Ota talteen keskiaukemalta kodin varautumisen huoneentaulu
Kaupunginjohtajan pääkirjoitus
Uusi kaupunginvaltuusto
Uusi Kerava – vahva ja elinvoimainen kaupunki
Keravan vanhusneuvosto esittäytyy
Parempaa osallisuutta painopisteiden avulla
Lapset ja nuoret kertoivat unelmien keskustasta
Upeasti uudistettu Keskuskoulu
Kurkistus Keravanjoen koulun ruokaraadin kokoukseen
Kulttuuripolku kuljettaa keravalaislapset kulttuurin pariin
Kaavahankkeet kartalla
Rakenna koti Keravalle
Joka kodin viemärietiketti
Poliisista Sherwoodin sheriffiksi – Jussi
Oksanen on Keravan uusi turvallisuuspäällikkö
Kodin varautumisen huoneentaulu
Työllisyyspalveluiden uudistus toi palvelut lähemmäs kuntalaisia
Kansainvälisyyspalvelut tukevat kotoutumista ja osallisuutta
Pienikin digipulma on hyvä syy tulla kysymään neuvoa
Hyvää energiaa paikallisille asukkaille
Sähkömittarit vaihdetaan Keravalla
Kaukolämpö on vihreämpi valinta
Uudet hallit tekevät Keinukalliosta liikunnan keskuksen
Taide kutsuu kaupunkikävelylle
Uuden toimitusjohtajan ensimmäinen viikko Nikkarinkruunussa
Keravan kaupunki hyödyntää tekoälyä osana palveluita
Yhteystiedot
Päätoimittaja: Pauliina Tervo
Toimituspäällikkö: Inka Tiainen
Taitto: Joni Salomaa
Kannen kuva: Sami Siilin
Paino: Savion Kirjapaino
Painos: 5 000 kpl
Painettu kierrätyspaperille.
Lasten
Hyvä keravalainen
Tämä on historiallinen hetki. Käsissäsi on ensimmäinen Meidän Kerava -asukaslehti, jota on toivottu ja odotettu pitkään. Asukaslehden nimi on valittu kaupunkilaisten ehdotuksista, ja lehden suunnittelussa on huomioitu myös asukkaiden sisältötoiveet. Olen äärettömän ylpeä siitä, että voimme nyt esitellä rakkaan kotikaupunkimme arkea ja elämää uudessa, juuri keravalaisille suunnatussa lehdessä.
Meidän Kerava ilmestyy kahdesti vuodessa ja lehden tarkoitus on kertoa kaupunkilaisille ajankohtaisia asioita ja tärkeitä kuulumisia. Lehdessä ääneen pääsevät niin kaupungin asiantuntijat, vaikuttamistoimielimet, kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhtiöt – Keravan Energia ja Nikkarinkruunu – kuin asukkaat. Toivon, että lehti lisää tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä kaikkea kaupungissa tapahtuu ja miten voit vaikuttaa kotikaupunkimme kehittämiseen.
Keravan kaupungin toiminnan perustana ovat arvot: rohkeus, inhimillisyys ja osallisuus. Ne näkyvät meillä
niin päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa. Uskallamme uudistua, teemme päätöksiä asukkaita kuunnellen ja tarjoamme tilaa osallistua ja vaikuttaa. Näistä arvoista kumpuaa myös keravalainen yhteisöllisyys, joka on voimavara meille kaikille. Pidetään siitä kiinni – huolehditaan toisistamme ja tehdään asioita yhdessä.
Tämän asukaslehden pääteemana on kaupunkiturvallisuus. Kun maailmalla kuohuu ja tulevaisuus näyttää epävarmalta, on tärkeää muistaa, että Keravalla jokaisella on mahdollisuus elää turvallista ja onnellista arkea. Lehdestä voit lukea uuden turvallisuuspäällikön esittelyn ja hänen ajatuksiaan Keravan turvallisuustilanteesta. Keskiaukeamalta löydät myös kodin varautumisen huoneentaulun, jonka voit irrottaa ja kiinnittää halutessasi vaikkapa jääkaapin oveen.
Toivon, että Meidän Kerava -asukaslehdestä on sinulle paljon iloa ja hyötyä. Tervetuloa lehden lukijaksi!
