is too that are susceptibleof noise, with the aim light pollution and low by footbridges. So that vehicles are excluded in this movement. to both minimize and enhance environment. consumption. rannan laajaan We propose a controlled lighting maisemapuistoon. Pitkänä turhan monotonous and dull in the setting. The guided tour by directed spots. Scenographic spaces are generated suorana rivistönä muodostuu ympäristöstä kuitenof the area presented as a story demonstrates the by illumination. N4 This lighting can play with color and create ects depending on kindifferent liianeffmonotonista ja yllätyksetöntä. Tarinanauthor’s sympathetic approach to the environment. purpose and area. 4 omaisesti esitetty kiertokävely alueella kertoo The ecological concept is praiseworthy, evinced GABIONS tekijän eläytyvästä otteesta ympäristöön. in the design partly through compact construction Foundations and degraded infrastructures surrounding the lake are covered with TRAFFIC and extensive, varied car-free green areas. stone gabions which eventually will be 2 covered with climbing plants. /VEHICLES Ekologinen konsepti on ansiokas, ja näkyy suunThe proposalAlthough is very draft-like, leaving many the capacity and speed of the road are expected to increase soon. The future relationship of the vehicles with thebeautiful new growth nitelmassa mm. kompaktina rakentamisena ja questions unanswered. The graphically of Satamalahti is subordinated to pedestrian and cyclist. 3 The new roads are directly related to parking spots, once laajoina monipuolisina autottomina viheralueina. general design is limited of the information it you left the carin youterms can use a pedestrian infrastructure. PARKING provides. The functionality of the outdoor spaces and Parkings are planned as vertical infrastructures in order to free up space. This process involves a minimum of soil movements Ehdotus jää hyvin luonnosmaiseksi jättäen traffic is entirely ignored in the text, and public outand environment changes. BICYCLE/ Electrical vehicles have preferential parking spots and battery charging posts are available. Graafi sesti door spaces such as the market square and harbour PEDESTRIANpaljon kysymyksiä ratkaisematta 2 The entire perimeter of the intervention is planned as komea yleissuunnitelma jää informaatiotasoltaan areas and the Science Centre are not presented at all. a pedestrian /cyclist ring. New program elements are associated to this pedestrian route, such as public spaces, meeting points, sportsPihojen courts, vähäiseksi. ja liikenteen toimivuus jää child spaces... kokonaan tekstin varaan, lisäksi on mm julkiset ulkotilat, kuten tori- ja satama-alueet sekä tiede4 1 4 keskus kokonaan jätetty esittämättä.

Urban

In the construction process, environmentally friendly and local materials are preferred and also materials that minimize energy losses, in line with the Finnish extreme weather.

Natural

U

N2

LAKESHORE

The lakeshore priorities are the vegetation treatment and make sustainable and comfortable the new growth for pedestrians. The facade of the city is moved backwards to highlight the natural environment.

U

U

U

N3

P

WETLANDS Waste waters are treated by artificial wetlands that act as natural filters. They are located between the affected area and aquatic resources. This system requires NO ELECTRICITY and costs less of the fourth part of a traditional processing system Wetlands are constructed using different plant species that abound in the area.

N

N

U4

U4 U5

U3

U1

U2 C5

U2

U2

N

U

U3

U4

N3

N1

U2

U3

C2

N1 C1

C1

U3

U3

C3

C3 C1

FLEXIBLE SUN PROTECTION

C8

Passive solar energy is promoted by the use of flexible solar protections allowing winter sunlight penetrates inside of buildings

REFLECTING SURFACES

H2O

PERMEABLE PAVEMENT The paving of public spaces is a mixture of vegetable and mineral pieces, that allows stormwater runoff to filter through voids in the pavement surface into an underlying stone reservoir, where it is temporarily stored for later uses like fountains or mists uses.

C9

C8

Sunlight is guided inside buildings in part by the use of reflective surface materials.

C

2

ROOF PLANTING

The roof garden is proposed as solution to heat losses from buildings, to filter pollutants and CO2 from the air. They act also as a sound barrier

C4

7

83


4.4. ALEMPI KESKILUOKKA

Tänne 2468 Toiminnoiltaan rikas, paikkaan ja sen historiaan eläytyvä ehdotus, jossa erityisinä ansioina korostuvat vehreät ekologisina vyöhykkeinä toimivat puistoalueet ja rantojen monipuolinen hyödyntäminen. Ehdotus on kaupunkirakenteeltaan monimuotoinen mutta samalla hajanainen. Satamalahden kohdalla korttelirakenne mahdollistaa järvinäkymiä vain harvoille, eikä yhteys järvelle välity takarivin asunnoista. Rakentaminen jää erityisesti Paukkulanrannan ja puhdistamon alueilla varsin fragmentaariseksi, eikä muodosta identiteettiä luovia kokonaisuuksia. Kaupunkikuvallisesti esitys jää vaisuksi. Tiedekeskuksen eteläpuolelle sijoittuva pysäköintitalo on ylikorkea ja muodostaa kaupunkikuvallisen maamerkin, tiedekeskuksen jäädessä vaatimattomampaan asemaan. Pysäköintiratkaisuina tulkittavat kadunvarsien pitkät autotallirivistöt muodostavat epäviihtyisää kaupunkiympäristöä.

Vesi tulipalo 7222

84

Selkeä ja mittakaavaltaan onnistunut ehdotus, jossa kaikilla osa-alueilla on sovellettu puikkomaisista rakennuksista muodostuvaa korttelirakennetta. Rakennukset sijoittuvat Satamalahden alueella kohtisuoraan rantaviivaan nähden, jolloin näkymät kaupungista Savilahdelle on onnistuttu säilyttämään. Korttelirakenne avaa asuntopihoja järven suuntaan veistoksellisen, polveilevan rakennusmassan tarjotessa järvinäköaloja useimmista asunnoista. Jonkinlaiseksi ongelmaksi pihoilla ja torialueilla voi muodostua korttelirakenteen aiheuttama tuulisuus. Liikenne on Satamalahden alueella osoitettu ulkosyöttöisenä, radan reunaan sijoittuvan kokoojakadun kautta, jättäen ranta-alueen kokonaisuudessa kevyen liikenteen käyttöön. Rouhialanjoen rantaan esitetty liikenneympyrä on ratkaisuna ylimitoitettu ja muodostaa ikävän päätteen rannan kevyen liikenteen promenadille. Rantaviivan ja rantaraitin suoristaminen koko Satamalahden pituudella on ratkaisuna kova ja ylimittakaavainen, eikä rannalle tunnu muodostuvan toivottua miellyttävää oleskeluympäristöä. Asuinkorttelien väliin sijoittuva kooltaan ylimitoitettu torialue jää avoimeksi ja hieman sattumanvaraisen oloiseksi. Yhteyttä keskustaan on onnistuneesti vahvistettu uudella junaradan ylittävällä kevyen liikenteen sillalla. Tiedekeskus sijoittuu komeasti rantamaisemaan, mutta siihen liittyvät julkiset ulkotilat jäävät jäsentymättömiksi. Rantavyöhykkeen torialueiden käyttö jää epäselväksi ja määrä tuntuu ylimitoitetulta. Lokkilutakon alue jatkaa mittakaavaltaan miellyttävänä samaa korttelirakennetta kuin Satamalahdella. Puhdistamon alueella katkaisee rannalle sijoitettu katu ja siihen liittyvät pysäköintialueet, ikävällä tavalla korttelien yhteyden järvelle. Paikan potentiaali jää tällä alueella, niin kuin myös Paukkulanrannalla hyödyntämättä. Paukkulanrannan korttelien yhteyttä rantaan ei ole osoitettu, rakenne jää yksitoikkoiseksi ja järvinäköalat ovat mahdollisia vain eturivin asunnoista.

Rich in functions, and sympathetic to the site and its history, this is a proposal in which its special merits are an emphasis on green park areas acting as ecological zones and versatile use of the shoreline. The proposal is varied in its urban structure but at the same time scattered. At Satamalahti the block structure enables lake views only rarely and the link to the lake fails to reach the rear row of homes. The construction is very fragmented especially in Paukkulanranta and the Puhdistamo area and does not form coherent wholes which create an identity. In terms of the cityscape, the proposal is bland. The multi-storey car park on the south side of the Science Centre is too tall and creates a landmark in the cityscape, taking precedence over the Science Centre. As a parking solution, the long rows of garages along the sides of the streets do not create a pleasant urban environment.

A clear proposal whose scale is successful, in which block structures formed by finger-like buildings are designed for all the sub-areas. The buildings are sited in the Satamalahti area perpendicular to the shoreline, where views from the city to Savilahti have successfully been retained. The block structure opens the outdoor space towards the lake with a sculptural, winding building mass offering lake views from most of the dwellings. The windiness caused by the block structure in the outdoor space of the residential areas and in the plazas may pose problems to a certain degree. In the Satamalahti area, traffic is externally fed, via a link road sited along the edge of the railway, leaving the shore area entirely free for the use of non-vehicular traffic. The roundabout shown on the shore of Rouhialanjoki is over-proportioned as a solution and is a depressing end to the shore promenade for pedestrians and cyclists. Straightening the shoreline and the shoreline route along the entire length of Satamalahti is severe and excessive as a solution and the shore does not appear to form the pleasant living environment sought. The public squares between the residential blocks, which is too large in size is open and feels slightly random. The link to the centre is successfully reinforced by a new bridge for pedestrian and cycle traffic crossing the railway line. The Science Centre is handsomely sited in the shore landscape but the adjoining public outdoor spaces are disorganised. The use of the public squares in the shore zone remains unclear and there are too many of them. The Lokkilutakko area continues the same block structure as in Satamalahti on a comfortable scale. In the Puhdistamo area the street placed on the shoreline and the associated parking area regrettably interrupt the connection between the blocks and the lake. The potential of the site remains unexploited in this area, as is also the case in Paukkulanranta. The connection between the blocks in Paukkulanranta and the shore is not shown, the structure is monotonous and lake views are only possible from the front row of housing.


4.5. alaLUOKKA Class 3

85


4.5. ALALUOKKA A1 0001 Ehdotus on useista toisistaan varsin erillisiksi jäävistä ajatuksista koostuva kollaasi. Korttelirakenne asumisen osalta Satamalahden rannassa on asiallinen, mutta hajoaa työntyessään turhan pitkälle jokivarren suuntaan. Paukkulanrannan rivitalo-alue yksitotiseen malliin ei löydy perusteita – ei edes ruutukaava-ajattelun jatkamisesta. Kiinnostavimpia ja muusta kilpailun annista poikkeavia ajatuksia ovat kaupunkikeskustan ja Saksalan alueen yhdistävä diagonaalisilta ja Paukkulanrantaan ideoitu tanssilava.

Ahsirt 1987 Kunnioitettavan rohkea ehdotus. Rakentamisen keskittäminen yksinomaan Satamalahden puolelle on vahva ekologisesti perusteltavissa oleva kannanotto – jokin kilpailuohjelman vastainen. Kerrostalojen katoille nostetun liikenteen avulla ei kuitenkaan ole saatu aikaan merkittävästi miellyttävämpää tai laadukkaampaa ympäristöä maan tasolle – ekologisuudesta puhumattakaan. Lopputulos on teoreettinen ja jopa hieman pelottava.

Anexa1 0012 Konseptimainen suunnitelma, josta löytyy sekä kiinnostavia osa-alueita että epävarmuutta. Hallituin osa ehdotusta on Paukkulanrannan napakka kokonaisuus, joka on sopivan tehokas, että kaupunkirakenteellisesti perusteltu. Satamalahden rantavyöhykkeen suurkorttelit ovat ajatuksena valtavirrasta kiinnostavalla tavalla poikkeava varsinkin ehdotuksessa esitetyllä tavalla kaupunkikeskustan ruutukaavarakenteesta irtaantuessaan. Erilaisesta ideasta ei ole saatu riittävästi irti ja kortteleiden seinät ruutukaavaverkon katujen päätteinä muodostaa ikävää muuria kaupungin ja järven väliin. Viheralueiden osuus kokonaisuudessa on hallittu. Monilta osin ehdotus on jäänyt keskeneräisen oloiseksi, mikä heikentänee työn ansioiden esiintuloa.

Ayo 7760 Aluerakenteeltaan tasapainoinen suunnitelma, jossa isot linjaukset toimintojen ja rakentamisen suhteen ovat kohdallaan. Ehdotuksesta jäävät uupumaan erityiset ideat ja ansiot. Vaikka asiat ovat kohdallaan, ei osa-alueiden toteutuksesta ja miljöön kuvauksesta löydy samantyyppistä eläytymisen tasoa kuin kilpailun parhaimmistosta. Erityisesti Paukkulanrannan ratkaisu on yksitotinen. Ajoneuvoliikennettä on Satamalahden rannan alueella turhaan viety rannan tuntumaan ja Puhdistamon alueella katuverkon sijainti rannan puolella heikentää alueen vetovoimaisuutta.

Bird 1901

86

Maltillinen suunnitelma, joka ei sisällä varsinaisia virheitä mutta toisaalta ei ole ikein millään osa-alueella erityisen kiinnostavakaan. Parasta ehdotuksessa on rantojen käytön ideointi huolellisesti harkittuine kevyen liikenteen verkostoineen. Heikoimmillaan ehdotus puolestaan on korttelirakenteiden virittelyssä. Tiedekeskusratkaisu on rohkea ja sijoitettu hyvin pääliikenneväyliltä hahmotettavaksi maamerkiksi.

With its many repetitions the proposal is a collage of disparate ideas. The block structure for the housing on the Satamalahti shore is realistic but falters in extending too far towards the river bank. No justification can be found for the monotonous model of the area of row houses in Paukkulanranta – not even the idea of continuing the grid layout. More interesting features, different from the other entries in the competition, are the diagonal bridge linking the city centre and the Saksala area and the dance stage designed for Paukkulanranta.

A laudably courageous proposal. Concentrating the construction solely on the Satamalahti side is a strong ecologically justified approach – although contrary to the competition brief. The traffic taken up on the roofs of the apartment blocks does not, however, achieve a significantly more pleasant or higher quality environment at ground level – not to mention its ecological credentials. The end result is theoretical and even slightly frightening.

A conceptual design which contains both interesting sub-areas and uncertainty. The most controlled part of the proposal is the precise entity in Paukkulanranta which is suitably efficient and justified in terms of the urban structure. The grand blocks in the Satamalahti shore zone are an idea that interestingly departs from the mainstream, especially in the manner presented in the proposal where they break away from the grid layout in the city centre. This different idea is not taken far enough and the walls of the blocks as ends of the streets in the grid layout form depressing walls between the city and the lake. The green areas are well managed as part of the whole. In many respects the proposal feels unfinished which detracts from its merits.

A well-balanced design in terms of its area structure in which the major decisions on functions and construction are correct. The proposal would benefit from different ideas and merits. Although the essentials are in place, the realisation of the sub-areas and the depiction of the setting do not reach the same level of insight as the best entries in the competition. The solution for Paukkulanranta in particular is monotonous. In the Satamalahti shore area, the vehicular traffic is taken too close to the shore and in the Puhdistamo area the siting of the street network on the shore side detracts from the attractiveness of the area.

A competent design which does not contain any actual errors but on the other hand neither is it particularly interesting in any of the sub-areas. The best part of the proposal is the conceptualisation of the use of the shore with its well thought-out pedestrian and cycle network. The proposal is at its weakest in the fine-tuning of the block structures. The Science Centre solution is bold is and sited well as a landmark visible from the main road.


4.5. CLASS 3 Calypso 1358 Ehdotusta leimaa rohkean futuristinen, ellei peräti utopistinen lähestymistapa tehtävään. Suunnitelma on esitetty hyvin viitteellisesti ja se on jäänyt monin osin kesken. Isoilla eleillä on saavutettu se myönteinen ominaisuus, että vapaiksi jätettyjen viher- ja vapaa-alueiden määrä on suuri. Isot ja syvärunkoiset rakennusmassat taipuvat kuitenkin heikosti toivottuihin käyttötarkoituksiin – erityisesti asumiseen. Osat joihin asumista on sijoitettu ovat osin harkitsemattomia, kuten joen päälle sommiteltu suurkortteli. Kilpailusta löytyy muita yhtä rohkeita mutta paremmin loppuun asti viriteltyjä ehdotuksia.

CMNR 1102 Häpeilemättömän uskalias suunnitelma hätkähdyttää ensisilmäyksestä syvällisempään perehtymiseen asti. Monilta osin – erityisesti Puhdistamon alueella – yllytään kovin ylimittakaavaiseen suunnitteluun. Miellyttävintä kaupunkimiljöötä paljastuu rannan ostoskatunäkymissä. Kaupallisten toimintojen vahva läsnäolo on kilpailun annissa harvinaista ja siinä mielessä kiinnostavaa. Ideoita pulppuava piristävä työ on huolellisesti laadittu. Idearunsaus antaa inspiroivaa pohjaa ja vertailukohtaa alueen tulevaisuutta hahmotettaessa. Kypsimmillään ehdotus on ekologisen konseptinsa maalailussa. Ehdotuksessa esitetty huvipuistomainen arkkitehtuuri jää kuitenkin kovin vieraaksi mikkeliläiseen todellisuuteen.

Eco Base 0701 Lähes futuristinen suunnitelma, joka hakee ilmettä hyvinkin rohkeilla eleillä. Häpeilemätön lähestymistapa on kuitenkin loikannut Mikkelille vieraaseen maailmaan. Sinällään komeat ja kiehtovat suunnitelmat ovat ylimittakaavaisia ja talojen muotoilu esimerkiksi Satamalahden rannan alueella ja erityisesti Puhdistamon alueella rakennusmassoihin, joihin on vaikea suunnitella ekologista ja energiatehokasta tilankäyttöä. Kaksialuetta, jossa ehdotus on oikein hienosti onnistunut ovat Paukkulanrannan korttelialue ja tiedekeskuksen arkkitehtuuri. Nekin molemmat kaipaavat säätöä: Paukkulanrannan perinteinen ja kaunis korttelirakenne sopisi paremmin Satamalahden rantaan lähelle vanhaa kaupunkikeskustaa. Tiedekeskuksen arkkitehtonisesti tyylikäs ratkaisu olisi onnistuneempi jos olisi maltettu pitäytyä pienimittakaavaisemmassa massoittelussa.

ENN 7319 Futuristinen suunnitelma erottuu rohkeudellaan kilpailun yleisestä annista. Rakentamista on ekologisesti perustellen sijoitettu ainoastaan Satamalahden rantaan ja muita kilpailualueen osia on palautettu luonnonmukaiseen asuun. Ajatus on mukavasti erilainen, vaikka poikkeaakin kilpailuohjelman suunnitteluohjeista. Jyhkeän rakentamisratkaisun maastonmuotoja jäljittelevä silhuetti on näyttävä ja komea, mutta todellisuudessa muurimainen rakentaminen muodostaa melkoisen esteen kaupunkikeskustan ja rannan väliin. Kokonaisuus muodostuu niin suurista yksiköistä, että vaiheittain toteuttaminen on vaikeaa.

The proposal is characterised by a bold, futuristic, one might say Utopian, approach to the task. The plan is presented very allusively and remains unfinished in many respects. Large gestures have achieved the positive feature of a large amount of green and free space. The big, deep-set building masses are however poorly suited for their intended purposes – particularly housing. The sections in which the housing is sited are sometimes not thought through, such as the large block designed on top of the river. There are other equally bold proposals in the competition which have better reached their full potential.

An unashamedly daring design that astonishes on first sight and on deeper examination. In many respects – especially in the Puhdistamo area – this is a hugely enthusiastic design on a vastly large scale. The most appealing urban environment is shown in the views of the shopping street by the shoreline. The strong presence of commercial functions is rare in the competition entries and interesting in this respect. This energetic work, bursting with ideas, has been carefully drawn up. The ingenuity shown provides an inspiring foundation and a point of comparison in envisioning the future of the area. At its most mature, the proposal is painted as an ecological concept. The theme-park-like architecture in the proposal is, however, very alien to the reality of Mikkeli.

An almost futuristic design whose appearance is drawn with very bold strokes. The unashamed approach, however, switches Mikkeli into an alien world. The designs, which are attractive and beautiful in themselves, are over-scaled and the buildings, in the Satamalahti shore area, for example, and especially in the Puhdistamo area form masses for which it is difficult to plan a use of space which is green and energy efficient. Two areas in which the proposal has succeeded very well are the block area in Paukkulanranta and the architecture of the Science Centre. Both of these too need adjustment; the traditional and beautiful block structure in Paukkulanranta would be better suited to the shore of Satamalahti close to the old city centre. The architecturally stylish solution for the Science Centre would have been more successful had it been possible to keep the massing on a smaller scale.

A futuristic design whose boldness makes it stand out from the general level of entries in the competition. On ecological grounds, the construction is solely sited on the Satamalahti shore and the other areas in the competition area have been returned to their natural state. The idea is pleasingly different, although it does depart from the design instructions in the competition brief. The silhouette of the massive construction solution which traces the shapes of the landscape is impressive and beautiful but in reality the wall-like construction creates quite a barrier between the city centre and the shore. The entire design is composed of such huge units that it would be difficult to carry it out in stages.

87


4.5. ALALUOKKA Farm 1012 Toimintojen sekoittaminen mixed-use –kortteleihin on ekologisesta näkökulmasta hyvä lähtökohta. Ehdotuksen korttelirakenteen harkitsematon suurimittakaavaisuus kuitenkin heikentää hyvää tavoitetta. Ehdotus sisältää myös kannanoton Paukkulanrannan ja Puhdistamon alueen jättämisestä asuntorakentamisen ulkopuolelle. Suunnitelma ei kuitenkaan sisällä mitään erityistä innovaatioita puistoalueille. Ehdotus on parhaimmillaan siinä, että suurimittakaavaisuus hyödynnetään mittaviin kestävän rakentamisen ja käytön ratkaisuihin: laajat aurinkopaneelialueet, suuret maalämpöä hyödyntävät kokonaisuudet ja mittava kierrätyksen ohjelma.

Floating Gardens 2703 Runsaasti innostavia ideoita sisältävä ehdotus. Kaupunkirakenteellinen kokonaisratkaisu on kuitenkin varsin jäykkä. Työn virittelyssä on keskitytty liikaa rakennusten erikoiseen muotoiluun, joka ei ole kilpailun keskeisiä tavoitteita. Parasta ehdotuksessa on se, että rohkealla, jopa futuristisella ideoinnilla on tuotu alueella monia toimintoja, jotka pitävät alueen takuuvarmasti elävänä. Ideointi vain on Mikkelin mahdollisuuksiin nähden ylimittakaavaista.

Forward 2015 Rohkea ehdotus, jossa Satamalahden rannan uudisrakennusmassat on ikään kuin lakaistu tiukkaan kasaan rantavyöhykkeen pohjoisosaan. Tällä on selvästi haettu väljyyttä ja tilaa tiedekeskukselle siihen liittyvine toimintoineen ja julkisine kaupunkitiloineen. Väljyyttä on tullutkin jopa mittakaavallisen ylilyönnin verran. Parhaimmillaan rennon luovasti massoiteltu ehdotus on Paukkulanrannan alueella. Rakennukset siellä asettuvat kauniisti rantamaisemaan ja riittävän väljästi suhteessa rantaviivaan. Kaunis näkymä tässä suhteessa on ilmakuva keskustan suunnasta. Tiedekeskuksen arkkitehtuuri on kiinnostaa, mutta sitäkin vaivaa ylimittakaavaisuus – ei niinkään korkeus- kuin laajuussuunnassa.

