157 87. Keskustan Opiskelijaliitto: Suomalaisten nuorten kansainvälistyminen kärkitavoitteeksi Suomalaisen yhteiskunnan ei tule kääntyä sisäänpäin. Tähän vaikuttaa merkittävästi nuorten saama kansainvälinen kokemus ja yhteydet. Kansainvälisen kokemuksen ja elämysten puuttuminen yksipuolistaa nuorten maailmankuvaa, eikä auta hyväksymään erilaisuutta. Nuorten kansainvälistyminen onkin nostettava keskustalaisen nuorisopolitiikan kärkitavoitteeksi. Nuorten kansainvälistymisessä on avainasemassa kielitaito. Kieltenopiskelun menetelmiin ja mahdollisuuksiin on saatava parannuksia. Peruskoulun 7-9 luokalla, sekä toisella asteella on kaikille oltava mahdollista valita englannin lisäksi toinen ja kolmas vieras kieli opiskeltavaksi. Ammatillisen toisen asteen koulutuksessa kieliopintoja tulee lisätä. Kielten opiskeluun tulee myös kannustaa uudistamalla kielten opiskelua merkittävästi. Tässä avainasemassa on nuorten elämän ja olemassa olevan osaamisen huomioiminen entistä enemmän kieltenopetuksessa. Kieliopin sijaan opintojen painopisteen tulee olla puhutussa kielessä ja erilaisten soveltavien menetelmien, kuten draaman käytössä opetuksessa. Tätä varten kieltenopettajien koulutuksessa tulee pyrkiä irti rakennekeskeisyydestä. Monien kielien parempi osaaminen, kuten venäjän ja kiinan tukee suomen idänsuhteita ja parantaa valmiuksia työelämää varten. Toisella sekä kolmannella asteella ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista tulee parantaa siten, että ne aidosti edistävät opintoja. Politiikan ja yhteiskunnallisen ilmapiirin tulee olla kansainvälisyyttä tukeva ja kannustaa solmimaan kontakteja ulkomaalaisten kanssa. Tähän tulee etenkin koulumaailman nuoria kannustaa. Puoluehallituksen vastausesitys: Vuorovaikutustaitoja ja kansainvälistä kanssakäymistä tulee korostaa yhä enemmän opetuksessa kaikilla kouluasteilla. Puoluekokous toteaa, että kansalaisten hyvä kielitaito ja kansainväliset yhteydet luovat edellytyksiä niin yksilön, yritysten kuin laajemminkin yhteiskunnan menestykselle ja hyvinvoinnille.
Kielitarjonnan laajentaminen kuntakohtaisesti perusopetuksesta alkaen on Keskustan tavoite. Keskusta on esittänyt kokeilua, jossa kunnat voisivat Itä-Suomessa tarjota alueellisiin tarpeisiin perustuen mahdollisuutta valita B-kieleksi venäjä toisen kotimainen kielen sijaan. Lapissa tämä tarkoittaisi vastaavasti mahdollisuutta saame –kielen valinnalle. Keskusta ehdottaa kansainvälistymisjaksoja ja/ tai oppilasvaihtoa pakolliseksi osaksi korkeakoulututkinnon suorittamista.
88. Suomen Keskustanuoret: Kielten opiskelu peruskoulussa on vapautettava Kielitaidon merkitys työelämässä on jatkuvasti kasvussa. Maamme menestyksen kivijalkana on kyky toimia sujuvasti jokaiseen ilmansuuntaan. Keskustanuorten mielestä on asiatonta, kuinka paljon käytämme aikaa monille täysin tarpeettoman kielen opiskeluun. Uskomme vakaasti nuorten omaan kykyyn valita itselleen tarpeellisin kieli. Siksi Keskustanuoret vaatii, että keskustan on tuettava kielten opiskelun vapauttamista peruskouluissa. Jokaiselle koululaisen annetaan valita ne kielet, joita hän tahtoo oman äidinkielensä lisäksi opiskella. Puoluehallituksen vastausesitys: Puoluekokous viittaa aloitteiden 87 ja 89 vastauksiin.
89. Helsingin Keskustanuoret: Pakkoruotsi korvattava vapaavalinnaisella kielellä ja virkamiesruotsista luovuttava Suomessa on kielipolitiikan suhteen toimittu todella nurinkurisesti. Ruotsin kieleä äidinkielenään puhuvien määrä Suomessa on suhteessa pudonnut alle puoleen 1920-luvulta alkaen ja heitä on enää noin viisi prosenttia Suomen väestöstä. Kuitenkin vuonna 1968 peruskoulun oppimäärään asetettiin pakollinen toinen kotimainen kieli ja vuonna 1987 ns. virkamiesruotsi tuli pakolliseksi osaksi kaikkia korkeakouluopintoja. Piristävänä poikkeuksena ja askeleena kohti valinnanvapautta Vanhasen I hallitus poisti pakkoruotsin pakollisuuden ylioppilaskirjoituksista.