Lämpimin terveisin
Kirsi Rontu kaupunginjohtaja
Uusi kaupunginvaltuusto aloitti työnsä kotikaupunkimme hyväksi
teksti: pauliina tervo | kuvat: sami siilin
Keväällä käydyissä kuntavaaleissa 51 poliitikkoa ansaitsi keravalaisten luottamuksen hoitaa yhteisiä asioita seuraavat neljä vuotta. Luottamushenkilön tehtävä on suuri kunnia, johon sisältyy myös vastuu rakentaa kotikaupunkiamme luottamuksen arvoisesti hyvässä yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa.
Yhteinen taival alkoi jo toukokuussa uuden kaupunkistrategian työstämisellä. Strategian valmistumisen jälkeen päivitämme yleiskaavan ja kaikki valtuustotasoiset ohjelmat vastaamaan uutta strategiaa. Ohjelmat sisältävät tärkeitä toimenpiteitä Keravan tulevaisuuden kannalta, joten valtuustokausi tulee olemaan isojen ja vaikuttavien päätösten aikakausi, jolloin rakennamme yhdessä entistä parempaa, elinvoimaisempaa ja toimivampaa Keravaa.
Valmistelussa uusi kaupunkistrategia
Kaupunkistrategia on suunnitelma, joka ohjaa kaupungin toimintaa ja päätöksentekoa pitkällä aikavälillä. Uusi kaupunkistrategia valmistuu arviolta alkuvuodesta 2026 ja sitä hyödynnetään seuraavat kaksi valtuustokautta. Kaupunkistrategian laatimiseen on osallistettu monia eri ryhmiä:
• 6.3. Kysely henkilöstölle
• 25.3. Senioreiden työpaja
• 31.3.–18.4. Asukaskysely
• 8.4. Lasten ja ja nuorten kysely
• 5.–15.5. Lasten ja nuorten Luotain-tehtävä
• 8.5. Nuorisovaltuuston työpaja
• 14.5. Vaikuttamistoimielinten työpaja
• 18.5. Sherwoodin lasten karnevaali: osallistavaa toimintaa
Tervetuloa seuraamaan avoimia kaupunginvaltuuston kokouksia
Keravan lukion auditorioon (os. Keskikatu 5) tai striimin äärelle
Keravan kaupungin YouTube-kanavalle!
Valtuuston kokousaikataulu:
• Maanantai 10.11.2025 klo 18
• Maanantai 8.12.2025 klo 18
• Maanantai 9.2.2026 klo 18
• Tiistai 17.3.2026 klo 18
Kokouksen esityslistat julkaistaan kaupungin verkkosivuilla neljä päivää ennen kokousta.
Ahonen Jarmo
Alam Shamsul
Alatalo Anni
Arnberg Tero
Enjala Terhi
Ennevaara Anssi
Eskelinen Toni
Evilä Säde
Graves Nina
Guillard Eva
Honkanen Antti
Isola Samuli
Kaarivirta Karoliina
Kallioinen Inna
Karjalainen Anne
Kauranen Erkki
Kivistö Iina
Korventaival Nina
Kutvonen Tiina
Laaninen Timo
Lahti Krista
Laitinen Merja
Laukia Jari
Liimatainen Markku
Lind-Mäki Aila
Linros Jüri
Lohikoski Juhani
Lohikoski Pia
Lomas Krista
Moisander Antti
Munne Martti
Mäki Mari
Nissinen Jukka
Pihola Ville
Pyykkölä Markku
Reen Airi
Ruohonen Rauli
Ryhänen Juha
Rönkkö Pentti
Saarinen Niina
Savolainen Kim
Silvander Iiro
Singh Surender
Sjöroos Jan-Peter
Suihkonen Tuomo
Suomela Marja
Surakka Jorma
Syrjäläinen Sini
Tenkanen Sanna
Tulikorpi Laura
Vähämäki Jari
Keravan kaupunginvaltuusto, kaupunginjohtaja Kirsi Rontu ja kaupunginsihteeri Riikka Kortelainen kokoontuivat ryhmäkuvaan uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa. Kuvausten jälkeen valtuuston kokoonpanoon on tullut muutos: Jussi Oksanen (KOK) on luopunut valtuustopaikastaan tultuaan valituksi Keravan kaupungin turvallisuuspäällikön tehtävään ja hänen tilalleen on noussut Ville Pihola (KOK).