Laituritanssit 1118 Ehdotuksessa on kiinnostava lähestymistapa tehtävään: miten yhdistää ikääntyvän väestön tarpeet ja suomalaisen puukaupunkiperinteen inspiroimat mahdollisuudet tulevaisuuden Satamalahdeksi. Vaikka ehdotuksen tietoinen tavoite on ihmisystävällinen pienimuotoisuus, mennään pienimittakaavaisuudessa jo liiallisuuksiin. Kiusallisen vastakohdan hyvälle pyrkimykselle luo samojen elementtien yksitoikkoinen toisto – toki toteutus toisi automaattisestikin jossain määrin vaihtelua. Julkisten kaupunkitilojen kehittely on jäänyt vähäiseksi – ilmeisimmin tekijä näkee ajatellun väestörakenteen synnyttävän enemmän tarvetta korttelikohtaisille puoliyksityisille ulkotiloille.

88

The mixed-use blocks are a good starting point from an environmental point of view. The large scale of the block structure in the proposal, which has not been thought through, weakens its good intentions, however. The proposal also includes the decision to leave the Paukkulanranta and Puhdistamo areas free of residential development. The design does not, however, include any special innovations for park areas. The proposal is at its best in exploiting its large scale for major solutions for sustainable development and use – extensive areas of solar panels, large entities which make use of ground heat and an extensive recycling programme.

A proposal that contains plenty of inspiring ideas. However, the total solution in terms of urban structure is very rigid. The tuning of the work concentrates too much on the different design of the buildings which is not one of the main aims of the competition. The best thing about the proposal is the fact that a bold, even futuristic concept brings many functions to the area which would be guaranteed to keep it vibrant. The concept is merely on too grand a scale for the opportunities Mikkeli offers.

A bold proposal in which the new building masses on the Satamalahti shoreline are almost swept into a dense pile in the northern part of the shore zone. Here spaciousness and elbow room for the Science Centre with its associated functions and public urban areas has clearly been sought. Spaciousness has definitely been created, to an extent that is off the scale. The proposal, with its relaxed creative massing, is at its best in the Paukkulanranta area. Here the buildings sit beautifully in the shore landscape sufficiently far from the shoreline. The aerial view looking from the direction of the centre is beautiful in this respect. The architecture of the Science Centre is interesting but it too suffers from too excessive a scale – not in height but in width.

The proposal is an interesting approach to the task – opportunities for the Satamalahti of the future inspired by how to combine the needs of an aging population and the traditions of a Finnish timber town. Although the conscious aim of the proposal is a human-friendly small scale, the small-scale approach does rather go too far. An irritating counter to the design’s good intentions is the monotonous repetition of the same elements – although realising them would automatically produce a certain amount of variation. The development of public urban spaces is minimal – apparently the author sees the imagined population structure giving rise to more need for semi-public outdoor space at block level.


4.5. CLASS 3 Mikkeeeli Teleeefonno 0000 Vahvaotteinen työ, jonka omaperäisin osa on Satamalahden suurten rantakortteleiden konsepti. Vaikka ajatus on kaaviomainen ja Mikkelin olosuhteisiin ylimittakaavainen, saavutetaan mallilla sekä runsaasti rantamaisemaan avautuvaa asuntokantaa että mukavan väljää kaupunkitilaa rantavyöhykkeelle. Paukkulanrannan ja Puhdistamon alueen ratkaisut jäävät epävarmemmiksi. Lokkilutakon alueen ratkaisu on kiinnostavampi. Ehdotuksen vahvan näkemyksen otteella olisi voinut perusteellisemmalla syventymisellä saada enemmänkin aikaan.

Nur 0314 Ehdotus pohtii tekstimuodossa laajasti tekijän ja kilpailuohjelman alueelle asettamia tavoitteita, mutta jää varsinaisella suunnitelmatasolla liian luonnosmaiseksi. Valittu kaupunkirakenteellinen ratkaisu veden suuntaan avautuvine kortteleineen on luonteva ja toimivan oloinen, mutta jää kaikilla osa-alueilla samaa ideaa toistaen yllätyksettömäksi ja kaaviomaiseksi. Mittakaavallisia ongelmia ilmenee erityisesti rantaviivan rakennuksissa, jotka on esitetty ylikorkeina. Lupaavia lähtökohtia sisältävä työ on jäänyt keskeneräiseksi ja sisällöltään puutteelliseksi. Puuttuvat havainnekuvat ja leikkaukset jättävät kaupunkikuvalliset ja tunnelmalliset ratkaisut avoimeksi.

Ok 2863 Ehdotus esittää rohkeana avauksena Satamalahden rannalle megastruktuuriluonteista voimakasilmeistä rakentamista. Maisemassa ratkaisu on kuitenkin ylimittakaavainen ja hallitseva ja kokoanisvaikutelma jää hieman synkän oloiseksi. Ehdotus jättää avoimeksi megastruktuurin ja sen eteläpuolelle sijoittuvan suuren tiedekeskuksen toiminnalliset ratkaisut ja rakenteelliset perusteet. Paukkulanrannan strukturalistinen tiivis asuinalue on rakenteena kiinnostava, ja tuntuu istuvan paikalleen varsin hyvin. Työ on kuitenkin kokonaisuutena jäänyt varsin keskeneräiseksi ja sisällöllisesti puutteelliseksi, eikä ratkaisun takana oleva kokonaisidea avaudu.

A proposal with a strong approach, whose most characteristic element is the concept of the large shore blocks in Satamalahti. Although the concept is schematic and over-proportioned for Mikkeli’s conditions, the model achieves both plenty of housing stock that opens out to the shore landscape and a pleasantly spacious urban space in the shore zone. The solutions for Paukkulanranta and the Puhdistamo area remain more uncertain. The solution for the Lokkilutakko area is more interesting. Given the strong vision of this approach, more could have been achieved had it been more thoroughly addressed.

The text of the proposal extensively considers the goals set by the author and the competition brief but at the actual design level the proposal is too draft-like. The solution chosen for the urban structure with blocks opening towards the water is natural and looks practical, but the same idea repeated in all the sub-areas makes the design predictable and schematic. Problems of scale arise particularly with the buildings on the shore, which are shown as being excessively tall. The work which contains promising starting points remains unfinished and lacking in content. The missing conceptual drawings and cross-sections leave the cityscape and atmospheric solutions unclear.

The proposal boldly opens up the Satamalahti shore by building powerful-looking mega-structures. However, the solution is on too large a scale and dominant in the landscape and the overall impact is slightly gloomy. The proposal fails to address the functional solutions and the structural justification for the mega-structure and the large Science Centre to the south of it. The dense structural area of housing in Paukkulanranta is interesting and seems to sit very well in the site. As a whole, however, the work is very incomplete and lacking in content and no overall idea behind the solution emerges.

89


4.5. ALALUOKKA On The waterfront 1954 Formalistinen ja suurimittakaavainen ehdotus, jossa lasipintaisten rakennusten muotokieli on lähtöisin ekologisiesta konseptista. Työn painotus on ekologian kannalta perustelluissa teknisissä ratkaisuissa, joita rationaalisesti on sovellettu eri alueiden rakennustypologioihin. Kauniit havainnekuvat ja leikkaukset tukevat eläytyvällä tavalla ratkaisua, mutta suurimittakaavaisena ja itseään liian monotonisesti toistavana toteutuksena, syö idea itseltään pohjaa. Kaupunkiympäristöstä muodostuu liian yksioikoista ja yllätyksetöntä, ja suhde ympäristöön jää yleensä heikoksi. Kaupunkikuvallista ilmettä voimakkaasti hallitsevan lasinen rakennustyypin perustelut eivät täysin vakuuta. Toimistorakentamisen ratkaisuja soveltava kaksoislasijulkisivu ei ole optimaalinen asuntokäytössä, viilentämistarve on vähäinen ja mm parvekkeiden ja avattavien ikkunoiden käyttö rajoittuu. Ekologisia ratkaisuja olisi toivonut ideoitavan laajemmin myös ympäristön osalta. Ehdotuksessa on voimaa ja herkkyyttä, joka kaupunkirakenteena vielä hakee ilmaisuaan. Hienoja pienemmän mittakaavan ideoita, ovat mm spiraalimainen kiivettävä vihreä torni ja Paukkulanrannan telttamainen kyläkokonaisuus.

Passrite 0001 Konseptitasolle jäänyt ehdotus, joka on ottanut lähtökohdakseen Satamalahden rantojen täydennysrakentamisen, säilyttäen siellä lähes kaikki nykyiset toiminnot ja rakenteet. Täydennysrakennettuna uutena kokonaisuutena alue jää edelleen liian pirstaleisen ja keskeneräisen oloiseksi. Visuaalisesti ansiokkaasti laadittu esitys jättää kaupunkirakenteellisen idean liian luonnosmaiselle tasolle ja mm. toiminnalliset kysymykset jäävät kokonaisuudessaan ratkaisematta. Tiedekeskus on sijoitettu suurieleisenä dynaamisena rakennusmassana uusittavan Valtatien sillan reunaan. Ratkaisu on poikkeava eikö sen perustelut täysin avaudu. Keskus jää etäälle junaradasta ja keskustasta, ja peittää Saimaan suuntaan. Havainnekuvista välittyy sinänsä hyvin miellyttävää ja kylämäistä tunnelmaa, joskin keskustan jatkeeksi rakennettavalla alueella, olisi urbaanimpi ote ollut perusteltu. Täydennysrakentaminen määrä jää lähestymistavasta johtuen vähäiseksi, eikä täytä kilpailuohjelmassa asetettuja tavoitteita.

Pseudonym 0852

90

Konseptitasolla elämyksellinen ja idearikas ehdotus, jossa eri toiminnat selkeästi jakautuvat alueen eri osa-alueille. Jyrkkä jaottelu korostuu sekä kaupunkirakenteessa että maisemassa. Kokonaisuutena ehdotus muodostuu rakenteellisesti pirstaleiseksi ja kaupunkikuvallisesti liian monotoniseksi ja elämyksettömäksi. Esitystapa ei tue ratkaisun muutoin eläytyvää otetta Satamalahden länsirannan rakentaminen on mittakaavaltaan ylisuurta ja liiakseen itseään toistavaa. Maamerkkinä toimiva ilmeeltään omaperäinen tiedekeskus sijoittuu hieman ahtaasti asuinkortteleiden eteläpäätyyn sulkien yhteyksiä satamalaiturille ja hajauttaen torialueita. Paukkulanrannan kakkosasumisen alue on kiinnostava ja hyödyntää vedenläheisyyttä maksimissaan, katuverkoston osalta jopa liioitellusti. Puhdistamon ja Saksalan puiston virkistys- hotelli ja loma-asumisen alueet jäävät suunnitelmana varsin kolkon oloisisksi. Ekologinen konsepti jää kevyeksi ja tukeutuu ideatasolla tavanomaisiin ratkaisuihin, kuten aurinkoenergian, maalämmön ja biopolttoaineiden käyttöön.

A formalistic and large-scale proposal in which the design language with buildings with glass surfaces derives from the ecological concept. The emphasis of the work is on technical solutions which are environmentally justified, and are rationally designed to suit the building typologies of the different areas. The beautiful conceptual drawings and cross-sections sympathetically support the solutions but the concept undermines itself by being on a large scale and too monotonously repetitive. The urban environment is too monotonous and predictable and the relationship to the environment is generally weak. The justification for the glass building type dominating the look of the cityscape is not completely convincing. The double-glazed frontage solutions suitable for office buildings are not optimal for housing use, the need for cooling is minimal and the use of balconies and windows which open is limited. Ecological solutions could have been conceptualised further also in terms of the environment. The proposal demonstrates energy and sensitivity but is still seeking its identity as an urban structure. Good small-scale ideas include the green tower climbing like a spiral and the tent-like village in Paukkulanranta.

A proposal which remains at conceptual level and takes as its starting point infill on the Satamalahti shoreline, retaining almost all the existing functions and structures. The new overall area, with infill construction, still remains too splintered and unfinished looking. Visually a commendably drawn up proposal, it leaves the concept for the urban structure at too draft-like a level and functional questions, etc. are left entirely unresolved. The Science Centre is sited in a dynamic building mass forming a grand gesture beside the modernised road bridge. The solution is unusual and the reasoning behind it is not entirely plain. The centre is far from the railway line and the city centre and blocks the view towards Saimaa. The conceptual drawings in themselves convey a very pleasant and village-like atmosphere, although, in an area which is to be built as a continuation of the centre, a more urban approach would have been justified. The amount of infill construction is minimal due to the approach chosen and does not meet the objectives set out in the competition brief.

Sympathetic at conceptual level, this is an inventive proposal in which the different functions are clearly separated into the different sub-areas. This strict distribution is emphasised in the urban structure and in the landscape. As a whole, the proposal is structurally fractured and in terms of the cityscape too monotonous and lacking in experiences. The way the proposal is presented does not support the solution’s otherwise sympathetic approach. The construction on the western shore of Satamalahti is on too large a scale and is too repetitive. The distinctive Science Centre, whose appearance works well as a landmark, is sited in a slightly cramped position at the southern end of the housing blocks, cutting off the connections to the harbour jetty and splitting off the public squares. The second home area in Paukkulanranta is interesting and makes maximum use of its waterside location, even excessively so as far as the road network is concerned. The recreation, hotel and holiday home areas in the Puhdistamo area and Saksala park appear rather cheerless in the plan. The ecological concept is thin and is supported at conceptual level by ordinary solutions, such as solar energy, ground source heating and the use of biofuels.


4.5. CLASS 3 Pseudonym 1632 Rasterimaiseen pienimittakaavaiseen rakentamiseen perustuva ehdotus. Tekijän lähestymistapa ihmisen kokoisen kaupunkiympäristön luomiseksi on viehättävä ja osaltaan huolella tutkittu. Ratkaisu toimii parhaimmillaan Satamalahden reuna- alueilla, joilla rakenne on vaihteleva ja jäsentynyt. Rakennusten väliin muodostuu kiinnostavia rantaan avautuvia piha- ja puistotiloja, sekä pieniä aukioita. Puhdistamon rakennettu ranta laitureineen tukeutuu hienosti kokonaisuuteen. Paukkulanrannalla olisi ollut suotuisampi suunnata rakennukset ja pihat länteen, veden ja kaupungin suuntaan. Satamalahden ranta hahmottuu maisemassa yksitotisena ja ympäristöstään irrallisena alueena. Laaja ja tasaisesti itseään toistava rakenne, muodostuu tilallisesti liian monotoniseksi ja jäsentymättömäksi. Pienimittakaavaisuus tuntuu täällä kääntyvän itseään vastaan. Pienet tori- ja puistoalueet jäävät vaatimattomiksi, keskeinen tori ottaa sen sijaan varsin monumentaalisen aseman. Muodostuakseen joustavaksi ja kiinnostavaksi, tulisi alueen rakennustypologiaa kehittää huomattavasti monipuolisemmaksi ja mittakaavaltaan vaihtelevammaksi. Valittu poikkileikkaukseltaan kolmionmuotoinen rakennustyyppi ei toimivuudessaan vakuuta, hissiä edellyttävänä asuinkerrostalona se on varsin jäykkä ja tehoton. Hienoja tavoitteita sisältävä ja kauniisti esitetty työ jää hakemaan tilallista elämyksellisyyttä.

Pseudonym 8008 Ehdotusta hallitsee koko Satamalahden rantaviivalle sijoittuva voimakkaasti ylimittakaavainen ns. Revontulen megaliittimainen rakennuskompleksi. Liike- ja julkisia toimintoja sisältävä rakennus katkaisee kaikki näkymät kaupungista Savilahdelle ja jättää ympäristönsä alisteiseen asemaan. Muu ehdotettu rakentamine jää vähäiseksi ja sijoittuu irrallisina osa-alueina Satamalahden ympäristöön. Paukkulanrannan suurille tonteille sijoittuva omakotirakentaminen jää tehottomaksi, ja irralliseksi. Puhdistamon alueelle esitetty kylpylä voi toimintona olla paikkaan soveltuva, mutta suunnitelmassa se jää vielä karkealle ideatasolle . Sen parina toimiva köysirata-asema on mittakaavaltaan yliampuva. Loma-asuntoalue jää hyvin väljäksi ja sijoittuu melualueelle.

Pthoma 8283 Ilmeeltään ja ratkaisuiltaan rohkean omaperäinen, megastruktuurimaiseen rakentamiseen perustuva ehdotus. Suunnitelma tuo Savilahden rannalle matalaa ilmeeltään dynaamista rakentamista, mutta liittyminen erityisesti keskustan suuntaan muodostuu maisemallisesti ongelmalliseksi. Ratkaisu on monipuolisesti perusteltu, mutta perustelut jäävät paikoin ontumaan, mm näkymät keskustaan katkeavat. Syviin rakennusmassoihin perustuva rakenne on epärealistinen ja asuinkäytössä toimimaton. Ekologinen konsepti jää sisällöllisesti ohueksi, käsittäen mm jätteenlajittelun osalta jopa nykyistä käytäntöä kevyempiä ratkaisuja. Ehdotuksen vahvuudeksi muodostuu tunnelmallisten havainnekuvien kautta välittyvä eläytyvä ote.

A proposal based on small-scale, pixelated construction. The author’s approach to an urban environment on a human scale is attractive and well researched in part. The solution works best in the area bordering Satamalahti where the buildings are varied and organised. Between the buildings there are interesting outdoor spaces and parks opening onto the shore, as well as small plazas. The shore built in the Puhdistamo area with its jetties fits well into the whole. In Paukkulanranta it would have been better to have the buildings and outdoor spaces facing west, towards the water and the city. The Satamalahti shore appears monotonous in the landscape, detached from its environment. The extensive structure which evenly repeats itself is spatially too monotonous and disorganised. Here the small scale feels counter-productive. The small squares and park areas are modest, while the central square instead adopts a particularly monumental position. To make it more flexible and more interesting, the building typology in the area should be considerably more varied, also in scale. The practicality of the triangular cross-section type of building is unconvincing, and as an apartment block, which would require lifts, it is particularly rigid and inefficient. The work, which contains fine aims and is beautifully presented, needs more insight into the use of space.

The proposal is dominated by a powerfully overscaled megalith of a building complex on the Satamalahti shoreline entitled “Revontuli”. The building, which contains commercial and public functions blocks all the views of Savilahti from the city centre and places the setting in a subordinate position. The other buildings proposed are minimal and are sited as detached sub-areas in the Satamalahti environment. The detached homes sited in large plots in Paukkulanranta are inefficient and isolated. The spa shown in the Puhdistamo area could be applicable in its setting as a function but in the design it is shown at a rough conceptual level. The neighbouring cable car station is on too extravagant a scale. The holiday home area is very spacious and is sited in a noise area.

Courageous in its appearance and its solutions, this is an original proposal built around mega-structures. The design brings low, dynamic buildings to the Savilahti shore but the connections, particularly towards the centre are scenically problematic. The solution is well-founded but the justifications falter in places, and the views to the city are blocked. Based on deep building masses, the structure is unrealistic and impractical for housing. The ecological concept is thin in terms of content, and features waste sorting solutions that are even poorer than those currently in use. One of the proposal’s strengths is the sympathetic approach conveyed by the atmospheric conceptual drawings.

91


4.5. ALALUOKKA RDNM 1712 Ylimittakaavaisuuteen sortuva, ja maisemaa hyvin suurpiirteisesti käsittelevä ehdotus. Tekijän tavoitteet muodostaa jalankulkijaystävällistä ympäristöä eivät toteudu suunnitelmassa, joka muodostaa kaupunkitilallisesti varsin kolkkoa ja liian monotonisesti itseään toistavaa ympäristöä. Rautatien vieminen maan alle on mahdollistanut rakentamisen ulottamisen kiinni keskustan kortteleihin. Ehdotus on kuitenkin ratkaisuna kallis ja epärealistinen. Rautatieaseman ja tiedekeskuksen yhteyteen sijoittuva aukio jää mittakaavaltaan ylisuureksi. Rakentamisen määrä ylittää roimasti asetetut kerrosalatavoitteet, mikä heijastuu epäedullisella tavalla ehdotuksen maisemallisessa kokonaisotteessa.

SKSG 1111 Ehdotuksessa on Savilahdelle esitetty maisemaa voimakkaasti hallitseva Mikkeli Circle:ksi nimetty katu, joka yhdistää lahtea ympäröivät alueet.. Ehdotuksen voimakasta ja määrätietoista kokonaisotetta tukevat erityisen komeat visualisoinnit. Sisällöltään ehdotus muodostuu kuitenkin kaupunkirakenteena monilta osin ongelmalliseksi, ja paikan tarjoamat potentiaalit jäävät pitkälti hyödyntämättä. Savilahdelle esitetty ympyräkatu muodostuu maisemassa liian hallitsevaksi. Teknisesti ongelmallinen kelluva rakenne sulkee järvinäkymiä rannoilta ja lahden poikki, ja jättää ympyrän ulkopuoliset reuna-alueet käytettävyydeltään ongelmallisiksi. Autoliikenteen tuominen järvelle on lisäksi ristiriidassa kilpailussa asetettujen ekologisten tavoitteiden kanssa. Ehdotus toistaa samaa aluemaista kaupunkirakenteellista ideaa kaikilla osa-alueilla. Rakennusten väliin muodostuu paikoin raittimaista kiinnostavaa tilaa, mutta usein jäävät alueet ahtaiksi ja pimeiksi. Esitetty syvärunkoinen samanlaisena toistuva rakennustyyppi ei ole asuinrakennuksena toimiva. Ehdotus ei esitä maantasoon vehreyttä tai piha-alueita, mikä viihtyisän ja toimivan asuinympäristön kannalta on ongelmallista.

Smart Harbour City 1001 Kaupunkirakenteeltaan selkeä, mutta hyvin yksioikoinen ehdotus, joka kaikilla osa-alueilla toistaa samaa tasakorkuista umpikorttelia. Rakentamisen painotus eri osa-alueille on oikeansuuntainen ja luonteva mutta rakenteena alueet jäävät kaaviomaisiksi. Valittu ympäristöönsä sulkeutuva korttelirakenne, ei hyödynnä vedenläheisyyttä ja muodostaa pimeitä pihatiloja. Asuntokortteleiden kohdalle toivoisi eläytyvämpää ja rennompaa otetta. Satamalahden rantavyöhykkeen monumentaaliset mittasuhteet omaava komea rantapromenadi jää käytettävyydeltään kyseenalaiseksi ja muodostuu mittakaavallisesti ylisuureksi. Alueen avointa luonnetta korostaa rannan hyvin laaja ja ylimitoitettu torialue.

92

A proposal which falls down on its excessive scale, and which addresses the landscape very superficially. The author’s aims to form a pedestrian-friendly environment are not realised in the design, which creates a very gloomy and too monotonously repetitive environment in terms of urban space. Taking the railway line underground has enabled construction to be extended all the way up to the blocks in the city centre. However, as a solution the proposal is expensive and unrealistic. The plaza linking the railway station and the Science Centre is too large in scale. The amount of construction vastly exceeds the floor area targets, which is reflected in an unfavourable way in the scenic approach of the proposal overall.

