Lehväslaiho, Reino: Äänisen tie (WSOY)

Äänistä Kallion kylän satamaan. Osa oli tuotu junilla Kallion suuntaan pohjoisesta ja uuden divisioonan upseerit olivat käyneet tutustumassa etulinjaan aina eteentyönnetyssä tukikohdassa saakka.

Tilanne huononi kuitenkin Karjalan kannaksella ja neljäs divisioona lastattiin uudestaan juniin ja käännettiin Kannakselle apuun.

Näin yhä samat yksiköt olivat asemissa, ja miehet tähystivät kiroillen ja hermot pinnalla vihollisen puolelle. He eivät voineet käsittää, että juuri heillä oli aina niin huono tuuri. Juuri kun oli sovittu lomista ja kirjoiteltu kotiinkin, että täältä tullaan, niin lomat kiellettiin.

Joka päivä miehet saivat joitakin tietoja Kannakselta. Ensin he olivat ihmeissään hiljaa, mutta nyt he suureen ääneen kertoivat toisilleen, että millainen helvetin kauhea tykintuli Kannasta moukaroikaan, kun jyly kuului tänne asti…

Mutta niin se vain oli. Kun Ostan suunnalla oli tulituksen välissä hiljaista ja käänsi päänsä paremman korvan oikeaan suuntaan, niin saattoi vain aavistaa, millaista oli olla ja taistella tuollaisen rumputulen alla. Jyly kantautui yli Laatokan meren, yli synkkien korpimaitten, pienten kylien, yli jokien ja järvien ja hukkui Äänisjärven lähes rannattomalle ulapalle.

Pesäkkeessä seisoi ja tähysti alikersantti Mänty, talonpojan poika Pohjanmaalta. Hän oli pitkän linjan sotilaita, eli alusta lähtien mukana. Talvisota oli miehellä takana ja nauhat olkapäälleen hän oli saanut ilman tavanmukaista aliupseerikoulua.

Sota oli opettanut ryhmänjohtajan tehtävät. Vieressä tähysti periskoopilla lyhyt sotamies.

18