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoon kuuluvat vasemmalta lukien Jüri Linros (KOK, 1. varapuheenjohtaja), Terhi Enjala (KOK, puheenjohtaja) ja Timo Laaninen (KESK, 2. varapuheenjohtaja).
Kaupunginhallituksen puheenjohtajistoon kuuluvat vasemmalta lukien Pia Lohikoski (VAS, 1. varapuheenjohtaja), Anne Karjalainen (SDP, puheenjohtaja) ja Laura Tulikorpi (VIHR, 2. varapuheenjohtaja).
Keravan kaupungin johtoryhmä. Kuvassa vasemmalta lasten ja nuorten palvelujen toimialajohtaja Susanna Laitsaari, kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Alatyppö, kaupunginjohtaja Kirsi Rontu, yhteisten palvelujen toimialajohtaja ja elinvoimapalvelujen va. toimialajohtaja Teppo Verronen sekä kaupunginjohtajan sihteeri Tiina Laine. Kaupungin laajennettuun johtoryhmään kuuluvat edellä mainittujen lisäksi henkilöstö- ja talousjohtaja Katja Immonen, kaupunginsihteeri Riikka Kortelainen, viestintäpäällikkö Pauliina Tervo, työsuojeluvaltuutettu Kirsi Makkonen ja henkilöstön edustaja Merja Sairanen.
Uusi Kerava – vahva ja elinvoimainen kaupunki
teksti: pauliina tervo | kuvat: sami siilin
Keravan kaupungin organisaatiomuutos astui voimaan 1.1.2025. Uusi Kerava on houkutteleva työnantaja ja elinvoimainen sekä taloudellisesti tasapainoinen kaupunki, joka tuottaa tehokkaasti
Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Alatyppö on koulutukseltaan diplomi-insinööri oppiaineinaan tie- ja liikennetekniikka sekä maa- ja pohjarakentaminen. Villellä on myös eMBA-koulutus ja laaja-alainen näkemys kaupunkien ja yhteiskuntien toiminnasta ja kehittämisestä. Lisäksi hänellä on laajat kansainväliset ja kotimaiset verkostot.
asukaslähtöisiä palveluja.
Uuden Keravan mukaisessa organisaatiossa on neljä toimialaa: kaupunkiympäristön toimiala, lasten ja nuorten palvelut, elinvoimapalvelut ja yhteiset palvelut. Kaupunginjohtaja johtaa kaupungin strategista kehittämistä, toimintaa, taloutta, hallintoa ja henkilöstöä kaupunginhallituksen alaisuudessa ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Lasten ja nuorten palvelujen toimialajohtaja Susanna Laitsaari on koulutukseltaan ekonomi ja psykologian maisteri. Susanna on toiminut monissa johtamis- ja kehittämistehtävissä ja hänellä on vahva kokemus palveluiden uudistamisesta sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtamisesta moniammatillisesti yli toimialarajojen.
Yhteisten palvelujen toimialajohtaja Teppo Verronen on koulutukseltaan ekonomi. Teppo on kokenut talousjohtaja, jolla on monipuolinen tausta hallinnon, rahoituksen ja liiketoiminnan kehittämisen tukemisessa sekä kotimaassa että ulkomailla. Teppo toimii lisäksi elinvoimapalvelujen va. toimialajohtajana.
Keravan vanhusneuvosto esittäytyy
teksti: lea kurki
Keravalle on valittu uusi vanhusneuvosto. Vanhusneuvosto on vaikuttamistoimielin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten ja vanhusjärjestöjen yhteistoimintaa kaupungissa sekä edistää ikääntyneiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Keravan päätöksentekoon.
Vanhusneuvoston vastavalitulla puheenjohtajalla Kauko Passilla on vuosikymmenten kokemus kuntapolitiikasta.
"Viimeiset neljä vuotta olen ollut mukana sekä Keravan kaupungin että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhusneuvostossa, jonka varapuheenjohtajana toimin kaksi vuotta. Sosiaali- ja terveysasiat ovat merkittäviä ikääntyvän väestön näkökulmasta, joten on tärkeää rakentaa aktiivisesti yhteyksiä myös hyvinvointialueeseen."