The proposal presents a road named “Mikkeli Circle” in Savilahti which powerfully dominates the landscape and brings together the areas surrounding the bay. The powerful and determined overall approach of the proposal is supported by particularly appealing visualisations. In terms of its content, however, the proposal is problematic as an urban structure in many respects and the potential offered by the site is largely unexploited. The circular road in Savilahti is too dominant in the landscape. Technically problematic, the floating structure blocks views of the lake from the shore and across the bay and makes use of the external edge areas outside the circle tricky. Bringing car traffic to the lake is also in conflict with the ecological goals set for the competition. The proposal repeats the same urban structural concept in all the sub-areas. At times an interesting space similar to a village street is formed between the buildings but often these areas are cramped and dark. The deep-set repeated type of building shown is not practical for housing. The proposal does not show green spaces or outdoor spaces, which is problematic for a pleasant and functional residential environment.

A proposal which is clear in terms of the urban structure but very monotonous, repeating the same closed blocks of equal height in all the sub-areas. The emphasis of the building in the different sub-areas is on the right lines and is natural but as a structure the areas are merely schematic. The block structure chosen, which is closed off from its environment, fails to exploit the proximity of the water and creates dark outdoor spaces. A more sympathetic and more relaxed approach to the residential blocks would have been desirable. The beautiful shore promenade on a monumental scale in the Satamalahti shore zone remains questionable in terms of its usability and is oversized in scale. The area’s open natural environment is emphasised by the extremely large and over-dimensioned market square area on the shore.


4.5. CLASS 3 Tangentti 8228 Formalistinen ja mittakaavaltaan yliampuva ehdotus, jossa kaupunkirakenteellinen idea perustuu korkean lieriömäisen rakennuksen toistoon. Tasakorkea sulkeutuva rakenne hahmottuu maisemassa raskaana ja ympäristöstään vahvasti poikkeavana. Virheellisenä lähtökohtana voidaan pitää sitä, ettei aluetta ole edes pyritty liittämään nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Paukkulanrannan tavanomaisemman oloiset rivitalokorttelit ovat lähtökohtana lupaavampia, mutta jäävät vielä konseptitasolle. Rannan laiturimainen paikoin veden päällä kulkeva kevyen liikenteen reitti on kiinnostava ja elämyksellinen, mutta sen nostaminen korkealle ilmaan muodostuu toiminnan ja liittymisten kannalta varsin ongelmalliseksi. Ehdotus jää kokonaisuutena pitkälti konseptitasolle, ja jättää paljon kysymyksiä ratkaisematta. Kaaviomainen esitys ei ota kantaa kaupunkikuvallisiin kysymyksiin, ja keskittyy ulkotilojen suunnittelussa ainoastaan liikenteellisiin ratkaisuihin. Sikäli tuntuu Jan Gehlin ajatusten siteeraaminen tämän työn yhteydessä varsin ristiriitaiselta.

Tuntu 0123 Luonnosmaiseksi jäänyt ehdotus, jossa sympaattisella tavalla on eläydytty asumisen lähiympäristön suunnitteluun. Parhaimmillaan suunnitelma toteutuu puhdistamon alueella, jonne muodostuu miellyttävän oloista ja monipuolisia toimintoja sisältävää pienimittakaavaista asuinympäristöä. Satamalahden rannalla jää rakentaminen kuitenkin hajanaiseksi ja liittyminen kaupunkiin hyvin väljäksi. Satama ja sen taustan torialue jäävät tilallisesti avoimiksi ja jäsentymättömiksi. Tiedekeskus jää irralleen kokonaisuudesta sijoittuessaan liikenneväylien rajaamalle tontille etäälle satamasta. Rakentamisen määrä jää kokonaisuutena hyvin kauas kilpailuohjelmassa esitetyistä tavoitteista, mikä heijastuu Savilahden ympäristössä varsin hajanaisena identiteettiään vielä hakevana rakenteena. Alue ei turhan varovaisessa lähestymistavassaan, onnistu muodostamaan tavoiteltua urbaania jatketta Mikkelin keskustalle.

Urban Shoreline 0015 Ehdotus keskittää määrätietoisin ja selkein ottein kaiken rakentamisen Savilahden rannoille, muodostaen alueesta ilmeeltään urbaanin kokonaisuuden. Tiiviisti ja kaaviomaisesti toistuva kaupunkirakenne muodostuu maisemassa varsin raskaaksi, tilallisen vaihtelun jäädessä osa-alueiden sisällä hyvin pieneksi. Satamalahden rannan tasakorkuinen umpikorttelimalli on sulkeutuva, eikä hyödynnä veden läheisyyttä. Vedenpuhdistamon alue on perustellusti kokonaan säilytetty puistona ja sinne mitoitettu asuinrakentaminen on sijoitettu Savilahden puolelle valtatien reunaan sijoittuviin tornitaloihin. Ratkaisu kokoaa maisemallisesti Savilahden ympäristön rakentamista ja vähentää valtatien dominoivaa vaikutusta. Ratkaisu edellyttää vesialueen kasvattamista muualla, jotta Savilahden vesipintaala kilpailuohjelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaan pienene. Paukkulanrannan rivitaloalue on rakenteeltaan liian monotoninen ja työntyy turhan kauas Savilahdelle, säilyttäen perustettavuudeltaan suotuisimmat alueet rakentamattomina. Rationaalisesti ja painotukseltaan oikeansuuntaiseen ehdotukseen jää kaipaamaan variaatioita ja vaihtelua synnyttävää eläytyvämpää otetta.

An excessively formalistic proposal on too grand a scale, in which the urban structural concept is based on the repetition of tall cylinder-like buildings. The enclosed structure, equal in height, appears heavy and greatly anomalous in its setting in the landscape. The fact that no attempt was even made to link the area to the existing city structure can be seen as a mistaken starting point. The more ordinary-looking blocks of row houses in Paukkulanranta are more promising as a starting point but remain at a conceptual level. The jetty-like route for non-vehicular traffic running above the water in places is interesting and sympathetic but raising it high into the air appears particularly problematic in terms of its function and connections. The proposal as a whole remains largely at conceptual level and leaves many questions unresolved. The schematic presentation fails to address issues of the cityscape and in the design of the outdoor space concentrates solely on traffic solutions. This being the case, quoting the ideas of Jan Gehl in the context of this work feels particularly contradictory.

A proposal which is still in draft form, with a sympathetic insight into the design of the immediate residential environment. The design is at its best in the Puhdistamo area, where a small-scale housing environment is created with a pleasant feel and varied functions. The buildings on the shore of Satamalahti are, however, scattered and only loosely connected to the city. The harbour and the market square area behind it are spatially open and disorganised. Situated bordering the traffic routes to the south of the harbour, the Science Centre is detached from the whole. The amount of construction overall is very far from the aims set out in the competition brief, as reflected in the structure of the Savilahti environment which is extremely scattered and is still seeking for an identity. With this unnecessarily cautious approach, the area does not successfully create the intended urban continuation of the centre of Mikkeli.

With a clear and determined approach, the proposal concentrates all the buildings on the shore of Savilahti, turning the area into a coherent urban entity. The densely and schematic repetitive urban structure looks extremely heavy in the landscape, spatial variation being very minimal within the subareas. The closed block model with buildings at the same height on the Satamalahti shoreline is enclosed and fails to exploit the proximity of the water. The former water treatment works, the Puhdistamo area is basically entirely preserved as a park and the housing dimensioned for it is located on the Savilahti side in tower blocks alongside the main road VT 5. The solution brings the construction in the Savilahti environment together scenically and reduces the dominant effect of the main road. The solution requires that the water area be expanded elsewhere so that the water surface area in Savilahti is not reduced, in accordance with the aims presented in the competition brief. The row house area in Paukkulanranta is structurally too monotonous and extends too far towards Savilahti, leaving the most favourable areas for building free. This solution, which is on the right lines rationally and in terms of emphasis, would benefit from a more sympathetic approach with more variation and variety.

93


4.5. ALALUOKKA Usan 1610 Ehdotus muodostaa orgaanista ympäristöstään vahvasti erottuvaa hierarkisesti jäsentymätöntä kaupunkirakennetta. Tasaisesti osa-alueina rakentuvalle alueelle ei muodostu selkeää keskustaa. Sataman ympäristö torialueineen ja korotettuine jalankulkusiltoineen jää hyvin aukeaksi, eikä saavuta urbaania tunnelmaa. Alueen käsittely Mikkelin keskustaan liittyvänä puistoalueena olisi tässä tuntunut toimivammalta ratkaisulta. Alueella sovellettu vapaamuotoisesti polveileva veden suuntaan avautuva ja madaltuva rakennustyyppi, hyödyntää onnistuneesti järvenläheisyyttä näköaloina ja valoisina vaihtelevina piha-alueina. Saman rakenteen toistaminen kaikilla osa-alueilla ei kuitenkaan tunnu perustellulta. Ehdotus asettaa tärkeäksi tavoitteekseen runsaat viheralueet ja viherpinnat. Tähän nähden suunnitelma sisältää kuitenkin liikaa kovia rakennettuja pintoja, ja mm kauttaaltaan rakennettu ja muokattu rantaviivan on selvästi ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Ekologinen konsepti sisältää epärealistisia vaikeasti Mikkeliin sovitettavia ideoita, kuten mm. aaltoenergian hyödyntäminen. Myös tuuletuksen tarve ylikorostuu.

Vihreä satama 4321

ON THE EDGE

Omaperäinen ehdotus, jossa maisemassa korostuvat Savilahden ympärille piirissä asettuvat pallonmuotoiset yksilöllisen ilmeen saaneet passiivienergiatalot. Kaupunkikuvallinen vaikutelma on vahva, mutta varsin epätodellisen oloinen Formalistinen ratkaisu on maisemallisesti ja toiminnallisesti ekologisen konseptin kannalta perusteettoman jäykkä. Satamalahden rannalla jää kaupunkirakenne muutoin varsin kaaviomaiseksi ja itseään liiaksi toistavaksi. Toimistorakentamisen suhde muodostuu alueella liian suureksi, jotta Satamalahdesta muodostuisi ympärivuorokautisesti elävä kaupunkialue. Muille osa-alueille ideatasolla esitetyt ylipitkät rakennusmassat muodostuvat toteutukseltaan ja pienilmastoltaan varsin ongelmallisiksi. Ehdotus jää kokonaisuudessaan varsin luonnosmaiseksi ja kaupunkirakenteena hajanaiseksi. Toiminnalliset kysymykset jäävät pääosin ratkaisematta eikä ehdotuksen kokoava idea välity.

Ina 2801

94

The lake of Satamalahti has been a basic carrier this condition is a burden. of the quality and identity of the Mikkeli centre throughout its history. Nevertheless the size and ambitions of Mikkeli allows for a vision which reinstates the lake as The recent process of modernization has separat- the hearth of its future development. ed, the city from the water potentials. In particular by means the introduction of vast infrastructures The projects provides a robust spatial-flows such as the harbour/ industrial infill, the highway framework for change which integrate an hydrological, ecological and spatial bias. and treatment plant. These elements contributed to the functional and The proposal has been conceived as a bridge spatial development of Mikkeli, yet reversing, between guiding principle (best practices) and step by step the relation with the lake edge which the real-world situation making use of the full po-

Ehdotus muodostaa kaupunkirakenteeltaan selkeää ja pääpiirteittäin toimivaa, mutta tilallisesti yllätyksetöntä ja liiakseen itseään toistavaa ympäristöä. Satamalahden rannalla on sovellettu keskustan ruutukaavan huomioon ottavaa umpikorttelimallia. Variaatiot jäävät kuitenkin hyvin vähäisiksi, eikä rakenne erityisemmin hyödynnä rantasijaintia. Pitkät suorat kortteleita rajaavat katulinjat muodostuvat tilallisesti ylimittakaavaisiksi ja monumentaalisen oloisiksi. Jalankulkijan maailmaan jää elämyksettömäksi ja kovan oloiseksi.. Paukkulanrannan rakentaminen on ylimitoitettua ja rakenteeltaan aivan liian tiivistä. Ansiokkaasti esitetyn ja kiinnostavan yksityiskohdan muodostaa puhdistamon alueen allasrakenteita monipuolisesti hyödyntävä kasvitieteellisen puutarha.

The proposal creates an urban structure that is strongly distinct from its organic environment and hierarchically disorganised. The area, to be built as well-balanced sub-areas does not contain a clear centre. The harbour environment with its market square areas and raised pedestrian bridges is very bleak and does not achieve an urban atmosphere. Treating the area as a park linked to the city centre would have felt a more practical solution here. The free-form meandering building type opening out and becoming lower as it approaches the water in the area successfully exploits the proximity to the lake as a vista and as a light, varied outdoor space. Repeating the same structure in all the sub-areas, however, does not feel justified. The proposal sets a large number of green areas and green surfaces as an important goal. However, in this respect the design contains too many hard built surfaces and the shoreline, entirely built up and modified, is clearly in conflict with this intention. The ecological concept contains unrealistic ideas difficult to apply to Mikkeli, such as use of wave energy. The need for ventilation is also overemphasised.

An original proposal in which the ball-shaped passive houses with their individual look, set in a ring around Savilahti stand out in the landscape. The effect is a powerful one in terms of the skyline but very unreal looking. The formalistic solution is unjustifiably rigid as a scenic and functional ecological concept. Otherwise, the urban structure on the Satamalahti shore is very schematic and too repetitive. The proportion of office construction in the area is too high if Satamalahti is to be a vibrant urban district round the clock. In the other sub-areas the over-long building masses presented at conceptual level are particularly problematic in terms of their realisation and their microclimate. In its entirety the proposal is similar to a draft with an incoherent urban structure. Functional questions are largely unresolved and the uniting idea behind the proposal is not conveyed.

The proposal creates an environment with a clear urban structure and which is functional in terms of its main features but offers no surprises and repeats itself too much. A closed-block model is designed for the Satamalahti shore, drawing on the grid layout of the city centre. However, there is little variation and the structure does not particularly exploit its lakeside location. The long, straight street lines bordering the blocks create a spatially over-dimensioned and monumental impression, an unsympathetic and harsh world for the pedestrian. The buildings in Paukkulanranta are disproportionately large and far too dense in structure. A creditably presented and interesting detail is the botanical garden in the Puhdistamo area which makes varied use of the pool structures of the former water treatment works.


4.5. CLASS 3 where The Patient Landscape Meets The Inverted Icon 6667 Oikeansuuntaisia ekologisia ajatuksia sisältävä ehdotus, joka kaupunkisuunnitelmana jää konseptitasolle. Ehdotuksessa on runsaiden kaavioiden avulla pohdittu ekologisia kysymyksiä ja mm vaiheittaista rakentamista. Ratkaisut jäävät kuitenkin hyvin yleiselle tasolle, eikä niitä ole varsinaisesti viety suunnitelmaan. Satamalahden rannalle sijoittuva tornitaloista ja umpikortteleista muodostuva alue on ideana lupaava, mutta jää ehdotuksessa tilallisesti jäsentymättömäksi ja maisemassa hieman ylimittakaavaiseksi. Pysäköintialueen päälle toteutettu urbaani ja maastonmuodoiltaan veistoksellinen puisto on kiinnostava, ideaa olisi vahvistanut puiston kytkeminen myös rantaan. Satama jää hyvin avoimeksi ja rantaviiva on kokonaisuudessaan käsitelty turhan kovalla otteella. Ehdotus ei esitä puhdistamon alueelle kaupunkirakenteellisia tavoitteita, vaan jättää ne tulevan rakennuttajan pohdittavaksi. Tämä kertoo ettei kilpailun tavoitteita ole täysmääräisesti ymmärretty.

zephyr 0400 Omaperäinen ehdotus, joka Satamalahden alueen ratkaisuna jää lähinnä fantasiatasolle. Maisemassa alue erottuu, hyvin poikkeavana formalistisena megablokkirakentamisena. Satamalahden rannan kattava kansimainen rakenne on toiminnallisesti ja liikenteellisesti sekä viihtyisyyden kannalta ongelmallinen. Kahteen suurennetun rantakiven hahmoa imitoivaan rakennukseen sijoittuva asuminen jää määrältään liian vähäiseksi. Muilla alueilla sovelletun syvärunkoisen kaarimuotoisen rakennusmassan toimivuus jää avoimeksi, jättäen Satamalahden rannan pääosin liikerakentamisen alueeksi. Suunnitelma jää kokonaisuutena keskeneräiseksi, toiminnallisten kysymysten jäädessä pääosin ratkaisematta. Maisemallisesti ratkaisu yliampuva ja Mikkelin kaupunkikuvalle hyvin vieras.

A proposal on the right lines in terms of its green ideas whose urban design remains at conceptual level. The proposal addresses the ecological questions and phased construction, etc. by means of a large number of diagrams. However, the solutions remain at a very general level and are not properly incorporated in the design. The area comprising tower blocks and closed blocks on the Satamalahti shore is promising as a concept but is spatially unstructured and on slightly too large a scale for the landscape. The urban park with its sculptural terrain created on top of the parking area is interesting. The idea could have been taken further by also linking the park to the shore. The harbour is very open and the shoreline overall is tackled with an unnecessarily overbearing approach. The proposal does not present aims for the Puhdistamo area in terms of urban structure but leaves them up to the future developer. This shows that the intentions of the competition have not been fully understood.

An original proposal, in which the solution for the Satamalahti area almost attains fantasy level. With its highly idiosyncratic formalistic mega-block construction, the area stands out in the landscape. The deck-like structure covering the Satamalahti shoreline is problematic in terms of functional, traffic and comfort. There is slightly too little housing in the two buildings which imitate the shape of two out-sized rocks. The functionality of the deep-set curving building mass in the other areas remains open, leaving the Satamalahti shore largely as an area for commercial construction. As a whole, the design is unfinished, functional issues remaining largely unresolved. In terms of the landscape, the solution aims too high and is very alien to the Mikkeli cityscape.

95


5. KILPAILUN RATKAISU 5.1. Ehdotusten luokkiin jako Saapuneiden ehdotusten suuren määrän vuoksi palkintolautakunta päätti jakaa ehdotukset viiteen eri luokkaan; palkintoluokka, yläluokka, ylempi keskiluokka, alempi keskiluokka ja alaluokka. Alustava luokkiin jako tapahtui kilpailun I-vaiheen jälkeen loppuvuodesta 2012, lopullinen jako tehtiin tammi- ja helmikuussa 2013.

5.2. Kilpailun palkintoratkaisu

5.1. Division of the proposals into classes Due to the large number of entries received, the jury decided to divide the entries into five different classes; prize-winners, class 1, class 2 a, class 2 b and class 3. The initial division into classes took place after the end of Phase I of the competition in late 2012, the final division was made in January and February 2013.

Palkintolautakunta päätti yksimielisesti jakaa palkinnot ja lunastukset kilpailuohjelmasta poiketen seuraavasti:

5.2. Awards

I palkinto ehdotus VESIREITTEJÄ 1001, 80 000€

The jury unanimously decided to award the prizes and purchases as follows, deviating from that set out in the competition brief:

II palkinto ehdotus ROUND HERE 5309, 60 000€

First prize, proposal VESIREITTEJä 1001, €80,000

Jaettu III palkinto ehdotus NELJÄ VUODENAIKAA 0004, 30 000€

Second prize proposal ROUND HERE 5309, €60,000

Jaettu III palkinto ehdotus RESILIENT MIKKELI 2030, 30 000€

Joint third prize proposal NELJä VUODENAIKAA 0004, €30,000

Lunastus ehdotus HIPPODAMUS 0000, 20 000€

Joint third prize proposal RESILIENT MIKKELI 2030, €30,000

Kunniamaininnat Palkintolautakunta päätti antaa palkintojen ja lunastusten lisäksi kaksi kunniamainintaa: ehdotus KAMELEONTTI 8068 ehdotus OHOI 0001

Purchase proposal HIPPODAMUS 0000, €20,000

5.3. Palkintolautakunnan suositus ja jatkosuunnitteluohjeet Palkintolautakunta esittää, että alueen suunnittelua jatketaan kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta, mutta suunnittelussa otetaan huomioon muiden II-vaiheen ehdotusten potentiaali eri osa-alueiden suunnittelussa. Ekologisia ratkaisumalleja kehitetään edelleen kaupungin omien strategisten kehityssuuntien mukaisesti painottaen erityisesti lähiruokaa, energiatehokkuutta, jätehuoltoa, tietoliikenneasioita ja digitaalisuutta sekä vesiasioita.

96

5. RESULTS OF THE COMPETITION

Honourable mentions In addition to the prizes and purchases, the jury decided to award two honourable mentions: proposal KAMELEONTTI 8068 proposal OHOI 0001

5.3. Jury’s recommendations and instructions for continued planning The jury submits that planning of the area be continued on the basis of the winning proposal but that planning takes into account the potential of the other proposals in Phase II of the competition in designing the different sub-areas. Ecological solution models will continue to be developed in line with the city’s own strategic development aims, particularly focussing on local food, energy efficiency, waste management, IT and digitality as well as water issues.


