29 K IVESTÄ MUURAAMALLA
H yvinkään W anha V illatehdas Villatehtaasta kehkeytyi teknologia-
T e c h V i l l a III : n
keskus sekä yritystoiminnan ja luovan
moderneiksi toimitiloiksi.
vuonna
2008
va l m i s t u n u t
perusteellinen korjaus muutti teollisuuskiinteistön
kulttuuriyhteisön toimintaympäristö.
Hyvinkään villatehdas oli jo viime vuosisadan alussa suuri teol-
U uden
ja vanhan vuoropuhelua
lisuuslaitos. Ossian Donnerin vuonna 1896 perustama tehdas sai 1950-luvulla fuusion seurauksena nimen Yhdistyneet
Hyvinkään Wanhan Villatehtaan suojissa viihtyy myös toimi-
Villatehtaat Oy ja myöhemmin tehdas jatkoi Valvilla Oy:n
tilapalveluihin ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen eri-
nimellä. Villa-ala alkoi hiipua maanlaajuisesti ja Hyvinkäälläkin
koistunut TechVilla Oy.
toiminta lopetettiin vaiheittain vuodesta 1985 lähtien. Nykyään Wanhan Villatehtaan alueella toimii yli sata eri kokoista yritystä ja yhdistystä. Wanhan Villatehtaan viiden hehtaarin tontin sekä 20 rakennusta omistaa Hyvinkään kaupunki. – Suurin osa taloista on rakennettu ennen 1920-lukua. 30 prosenttia rakennuksista on peruskorjattu uudisrakennusta vastaavaan kuntoon, Koy Hyvinkään Wanhan Villatehtaan toimitusjohtaja Matti Laukkanen kertoo.
TechVilla III:n saneerauksessa Wanhan Villatehtaan tiloihin syntyi 2 300 brm2 nykyaikaista talotekniikkaa ja vanhaa tehdasarkkitehtuuria yhdistelevää toimistotilaa. – Tehdas soveltui hyvin toimistoksi. Halleihin rakennetut kevyet väliseinät purettiin, piloille vuotanut vesikatto uusittiin, ja uusi tekniikka saatiin mahtumaan ullakolle, arkkitehti Jukka Sulonen kertoo. Haasteeksi osoittautui toiminnallisten ja rakennushistoriallisten näkökulmien sovittaminen vanhaan rakennukseen. Koska runko oli vanha, tilakin oli rajallinen.
Luova yhdistelmä bisnestä ja kulttuuria Yritysten ja taide- sekä kulttuuriyhteisöjen verkostoitu-
märkätilojen ja tekniikan pystykanavien sijoittelu oli hankalaa. Onneksi korkeutta oli riittävästi, sanoo Sulonen.
mättä mielenkiintoinen ympäristö. Vuokralaiset teknologia-
Julkisivultaan suojellussa rakennuksessa vanhan teollisuus-
keskuksesta ja toimistoista vähittäiskauppatoimintaan sekä
arkkitehtuurin vaaliminen oli rakennushistoriallisesti haastavaa.
nuorison taide- ja käsityökouluun ovat raikas yhdistelmä. Tu-
– Maakuntamuseon kanssa päätettiin, että runkoa ja kanta-
levaisuudessa alueelle remontoidaan rakennus myös Hyvin-
via rakenteita tuhotaan mahdollisimman vähän, julkisivua pa-
kään kaupungintalolle.
lautetaan alkuperäiseksi eikä kattokorkeutta nosteta.
– Museovirasto on inventoinut Villatehtaan alueen valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Samankal-
Uusi porras sijoitettiinkin rungon ulkopuolelle niin, että betoniset välipohjat ja palkit säilyivät ehjinä.
taisia on Suomessa paljon. Jokaisella on oma tarinansa mutta
– Kevytrakenteinen porras on aina mahdollista poistaa ja pa-
sama lähtökohta: taakse jäänyt savupiipputeollisuus, Matti
lauttaa suojeltu tiilijulkisivu ennalleen. Rikottu runko olisi mene-
Laukkanen kiteyttää.
tetty iäksi, Jukka Sulonen sanoo.
Teksti Lotta Suistoranta Kuvat Tuomas Pietinen
misen keskukseksi itsensä määrittelevä Villatehdas on kieltä-
– Kerrokset olivat yllättäen hieman erilaisia keskenään, ja