Vanhusneuvoston tavoitteena ikäihmisten yksinäisyyden vähentäminen
"Moni ikääntynyt jää yksin, eikä tietotekniikka tuo kaikille helpotusta. Kotiin jääneet vanhukset tarvitsevat ystäviä ja myös ulkoilua. Mekin olemme tehneet sitä: keränneet asukkaita bussiin ja vieneet luontoon."
Passi nostaa hyväksi esimerkiksi Keravan Palvelutalosäätiön Kesäkaveri-ohjelman, jossa nuoret toimivat kesätyönään palvelutalon vanhusten kavereina päivisin.
"Kotihoidon piirissä saa toki tukea arjen kodinhoitoon, mutta toiminnallista tekemistä hoivapalvelut eivät tarjoa. Tarvitaan ystäviä", Passi kertoo.
Kunnilla ja hyvinvointialueilla on lakiin pohjautuva velvollisuus nimetä vaikuttamistoimielimet, joita ovat nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Keravalla toimii lisäksi monikulttuurisuusasian neuvottelukunta. Vaikuttamistoimielimet ovat keino edistää kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Sydämessä esteetön ja toimiva Kerava
Viime keväänä aiempi vanhusneuvosto kulki esteettömyyskierroksella kaupungin kadut läpi.
"Olemme ajaneet vuosia sitä, että kolmikerroksisiin taloihin rahoitettaisiin hissiremontteja. Ikäihmisten taloihin tarvitaan myös sähkölukoilla aukeavat ovet –eikä kynnyksiä", Passi täsmentää.
Vanhusneuvosto käy jatkuvaa vuoropuhelua Keravan kaupunginhallituksen kanssa. Kaupunginhallituksen jäsen osallistuu vanhusneuvoston kokouksiin, mikä mahdollistaa dialogin vaikuttamistoimielimen ja päätöksenteon välillä.
Vanhusneuvosto haluaa osallistua ja vaikuttaa aktiivisesti kotikaupungin kehittämiseen, kuten esteettömyyteen, kaavoitukseen, kaupunkisuunnitteluun, turvallisuuden edistämiseen ja vapaa-ajan, liikunnan sekä lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen.
Vanhusneuvosto tekee tiivistä yhteistyötä myös muiden vaikuttamistoimielinten kanssa muun muassa kokoontumalla yhteiskokouksiin. Vanhusneuvoston jäseniin saa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä!
Keravan vanhusneuvosto:
• Henry Honkanen
• Sinikka Hyyppä
• Kristiina Käyhkö
• Seija Liimatainen
• Kauko Passi, puheenjohtaja
• Mikko Raunio
• Elina Heikkinen, valmistelija
• Saara Tanhuanpää, sihteeri
• Marja Suomela, kaupunginhallituksen edustaja
Parempaa osallisuutta
painopisteiden avulla
teksti: lea kurki
Keravan kaupunki tarjoaa asukkaille entistä käytännöllisempiä tapoja osallistua päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.
Kädessäsi oleva Meidän Kerava -lehti on yksi keino lisätä osallisuutta ja vuorovaikutusta asukkaiden kanssa.
Osallisuusohjelma päivitetty
Keravan osallisuusohjelma päivitettiin keväällä. Työn lopputuloksena uudistettuun ohjelmaan lisättiin viisi painopistettä. Painopisteiden avulla osallisuuden toteutumista Keravalla on helpompi seurata ja mitata.
Ohjelmaa on uudistettu laajassa yhteistyössä asukkaiden, päättäjien ja sidosryhmien kanssa. Päivityksen aluksi asukkaille ja järjestöille järjestetyssä kyselyssä selvitettiin, millaisena osallisuus tällä hetkellä koetaan – ja mikä taas vaatisi kehittämistä.
Kaikkien ääni kuuluviin
Palautteiden perusteella todettiin, että Keravalla olisi tärkeää kuunnella tarkemmin ihmisiä, joiden ääni jää herkästi kuulumattomiin. Siksi syksyllä 2024 järjestettiin vielä kaksi erillistä työpajaa: toinen maahanmuuttajille ja toinen vammaisille henkilöille.
Osallisuusohjelman kutakin painopistettä täydentävät käytännölliset toimenpiteet. Esimerkiksi lasten ja nuor-
Osallisuuden viisi painopistettä
1. Osallisuuden kokemus Keravalla paranee.
2. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet paranevat.
3. Lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa paranevat.
4. Kaupungin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien saavutettavuus paranee.
5. Vammais- ja vanhusneuvoston, nuorisovaltuuston sekä monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paranevat.
ten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan kehittämällä käytänteitä, joilla lapset saadaan mukaan palveluiden kehittämiseen ja kaupunkisuunnitteluun. Kirjastolle kehitetään kaikille avoin demokratiaseinä ja koululaisvaltuuston toiminta käynnistetään uudelleen. Osallisuusohjelmassa linjataan periaatteista ja tavoitteista, joilla asukkaiden osallisuutta voidaan Keravalla edistää. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn osallisuusohjelman keväällä 2025.
Lapset ja nuoret kertoivat
unelmien keskustasta
teksti: lea kurki | kuva: henry söderlund
Keravan keskusta kehittyy merkittävästi tulevina vuosina, kun kaupungin keskustaa uudistetaan. Keravan koululaiset ja päiväkodit pääsivät viime keväänä kertomaan, millainen olisi Keravan unelmien keskusta.
Valituille koululuokille ja päiväkodeille lähetettiin toukokuussa Luotain-tehtävä, jossa lapset saivat kuvata ja tehdä unelmakartan siitä, millainen Keravan keskusta voisi olla.
Osallistujat olivat koululaisia Savion päiväkodin Koivut-ryhmästä, Ahjon koulun 4.-luokalta, Killan koulun 4. luokka sekä Kalvan päiväkodin ja Keravanjoen eskarilaiset.
Lasten työt ripustettiin näyttelyksi
Unelmakartoissa lapset kuvasivat unelmien päivää Keravan keskustassa. Kartan toiselle puolelle saattoi piirtää kuvituksen ja toiselle puolelle kirjoittaa tarinan siitä, mitä mukavaa keskustassa tapahtuu. Unelmakarttoja sai tehdä myös kirjastolla ja nuorisotaloilla. Lasten töistä koottu Unelmien keskusta -näyttely oli auki kauppakeskus Karusellissa 17.–28.5.2025. Keravalaiset tutustuivat näyttelyyn Sherwoodin lastenkarnevaalien aikana. Unelmakartat kirvoittivat keskusteluja siitä, millainen on lapsille innostava kaupunki.
Sata unelmaa keskustasta
Lapset ja nuoret toivoivat keskustan tarjoavan tulevaisuudessa tekemistä eri-ikäisille lapsille ja nuorille. He toivoivat keskustaan lisää ajanviettopaikkoja, pelikauppaa, kivijalkakauppoja, pieniä putiikkeja sekä vehreyttä. Skuuttiparkki sai paljon kannatusta. Keskustan leikkikentälle haluttiin liukumäki, esterata sekä kiipeilyteline. Eskarit puolestaan kaipasivat omia tapahtumia lapsille – esimerkiksi diskoa, sekä kahviloita, ilmaisia harrastusmahdollisuuksia, taideteoksia ja kukkapenkkejä.
Tulevaisuudessa eskarit haluaisivat kävelykaduilla olevan paljon kaikenlaista. Sinne toivottaisiin kahviloita, kiipeilypaikkaa ja paljon vehreyttä, kukkia ja istutuksia. Hotellia toivotaan ja myös eläintarhaa.
Lasten kädenjälki näkyviin keskustan suunnittelussa
Luotain-tehtävän avulla haluttiin tavoittaa lapsia ja nuoria, jotka eivät välttämättä osallistuisi kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin. Uudenlainen työskentelytapa sai lapsilta ja nuorilta, huoltajilta sekä lasten kanssa työskenteleviltä positiivista palautetta.
Keravan nuorisovaltuuston jäsenet jututtivat Sherwoodin lastenkarnevaalien osallistujia. Taustalla lasten Unelmien Kerava -töitä.
Keravan Keskuskoulu on kokenut perusteellisen peruskorjauksen, jossa yhdistyvät kaupungin historia, modernit oppimisympäristöt ja terveellinen rakentaminen. Elokuussa 2025 avautunut Keskuskoulu tarjoaa turvalliset, aistiystävälliset ja yhteisöllisyyttä tukevat tilat 300 oppilaalle.