5.4. Nimikuorten avaus

5.4. Opening the named envelopes

Kilpailun ratkaisun ja pöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen avattiin nimikuoret:

After judging the competition and signing the minutes the named envelopes were opened:

I PALKINTO / FIRST PRIZE

II PALKINTO / SECOND PRICE

Tekijät / Authors: Arkkitehtitoimisto AJAK Oy Adalbert Aapola, arkkitehti / architect Jarkko Kettunen, arkkitehti / architect Avustajat / Assisted by: Ida Fraser, arkkit. yo / architecture student Janni Heikkilä, arkkit. yo / architecture student Severi Hellstén, arkkit. yo / architecture student Eeva Henrikson, arkkit. yo / architecture student Juuso Horelli, arkkit. yo / architecture student Aku Jokinen, arkkit. yo / architecture student Olli Jokinen Pauliina Kujala, arkkit. yo / architecture student Toni Lahti, arkkit. yo / architecture student Reko Laurilehto, arkkit. yo / architecture student Antti Nurmio, arkkit. yo / architecture student Timo Paananen, arkkit. yo / architecture student Jere Pääkkönen, arkkit. yo / architecture student Janne Salo, arkkit. yo / architecture student Frans Saraste, arkkit. yo / architecture student Paul Thynell, arkkit. yo / architecture student Asiantuntijat / Experts: Jouko Kettunen Sivu Pekka Rantamoijanen

Tekijät / Authors: Dorte Mandrup Arkitekter ApS Dorte Mandrup Kristoffer Nejsum Lina Bareikyte Joäo Azougado Clara Sjödin Malin Rönnerfalk Gunnar Kurusk Delphine Passaquay Xabier Garcia zarranz

VESIREITTEJÄ 1001

Page

III PALKINTO / THIRD PRICE

ROUND HERE 5309

NELJÄ VUODENAIKAA 0004 Tekijät / Authors: Arconovor Oy Kustaa Lehtonen, arkkitehti SAFA / architect SAFA

Sivu Page

20

lakeside park

KAMELEONTTI 8068 7/10

Kameleontti Mikkelin keskustan kaupunkirakennetta täydentävä ja Saimaan

SATAMA – ELÄMYKSELLINEN SYDÄN JA URBAANI DYNAMO

rantakaupunki-identiteettiä vahvistava Satamalahden monipuolinen uusi

Mikkelin satama toimii alueen symbolina ja elävänä keskuksena, ja on alueen tärkein yhteisöllisyyttä ja identiteettiä luova elementti. Satama ja rantapuisto yhdistävät korttelit toisiinsa, luoden tapahtumapaikan ja yhtenäisenä jatkuvan urbaanin virkistysalueen kaupunkilaisten käyttöön. Tiiviit ja suljetut aukiot ja korttelipihat luovat vastapainoa vapaasti soljuvalle puistolle. Keskustan ruutukaavakortteleita täydentävät, satamaa rajaavat hybridikorttelit tarjoavat tilaa niin asumiselle, työlle, kaupalle kuin kulttuurille. Hybridikortteleihin sijoittuvat muun muassa tiedekeskus ja hotelli, liike- ja toimistotiloja sekä asumista. Toiminnot täydentävät toisiaan varmistaen elämän ja kohtaamiset kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina. Sataman korttelit ja aukiot tarjoavat tilaa tapahtumille, luovalle ajattelulle ja suoralle toiminnalle. Sataman elävöittämiseksi tilaa on varattu veneilyn lisäksi myös festivaalien ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Vanhojen veturitallien yhteyteen, kaupunkirakenteen ja viherväylien solmukohtaan, on sijoitettu yritystoimintaa sekä kulttuuri-, virkistys- ja vapaa-ajan palveluita.

kaupunkialue luo kehyksen tulevaisuuden elämisen kirjolle. Ajankäyttö vapautuu yhä enemmän, työ ei enää ole yhtä paikkaan ja aikaan sidottua kuin nyt ja perhekuntien moninaistuminen luo kysyntää uusille yksilöllisille ja yhteisöllisille tarpeille. Satamalahden alue viitoittaa tietä monipuoliseen kaupunkielämään, jossa omaksi koettu asuinalue tarjoaa hyvän elinympäristön kaikissa elämän vaiheissa. Omaleimaisen ympäristön ja korttelien muodostamassa kaupunkirakenteessa on tilaa monenlaiselle toiminnalle: asumiselle, työlle, olemiselle, kulttuurille ja vapaa-ajalle.

Mikkelin vaihteleva kaupunki-, kulttuuri- ja luonnonympäristö antavat hyvät lähtökohdat Satamalahden ekologisesti kestävän rakentamisen mallialueen suunnittelulle. Satamalahdesta rakentuu kaupunkikuvallisesti vaihteleva, ympäristöä kunnioittava, viihtyisä ja elävä osa kaupunkia. Rakennettava alue muodostaa keskustarakennetta täydentävän, kaupunkimaisen kokonaisuuden, joka kehystää Satamalahden avointa maisematilaa. Monipuoliset korttelit sekä vaihtelevat kaupunkitilasarjat liittyvät rantapuiston ja viherreittien välityksellä ympäristöönsä. Mikkelin keskusta, satama sekä Satamalahti luovat alueelle identiteetin, jota uusi rakentaminen vahvistaa. KORTTELIT JA RAKENNUKSET – MIKKELIN MITTAKAAVA

Suunnitelma on laadittu kaupunkirakennekonseptina, jossa Satamalahtea kehystää ydinkeskustaa täydentävä rikas ja vaihteleva korttelirakenne. Satamalahden kadut, pihat, aukiot, puistot ja satama toimivat tulevaisuuden kaupunkielämän näyttämönä, jossa kaupunkielämä sykkii eri asukasryhmien elämänrytmin mukaan. Mikkelin ja Satamalahden kaupunki- ja maisemarakennetta on hyödynnetty keskeisenä lähtökohtana ja osana kehittyvää kaupunkiympäristöä. Kaupunkirakenteen teemoina ovat Satamalahtea ympäröivä kaupunkipuisto, urbaanit rantaraitit ja -aukiot sekä tiivis ja muodoltaan vaihteleva korttelirakenne. Konseptissa rantareitti yhdistää kaikkia Satamalahteen kytkeytyviä kortteleita. Kortteleiden vaihteleva rytmi jäsentää kaupunkitilaa. Ehdotettu korttelitehokkuus on sovitettu mittakaavallisesti ja kaupunkikuvallisesti täydentämään olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Kortteleiden tehokkuus kasvaa keskustan suuntaan. Konsepti mahdollistaa suuria vapauksia rakennusten ja toimintojen keskinäisille sijoittelulle sekä toteutukselle. Vaiheittain toteutettavat korttelit muodostavat nuottiviivaston, johon rakennukset ja arkkitehtuuri voidaan myöhemmin sovittaa sopivassa sävellajissa. Ratkaisussa on yhdistetty perinteisen suomalaisen kaupunkirakenteen mittakaava ja materiaalit nykyarkkitehtuuriin ja tulevaisuuden elämäntapaan soveltuvaksi vaihtelevaksi kokonaisuudeksi. Korttelirakenteen toistuvina teemoina ovat tiivis katutila ja yhteisölliset, pienipiirteiset korttelipihat sekä näkymät järvelle. Kortteli- ja rakennustyypit vaihtelevat sataman hybridija rantakortteleista, Kenkäveron ympyräkorttelin kautta Paukkulan puistokortteleihin. Asuntorakentamisen kirjo ja toteutusmallien vaihtelu edesauttavat elävän kaupunginosan syntyä ja kehittymistä. Lähipalvelut ja yhteistilat on jaettu kortteleittain, jolloin asukkaille tarjoutuu palveluita ja kohtauspaikkoja. Asuinrakennusten maantasokerrokset voidaan toteuttaa työ-, liike- tai asuintiloina. Kortteliratkaisut ja rakennustyypit mahdollistavat useille asunnoille omat piha-alueet tai terassit.

32

Satamalahdelle tulee laatia tulevaisuuteen tähtäävä energiastrategia, jossa määritellään tuotannon, kulutuksen, säästämisen ja mittaamisen periaatteet. Keskitetyn kaukolämpöverkon energiantuotanto perustuu paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin kuten jätteenpoltto, vesivoima, biomassa, pelletit, puulämmitys, järvi- ja maalämpö sekä aurinkoenergia, joita yhdistämällä saavutetaan joustava ja tehokas kokonaisratkaisu. Jätehuolto toteutetaan osana kaupungin olemassa olevaa järjestelmää täydennettynä korttelikohtaisilla kierrätyspisteillä. RAKENTAMINEN – PAIKALLISET MATERIAALIT

RANTAKORTTELIT – KAUPUNKI JÄRVEN RANNASSA KAUPUNKI- JA MAISEMARAKENNE - PAIKAN HENKI

säästämiseen ja kierrätykseen. Kaupunkikonsepti tukee elämäntapa- ja asennemuutoksia. Yhteisöllisyys on yksi konseptin keskeisistä tavoitteista. Yhteisöllinen kaupunki tarkoittaa välittämistä sekä yksilön ja ryhmien mahdollisuutta vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Asukkaat osallistuvat kaupungin ja kortteleiden suunnitteluun alusta lähtien. Uudet toteutusmallit lisäävät valinnan mahdollisuuksia ja tarjoavat asukkaille tilaisuuden rakennuttaa tai rakentaa omat talonsa itse. Uudet rakennustyypit tarjoavat kerrostaloasukkaille mahdollisuuden toteuttaa yksilöllisiä ja joustavia asuntoja.

Keskustan ruutukaavakortteleita mittakaavallisesti jatkavat uudet rantakorttelit tarjoavat mahdollisuuden kaupunkiasumiseen parhaalla paikalla. Korttelirakenne yhdistää umpikorttelin ja modernin, avoimen kaupunkirakenteen parhaat ominaisuudet. Korttelipihojen ympärille kiertyvien rakennusten väleistä avautuu näkymiä niin järvelle kuin keskustaankin. Keskustan näkymäakselit ja säilytettävät rakennukset tuovat kaupunkikuvaan jatkuvuutta ja ajallista perspektiiviä. Korttelirakennetta jäsentävän kylpylän puiston pohjoispuoliset korttelit avautuvat Rokkalanjoelle täydentyen Saksalan rannan uusilla rakennuksilla. KENKÄVERO – PUISTO KESKELLÄ KORTTELIA – KORTTELI PUISTON KESKELLÄ

Vedenpuhdistamon paikalle Kenkäveroon sijoitettu kaarena nouseva ympyräkortteli kääntää selkänsä valtatielle, muodostaen melulta suojatun, järvelle avautuvan puistomaisen pihaja rantavyöhykkeen, jota rannalle sijoitetut kaupunkivillat täydentävät. Savilahden sillan ali johdetun kanavan rajaamalle saarelle on ehdotuksessa sijoitettu kansainvälisen tason kylpylä monipuolisine palveluineen. Graanin rannassa kilpailualueen ulkopuolella olisi myös tilaa täydentävälle rakentamiselle. PAUKKULA – VASTARANNAN IDYLLI

Satamalahden itärannalle Paukkulaan on esitetty pienimittakaavaisempaa, puiston keskelle sijoittuvaa, keskustaan ja järvelle avautuvaa korttelirakennetta. Rantapuisto ja -reitti yhdistävät Paukkulan keskustaan ja Graanin suuntaan. ELÄVÄ KAUPUNKI - KESTÄVÄ KEHITYS

Satamalahden innovatiivinen kaupunkikonsepti perustuu ekologisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin arvoihin. Satamalahden keskeinen sijainti on tärkein lähtökohta ekologisesti kestävälle rakentamiselle. Tulevaisuuden tarpeita vastaava kaupunki on tiivis, sosiaalista elämää aktivoiva elinkaariyhdyskunta, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä ja jossa on tarjolla kattava joukkoliikenteen palveluverkko. Kaupunkikonseptissa luonto ja luonnonmukaisuus tulevat osaksi jokapäiväistä elämää. Kaupunkiviljely on osa arkea siirtolapuutarhojen, ryhmäviljelmien sekä katto- ja parvekepuutarhojen muodossa. Yhdyskunnan hiilijalanjäljestä merkittävä osa syntyy elämäntapojen vaikutuksesta. Lisäämällä tietoisuutta voimme vaikuttaa ihmisten kulutuskäyttäytymiseen ja siirtyä jatkuvasta kasvusta

Tulevaisuuden ekotehokas kaupunki on tasapainossa ekosysteemin kanssa. Rakennusten suunnittelussa huomioidaan ympäristön, ilmansuuntien ja sään asettamat reunaehdot. Rakennusten muoto ja vaipan ala optimoidaan ja tilat sijoitetaan ilmansuuntien mukaan. Rakennusten elinkaaren kannalta tilajärjestelyiden ja käyttötarkoituksen joustavuus on ensiarvoisen tärkeää. Ekotehokas kaupunkirakenne, toimintojen yhdistäminen ja tilojen yhteiskäyttö vähentävät rakentamistarvetta, jolla on puolestaan suora vaikutus ylläpitokustannuksiin, materiaalien- ja energiankäyttöön. Rakennusten ja rakennusosien tiiviyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Uusi kaupunkirakenne koostuu nollaenergiatai energiaa tuottavista rakennuksista. Rakentamiseen käytetään uusiutuvia ja paikallisia materiaaleja, erityisesti puuta, sekä kierrätettäviä materiaaleja, kuten esimerkiksi rakennusjätettä. Ehdotuksen materiaalipaletti käsittää kierrätystiilistä rakennettavien muurien ja puurakenteisten kerrostalojen luonnonmukaista rosoisuutta. LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI – LIIKKUVAT JALAT

Liikenneverkko perustuu pääosin olevaan katuverkkoon, jota täydentävät Kenkäveronniemelle johtava kevyen liikenteen akseli: rantaraitti satamasta sekä Graanin aluetta ja keskustaa yhdistävä uusi rinnakkaiskatu. Jalankululla ja pyöräilyllä on alueen suunnittelussa ja toteutuksessa keskeinen rooli. Kaupunkirakenne kävely- ja pyöräilyreitteineen yhdistää Satamalahden osa-alueet esteettömästi keskustaan ja ympäristöönsä. Rantareitti muodostaa kaikkia kortteleita ja liikennemuotoja palvelevan puistokatuverkoston. Uusi alikulkuyhteys keskustaan sijoittuu sataman yhteyteen. Polkupyörille varataan katetut tilat kaikissa kortteleissa. Joukkoliikenteen palvelutarjontaa täydentää Satamalahden asukkaita palveleva sähköbussiverkosto. Graanin, Kenkäveron ja keskustan välisiä matkoja palvelee myös matkailuvalttina toimiva köysirata. Kortteleiden välisiä yhteyksiä palvelevat Satamalahden rantabulevardi sekä rantaraitti. Suuret, paljon liikennettä tuottavat liike- ja toimistotilat on sijoitettu pääosiin satamaan ja liittymien yhteyteen. Pienimittakaavaisia pihakatuja hyödynnetään pysäköinti- ja huoltoyhteyksinä. Pysäköinti on toteutettu pääosin rakenteellisena: Sataman alueella Rantakortteleissa puoli kerrosta painettuna pihakansien alle ja hybridikortteleissa Tiedekeskuksen, hotellin ja asuinrakennusten pysäköinti on sijoitettu rakennusten ja aukioiden alle. Kenkäveron sekä Paukkulan alueilla pysäköinti on toteutettu maanvaraisesti. Vieraspysäköinti on järjestetty katujen varsille ja aukioiden yhteyteen.

Sivu Page

28

III PALKINTO / THIRD PRICE

RESILIENT MIKKELI 2030 Tekijät / Authors: HOSPER Sweden AB Mandaworks AB

Sivu Page

24 6 6 5

3 3 2 4

1

1 4 5 6 4

7

7

10

1

LUNASTUS / PURCHASE HIPPODAMUS 0000

Tekijät / Authors: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy Aaro Artto, arkkitehti SAFA / architect SAFA Avustaja / Assisted by: Jussi Vakkilainen, arkkitehti SAFA / architect SAFA Yhdyskuntatekniikka / Civil engineering: SITO Oy Seppo Karppinen, Dipl. Ins. / MSc. Engineering Antti-Jaakko Koskenniemi, Dipl. Ins. / MSc. Engineering

Sivu Page

16

KAMELEONTTI 8068

KUNNIAMAININTA HONOURABLE MENTION KAMELEONTTI 8068

Tekijät / Authors: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy Matti Jääskö arkkit.yo, pääsuunnittelija / student architect, head designer Jussi Murole prof. ma, arkkitehti SAFA / prof. MA, architect SAFA Mia Salonen, arkkitehti SAFA / architect SAFA Milla Nummikoski, arkkitehti SAFA / architect SAFA Tuomas Seppänen, arkkitehti SAFA / architect SAFA Teemu Seppänen, arkkitehti SAFA / architect SAFA Asiantuntija / Experts: Pentti Murole prof. DI / Sivu Page prof. MSc. Engineering

43

2

KUNNIAMAININTA HONOURABLE MENTION OHOI 0001 Tekijät / Authors: Kangas & Vuorinen Arkkitehdit Oy Esa Kangas, arkkitehti SAFA / architect SAFA Johanna Vuorinen, arkkitehti SAFA / architect SAFA

Sivu Page

47

97


98

5.5. Arvostelupöytäkirjan varmennus

5.5. Signing of jury’s report

Mikkelissä 6.3.2013

Mikkeli, 6 March 2013


KilpailuehdotustenPäästöanalyysi COMPETITION ENTRY EMISSIONS ANALYSIS OY EERO PALOHEIMO ECOCITY LTD

99


100

1 JOHDANTO

1 INTRODUCTION

Mikkelin kaupunki on sitoutunut kehittämään maankäytön, kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun käytäntöjään suuntaan, joka tukee paremmin muun muassa ekologisesti kestävän kaupunkirakenteen kehittämistä. Tarkoituksena on määritellä yhtenäinen ohjeistus ja kriteerit ympäristötavoitteiden huomioimiseksi kaavoituksen alkuvaiheessa ja seuraamiseksi prosessin edetessä. Pilottikohteena hankkeessa on käytetty Satamalahden aluetta, jonka uudistamiseksi järjestetty arkkitehtikilpailu on antanut erinomaiset lähtökohdat ekologisten kriteerien kehittämiseen ja testaamiseen käytännössä.

The City of Mikkeli has committed to developing its land use, local planning and urban planning practices towards better support for the development of an ecologically sustainable city structure. There are plans to draw up uniform guidelines and criteria for the integration of environmental goals into the early stages of local planning and for compliance with these criteria in the course of the planning process. The Satamalahti area was chosen as a pilot site for the project. An architecture competition was held to invite ideas regarding the development of the area, and the outcome provided an excellent basis for the development and testing of practical ecological criteria for the area.

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa (22.5.2012–1.10.2012) saatiin 107 ehdotusta, joista asiantuntijaraati valitsi viisi lupaavinta ehdotusta toiselle kierrokselle. Jatkoon päässeiden ehdotusten nimet ovat: Hippodamus, Neljä vuodenaikaa, Resilient Mikkeli, Round Here ja Vesireittejä. Kilpailun toisessa vaiheessa (19.11.2012– 31.1.2013) arkkitehtityöryhmien tehtävä oli tarkentaa ehdotuksiaan muun muassa rakentamisen vaiheistuksen osalta. Saatuja tietojen pohjalta suoritettiin ehdotusten numeerinen arviointi Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd:n (EPECC) kehittämällä Ecocity Evaluator -ohjelmistolla.

In the first phase of the competition (22 May to 1 October 2012), 107 entries were received. An expert jury screened the five most promising entries for further development in the second phase. The entries selected for the second phase were: Hippodamus, Neljä vuodenaikaa (‘Four seasons’), Resilient Mikkeli, Round Here and Vesireittejä (‘Water routes’). In the second phase of the competition (19 November 2012 to 31 January 2013), the teams were invited to describe their designs in further detail, for instance as regards the construction phasing. On the basis of the details received at this phase, a numeric evaluation was conducted using the Ecocity Evaluator software developed by Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd (hereinafter EPECC).

EPECC on osallistunut asiantuntijan roolissa ekologisten kriteerien kehittämiseen, kilpailuehdotusten ilmastovaikutusten arviointiin kehittämällään Ecocity Evaluator -ohjelmistolla sekä kaavoittajien ohjeistukseen ohjelmiston käytössä. Ecocity Evaluator mahdollistaa maankäyttöön, liikenteeseen, rakentamiseen, energiaan ja elinkeinoihin liittyvien ratkaisujen tarkastelun jo kaavan luonnosvaiheessa.

EPECC contributed to the competition in an expert capacity, participating in the determination of ecological criteria, evaluating the climate impact of the competition entries with the Ecocity Evaluator software, and instructing local planners on how to use the software. Ecocity Evaluator enables analysis of land use, traffic, construction, energy and business solutions at the draft local planning stage.

Tässä raportissa vertaillaan Satamalahden arkkitehtikilpailussa jatkoon päässeiden kilpailuehdotusten ympäristövaikutuksia rakentamisen, energiamuotojen ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen osalta. Tulosten pohjalta voidaan peilata ilmastovaikutusten kannalta hyviä luonnosvaihtoehtoja kaavoituksen muihin reunaehtoihin (viihtyisyys, turvallisuus, asukaslähtöisyys, kustannustaso), ja valita mielekkäin vaihtoehto. Tässä kohtaa tulee huomioida, että arvioinnit on tehty puhtaasti kilpailuehdotuksissa esitettyjen numeeristen arvojen perusteella ja, että määreenä tässä arviodut ilmastovaikutukset (hiilineutraalisuus) ovat vain yksi ekologisuuden osatekijöistä, mutta hiilineutraalisuus ei kuvaa kokonaisuudessaan ehdotusten ekologisuutta. Raportissa ei siis ole arvioitu ehdotusten muita ekologisia kriteerejä, esteettisiä ominaisuuksia, viihtyisyystekijöitä tai muita laadullisia ominaisuuksia. Liitteet-osiossa on kuitenkin kooste (Liite 4) ehdotuksista poimituista maininnoista ekologisiin valintoihin. Näiden arviointi tapahtuu erikseen kilpailun tuomariston ja Professori Eero Paloheimon toimesta.

The present report compares the entries selected for the second phase of the Satamalahti architecturecompetition in terms of their environmental impacts in the areas of construction, energy sources and greenhouse gas emissions from traffic. The findings enable environmental characteristics to be weighed against other features of the entries (attractiveness, safety, resident-oriented approach, cost level). In the interests of clarity, it should be noted that these evaluations were conducted purely on the basis of the numeric data presented in the competition entries themselves and that the climate impacts evaluated here (carbon-neutrality) constitute only one ecological component. Carbon-neutrality does not measure how ecologically beneficial overall a design is. In other words, this report does not address other ecological criteria in the entries, nor their aesthetic properties, attractiveness factors or any other qualitative features. However, Appendix 4 does contain a summary of references to ecological choices in the entries. These will be separately evaluated by the competition jury and Prof. Eero Paloheimo.

2 LÄHTÖTIEDOT

2 INPUT DATA

2.1 Ohjeistus

2.1 Competition brief

2.1.1 Rakennusoikeus ja toimintojen sijoittuminen

2.1.1 Building rights and placement of functions

Satamalahden arkkitehtuurikilpailun sääntöjä laadittaessa pyrittiin tietoisesti välttämään turhan johdattelevaa ohjeistusta ympäristövalinnoissa, vaikka ekologisesti kestävä kaupunkirakenne olikin yksi alueen kehityksen keskeisimmistä tavoitteista. Näin pyrittiin lisäämään suunnitelmien ekologista innovatiivisuutta sekä mahdollistaa rohkeidenkin ideoiden esiintulo ehdotusten joukosta.

When the rules for the Satamalahti architecture competition were drawn up, they were kept deliberately ambiguous concerning environmental choices, even though achieving an ecologically sustainable city structure is one of the key development goals for the area. This was done to enable maximum ecological innovation on the part of the competition entrants and to allow room for bold and unconventional approaches.


The competition area was divided into five sub-areas (Figure 1), Kilpailualue on jaettu viiteen osaan (Kuva 1), ja kullekin osaand guideline values for construction were given for each of these. alueelle on annettu ohjearvot rakentamiseen. Taulukossa 1 on 1 shows the dimensioning details for the competitionosa-alueittain. area esitetty kilpailualueen mitoitustiedot asumisen, palveluiden ja palveluiden ja Tableliikerakentamisen osalta Ki in terms of housing, services and commercial premises by subliikerakentamisen osalta osa-alueittain. Kilpailualueen maksimiraarea. Theon maximum building rightsk-m² in the competition area total kennusoikeus on 370 000 k-m² ja toimintojen on arvioitu jakautumaksimirakennusoikeus 370 000 ja toimintojen on arvioitu 370,000 sq.m (floor area). The estimated distribution of functions van keskimäärin seuraavasti: 75 % asumista, 15 % liiketiloja ja 10 keskimäärin seuraavasti: 75 % asumista, 1510% % liiketiloja ja 10 % palvelutiloja. is: 75% residential, 15% commercial, services. % palvelutiloja.