Keskuskoulu on merkittävä osa Keravan historiaa ja kaupunkikuvaa. Rakennus valmistui 1939, mutta talvisodan sytyttyä se toimi aluksi sotasairaalana. Koulutyö päästiin aloittamaan syksyllä 1940. Vuosikymmenten kuluessa Keskuskoulusta on muodostunut keravalaisille tärkeä opinahjo, johon monissa perheissä liittyy muistoja useammassa sukupolvessa. Vuonna 2017 Keskuskoulu suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi. Keväällä 2022 Keravan kaupunginvaltuusto teki päätöksen välillä purku-uhankin alla olleen rakennuksen korjaamisesta.
Arkkitehtuuria ja historiaa kunnioittaen
Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Renell Käppi Arkkitehdit. Muutostöissä kiinnitettiin erityistä huomiota energiatehokkuuteen, rakenteiden elinkaareen ja terveellisiin sisäolosuhteisiin. Kaikki riskirakenteet poistettiin. Tarkemmissa purun aikaisissa tutkimuksissa Keskuskoulun rakennevauriot osoittautuvat onneksi luultua vähemmän vakaviksi ja suurelta osin paikallisiksi. Kosteuden- ja puhtaudenhallinnan tavoitteet asetet-
tiin korkealle. Rakentaminen toteutettiin sääsuojassa korjaushankkeen Terve talo -kriteerit täyttäen. Työtä valvoivat kosteuden- ja puhtaudenhallintakoordinaattori sekä sisäilmanlaadunvalvontakonsultti. Rakennuksen vesikatto, rappaus ja ikkunat uusittiin alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Sisätiloihin valitut päävärit – vaalea keltainen ja vaalea vihreä –perustuvat tutkimuksiin rakennuksen alkuperäisestä värimaailmasta.
Energiatehokas ja ympäristöystävällinen
Energiatehokkuus oli peruskorjauksen keskeinen tavoite. Rakennukseen asennettiin kaukolämmön ja maalämmön yhdistelmä, aurinkopaneelit sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla. Näiden ratkaisujen ansiosta Keskuskoulu yltää energialuokituksessa parhaaseen A-luokkaan.
Terveellinen ja aistiystävällinen oppimisympäristö
Suunnittelussa panostettiin sisäilman laatuun ja aistiystävällisyyteen. Sisätiloihin valittiin vähäpäästöisiä, M1-luokiteltuja materiaaleja. Akustiikkaa parannettiin muun muassa hiilinegatiivisilla pinnoitteilla, jotka vaimentavat ääntä ja sitovat hiilidioksidia. Luokkiin ja hallintotiloihin asennetut kokolattiamatot pehmentävät äänimaailmaa ja lisäävät viihtyisyyttä.
Oppimista ja yhteisöllisyyttä tukevat tilat
Sisätiloja suunniteltiin käyttäjälähtöisesti yhteistyössä koulun henkilökunnan, oppilaiden ja taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten kanssa, joiden tarpeita monikäyttöiset tilat myös palvelevat.
Keskuskoulun tulevat oppilaat pääsivät vaikuttamaan sisustukseen: Sompion koulun seitsemäsluok-
kalaiset äänestivät suosikkinsa viidestä lattiamaton värivaihtoehdosta. Myös irtokalustesuunnittelussa ja opetusvälinehankinnoissa on huomioitu oppilaiden ja opettajien näkemyksiä.
Kokonaisvaltaisesta sisustussuunnittelusta vastasi Isku Spacesin sisustusarkkitehti Ulla-Maija Innanen, joka kiittää projektia erityisen innostavaksi:
“Halusimme luoda käyttäjien tarpeita vastaavia monikäyttöisiä ja muuntojoustavia tiloja, jotka tukevat niin oppimista kuin yhteisöllisyyttäkin. Oli hienoa huomata, että oppilaat ottivat esimerkiksi sisääntuloaulan sohvat heti omakseen juuri niin kuin olin ajatellutkin.”
Peruskorjausprojektin kaikissa vaiheissa tiiviisti mukana ollut Keravan lukion ja Keskuskoulun rehtori
Pertti Tuomi on tyytyväinen lopputulokseen:
”Halusimme tiloja, jotka palvelevat monipuolisesti niiden käyttäjiä nyt ja tulevaisuudessa. On hienoa nähdä, että ratkaisut tukevat sekä arjen opetusta että iltakäyttöä.”