FIGURE 1. SATAMALAHTI SUB-AREAS (SOURCE: COMPETITION KUVA 1. SATAMALAHDEN MITOITUSALUEET (LÄHDE: KILPAILUOHBRIEF 14 MAY 2012, SATAMALAHTI, CITY OF MIKKELI) JELMA 14.5.2012, SATAMALAHTI, MIKKELIN KAUPUNKI) KUVA 1. SATAMALAHDEN MITOITUSALUEET (LÄHDE: KILPAILUOHJELMA 14.5.2012, SATAMALAHTI, MIKKELIN KAU

OSA-ALUE 1

OSA-ALUE 2

OSA-ALUE 3

OSA-ALUE 4

MUU

SUB-AREA 1

SUB-AREEA 2

SUB B-AREA 3

SUB-AREA 4

OSA-ALUE COMPETITTION3

TAULUKKO 1. RAKENNUSOIKEUS OSA-ALUEITTAIN, K-M2

Yhteensä Asuminen Palvelut Liike

OSA-ALUE 1

Min M

Max

Min

Totaal

13 30000

20000 00

Resiidential

97500

Yhteensä 15000 00

20000

Servvices

13000

Com mmercial

20000 0 8000 97500 20000 Asuminen

19500

30000 0

Palvelut

0

Max

Min 50000

130000 0

12000

30000

13000

19500 Liike TAULUKKO 1. RAKENNUSOIKEUS OSA-ALUEITTAIN, K-M2

OSA-ALUE 2

Min

Max

40000 0

80000

Max

Min

Max

Min115000 Max 30000 0

YHTEENSÄ

KILPAILUALUE OTHER R AREA A Min Max

Min 0

Max

10000

TOTAL

OSA-ALUE 4 Min n

Max

205000

370000

Min

Max

MUU KILPAILUALUE Min

Max

200000 20000 30000 0 60000 1 1500050000 30000 0 40000 0

80000 7500

15000 1425 00

30000 247500

0

10000

4000 8000 0 150000

1000 60000

2500 00 15000

49000 30000

0

7500

3750 00

73500

0

0

1000

30000 12000 30000 6000 12000 0 0 TABLE 1. BUILDING RIGHTS BY SUB-AREA, SQ.M FLOOR AREA

0

1500

6000

20000

12000

8000

0

0 0

0

0

20000

0 30000 0

4000

1500

8000

0

2.2 Aineistotarpeet ja oletukset 2.2 Material needs and assumptions 2.2 Aineistotarpeet ja oletukset

Ecocity Evaluator käyttää lähtötietonaan kaavoitusprosessissa ylei- Ecocity Evaluator uses as its input data details generally available in Ecocity Evaluator käyttää lähtötietonaan yleisesti saata sesti saatavilla olevaa tietoa asuin-, palveluja liikerakentamisen the local planning process concerningkaavoitusprosessissa the distribution of residential, suhteesta, rakentamisen vaiheistuksesta, energiamuodoista sekä service and commercial construction, the phasing of construction, tietoa asuin-, palveluja liikerakentamisen suhteesta, rakentamisen vaih rakennustyypeistä ja -materiaaleista. Näiden tietojen puuttuessa energy sources, building types and building materials. In the absence lähtötietojen yhtenäistämiseksi ja laskennan mahdollistamiseksi of these details, certain assumptions have be made in order to energiamuodoista sekä rakennustyypeistä ja to-materiaaleista. Näiden tietojen joudutaan tekemään tiettyjä oletuksia. Suunnitelmien mitoitusestablish consistency in input data and to enable the calculations tiedot ja muut laskentaan tarvittavat tiedot olivat kilpailuehdoto be performed. The dimensioning and other details were given tuksissa esitetty hyvin vaihtelevalla tarkkuustasolla johtuen siitä, at highly varying degrees of accuracy in the competition entries, Oy Eero Paloh Nuijamiestentie 5A että kyseessä on ideatason arkkitehtikilpailu. Ehdotusten vertailun because this was after all an ideas competition. However, it is essenY-tu kannalta on kuitenkin erityisen tärkeää arvioida ehdotuksia tasatial that the entries be treated equitably for the purposes of comparipuolisesti, jotta tuloksissa nähtävät erot kuvastaisivat oikeita eroja. son in order for the findings to reflect their relative merits accurately. Seuraavassa on kuvattu rakentamisen, energiamuotojen ja liikenThe following is a description of the input data used for the impact teen vaikutusten arvioinnissa käytetyt lähtötiedot sekä tietojen assessment of construction, energy sources and transport, and of the puuttuessa kaikkien ehdotusten kohdalla käytetyt oletusarvot. default values substituted in the absence of actual entry details.

101


2.2.1 Rakentamisen vaiheistus

2.2.1 Construction phasing

Kilpailun toisessa vaiheessa pyydettiin osallistujilta tarkka selonteko rakentamisen aikataulusta ja vaiheistuksesta. Neljässä ehdotuksessa oli esitetty ehdotus vaiheistukseksi, joskin hyvin vaihtelevalla tasolla. Suurin osa ehdotuksista oli jakanut rakentamismäärän 6-7 vaiheeseen. Ecocity Evaluatorissa rakentaminen on jaettu viiden vuoden sykleihin seuraavasti: 2011–2015, 2016– 2020 jne 2050 saakka. Näin ollen ensimmäinen rakennuskausi on noin kahden vuoden mittainen (2014–2015). Vaiheistuksen puuttuessa rakentaminen pyrittiin jakamaan mahdollisimman tasaisesti 6-7 rakennusvaiheen kesken (27–32 vuodelle) (liite 2). Kilpailuohjeissa ilmoitettiin Mikkelin keskimääräiseksi vuotuiseksi rakentamismääräksi 5000–8000 k-m2 vuodessa, mutta toisaalta rakennusmäärän on oletettu kasvavan tulevaisuudessa. Lisäksi mainittiin, että Tiedekeskus (n. 14000 k-m2) voitaisiin mahdollisesti toteuttaa jo vuonna 2014. Ellei ehdotuksissa ole erikseen mainittu Tiedekeskuksen rakentamisaikaa, sen rakentaminen ajoitettiin kaikissa suunnitelmissa ensimmäiseen rakennusvaiheeseen (liite 2).

In the second phase of the competition, entrants were asked for a precise report on the timetable and phasing of construction. A phasing proposal was given in four of the entries, although they differed from each other considerably in their level of detail. In most of the entries, the construction had been broken down into 6 or 7 phases. In Ecocity Evaluator, construction was divided into five-year cycles as follows: 2011–2015, 2016–2010, and so on up to 2050. Therefore the first construction phase is only about two years long (2014–2015). If there was no phasing proposal, the volume of construction was evenly divided into 6 or 7 construction phases (over 27 to 32 years) (Appendix 2). The competition brief noted that the average annual volume of construction in Mikkeli is between 5,000 and 8,000 sq.m floor area but that this is expected to increase in the future. It was further noted that the Science Centre (about 14,000 sq.m floor area) could be built as early as in 2014. For all entries that did not specify otherwise, the construction of the Science Centre was assumed to be included in the first phase (Appendix 2).

2.2.2 Mitoitustiedot ja rakennustyypit

2.2.2 Dimensioning details and building types

Koko aluetta koskevat yleiset mitoitustiedot näkyvät taulukossa 2 (FIN). Yksikään ehdotus ei ollut käyttänyt suunnitelmassa koko rakennusoikeutta (370 000 k-m2). Asuinrakentamisen osuus oli keskimäärin 64 % eli yli 10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin ohjearvo 75 %. Eri osa-alueita koskevat ohjeet asuin-, palvelu- ja liikerakentamisen jakaumasta toteutuivat kuitenkin pääpiirteittäin ehdotuksissa (liite 1).

Hippodamus

Asuminen Palvelut Liikerakennukset Yhteensä,

k 2 k-m

General dimensioning details for the entire area are given in Table 2 (ENG). None of the entries made use of the full building rights for the area (370,000 sq.m floor area). Residential construction accounted for an average of 64% of all construction, more than 10 percentage points less than the recommended 75%. However, the guidelines on the distribution of residential, service and commercial construction were largely complied with in the various sub-areas in the proposals (Appendix 1).

Neljä

Resilient

vuodenaikaa

Mikkeli

Round Here

Vesireittej ejjä

k-m2

%

k-m2

%

k-m2

%

k-m2

%

k-m2

%

155876

59

160500

74

145907

60

205665

65

141550

60

6000

2

20000

9

35235

14

32140

10

36100

15

102124

39

36500

17

61991

25

77795

25

57150

24

264000

217000

243133

315600

234800

69

35

67

53

66

Asukasta, n.b)

3464

3570

3242

4570

3190

Pysäköintipaikat

3860

2770

2904

3997

3050

Palvelu-

liikerakentaminen/

ja

asuinrakentaminen, %

Viheralueiden (m2)

ja

osuus

määrä koko

alueen pinta-alasta pinta alasta (%)

135000

34

207000

49

220404

48

(ei ilm.)

-

143350

a)

Osa-alueet, alueet, suunniteltu

joille 5

4

5

rakentamista a) Laskettu summaamalla viheralueiden ja rakennusoikeuden ala b) 45 k-m2 /asukas

102

TAULUKKO 2 (FIN): KILPAILUEHDOTUSTEN RAKENNUSOIKEUS, MAANKÄYTTÖ JA ARVIOITU ASUKASMÄÄRÄ

4

5

38


‘Hippodamus’

‘Neljä vuodenaikaa’ sq.m % floor area 160500 74 20000 9 36500 17 217000

‘Resilient Mikkeli’ sq.m % floor area 145907 60 35235 14 61991 25 243133

‘Round Here’

‘Vesireittejä’

sq.m % floor area 205665 65 32140 10 77795 25 315600

sq.m % floor area 60 141550 15 36100 24 57150 234800

69

35

67

53

66

3464 3860

3570 2770

3242 2904

4570 3997

3190 3050

sq.m floor area Residential Services Commercial Total, sq.m floor area Service + commercial residential, % Residents, estimateb) Parking spaces

155876 6000 102124 264000 /

Green areas (sq.m) and their percentage of the entire area (%) Sub-areas designated for construction

135000

% 59 2 39

34

207000

5

4

49

220404 5

48

(not given)

4

143350

38

5

a) Sum of the green areas and the building rights floor area. b) 45 sq.m floor area per resident.

TABLE 2 (ENG): BUILDING RIGHTS, LAND USE AND ESTIMATED NUMBER OF RESIDENTS IN THE COMPETITION ENTRIES

Palvelujen osuudeksi koko rakennusoikeudesta oli määritelty noin 10 %. Ehdotuksen Hippodamus palvelut muodostavat kuitenkin vain kaksi prosenttia koko rakennusoikeudesta. Tämä johtuu siitä, että ainoa ehdotuksesta löytynyt maininta palveluista olivat päiväkodit, joiden mitoituksessa käytettiin kilpailun ohjearvoja (2 päiväkotia/3464 asukasta = 6000 k-m2).

In the guidelines, services were recommended to account for about 10% of the building rights. In the entry Hippodamus, however, services account for only 2% of the total building rights. This is because the only reference to services of any kind in the entry was to nurseries; the competition guidelines were used for the dimensioning of these (2 nurseries / 3,464 residents = 6,000 sq.m floor area).

Ecocity Evaluatorissa kaikki liikerakennukset, joiden tyyppiä ei ollut määritelty, luettiin toimistorakennuksiin, jotka muodostavat vähän liikennettä. Palvelurakennukset, joita ei ollut määritelty päiväkodeiksi tai muiksi palveluiksi, arvioitiin kokoontumisrakennuksiksi. Asuinrakennustyypit ja rakennusmateriaalit määriteltiin ehdotusten pohjalta niin tarkasti kuin mahdollista. Asuinrakennustyyppijaon puuttuessa jakauma pyrittiin päättelemään kerrosluvun ja karttojen perusteella. Ellei ehdotuksista löytynyt viittausta pien- ja rivitaloihin, kaikki asuinrakentaminen määriteltiin kerrostaloksi. Rivi- ja pientalot on määritelty puurakenteisiksi (ulkoverhouslaudoituksella) kaikissa ehdotuksissa. Alueet, joilla on erityisesti mainittu ”suosittavan puurakentamista”, merkittiin 50 % rakentamisesta puurakenteiseksi (kerrostalot max 8 krs). Muu rakentaminen luettiin kivirakentamiseksi (eristerappaus/tiili).

In Ecocity Evaluator, all commercial buildings for which a type was not specified were assumed to be office buildings, which generate very little traffic. Service buildings not designated as nurseries or similar services were assumed to be assembly buildings. Residential building types and their construction materials were determined in as much detail as possible on the basis of the competition entries. In the absence of a breakdown of residential building types, their distribution was inferred from the number of stories given and the maps included in the entries. In any entry that did not specify detached houses and row houses, residential buildings were assumed to be apartment blocks only. Detached houses and row houses were defined as wood structures (with exterior timber cladding) in all entries. Areas designated as ‘favouring construction in wood’ were defined as having 50% of the buildings built of wood (max. 8 stories for high-rise buildings). All other buildings were considered to be brick-built with insulating rendering.

Taulukossa 2 esitetty palvelu- ja liikerakentamisen suhde asuinrakentamisen määrään vaihteli suuresti eri ehdotusten välillä (35 % - 69 %). Suhdeluku kuvaa suuntaa-antavasti kyseisen alueen ilmastovaikutuksien suuruutta, sillä suuri palvelu- ja toimitilarakentamisen määrä asukasmäärään nähden lisää muun muassa kokonaislämmitystarvetta ja tavaraliikennettä aiheuttaen korkeammat kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden. Lisäksi eroja ehdotusten välillä aiheuttaa palvelu- ja liikerakentamisen tyyppi. Ehdotuksissa liikerakennuksiin lukeutuva vähäliikenteinen toimistorakennus on ominaispäästöiltään alhaisempi kuin ostoskeskus, joka generoi runsaasti tavaraliikennettä. Tällöin ehdotukset, joissa palvelu- ja liikerakentamisen osuus ja tyyppi on ilmoitettu riittävällä tarkkuustasolla, saattavat vaikuttaa epäedullisimmilta ilmaston kannalta kuin mitoitustiedoiltaan epätarkat ehdotukset, joiden laskennassa on jouduttu käyttämään oletusarvoja. Laskennassa käytettiin asumisväjyyden lähtöarvona 45 k-m2 asukasta kohden, minkä pohjalta Ecocity Evaluatorilla laskettiin alueen mitoitustietojen mukaiset asukasmäärät vuoteen 2050 asti. Pysäköintipaikkojen määrät saatiin suoraan ehdotuksista. Niitä ei käytetty lähtötietona laskennassa.

The ratio of service + commercial construction to housing construction, shown in Table 2, showed great variation between entries (35% to 69%). This ratio is indicative of the magnitude of climate impact in the area, as a high ratio of service and commercial construction to number of residents means a higher need for heating and a higher volume of goods transport, and hence higher greenhouse gas emissions per resident. There are also differences between entries in the type of service and commercial construction. Office buildings generate little traffic and hence a lower nominal level of emissions than a shopping centre, which generates a lot of goods transport. Therefore entries where the percentage and building types of service and commercial construction are given in sufficient detail may actually appear less environmentally advantageous than entries with more imprecise details, for which default values had to be used. The baseline value for living space used for calculations was 45 sq.m floor area per resident. Using this value, Ecocity Evaluator calculated the population of the area according to the dimensioning details given up to the year 2050. The number of parking spaces was obtained directly from the entries. These were not used as input data in the calculation.

103


Arkkitehdeille annettiin viheralueiden mitoituksessa vapaat kädet, mistä johtuen niissäkin on havaittavissa melko suuria eroja ehdotusten välillä. Viheralueiden vaikutusta hiilinieluina ei arvioitu tässä raportissa, sillä kasvillisuuden potentiaali hiilensidonnassa ja -varastoinnissa riippuu merkittävästi sen ominaispiirteistä, joista ei tässä kilpailun vaiheessa ole tietoa.

2.2.3 Energiamuodot

2.2.3 Energy sources

Satamalahden alue voidaan liittää olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön polttoaineena ovat puupohjaiset polttoaineet (66 %), turve (33 %) ja polttoöljy (1 %). Tämän lisäksi aurinkoenergian käyttöä ehdotettiin kaikissa ehdotuksissa. Näin ollen energiamuotojen osuudeksi lämmitystarpeesta oletettiin perusskenaariossa 95 % kaukolämpöä ja 5 % aurinkolämpöä, ellei toisin mainittu. Laskennassa käytetyt energiakertoimet ehdotuksiin sisältyneille rakennustyypeille on esitetty taulukossa 3 (FIN).

E-luku

Tilan-

a)

Architects were given relatively free hands in the dimensioning of green areas, and accordingly there are considerable differences between the entries in this respect. How the green areas would function as carbon sinks was not considered for the purposes of this report, since the capacity of plantings to sequester carbon depends entirely on the characteristics of the plants in question, and there is as yet no information as to what would be planted in the green areas.

ja

The Satamalahti area can be connected to the existing district heating network. The fuels used to generate district heating are wood-based fuels (66%), peat (33%) and fuel oil (1%). Solar energy was proposed in all entries. Therefore the assumption for energy sources in the basic scenario for the purposes of the calculation was 95% district heating and 5% solar energy, unless otherwise specified in the entry. Table 3 (ENG) shows the energy coefficients for the building types described in the entries and used in the calculations.

Käyttöveden

Laitesähkön

E-luku,

ilmanvaihdon

lämmitys,

käyttö,

kWh/m2/a

lämmitys,

kWh/m2/a

kWh/m2/a

kWh/m2/a Pientalo

120

35

35

136

Rivitalo

118

35

35

142

Kerrostalo

93

35

35

129

Toimisto

40

6

70

144

89

7

70

170

Päiväkoti

106

11

63

170

Hotelli

205

4

63

217

Kauppa

205

4

63

217

Kokoontumistila liikuntapaikat,

(esim.

harrastustilat)

a) Perusskenaario, ellei mainittu erikseen muuta: 95 % kaukolämpö, 5 % aurinkolämpö TAULUKKO 3 (FIN): RAKENNUSTEN ENERGIANTARPEEN MÄÄRITTELYSSÄ KÄYTETTYJÄ PARAMETREJA

E numbera)

Indoor and ventilation heating, kWh/sq.m/year 120 118 93 40

Hot water heating, kWh/sq.m/year

Detached house 35 Row house 35 Apartment block 35 Office 6 Assembly building (e.g. sports 89 7 venue, leisure centre) Nursery 106 11 Hotel 205 4 Shop 205 4 a) Basic scenario unless otherwise specified: 95% district heating, 5% solar energy.

Electricity for appliances, kWh/sq.m/year 35 35 35 70

E number, kWh/sq.m/year

70

170

63 63 63

170 217 217

TABLE 3 (ENG): PARAMETERS USED TO DETERMINE ENERGY CONSUMPTION BY BUILDING TYPE

104

136 142 129 144


Osassa kilpailuehdotuksista oli mainittu tietyille alueille tai rakennuksille perusskenaariosta poikkeavia energiamuotoja, mitkä huomioitiin analyysissä. Neljä vuodenaikaa mainitsi ehdotuksessaan Tiedekeskuksen käyttävän maalämpöä. Analyysissä 60 % Tiedekeskuksen lämmitystarpeesta luettiin maalämpöön, 35 % kaukolämpöön, 5 % aurinkolämpöön. Round Here määritteli ehdotuksessaan osa-alueen 4 kokonaisuudessaan puurakenteiseksi nollaenergiarakentamiseksi. Tämä toteutettiin analyysissä seuraavin lähtöarvoin:

Some of the entries specified energy sources different from the basic scenario for particular areas or buildings, and this was taken into account in the analysis. The entry Neljä vuodenaikaa specified that the Science Centre will use geothermal heating. In the analysis, 60% of the heating consumption of the Science Centre was ascribed to geothermal heating, 35% to district heating and 5% to solar energy. In Round Here, sub-area 4 was designated in its entirety as a development for zero-energy houses built in wood. This was entered in the analysis with the following values:

• Lämmitysenergia: kaukolämpö: 50 %; maalämpö: 40 %; aurinkolämpö: 10 % • Aurinkosähkö (vähentää ostoenergiaa): 0,05 MWh/m2 • E-luku: Tilat ja ilmanvaihto: 12 kWh/m2; lämmin käyttövesi: 13 kWh/m2;

• Heating energy: district heating 50%; geothermal heating 40%; solar heating 10% • Solar electricity (reducing the need for sourced energy): 0.05 MWh per sq.m • E number: Indoor and ventilation heating 12 kWh per sq.m; hot water heating 13 kWh per sq.m; electricity for appliances 38 kWh per sq.m

laitesähkö 38 kWh/m2

2.2.4 Liikenne

2.2.4 Traffic

Satamalahden alue muistuttaa etäisyyksiltään ja palveluiden keskittymiseltään monin tavoin pääkaupunkiseudun keskusta-alueita. Ecocity Evaluatorissa on tämän perusteella käytetty lähtöarvoina liikennesuoritteita, jotka on laskettu pääkaupunkiseudulle. Liikennemuotojen jakautumia on sovellettu kerros-, rivi- ja pientaloalueille taulukon 4 (FIN) osoittamalla tavalla.

Alue

The Satamalahti area resembles the hubs of the Helsinki metropolitan area in terms of its internal distances and service clusters. Because of this, traffic volumes calculated for the Helsinki metropolitan area were used as baseline values in the Ecocity Evaluator analysis. The distribution of various kinds of traffic were applied to apartment block, row house and detached house districts as shown in Table 4 (ENG).

Kevy vyt vy

Henkilöauto

Linja-auto

Juna

liikenne

(km/vrk/as)

(km/vrk/as)

(km/vrk/as)

(km/vrk/as) Kerrostaloalue

(alakeskuksen

2

11,6

4,6

2,5

(PK-seudun

2

14,4

4,5

1,8

(PK-seudun

2

14,4

4,5

1,8

Non-vehicular traffic (km/day/reside nt)

Cars (km/day/reside nt)

Bus (km/day/reside nt)

Train (km/day/reside nt)

2

11.6

4.6

2.5

2

14.4

4.5

1.8

2

14.4

4.5

1.8

jalankulkuvyöhyke) Rivitaloalue joukkoliikennevyöhyke) Pientaloalue joukkoliikennevyöhyke) TAULUKKO 4 (FIN): PÄÄKAUPUNKISEUDUN LIIKENNESUORITE

Area

Apartment block district (pedestrian zone in subcentre) Row house district (public transport zone in Helsinki metropolitan area) Detached house district (public transport zone in Helsinki metropolitan area)

TABLE 4 (ENG): TRAFFIC VOLUMES IN THE HELSINKI METROPOLITAN AREA.

105


Laskennosissa on huomioitu ajoneuvokannan sähköistymiseen liittyvä arvio henkilöajoneuvokannan muutoksesta . Henkilöautokannan on oletettu pysyvän samanlaisena vuosien 2025–2050 välillä. Taulukossa 5 (FIN) on esitetty autokannan kehittyminen 2011–2050.

The anticipated shifting of the vehicle stock towards electric cars was taken into account in the calculations. It was assumed that the car stock will remain similar between 2025 and 2050. Table 5 (ENG) shows the projected development of the car stock between 2011 and 2050.

2011-

2016-

2021-

2026-

2031-

2036-

2041-

2046-

2015

2020

2025

2030

2035

2040

2045

2050

97,6 %

96,4 %

96,4 %

85,0 %

85,0 %

85,0 %

85,0 %

85,0 %

Hybridi

2,0 %

3,0 %

3,0 %

11,0 %

11,0 %

11,0 %

11,0 %

11,0 %

Sähkö

0,4 %

0,6 %

0,6 %

4,0 %

4,0 %

4,0 %

4,0 %

4,0 %

(joku muu)

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

0,0 %

Yhteensä

100,0 %

100,0 %

100,0 %

100,0 %

100,0 %

100,0 %

100,0 %

100,0 %

Tavallinen poltto/diesel

TAULUKKO 5 (FIN): HENKILÖAUTOKANNAN KEHITTYMINEN 2011-2050 Tavaraliikenteen laskennassa Satamalahden alueelle on käytetty seuraavia oletuksia: • Toimistorakennusten on oletettu generoivan vähän tavaraliikennettä • Tiedekeskus luetaan virastorakennuksiin, jotka luovat paljon tavaraliikennettä

Ordinary petrol/diesel

20 01120 015 97 7.6%

2016 62020 0 96.4% %

20212025 96.4%

20262030 85.0%

20312035 85.0%

20362040 85.0%

2 20412 2045 8 85.0%

204 46205 50 85.0 0%

Hybrid

2.0 0%

3.0% %

3.0%

11.0%

11.0%

11.0%

11.0%

11.0 0%

Electric

0.4 4%

0.6% %

0.6%

4.0%

4.0%

4.0%

4 4.0%

4.0% %

TABLE 5 (ENG): CAR STOCK DEVELOPMENT 2011–2050. The following assumptions were used in calculating goods traffic in the Satamalahti area: • Office buildings are assumed to generate only a low volume of goods traffic • The Science Centre is considered a public building, which generates a high volume of goods traffic

8

9000 8000

7 6

1.20

5

1.24

4 3 2 1 0

0

0.58 0.50 4.35 0.75 0.62 0.47 0.47 0.51 0.49 0.47 0.47 0.45 0.45 1.97 1.73 1.44 1.42 1.12 1.12

7000 6000

1139

Rakentaminen

5000

Liikenne

4000

748

Energia

3000

965

2000

3940 358 370 2534 1298

KUVA 2 HIPPODAMUS: KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, TCO2-EKV/HENKILÖ,V

106

1470

1401

1000 0

0

1596

1611 1685

16111611 1611 1611 15731573 1573 1573

Rakentaminen Liikenne

44674920

38743874 3874 3874

Energia

KUVA 3 HIPPODAMUS: KOKONAISPÄÄSTÖT, TCO2-EKV/V FIGURE 3 ‘HIPPODAMUS’: TOTAL EMISSIONS, TCO2EQ PER YEAR

FIGURE 2 ‘HIPPODAMUS’: GREENHOUSE GAS EMISSIONS, TCO2EQ PER PERSON PER YEAR.


3 TULOKSET

3 FINDINGS

3.1 Kasvihuonekaasupäästöt lähteittäin

3.1 Greenhouse gas emissions by source

3.1.1 Hippodamus

3.1.1 ‘Hippodamus’

Hippodamus-ehdotuksessa kauden alkupäässä (2014–2015) rakennetaan Tiedekeskus (liite 2). Vuosina 2016–2020 rakentuukin jo yli 13000 k-m2 kerrostaloja ja 27000 k-m2 toimistoja, mahdollistaen ensimmäisten 229 asukkaan muuton alueelle (liite 3). Tämä näkyy kuvassa 2 ensimmäisinä asukaskohtaisina päästöinä. Kyseisen rakennusvaiheen rakennustahti on matala (8180 k-m2/v) seuraavaan rakennusvaiheiseen nähden (13030 k-m2/v, 1287 as.), mutta aiheuttaa silti asukasmäärän alhaisuudesta johtuen huomattavasti korkeammat asukaskohtaiset päästöt (6,8 vs. 3,3 T CO2-ekv/ henkilö/a). Kokonaispäästöt kasvavat vuoteen 2040 (2036–2040) asti, jolloin ne kääntyvät laskuun rakentamisen loputtua (kuva 3). Tämän jälkeen syntyvät rakentamisen päästöt syntyvät rakennusten kunnossapidosta. Suurin osa alueen ilmastovaikutuksesta syntyy energiankulutuksen päästöistä (kuvat 2 ja 3).

In the Hippodamus entry, the Science Centre is built at the beginning of the construction period (2014–2015) (see Appendix 2). Construction between 2016 and 2020 involves more than 13,000 sq.m floor area in apartment blocks and 27,000 sq.m floor area in office buildings, allowing the first 229 residents to move into the area (Appendix 3). This is shown as the first resident-generated emissions in Figure 2. The construction rate in this phase is rather low (8,180 sq.m floor area per year) compared with the following phase (13,030 sq.m floor area per year, 1,287 residents) but generates considerably higher emissions per resident due to the low number of residents (6.8 vs. 3.3 tCO2eq per person per year). Overall emissions increase until 2040 (2036–2040), at which point they begin to decrease as construction is completed (Figure 3). Construction emissions thereafter are generated by building maintenance. Most of the climate impact from the area comes from energy consumption emissions (Figures 2 and 3).

100 %

Tavaraliikenne

90 %

22 %

80 %

41 %

Osuudet

70 % 60 % 50 %

100 %

1% 8% 1%

0% 5% 1%

19 %

20 %

20 %

1%

1%

1%

10 %

1%

1%

11 %

11 %

12 %

12 %

5%

5%

5%

4%

4%

21 %

21 %

Kevyt Raide Linja-auto

40 % 30 % 20 %

66 % 51 %

62 %

60 %

60 %

60 %

60 %

EV HHV

10 % 0 %0 % 2015

Muu polttomoottori (Mopo tms.) Muu sähkö (sähköpyörä tms.) Juna

Bensa/Diesel HA 2020

2025

2030

2035

2040

2045

2050

KUVA 4. HIPPODAMUS: LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN JAKAUTUMINEN LIIKENNEMUOTOJEN KESKEN

FIGURE 4. ‘HIPPODAMUS’: DISTRIBUTION OF EMISSIONS FROM TRAFFIC.

Rakentamisen alkuvaiheessa kaikki uuden rakentamisen synnyttämän liikenteen päästöt muodostuvat tavaraliikenteestä, sillä ensimmäisinä vuosina (2014–2015) on suunniteltu rakennettavan paljon tavaraliikennettä synnyttävä Tiedekeskus (kuva 4). Jo seuraavassa rakennusvaiheessa (2016–2020) yli puolet päästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä tarkastelujakson loppuun asti.

In the initial phase of construction, all the traffic emissions generated by the new construction come from goods transport, as the first phase involves the construction of the Science Centre, which generates a lot of goods transport (Figure 4). In the next phase (2016–2020), more than half of the emissions are produced by car traffic, which causes the majority of emissions up to the end of the period analysed.

107


3.1.2 Neljä vuodenaikaa

3.1.2 ‘Neljä vuodenaikaa’

3.00

8000 7000

0.41

2.50 2.00

0.29 0.88 0.34 0.33

1.50

0.74

1.00 0.50

1.08

0.63 0.52 1.55

0.36 0.38 0.44 0.44

1.21 1.19 1.15 1.20

5000 0.38 0.38

Rakentaminen

4000

0.41 0.41

Liikenne

3000

Energia

2000 1000

0.97 0.97

0

0.00

KUVA 5. NELJÄ VUODENAIKAA: KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, TCO2-EKV/HENKILÖ,V

90 % 9 % 1% 80 %

0%

70 %

17 % 1% 7% 1%

1371 632 1296

14451445 14451445

Liikenne

1183 4279 3597 34703470 34703470 2965 2273 80 205 1209 301 320 685

5% 1%

7% 1%

10 % 2%

12 %

13 % 6%

12 % 1%

12 % 1%

12 % 1%

13 %

14 %

14 %

5%

5%

5%

60 % 50 % 40 %

Energia

Tavaraliikenne Muu polttomoottori (Mopo tms.) Muu sähkö (sähköpyörä tms.) Juna Kevyt Radie

86 %

30 %

71 %

78 %

72 %

70 %

Linja-auto 66 %

67 %

67 %

20 %

0% 2015

EHV HHV

10 %

108

Rakentaminen

In the entry Neljä vuodenaikaa (‘Four seasons’), the first phase of construction (2014–2015) features apartment block construction at a rate of 6,250 sq.m floor area per year, enabling new residents to move into the area (270 residents, see Appendix 3). Therefore emissions caused by residents appear from the first phase of construction onwards. The next phase (2016–2020) includes construction of residential and office buildings at a rate of 7,250 sq.m floor area per year, increasing emissions per resident considerably. From 2025 (period 2021–2025), emissions per resident decrease gradually, as new residents are estimated to continue to move into the area until 2040 (Appendix 4), at which point the area is estimated to be completed. Most of the climate impact from the area comes from energy consumption emissions (Figures 5 and 6).

7% 1%

6%

13711371 1371 1371 1119 1560

FIGURE 6. ‘NELJÄ VUODENAIKAA’: TOTAL EMISSIONS, TCO2EQ PER YEAR

Ehdotuksessa Neljä vuodenaikaa ensimmäisessä rakennusvaiheessa (2014–2015) suunnitellaan rakennettavan asuinkerrostaloja 6250 k-m2 vuosivauhdilla, mikä mahdollistaa uusien asukkaiden (270 as., liite 3) muuttamisen alueelle. Näin ollen jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa on asukaskohtaisia päästöjä. Seuraavassa vaiheessa (2016–2020) rakennetaan jo asuin- ja toimistorakennuksia 7250 k-m2/v, lisäten huomattavasti asukaskohtaisia päästöjä lisääntyneen toimitilarakentamisen myötä. Vuodesta 2025 (kausi 2021–2025) eteenpäin asukaskohtaiset päästöt laskevat hiljalleen, sillä alueelle muuttaa kasvavassa määrin asukkaita aina vuoteen 2040 asti (liite 3), jolloin alueen arvioidaan valmistuvan. Suurin osa alueen ilmastovaikutuksesta syntyy energiankulutuksen päästöistä (kuvat 5 ja 6).

100 %1 %

818

KUVA 6. NELJÄ VUODENAIKAA: KOKONAISPÄÄSTÖT, TCO2-EKV/V

FIGURE 5. ‘NELJÄ VUODENAIKAA’: GREENHOUSE GAS EMISSIONS, TCO2EQ PER PERSON PER YEAR.

Osuudet

1371

6000

Bensa/Diesel HA 2020

2025

2030

2035

2040

2045

2050

KUVA 7. NELJÄ VUODENAIKAA: LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN JAKAUTUMINEN LIIKENNEMUOTOJEN KESKEN

FIGURE 7. ‘NELJÄ VUODENAIKAA’: DISTRIBUTION OF EMISSIONS FROM TRAFFIC.

Ehdotuksessa Neljä vuodenaikaa ensimmäisessä rakennusvaiheessa (2014–2015) rakentuu vain asuinrakennuksia, jotka eivät generoi tavaraliikennettä. Tästä syystä suurimmat liikenteen päästöt (86 %) syntyvät alkuvaiheessa henkilöautoliikenteestä, joka säilyttää aseman suurimpana päästölähteenä vuoteen 2050 saakka (kuva 7). Tavaraliikenteen päästöt jäävät keskimäärin alhaisemmiksi kuin muissa ehdotuksissa johtuen pienemmästä palveluja liikerakentamisen määrästä (26 % koko rakennusoikeudesta). Tiedekeskus on suunniteltu rakennettavan vasta viimeisessä rakennusvaiheessa (2036–2040) toisin kuin muissa ehdotuksissa, joissa se rakennetaan ensimmäisenä.

In the entry Neljä vuodenaikaa, only residential buildings are built in the first phase of construction (2014–2015); these do not generate goods transport. Therefore the majority of the traffic emissions (86%) initially come from car traffic, which remains the major source of emissions from traffic until 2050 (Figure 7). Emissions from goods transport remain lower on average than in any other entry because of the smaller volume of service and commercial buildings proposed (26% of total building rights). The Science Centre is included in the last phase of construction (2036–2040) unlike in the other entries, where it is among the first buildings to be put up.


3.1.3 Resilient Mikkeli

3.1.3 ‘Resilient Mikkeli’

4.5

7000

4 3

0.92

2.5 1.5 1

0.53

0.50

1.79 1.70

0.5

15111511 1511 12811511

5000

0.70 0.59 0.48 0.47 0.50 0.47 0.47 0.47 0.44 0.44 2.46

2

0

6000

0.66

3.5

1.45 1.43

Rakentaminen Liikenne

3000

Energia

2000 1000

1.14 1.14

0

0

805

4000

354 494

0 0 0

568 762

964

1043 126914171417 14171417 1077

Rakentaminen Liikenne

387336923692 36923692 27623142 1930 1329

Energia

KUVA 8. RESILIENT MIKKELI: KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, TCO2-EKV/HENKILÖ,V

KUVA 9. RESILIENT MIKKELI: KOKONAISPÄÄSTÖT, TCO2-EKV/V

FIGURE 8. ‘RESILIENT MIKKELI’: GREENHOUSE GAS EMISSIONS, TCO2EQ PER PERSON PER YEAR.

FIGURE 9.‘RESILIENT MIKKELI’: TOTAL EMISSIONS, TCO2EQ PER YEAR

Ehdotuksen Resilient Mikkeli korkeimmat asukaskohtaiset päästöt (4T CO2-ekv/henkilö/v) syntyvät rakentamisen toisessa vaiheessa (2016-2020; kuva 8), jolloin rakentuu toimitilaa ja alueen kaksi päiväkotia (liite 2). Asukasmäärän lisääntyessä (liite 3) asukaskohtaiset päästöt vähenevät tasaisesti vuoteen 2045 asti, jolloin alueen arvioidaan valmistuvan. Kokonaispäästöissä nähdään päinvastainen trendi tasaisen kasvun tasoittuessa vuonna 2045 (kuva 9). Suurimman osan alueen ilmastovaikutuksesta muodostavat tämänkin ehdotuksen osalta energiankulutuksen päästöt (kuvat 8 ja 9).

In the entry Resilient Mikkeli, the highest emissions per resident (4 tCO2eq per person per year) occur in the second phase of construction (2016–2020; Figure 8), when commercial buildings and the two nurseries are built (see Appendix 2). As the population increases (see Appendix 3), emissions per resident decrease steadily until 2045, at which point the area is estimated to be completed. Overall emissions show an opposite trend, as the steady growth evens out in 2045 (Figure 9). In this entry too, most of the climate impact from the area comes from energy consumption emissions (Figures 8 and 9).

100 %

Tavaraliikenne

90 %

20 %

80 %

1% 7% 1%

Osuudet

70 % 60 % 50 %

17 %

17 %

18 %

18 %

18 %

1%

1%

1%

1%

1%

1%

9% 1%

10 %

12 %

12 %

13 %

13 %

5%

5%

5%

5%

5%

18 %

100 %

40 % 30 %

Muu polttomoottori (Mopo tms.) Muu sähkö (sähköpyörä tms.) Juna Kevyt Radie Linja-auto EHV

69 %

70 %

2020

2025

63 %

61 %

61 %

63 %

63 %

2030

2035

2040

2045

2050

HHV

20 % 10 %

0% 0 %0 % 2015

KUVA 10. RESILIENT MIKKELI: LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN JAKAUTUMINEN LIIKENNEMUOTOJEN KESKEN

FIGURE 10. ‘RESILIENT MIKKELI’: DISTRIBUTION OF EMISSIONS FROM TRAFFIC.

Rakentamisen alkuvaiheessa kaikki uuden rakentamisen synnyttämän liikenteen päästöt muodostuvat tavaraliikenteestä, sillä ensimmäisinä vuosina (2014–2015) on suunniteltu rakennettavan paljon tavaraliikennettä synnyttävä Tiedekeskus (kuva 10). Jo seuraavassa rakennusvaiheessa (2016–2020) lähes 70 % päästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä tarkastelujakson loppuun asti.

In the initial phase of construction, all the traffic emissions generated by the new construction come from goods transport, as the first phase (2014–2015) involves the construction of the Science Centre, which generates a lot of goods transport (Figure 10). In the next phase (2016–2020), nearly 70% of the emissions are produced by car traffic, which causes the majority of emissions up to the end of the period analysed.

109


3.1.4 Round Here

3.1.4 ‘Round Here’

3

10000

2.5

9000

0.55

8000 0.46

2 0.91 1.5

7000

0.43 0.410.41 0.41 0.41

0.71 0.60

0.48 0.510.48 0.51

1 1.29 1.22 1.24

0.5 0

1783 19331933

0.420.42 0.42 0.42 0.460.46 0.46 0.46

Rakentaminen Liikenne

1442 2110 1122 21132113 1785 8011587

6000 5000 4000

Energia

3000

1244

2000

1.10 1.13 0.95 0.950.95 0.95

1000 0

0

FIGURE 11. ‘ROUND HERE’: GREENHOUSE GAS EMISSIONS, TCO2EQ PER PERSON PER YEAR.

0

4943 481 43404340 3872 3267 796 2137 1133

Rakentaminen Liikenne Energia

KUVA 12. ROUND HERE: KOKONAISPÄÄSTÖT, TCO2-EKV/A FIGURE 12. ‘ROUND HERE’: TOTAL EMISSIONS, TCO2EQ PER YEAR

KUVA 11. ROUND HERE: KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, TCO2-EKV/HENKILÖ,A Round Here -ehdotus muistuttaa edeltäviä ehdotuksia siinä, että ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Tiedekeskus. Toisessa vaiheessa (2016–2020) rakentuu asuinrakentamisen lisäksi runsaasti palvelu- ja liiketilaa (kuva 11; liite 2), aiheuttaen asukasmäärään nähden korkeat päästöt. Asukasmäärän lisääntyessä (liite 3) asukaskohtaiset päästöt vähenevät tasaisesti vuoteen 2045 asti, jolloin alueen arvioidaan valmistuvan. Kokonaispäästöt kasvavat vuoteen 2040 asti, jolloin kääntyvät laskuun kaudelle 2041–2045 tultaessa, jolloin rakennusvauhti on enää 4900 k-m2/v (kuva 12; liite 2). Suurimman osan alueen ilmastovaikutuksesta muodostavat tämänkin ehdotuksen osalta energiankulutuksen päästöt (kuvat 11 ja 12).

The entry Round Here resembles the preceding entries in that the Science Centre is built in the first construction phase. The second phase (2016–2020) involves the building of a considerable volume of service and commercial buildings in addition to residential buildings (Figure 11; Appendix 2), generating high emissions per resident. As the population increases (see Appendix 3), emissions per resident decrease steadily until 2045, at which point the area is estimated to be completed. Total emissions increase until peaking in 2040 to a decrease in the 2041–2045 period, at which point the rate of construction is only 4,900 sq.m floor area per year (Figure 12; Appendix 2). In this entry too, most of the climate impact from the area comes from energy consumption emissions (Figures 11 and 12).

100 %

Tavaraliikenne

90 % 80 %

Osuudet

70 %

20 %

18 %

18 %

20 %

20 %

1% 7% 1%

1%

1%

9% 1%

1%

1%

10 %

12 %

12 %

1%

1%

12 %

12 %

Muu polttomoottori (Mopo tms.) Muu sähkö (sähköpyörä tms.) Juna

5%

5%

4%

4%

Kevyt Radie

60 % 50 %

5%

23 %

23 %

Linja-auto

100 %

40 % 30 %

EHV 69 %

69 %

2020

2025

62 %

60 %

60 %

59 %

59 %

2030

2035

2040

2045

2050

HHV

20 % 10 %

0 %0 % 2015

110

KUVA 13. ROUND HERE: LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN JAKAUTUMINEN LIIKENNEMUOTOJEN KESKEN

FIGURE 13. ‘ROUND HERE’: DISTRIBUTION OF EMISSIONS FROM TRAFFIC.

Rakentamisen alkuvaiheessa kaikki uuden rakentamisen synnyttämän liikenteen päästöt muodostuvat tavaraliikenteestä, sillä ensimmäisinä vuosina (2014–2015) on suunniteltu rakennettavan paljon tavaraliikennettä synnyttävä Tiedekeskus (kuva 13). Jo seuraavassa rakennusvaiheessa (2016–2020) lähes 70 % päästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen

In the initial phase of construction, all the traffic emissions generated by the new construction come from goods transport, as the first phase (2014–2015) involves the construction of the Science Centre, which generates a lot of goods transport (Figure 13). In the next phase (2016–2020), nearly 70% of the emissions are produced by car traffic, which causes the majority of emissions up to the end of the period analysed.

päästöistä tarkastelujakson loppuun asti.


3.1.5 Vesireittejä

3.1.5 ‘Vesireittejä’

5.00

8000

4.50

7000

0.67

4.00 3.50

6000

1.17

3.00

0.45 0.46 0.45 0.85 0.71 0.62 0.57 0.44 0.44 0.53 0.53 2.84

2.00 1.50 1.00

1.83 1.75 1.57 1.53

0.50

1676 1748 1599 16661666 1666 1666 1625

5000

0.47

2.50

898

Rakentaminen

Liikenne

4000

43024079448138563856 38563856 3496 2079

2000 1000

1.23 1.23

0.00 0.00

0

KUVA 14. VESIREITTEJÄ: KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, TCO2-EKV/HENKILÖ,A

Rakentaminen

Liikenne

490 859

3000

Energia

1315 1102 1191 13991399 1399 1399

Energia

0

KUVA 15. VESIREITTEJÄ: KOKONAISPÄÄSTÖT, TCO2-EKV/A FIGURE 15. ‘VESIREITTEJÄ’: TOTAL EMISSIONS, TCO2EQ PER YEAR

FIGURE 14. ‘VESIREITTEJÄ’: GREENHOUSE GAS EMISSIONS, TCO2EQ PER PERSON PER YEAR. Vesireittejä-ehdotuksessa asukaskohtaisten päästöjen trendi on samansuuntainen kuin muissa ehdotuksissa, joissa ensimmäisissä vaiheissa rakennetaan Tiedekeskus ja huomattava määrä palveluja toimitilaa. Kuvassa 15 on havaittavissa vuosina 2030–2035 tapahtuvan asuinrakentamisen sekä kokoontumis- ja toimistorakentamisen alhaisemmat päästöt verrattuna vuosiin 2036–2040, joina rakennettavaan muun muassa energiaa kuluttava päiväkoti (1900 k-m2; liite 2). Vuonna 2040 kokonaispäästöjen kasvu päättyy ja laskee 2045 eteenpäin, jolloin alueen arvioidaan valmistuvan. Suurimmat päästöt ilmastoon syntyvät tässäkin ehdotuksessa energiankulutuksen päästöistä (kuvat 14 ja 15).

In the entry Vesireittejä (‘Water routes’), emissions trends are very similar as in the other entries where the Science Centre and a considerable volume of service and commercial buildings are built in the initial phase. Figure 15 shows that lower emissions are caused by residential buildings and assembly and office buildings in the 2030–2035 period than in the 2036–2040 period, where construction includes the nursery that consumes a considerable amount of energy (1,900 sq.m floor area; Appendix 2). However, the increase in total emissions peaks in 2040 and decreases from 2045 onwards, at which point the area is estimated to be completed. In this entry too, most of the climate impact comes from energy consumption emissions (Figures 14 and 15).

100 %

Tavaraliikenne

90 %

27 %

24 %

23 %

1% 6% 1%

1% 8% 1%

1%

80 %

Osuudet

70 % 60 % 50 %

9% 5%

26 %

26 %

26 %

1%

1%

10 %

10 %

1% 11 %

1% 11 %

5%

5%

4%

4%

26 %

100 %

Kevyt Radie Linja-auto EHV

40 % 30 %

Muu polttomoottori (Mopo tms.) Muu sähkö (sähköpyörä tms.) Juna

63 %

65 %

2020

2025

59 %

56 %

56 %

57 %

57 %

2030

2035

2040

2045

2050

HHV

20 % 10 % 0 %0 % 2015

KUVA 16. VESIREITTEJÄ: LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN JAKAUTUMINEN LIIKENNEMUOTOJEN KESKEN

FIGURE 16. ‘VESIREITTEJÄ’: DISTRIBUTION OF EMISSIONS FROM TRAFFIC.

Rakentamisen alkuvaiheessa kaikki uuden rakentamisen synnyttämän liikenteen päästöt muodostuvat tavaraliikenteestä, sillä ensimmäisinä vuosina (2014–2015) on suunniteltu rakennettavan paljon tavaraliikennettä synnyttävä Tiedekeskus (kuva 16). Jo seuraavassa rakennusvaiheessa (2016–2020) yli puolet päästöistä syntyy henkilöautoliikenteestä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä tarkastelujakson loppuun asti.

In the initial phase of construction, all the traffic emissions generated by the new construction come from goods transport, as the first phase (2014–2015) involves the construction of the Science Centre, which generates a lot of goods transport (Figure 13). In the next phase (2016–2020), more than half of the emissions are produced by car traffic, which causes the majority of emissions up to the end of the period analysed.

111


3.2 Ehdotusten vertailu

3.2 Comparison of entries

Kuvissa 17–21 on esitetty kunkin ehdotuksen eri rakennusvaiheiden keskimääräiset asukaskohtaiset ja kokonaispäästöt aikavälillä 2015–2050. Kuten aiemmin mainittiin, rakennusvaiheiden väliset erot päästömäärissä johtuvat rakentamismäärän lisäksi rakentamisen laadusta ja asukkaiden määrästä alueella kullakin ajanhetkellä. Kuvissa näkyy päästöjen painottuminen rakentamiskauden aikana.

Figures 17–21 show the average emissions per resident and total emissions for each entry between 2015 and 2050. As noted above, differences in emission levels between construction phases are due to the volume of construction, the quality of construction and the number of residents in the area at any given time. The figures show how the emissions develop during the overall period of construction.

Taulukossa 5 on esitetty kaikkien ehdotusten päästöihin vaikuttavat mitoitustiedot sekä eri rakennusvaiheiden keskimääräiset asukaskohtaiset ja kokonaispäästöt aikavälillä 2015–2050. Kenties kiinnostavinta on vertailla eri ehdotusten ilmastovaikutuksia toisiinsa asukaskohtaisista ja kokonaispäästöistä lasketun mediaaniluvun ja koko kaudelle laskettujen kokonaispäästöjen kautta (taulukko 5). Ehdotukset, joissa rakentamisen kokonaismäärä on pieni asukasmäärään nähden ja palvelu- ja liikerakentamisen suhde asuinrakentamiseen on alhainen, tuottavat ymmärrettävästi vähemmän päästöjä. Tästä hyvänä esimerkkinä on ehdotus Neljä vuodenaikaa, jonka suunnitelmassa olivat alhaisimmat asukaskohtaiset ja kokonaispäästöt. Suunnitelmassa on varattu noin 61 k-m2 kullekin 3567 asukkaalle, kattaen asuin-, palvelu- ja liikerakentamisen. Ehdotuksen asukaskohtaisten päästöjen mediaaniluku on 2,0 T CO2-ekv/hlö/v ja suunnitelman kokonaispäästöt 185690 T CO2ekv. Tässä ehdotuksessa on myös esitetty huomattavasti eniten viheralueita suhteessa muuhun rakentamiseen. Päästöt ovat alhaisemmat kuin eniten ilmastovaikutuksia generoivassa ehdotuksessa Vesireittejä, jonka ehdotus on laadittu 3146 asukkaalle; asukaskohtaiset päästöt ovat 2,6 T CO2-ekv/ hlö/v ja suunnitelman kokonaispäästöt 223906 T CO2-ekv. Kunkin asukkaan käytössä on 75 k-m2, ja palvelu- ja liikerakentamisen suhde asuinrakentamiseen on 66 %, verrattuna Neljä vuodenaikaa -ehdotuksen 35 %:iin (taulukko 5). Ehdotukset Resilient Mikkeli ja Vesireittejä ovat hyvin samanlaisia asukasmäärän, rakentamisen mitoituksen sekä asuin-, palvelu- ja liikerakentamisen jakauman suhteen. Kuitenkin Resilient Mikkeli -ehdotuksella on alhaisemmat elinkaaren aikaiset kokonaispäästöt ja asukaskohtaiset kokonaispäästöt kuin Vesireittejä-ehdotuksella. Suurin syy tähän eroon on lähtötietojen tarkkuus jolla ehdotusten lähtötiedot rakentamisesta oli esitetty tässä ideatason suunnittelukilpailussa. Siinä, missä Vesireittejä-suunnitelman palvelu- ja liikerakentaminen, joka oli muuten määritelty hyvinkin tarkasti, koostui hotellista, kolmesta päiväkodista, kahdesta kaupasta, toimistoista ja kokoontumistiloista, Resilient Mikkeli -ehdotuksen laskennassa jouduttiin paremman tiedon puutteessa tyytymään yleistykseen, jossa kaikki liikerakentaminen on vähäpäästöistä toimistoa ja kaikki palvelurakentaminen päiväkoteja lukuun ottamatta vähäpäästöistä kokoontumistilaa (liite 2). Nämä laskennalliset oletukset eivät kuitenkaan kuvasta tasa-arvoisesti toteutuvaa palvelu- ja liikerakentamista, joka aiheuttaa todennäköisesti huomattavasti korkeammat ilmastovaikutukset. Ehdotuksessa Round Here rakennettiin yksi osa-alue kokonaisuudessaan puurakenteiseksi nolla-energia-ratkaisulla, joka sisälsi laajamittaista maalämmön ja aurinkolämmön hyödyntämistä. Tämä osaltaan selittää suureen asukasmäärään (4570) nähden alhaisia suunnitelman kokonaispäästöjä verrattuna toisiin ehdotuksiin, joissa on huomattavasti pienempi asukasmäärä. Toisaalta palveluja liikerakentamisen suhde asuinrakentamiseen oli Round Here -ehdotuksessa toiseksi pienin kaikista ehdotuksista (53 %). Tämän suhteen tarvittaisiin kuitenkin lähtötietojen kannalta tarkempia analyyseja selvittämään nollaenergiarakentamisen ja puurakentamisen etuja ilmaston kannalta.

112

Table 5 shows the dimensioning details affecting emissions for all entries, the average emissions per resident for the various construction phases and total emissions for each entry between 2015 and 2050. Perhaps the most interesting comparison to make is between the climate impacts of the entries through the median of emissions per resident and of total emissions, and the combined emissions over the entire period analysed (Table 5). Entries where the total volume of construction relative to population is low and the ratio of service and commercial construction to residential construction is also low naturally generate a lower level of emissions. A case in point is Neljä vuodenaikaa, which has the lowest levels of emissions both per resident and overall. The entry allocates about 61 sq.m floor area to each of the 3,567 residents, including residential, service and commercial construction. The median of emissions per resident in the entry is 2.0 tCO2eq per person per year, and the combined emissions for the entry are 185,690 tCO2eq. This entry also contains substantially more green areas relative to construction than any of the other entries. By comparison, the highest climate impact is generated by Vesireittejä, which specifies a population of 3,146; the emissions per resident are 2.6 tCO2eq per person per year, and the combined emissions for the entry are 223,906 tCO2eq. The entry allocates 75 sq.m floor area to each resident, and the ratio of service and commercial construction to residential construction is 66%, as opposed to 35% in Neljä vuodenaikaa (Table 5). The entries Resilient Mikkeli and Vesireittejä are very similar in terms of population, construction dimensioning and the distribution of residential, service and commercial construction. However, Resilient Mikkeli has lower total emissions over its life cycle and lower total emissions per resident than Vesireittejä. The principal reason for this difference is the variation in precision to which the baseline details on construction were presented in what was, after all, an ideas competition. Whereas Vesireittejä included very precise specifications for service and commercial construction – a hotel, three nurseries, two shops, offices and assembly buildings – the calculations for Resilient Mikkeli had to rely on generalisations in the absence of precise information: all commercial construction was designated as low-emission, and all service construction except for nurseries was designated as low-emission assembly buildings (see Appendix 2). The defaults used for calculating purposes do not give an equitable view of the actual service and commercial construction, whose climate impact would very likely be much higher. In the entry Round Here, one sub-area was designated for construction of zero-energy houses in wood in its entirety, making extensive use of geothermal heating and solar energy. This partly explains the low total emissions in the entry relative to its large population (4,570) compared with other entries with considerably lower numbers of residents. On the other hand, the ratio of service and commercial construction to residential construction was the second lowest of all in Round Here (53%). More detailed analyses would be needed to explore the benefits of zero-energy construction and wood constructions from the climate perspective.


9000

8

8000

8000

7

7000

7000

6

6000

6000 5000 4000 3000

5 4 3

2000

2

1000

1

0

0

Kokonais päästöt, tCO2ekv/a tCO2ekv/henki lö,a

5000 4000 3000

3.00 2.50 2.00 1.50 1.00

2000 1000 0

Kokonais päästöt, tCO2ekv/a tCO2ekv/henki lö,a

0.50 0.00

KUVA 17. HIPPODAMUS: YHTEENLASKETUT PÄÄSTÖT FIGURE 17. ‘HIPPODAMUS’: COMBINED EMISSIONS.

KUVA 18. NELJÄ VUODENAIKAA: YHTEENLASKETUT PÄÄSTÖT FIGURE 18. ‘NELJÄ VUODENAIKAA’: COMBINED EMISSIONS.

7000

4.50

10000

4.00

9000

6000 5000

3.50 3.00

4000

2.50

3000

2.00

2000 1000 0

1.50

1.00 0.50

Kokon aispää stöt, tCO2ekv/a tCO2ekv/he nkilö,a

0.00

5

7000

4.5

6000 5000 4000 3000 2000 1000 0

7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0

KUVA 19. RESILIENT MIKKELI: YHTEENLASKETUT PÄÄSTÖT FIGURE 19. ‘RESILIENT MIKKELI’: COMBINED EMISSIONS.

8000

8000

3 2.5 2 1.5 1 0.5

Kokonai späästöt, tCO2ekv/a tCO2ekv/henk ilö,a

0

KUVA 20. ROUND HERE: YHTEENLASKETUT PÄÄSTÖT FIGURE 20. ‘ROUND HERE’: COMBINED EMISSIONS.

4 3.5 3 2.5 2 1.5

1

Kokonais päästöt, tCO2ekv/a tCO2ekv/henki lö,a

0.5 0

KUVA 21. VESIREITTEJÄ: YHTEENLASKETUT PÄÄSTÖT FIGURE 21. ‘VESIREITTEJÄ’: COMBINED EMISSIONS.

113


Vuosi

Asukkaat Asuinrak., % Palvelurak., % Liikerak., % Kokonais-k-

Neljä

Resilient

Round Here

Vesireittej ejjä

Vuodenaikaa

Mikkeli

3464

3567

3242

4570

3146

59

74

60

65

60

2

9

14

10

15

39

17

25

25

24

264000

217000

243133

315600

234800

69

35

67

53

66

Palvelu- ja liikerak.

tCO2-ekv/henkilö/v

/asuinrak., %

Kokonaispäästöt, tCO2-ekv/v

Kasvihuonekaasu-päästöt,

Mitoitustiedot

m2

Hippodamus

K-m2 /as.

76

61

75

69

75

2015

0,0

2,1

0,0

0,0

0,0

2020

6,8

2,7

4,0

2,7

4,7

2025

3,3

2,2

3,0

2,4

3,1

2030

2,8

2,0

2,8

2,3

2,9

2035

2,4

1,9

2,4

2,0

2,6

2040

2,4

2,0

2,4

2,0

2,6

2045

2,0

1,8

2,0

1,8

2,2

2050

2,0

1,8

2,0

1,8

2,2

Mediaani

2,6

2,4

2,0

2,4

2,0

2015

0

0

0

0

0

2020

2025

2138

2178

2410

3428

2025

4248

4052

3259

4182

6019

2030

6480

5079

4531

5976

7152

2035

7533

6087

5262

7099

6868

2040

8216

7209

6422

8836

7472

2045

7058

6287

6620

8386

6921

2050

7058

6287

6620

8386

6921

Mediaani

6769

5583

4897

6537

6895

TAULUKKO 5. EHDOTUSTEN MITOITUSTIEDOT JA PÄÄSTÖT (2015–2050) Year Residents

114

Tot. emissions, tCO2eq/yr

Greenhouse gas emissions, tCO2eq per person per year

Dimensioning details

Residential %

‘Hippodamus’

‘Neljä vuodenaikaa’

‘Resilient Mikkeli’

‘Round Here’

‘Vesireittejä’

3464

3567

3242

4570

3146

59

74

60

65

60

Service %

2

9

14

10

15

Commercial %

39

17

25

25

24

264000

217000

243133

315600

234800

69

35

67

53

66

76

61

75

69

75

Total sq.m floor area Service + comm. / residential, % sq.m floor area per resident 2015

0.0

2.1

0.0

0.0

0.0

2020

6.8

2.7

4.0

2.7

4.7

2025

3.3

2.2

3.0

2.4

3.1

2030

2.8

2.0

2.8

2.3

2.9

2035

2.4

1.9

2.4

2.0

2.6

2040

2.4

2.0

2.4

2.0

2.6

2045

2.0

1.8

2.0

1.8

2.2

2050

2.0

1.8

2.0

1.8

2.2

Median

2.4

2.0

2.4

2.0

2.6

2015

0

0

0

0

0

2020

2025

2138

2178

2410

3428

2025

4248

4052

3259

4182

6019

2030

6480

5079

4531

5976

7152

2035

7533

6087

5262

7099

6868

2040

8216

7209

6422

8836

7472

2045

7058

6287

6620

8386

6921

2050

7058

6287

6620

8386

6921

Median

6769

5583

4897

6537

6895

TABLE 5. DIMENSIONING DETAILS AND EMISSIONS IN THE ENTRIES (2015–2050).


4 JOHTOPÄÄTELMÄT

4 CONCLUSIONS

Tässä raportissa on kuvattu Satamalahden arkkitehtikilpailun viimeiseen vaiheeseen päässeen viiden ehdotusten ilmastovaikutusten arviointia. Arkkitehtikilpailun luonteesta johtuen ehdotusten antamat lähtötiedot vaihtelivat hyvin paljon, mutta siltikin eri ehdotusten generoimat asukaskohtaiset päästöt olivat hyvin lähellä toisiaan. Tämä kertoo siitä, että kun lähtötietojen puutteellisuuden vuoksi kaikille ehdotuksille käytetään samoja oletuksia, on syytä odottaa myös hyvin samankaltaisia tuloksia. Eroja ehdotusten välille kuitenkin saatiin ja tärkeimmiksi päästöjen kannalta eroja aiheuttaviksi tekijöiksi osoittautui ennalta arvattavasti rakentamisen vaiheistus, kokonaisrakentamisen määrä suhteessa asukkaisiin (tiiveys) sekä ehkä tärkeimpänä liike- ja palvelurakentamisen suhde asuinrakentamiseen. Asukaskohtaisten ilmastovaikutusten kannalta ”edullisin” vaihtoehto oli Neljä vuodenaikaa ja suurimmat päästöt generoi ehdotus Vesireittejä. Huomioidaan kuitenkin, että Vesireittejä-ehdotus kärsi muihin ehdotuksiin nähden siitä, että ehdotuksessa oli kiitettävän tarkasti eritelty alueen maankäyttöä ja siihen liitettäviä palveluita ja liikerakentamista joka siis osaltaan vaikutti suurempaan ja tarkempaan arvioon alueen kokonaispäästöistä. Ilmastovaikutusten arviointiin perustuu samata laina-alaiusuudet kuin muuhunkin mallinnukseen: Mallinnuksen lopputulos voi olla ainoastaan samalla tarkkuustasolla kuin mallinnuksen pohjana käytetyt lähtötiedot.

The present report describes the climate impact assessment of the five entries selected for the second phase of the Satamalahti design competition. Because of the nature of the competition, the entries differed considerably in the input data they provided, but the emissions per resident generated in the various entries were found to be very close to one another. What this demonstrates is that when the same default values are used for all calculations in the absence of detailed specifications, the results are inevitably similar. Yet some differences between the entries were identified, and as anticipated, the most significant distinguishing factors in view of emissions are how the construction is phased, what the volume of total construction in relation to the number of residents is (density) and, perhaps most crucially, the ratio of service and commercial construction to residential construction. The most advantageous entry in view of climate impact per resident is Neljä vuodenaikaa, while the highest emissions are generated by Vesireittejä. However, we should note that, paradoxically, Vesireittejä suffers from its precision in the comparison, as the land use, services and commercial construction in the area are presented in considerable detail in the entry, causing a more accurate and hence higher estimate of total emissions. The climate impact assessment is governed by the same principle as all modelling: the findings can only be as accurate as the input data.

Ideatasolla olevien suunnitelmien arvioinnin etuna on mahdollisuus tarkastella erilaisia vaihtoehtoja jo kaavoituksen alkumetreillä ja tehdä tulosten pohjalta valintoja kaavan kehittämiseksi ilmastoystävällisempään suuntaan. Ehdotusten odotettuja ilmastovaikutuksia vertailtaessa on kuitenkin otettava huomioon laskettujen päästömäärien lisäksi myös suunnitelmien realistisuus. Alhainen kerrosneliömäärä kilpailun tavoitteisiin nähden vaikuttaa alueen ilmastovaikutuksiin eikä välttämättä ole kovin realistinen. Alhainen palvelu- ja liikerakentamisen suhde asuinrakentamiseen kertoo vähäisestä toimitilan ja palvelujen määrästä, joka saattaa osoittautua riittämättömäksi alueelle toivotun liikerakentamisen näkökulmasta.

The advantage of evaluating plans at the ideas stage is to explore various options in the early days of planning and to use the findings for developing the planning in a more environmentally friendly direction. However, when comparing the anticipated climate impact of these entries, not only the emissions but how realistic the entries are to implement should be considered. A total floor area that is low compared to the competition guidelines substantially affects climate impact and is not necessarily very realistic. A low ratio of service and commercial construction to residential construction demonstrates a low volume of office space and a low level of services, which may prove insufficient with regard to the commercial construction guidelines for the area.

Muistutetaan loppuun vielä, että vaikka eri kilpailuehdotusten generoimille ilmastovaikutuksille saatiinkin suuntaa-antavia tuloksia ja eroja ehdotusten välille niin nämä eivät vielä välttämättä kerro paljoakaan ehdotusten ekologisuudesta.

Finally, we should note that although indicative results were obtained and differences between the entries in terms of their climate impact were identified, these findings do not in and of themselves necessarily reflect how ecological the entries actually are.

115


5 APPENDICES

5 LIITTEET

Liite 1: Ehdotukset numeroina osa-alueittain Hippodamus

Neljä vuodenaikaa

Resilient Mikkeli

Round Here

Vesireittejä

MUU ALUE (OSA-ALUE 5)

OSA-ALUE 4

OSA-ALUE 3

OSA-ALUE 2

OSA-ALUE 1

Asuminen, m2 72030 101500 88024 114860 91100 Pientalo, k-m2 0 0 0 Rivitalo, k-m2 0 0 0 Kerrostalo, k-m2 72030 114860 91100 Palvelut, m2 0 19500 28495 29860 20500 Liikerakentaminen, m2 74970 3000 29024 29900 31750 Yhteensä, k-m2 147000 124000 145543 174620 143350 Kiinteistökoht. pysäköintipaikat 1680 980 1564 1690 Yleiset pysäköintipaikat 120 470 180 235 Pysäköintipaikat yht. 1800 1450 1744 2279 1925 Viheralueet ja puistot 32000 41000 43787 21500 Aluetehokkuus 0,77 0,9 0,76 0,917 1,12 Asuminen, m2 0 0 0 0 0 Pientalo, k-m2 0 0 0 Rivitalo, k-m2 0 0 0 Kerrostalo, k-m2 0 0 0 Palvelut, m2 0 4000 3554 0 5050 Liikerakentaminen, m2 31000 32000 27197 33565 29250 Yhteensä, k-m2 31000 36000 30751 33565 34300 Kiinteistökoht. pysäköintipaikat 370 390 367 400 Yleiset pysäköintipaikat 430 30 33 0 Pysäköintipaikat yht. 800 420 400 482 400 Viheralueet ja puistot 32000 26000 86162 35600 Aluetehokkuus 0,37 0,4 0,28 0,306 0,76 Asuminen, m2 28016 38500 41467 62295 27600 Pientalo, k-m2 0 8415 9660 Rivitalo, k-m2 0 0 0 Kerrostalo, k-m2 28016 53880 17940 Palvelut, m2 3000 500 0 1700 2600 Liikerakentaminen, m2 30484 16000 3020 12880 0 Yhteensä, k-m2 61500 55000 44487 76875 30200 Kiinteistökoht. pysäköintipaikat 735 380 407 360 Yleiset pysäköintipaikat 60 280 104 50 Pysäköintipaikat yht. 795 660 511 884 410 Viheralueet ja puistot 10000 37000 29952 29500 Aluetehokkuus 0,78 0,6 0,54 0,837 0,52 Asuminen, m2 20500 20500 16416 28510 23200 Pientalo, k-m2 678 0 10395 Rivitalo, k-m2 6419 0 0 Kerrostalo, k-m2 13403 28510 12805 Palvelut, m2 3000 0 1250 580 1250 Liikerakentaminen, m2 0 0 2750 1450 0 Yhteensä, k-m2 23500 20500 20416 30540 1250 Kiinteistökoht. pysäköintipaikat 285 140 171 290 Yleiset pysäköintipaikat 20 100 78 0 Pysäköintipaikat yht. 305 240 249 352 290 Viheralueet ja puistot 14500 30000 27366 8950 Aluetehokkuus 0,51 0,4 0,56 0,835 0,8 Asuminen, m2 750 0 1650 Pientalo, k-m2 25 0 1650 Rivitalo, k-m2 235 0 0 Kerrostalo, k-m2 490 0 0 Palvelut, m2 100 1936 650 Liikerakentaminen, m2 150 0 150 Yhteensä, k-m2 1000 1936 2450 Kiinteistökoht. pysäköintipaikat 10 0 25 Yleiset pysäköintipaikat 150 0 0 Pysäköintipaikat yht. 160 0 25 Viheralueet ja puistot 46500 33137 47800 Aluetehokkuus 0,03 0,04 Viivalla on merkitty puuttuva tieto * Joissakin ehdotuksissa osa-alueittain alueittain jaettu rakennusoikeus ei vastannut koko alueen rakennusoikeutta. Tästä johtuen luvut eivät välttämättä täsmää taulukon 2 kokonais-k-m2:n kanssa

116


Appendix 1: Numeric details for entries by sub-area ‘Hippodamus’

‘Neljä vuodenaikaa’

‘Resilient Mikkeli’

‘Round Here’

‘Vesireittejä’

REMAINDER (SUB-AREA 5)

SUB-AREA 4

SUB-AREA 3

SUB-AREA 2

SUB-AREA 1

Residential, sq.m 72030 101500 88024 114860 91100 Detached houses, sq.m floor area 0 0 0 Row houses, sq.m floor area 0 0 0 Apartment blocks, sq.m floor area 72030 114860 91100 Services, sq.m 0 19500 28495 29860 20500 Commercial, sq.m. 74970 3000 29024 29900 31750 Total sq.m floor area 147000 124000 145543 174620 143350 Property-specific parking spaces 1680 980 1564 1690 Public parking spaces 120 470 180 235 Total parking spaces 1800 1450 1744 2279 1925 Green areas and parks 32000 41000 43787 21500 Density 0.77 0.9 0.76 0.917 1.12 Residential, sq.m 0 0 0 0 0 Detached houses, sq.m floor area 0 0 0 Row houses, sq.m floor area 0 0 0 Apartment blocks, sq.m floor area 0 0 0 Services, sq.m 0 4000 3554 0 5050 Commercial, sq.m. 31000 32000 27197 33565 29250 Total sq.m floor area 31000 36000 30751 33565 34300 Property-specific parking spaces 370 390 367 400 Public parking spaces 430 30 33 0 Total parking spaces 800 420 400 482 400 Green areas and parks 32000 26000 86162 35600 Density 0.37 0.4 0.28 0.306 0.76 Residential, sq.m 28016 38500 41467 62295 27600 Detached houses, sq.m floor area 0 8415 9660 Row houses, sq.m floor area 0 0 0 Apartment blocks, sq.m floor area 28016 53880 17940 Services, sq.m 3000 500 0 1700 2600 Commercial, sq.m. 30484 16000 3020 12880 0 Total sq.m floor area 61500 55000 44487 76875 30200 Property-specific parking spaces 735 380 407 360 Public parking spaces 60 280 104 50 Total parking spaces 795 660 511 884 410 Green areas and parks 10000 37000 29952 29500 Density 0.78 0.6 0.54 0.837 0.52 Residential, sq.m 20500 20500 16416 28510 23200 Detached houses, sq.m floor area 678 0 10395 Row houses, sq.m floor area 6419 0 0 Apartment blocks, sq.m floor area 13403 28510 12805 Services, sq.m 3000 0 1250 580 1250 Commercial, sq.m. 0 0 2750 1450 0 Total sq.m floor area 23500 20500 20416 30540 1250 Property-specific parking spaces 285 140 171 290 Public parking spaces 20 100 78 0 Total parking spaces 305 240 249 352 290 Green areas and parks 14500 30000 27366 8950 Density 0.51 0.4 0.56 0.835 0.8 Residential, sq.m 750 0 1650 Detached houses, sq.m floor area 25 0 1650 Row houses, sq.m floor area 235 0 0 Apartment blocks, sq.m floor area 490 0 0 Services, sq.m 100 1936 650 Commercial, sq.m. 150 0 150 Total sq.m floor area 1000 1936 2450 Property-specific parking spaces 10 0 25 Public parking spaces 150 0 0 Total parking spaces 160 0 25 Green areas and parks 46500 33137 47800 Density 0.03 0.04 Missing data are indicated with a dash. * In some entries, the building rights as distributed among the sub-areas was inconsistent with the building rights for the entire area. Therefore the figures do not necessarily add up to the total sq.m floor area given in Table 2.

www.ecocity.fi

117


Liite 2. Rakentamisen vaiheistus

Appendix 2: Construction phasing

HIPPODAMUS

Rakentamisen vaiheistus, k-m2 Yht. k-m2/v Päiväkoti Muut palvelut Tiedekeskus Toimisto Vaihe 1 a) (korttelit 1 E-G: vain14100 Tiedekeskus): 7050 0 0 14100 0 Vaihe 1 b) (korttelit 1 E-G): 40900 8180 0 0 0 27464 Vaihe 2 a) 50 %: (korttelit 1: C,65150 D, H; 2: A, C; 3: A-D; 13030 4: A-B,E-H) 1500 0 0 19165 Vaihe 2 b) 50 %: (korttelit1: C, 65150 D, H; 2: A, C; 3: A-D; 13030 4: A-B,E-H) 1500 0 0 19165 Vaihe 3 a) 70 %: (korttelit 1: A-B; 55090 2: B, D; 3: E-G; 4:11018 C-D) 2100 0 0 15562 Vaihe 3 b) 30 %: (korttelit 1: A-B; 23610 2: B, D; 3: E-G; 4:4722 C-D) 900 0 0 6669 yht. 264000 9778 6000 0 14100 88024,27916 NELJÄ VUODENAIKAA Rakentamisen vaiheistus, k-m2 Toimistorak. Puurak+ulkoverh.laudoit. 27 v Yht. k-m2/v Päiväkoti Muut palvelut Tiedekeskus 2011-2015 1 12500 6250,0 0 0 0 0 2016-2020 2 50000 10000,0 0 0 0 2750 2021-2025 3 56500 11300,0 0 0 0 0 2026-2030 4 35500 7100,0 0 0 0 0 2031-2035 5 53000 10600,0 6004 0 0 5250 2036-2040 6 46000 9200,0 0 0 14000 0 yht. 253500 9388,9 6004 0 14000 8000 RESILIENT MIKKELI Rakentamisen vaiheistus, k-m2 32 v Yht. k-m2/v Päiväkoti Muut palvelut Tiedekeskue Toimisto 2011-2015 1 13600 6800 0 0 13600 0 2016-2020 2 41861 7651 7212 0 0 10332 2021-2025 3 34650 7651 0 0 0 10332 2026-2030 4 38256 7651 0 3606 0 10332 2031-2035 5 38256 7651 0 3606 0 10332 2036-2040 6 38256 7651 0 3606 0 10332 2041-2045 7 38256 7651 0 3606 0 10332 yht 243133 7598 7211,666667 14423 13600 61991 ROUND HERE Rakentamisen vaiheistus, k-m2 Päiväkoti, Puurak Päiväkoti, Kivi Muut palvelut, kiviTiedekeskus, kivi 32 v Yht. k-m2/v 2011-2015 1 21200 10600 0 0 0 14000 2016-2020 2 57096 11419 580 4100 0 0 2021-2025 3 52416 10483 0 0 0 0 2026-2030 4 52416 10483 0 0 0 0 2031-2035 5 52416 10483 0 0 0 0 2036-2040 6 55546 11109 0 0 3130 0 2041-2045 7 24511 4902 0 0 3130 0 yht. 315600 9862,5 580 4100 6260 21200 VESIREITTEJÄ Rakentamisen vaiheistus, k-m2 32 v Yht. k-m2/v Tiedekeskus, kivi Hotelli, kivi Kauppa Päiväkoti, kivi 2011-2015 1 14000 7000 14000 0 0 0 2016-2020 2 65350 13070 0 10550 1350 0 2021-2025 3 71500 14300 0 0 800 1300 2026-2030 4 35500 7100 0 0 0 1300 2031-2035 5 14350 2870 0 0 0 0 2036-2040 6 20350 4070 0 0 0 1900 2041-2045 7 13750 2750 0 0 0 0 234800 7337,50 14000 10550 2150 4500 27 v 2011-2015 2016-2020 2021-2025 2026-2030 2031-2035 2036-2040

118


Asuinrak. Puurak+ulkoverh.laudoit. K-m2 Asuinrak. Kivi+rappaus K-m2 Kerros Rivi Pien Kerros 0 0 0 0 0 13436 6718 0 0 6718 44485 21356 1612 161 21356 44485 21356 1612 161 21356 37428 17591 2008 239 17591 16041 7539 860 102 7539 155876 74560,13453 6091,656002 663,7957696 74560,13453

Asuin, kaikki

Toimisto, kivi

Asuinrak. Kaikki, K-m2 Asuinrak. Puurak+ulkoverh.laudoit. Asuinrak. Kivi+rappaus/tiili K-m2 K-m2 Kerros Kerros Kerros 0 12500 0 12500 11000 22500 6000 16500 3500 49500 7250 42250 4000 27500 6000 21500 4000 28496 8000 20496 6000 20000 2500 17500 28500 160496 29750 130746

Asuinrak. Puurak+ulkoverh.laudoit. K-m2 Kerros Rivi Pien 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5000 0 5000

Asuinrak. Kivi+rappaus/tiili K-m2 Kerros 0 0 0 24318 0 24318 0 24318 0 24318 0 24318 3000 16318 3000 137907

Toimistorak. Puurak Toimistorak. Kivi Asuinrak. Puurak Kerros Rivi 0 7200 0 1450 11516 28510 0 12966 0 0 12966 0 0 12966 0 0 12966 0 0 12966 0 1450 76345 28510 Asuinrak. Puurak Kokoontumistilat,Toimistorak, kivi kivi yht. Kerros 0 0 0 2450 18100 32900 4200 12050 53150 3850 5700 24650 3600 4600 6150 0 3650 14800 1350 2500 9900 15450 46600 141550

Asuinrak. Kivi Kerros

Pien 0 0 0 0 0 0 8415 8415

0 0 0 0 0 0 0 0

Rivi 0 24675 39863 18488 4613 0 0 87638

Pien 0 0 0 0 0 0 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0

Asuinrak., kivi Kerros

Pien 0 0 0 0 0 0 0 0

Rivi

0 10940 39450 39450 39450 39450 0 168740

0 8225 13288 6163 1538 0 1650 30863

0 0 0 0 0 14800 8250 23050

119


Liite 3. Ehdotusten asukasmäärät rakennusvaiheittain

Appendix 3: Number of residents by construction phase

4000

4000

3500

3500

3000

3000

2500

2500

2000 3107

1500 2276

1000

0 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050

FIGURE 1. ‘HIPPODAMUS’: NUMBER OF RESIDENTS AT THE VARIOUS PHASES OF CONSTRUCTION

0

278 1

2489

3567 3567 3567

778 2

3

4

5

6

7

8

KUVA 2. NELJÄ VUODENAIKAA: ASUKASLUKU ERI RAKENNUSVAIHEISSA

5000 4500

3000

4000

2500

3500 3000

2000 1500 1000 500 0 1

540

2

1081

3

1621

2162

2702

3242 3242

4

5

6

7

8

2500 2000

500

2460 2597

2926 3146 3146

731 0 1

2

3

1753

4

5

6

0

877 0 1

2

3

4

5

6

7

8

KUVA 4. ROUND HERE: ASUKASLUKU ERI RAKENNUSVAIHEISSA

3000

1912

3507

2630

500

3500

1000

4383 4570 4570

2000 1000

FIGURE 3. ‘RESILIENT MIKKELI’: NUMBER OF RESIDENTS AT THE VARIOUS PHASES OF CONSTRUCTION

1500

2500 1500

KUVA 3. RESILIENT MIKKELI: ASUKASLUKU ERI RAKENNUSVAIHEISSA

120

1878

3122

FIGURE 2. ‘NELJÄ VUODENAIKAA’: NUMBER OF RESIDENTS AT THE VARIOUS PHASES OF CONSTRUCTION

3500

0

1500

500

299

KUVA 1. HIPPODAMUS: ASUKASLUKU ERI RAKENNUSVAIHEISSA

0

2000 1000

1287

500 0

3464 3464 3464

7

8

KUVA 5. VESIREITTEJÄ: ASUKASLUKU ERI RAKENNUSVAIHEISSA FIGURE 5. ‘VESIREITTEJÄ’: NUMBER OF RESIDENTS AT THE VARIOUS PHASES OF CONSTRUCTION

FIGURE 4. ‘ROUND HERE’: NUMBER OF RESIDENTS AT THE VARIOUS PHASES OF CONSTRUCTION


Liite 4. Poimintoja viittauksista ekologisiin valintoihin (ei osa varsinaista arviointia) Appendix 4: Summary of references to ecological choices in the entries (not part of the actual evaluation) Hippodamus Kevyt liikenne huomioitu hyvin; puurakentamista suositaan; aurinkoenergian hyš dyntŠ minen; pohjoisrannan puistoalue sŠ ilytetty; olemassa olevat reitit hyš dynnetty ja veturitalli sŠ ilytetty museona; tiivistŠ rakentamista Paukkulassa; hulevesien imeyttŠ minen luonnonmukaisilla alueilla ja puolilŠ pŠ isevillŠ pinnoilla rantavyš hykkeellŠ ; pintavesien kerŠ Š minen kasteluun

NeljŠ Vuodenaikaa Kevyeen liikenteeseen kiinnitetty paljon huomiota; etŠ isyyksiin ja kortteleiden tiiviyteen panostettu; maanmuokkausta vaativaa rakentamista ehdotettu alueille, joilla pilaantuneiden maiden takia muutenkin muutoksia; hyš typuutarhoja ja viherkattoja pysŠ kš intikansille ja rakennuksiin

Heikkoudet

VŠ hŠ eleisyydessŠ Š n ekologinen, mutta ei kovin innovatiivinen suunnitelma; pysŠ kš inti pŠ Š osin maantasossa (vie tilaa); energiatehokkuutta ei ole kommentoitu juurikaan

Energiatehokkuutta ei ole kommentoitu juurikaan; hulevesien kŠ sittelyssŠ mainittu lŠ hinnŠ viherkatot, joita paikoitellen; suunnitelma tuntuu painottavan enemmŠ n "ekologisen oloista" ilmettŠ kuin oikeita ratkaisua

ErityistŠ mainittavaa

Rakentamisen tiiviys toisaalla ja alueiden kŠ sittelemŠ ttŠ jŠ ttŠ minen toisaalla - ekologisen jŠ ljen pienentŠ mistŠ ; puurakentamista painotettu erityisen paljon; hybridirakennukset (palvelu- ja liiketoiminta lŠ hellŠ )

Strengths

Non-vehicular traffic well catered for; wood construction favoured; solar energy; park area along north shore retained; existing routes leveraged and locomotive shed preserved for museum use; dense construction in Paukkula; storm water absorption through areas in natural state and semipermeable surfaces along the shore; surface water collected for irrigation.

Weaknesses

Special features

Vahvuudet

Resilient Mikkeli Vahva ja kokonaisvaltainen nŠ kemys; paljon ideoita; kŠ sittelee aluetta kokonaisuutena; huomioitu hyvin pŠ Š tavoitteet: pŠ Š stš jen vŠ hentŠ minen ja ekologinen innovatiivisuus; painotettu omavaraisuutta sekŠ veden, materiaalien ja energian suljettua kiertoa; lŠ hiruoantuotanto ja paikalliset materiaalit huomioitu; jŠ tevedet suunniteltu ohjattavaksi kosteikolle puhdistumaan luonnollisesti Osa ratkaisuista hieman epŠ realistisen kuuloisia (esim. pilaantuneista maista rakennettava laskettelurinne ja jŠ telaitoksen siirtŠ minen keskustaan), suunnitelma Ó CO2neutraaliÓ , vaikka kŠ ytŠ nnš n ratkaisuja ei ole esitetty

Round Here MaalŠ mpš Š ja aurinkopaneelien hyš dyntŠ mistŠ WC- ja pesuveden lŠ mmittŠ misessŠ suositeltu; vinkit aurinkopaneelien toiminnan tehostamiseen; viherkatot ja puolilŠ pŠ isevŠ t pinnat hulevesien huomioimiseksi; harmaaveden hyš dyntŠ minen WC:ssŠ ja pesuloissa; ohjeistus rakennusten ja ikkunoiden eristŠ miseksi ja ikkunoiden kooksi; pyrkimys sŠ ilyttŠ Š viheralueiden riittŠ vŠ koko

Jalankulkijan nŠ kš kulma huomioitu etŠ isyyksien laskennassa ja maiseman suunnittelussa; terveysja turvallisuusasiat huomioitu; maanmuokkaus pyritty keskittŠ mŠ Š n alueille, joilla pilaantuneita maita joudutaan nostamaan joka tapauksessa; autopaikkojen viemŠ Š tilaa pyritty kompensoimaan viherkatoilla Non-vehicular traffic well considered; distances and block density addressed; construction requiring earth construction proposed in areas where contaminated soil treatment is needed anyway; vegetable gardens and roof gardens on parking decks and buildings.

YlimŠ Š rŠ iset selvitykset kilpailuohjeistuksen lisŠ ksi; nŠ kemykset tulevaisuuden suunnaksi rakentamisessa; vedenkierron huomiointi; vaikka osa ideoista ehkŠ ylilyš ntejŠ , ehdotus tarjoaa paljon materiaalia, mistŠ lŠ hteŠ karsimaan

Aurinkopaneelien hyš dyntŠ mistŠ kotitalousveden lŠ mmittŠ misessŠ ; harmaaveden hyš dyntŠ minen WC:ssŠ ja pesuloissa; energiatehokkuus huomioitu hyvin rakennuksia koskevissa suosituksissa; viheralueiden riittŠ vŠ n suuren koon sŠ ilyttŠ minen

Strong, comprehensive vision; a lot of ideas; considers the area as a whole; principal goals well taken into account; emission reduction and ecological innovations; focus on self-sufficiency and closed circulation of water, materials and energy; local food production and local materials taken into account; waste water directed to wetland for natural treatment.

Geothermal heating and solar panels recommended for heating hot water for washing; tips for enhancing solar panels; roof gardens and semipermeable surfaces to collect storm water; using grey water in toilets and laundries; instructions for building and window insulation and for window size; aim to retain sufficiently large green areas.

Ecological in its austerity but not very innovative; parking mainly at ground level (uses up space); scarcely any comments on energy efficiency.

Scarcely any comments on energy efficiency; storm water processing discussion limited to roof gardens; entry seems to favour an ‘ecological appearance’ rather than actual solutions.

Some solutions sound somewhat unrealistic (e.g. ski slope to be built of contaminated soil, and relocation of waste processing plant to the city centre); the entry claims to be “CO2 neutral”, although no practical solutions are given.

Large, angled, nonpermeable surface of the festival ground could act as a reservoir for storm water; suggestion of construction on ‘pillars’ to maintain free circulation of water (dredging and shaping the lake bed could create negative impacts outweighing the positive).

Shoreline almost entirely built up (although recreational use is considered); cooling with lake water in summer (not realistic); scarcely any comment on energy efficiency apart from solar panels; rather low number of stories.

Dense construction in some places and untreated areas in other places – reducing the ecological footprint; particular emphasis on wood construction; hybrid buildings (services and commercial buildings close by).

Pedestrian perspective taken into account in distances and landscaping; health and safety taken into account; earth construction mainly limited to areas where contaminated soil treatment is needed anyway; space taken up by parking spaces compensated for with roof gardens.

Additional explanations beyond the competition brief; vision about future developments in construction; water circulation taken into account; some ideas may be over the top, but the entry contains plenty of good material for screening.

Use of solar panels in heating hot water; using grey water in toilets and laundries; energy efficiency taken well into account in building recommendations; sufficiently large green areas retained.

Car-free city centre; large, uninterrupted roof gardens on the Science Centre; decontaminated soil for landscaping; much wood construction; size and linking of green areas increased in 2nd phase; higher buildings added in 2nd phase; proposal for heaping of cleared snow in green areas.

Juhlapaikan suuri, alaspŠ in viettŠ vŠ lŠ pŠ isemŠ tš n pinta saattaa kerŠ tŠ hulevedet; ehdotus rakentamisesta "pilareille" veden vapaan kierron sŠ ilyttŠ miseksi (ruoppaukset ja jŠ rvenpohjan muokkaukset voivat tuoda enemmŠ n negatiivisia vaikutuksia)

VesireittejŠ Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuuden ja turvallisuuden erityinen huomiointi: keskustan autottomuus; aurinkopaneelit; idea jŠ rviveden hyš dyntŠ misestŠ jŠ Š hdytyksessŠ kesŠ isin; hulevesien imeyttŠ minen ja viivytys; Tiedekeskuksen viherkatot; puun kŠ yttŠ minen rakennuksissa; aurauslumen pienimuotoinen varastointi viheralueille (sulamisvesien kannalta kaiketi parempi kuin jŠ Š lle varastointi) Rantaviiva lŠ hes kauttaaltaan rakennettu (toisaalta ajateltu virkistyskŠ yttš Š ; jŠ rvivedellŠ jŠ Š hdyttŠ minen kesŠ isin (ei realistinen ehdotus); aurinkopaneelien lisŠ ksi energiatehokkuutta ei ole kommentoitu juurikaan; melko matala kerrosluku Keskustan autottomuus, laajat yhtenŠ iset viherkatot Tiedekeskuksessa, puhdistetut maamassat maisemointiin, erittŠ in runsaasti puurakentamista; viheralueiden kokoa ja kytkeytymistŠ lisŠ tty 2. kierrokselle; myš s korkeampia rakennuksia ehdotettu 2. kierroksella; ehdotus aurauslumen varastoimiseksi viheralueille Special attention to non-vehicular traffic and public transport functions; car-free city centre; solar panels; use of lake water for cooling in summer; storm water absorption and retention; roof gardens on the Science Centre; wood construction; heaping of cleared snow in green areas (probably better for meltwater than heaping it on the ice of the lake).

121


SATAMALAHDEN KANSAINVÄLISEN ARKKITEHTUURIKILPAILUN ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA / Satamalahti international architecture competition Evaluation Report Julkaisija / Published by: Mikkelin kaupunki / City of Mikkeli Taitto / layout: Mainostoimisto KIXIT Oy, Mikkeli • www.kixit.fi Sisältö / content: Timo Hintsanen, Kristina Karlsson, Eero Paloheimo, Ilkka Tarkkanen, Heikki Manninen, Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd Paino / printed and bound by: AO-Paino, Mikkeli • www.ao-paino.fi Painosmäärä / copies: 300 • 4 / 2013 Käännös englanniksi / english translation: Aazet Oy, Helsinki • www.aazet.fi

AO-Painon käytämät painopaperit on valmistettu kestävän kehityksen menetelmillä kasvatetuista luonnonmetsistä. Tuotetta valmistetaan menetelmillä jotka täyttävät Suomen ympäristölainsäädännön vaatimukset. Papers used by AO-Paino are natural, recyclable products made from wood grown in sustainable forests. The manufacturing process conform to the environmental regulations of Finland.


BEACH VEGETABLE GARDEN

VEGETABLE GARDEN

JETTY

PARK

GREENHOUSE

SPORTS PARK

JETTY BRIDGE

JETTY

VEGETABLE GARDEN KINDERGARTEN

City of Mikkeli Section B-B 1:2000

GREENHOUSE

Satamalahden arvostelupöytäkirja  

Mikkelin Satamalahden kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun arvostelupöytäkirja

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you