Yhteisiä tiloja Keravan lukion kanssa
Keskuskoulu on mitoitettu noin 300 oppilaalle. Elokuussa 2025 koulutyön aloitti neljä 7. luokkaa, kaksi 8. luokkaa, yksi valmistavan opetuksen ryhmä sekä kaksi erityisluokkaa – yhteensä noin 150 oppilasta. Jatkossa koulussa tulee olemaan myös 9. luokka-aste.
Keskuskoulu ja viereinen Keravan lukio muodostavat koulukampuksen, jossa tiloja hyödynnetään opetukseen joustavasti. Kaikki luonnontieteiden opetustilat sijaitsevat lukiolla, ja kuvataide- ja musiikkiluokat puolestaan Keskuskoulussa. Myös lukion liikuntasali ja ruokala ovat yhteiskäytössä. Tämä mahdollistaa tehokkaan tilankäytön ja vahvistaa koulujen välistä yhteistyötä ja synergiaa.
Keskuskoulun peruskorjaus osoittaa, kuinka vanha koulurakennus voidaan uudistaa vastaamaan uusimpia pedagogisia vaatimuksia ja monimuotoisen oppimisen tarpeita, samalla säilyttäen rakennuksen arvokas arkkitehtuuri ja historiallinen henki.
Peruskorjauksessa kunnioitettiin asemakaavassa suojellun rakennuksen historiallista arvoa ja säilyttiin sen alkuperäinen arkkitehtoninen ilme.
Kurkistus Keravanjoen koulun ruokaraadin kokoukseen
teksti: tanja sokuri ja lea kurki kuvat: eva guillard
Kuka jakaa leivän tällä viikolla, mitä mieltä ruoista ollaan, kuinka paljon ruokahävikkiä syntyy – ja miten oppilas voi vaikuttaa kouluruokailun sujumiseen? Tiesitkö, että Keravan kouluissa lapset ja nuoret vaikuttavat kouluruokailuun ruokaraadeissa? Ruokaraadin tavoitteena on edistää ruokakasvatusta. Viime keväänä kurkistimme Keravanjoen koulun raadin kokoukseen nähdäksemme, mistä on kyse.
Kurre-passi kannustaa vähentämään hävikkiä
Kokouksen aluksi Keravanjoen koulun raatia vetävä kotitalousopettaja Anu Väisänen toivotti oppilaat tervetulleiksi iloiten samalla, miten aktiivisesti ja rakentavasti lapset ovat ottaneet ruokaraadin omakseen.
Keväisessä raadissa pohdittiin esimerkiksi keinoja ruokahävikin vähentämiseen.
Kurre-passi on Keravanjoella käytössä oleva, hävikkiruoan vähentämiseen kannustava passi. Oppilaat saavat siihen merkintöjä aina saadessaan lautasen tyhjäksi. Ja kun passi on täynnä, oppilas ansaitsee palkinnon.
Passi on Keravanjoen koulun oma keksintö, mutta passin soisi tulevan käyttöön laajemminkin Keravan kouluissa.
Siisti ruokasali yhteisvoimin
Myös roskaaminen nousi kokouksessa esiin, ja Keravanjoen kouluun toivottiin biojätevalvojia. Oppilaat suhtautuivat innolla uusiin vastuutehtäviinsä, munkki- ja leipävuoroihin, joiden on huomattu parantavan ruokatilanteiden siisteyttä.
Moni pysähtyi, kun kokouksessa kerrottiin näytteistä, jotka oli otettu ottimista sellaisten yläkoululaisten jälkeen, jotka eivät olleet pesseet käsiään. Bakteeripitoisuudet olivat suosituksiin nähden moninkertaiset.
Ruokaraadissa kannustetaan omavastuuseen
"Bakteeripitoisuudet havahduttivat oppilaat siihen, kuinka tärkeää käsienpesu on ennen ruokailua. Juuri tällaisten asioiden esiin nostaminen tekee raadista merkityksellisen", kertoo Väisänen.
Käytännön yhteistyö keittiöhenkilökunnan kanssa on näyttänyt monille, millainen merkitys kouluruokailulla on, ja miten tärkeää keittiöhenkilökunnan työ on.
"Oppilaiden on myös hyvä kuulla oma vastuunsa ruokahävikin vähentämiseen ja ruokalan siisteyteen."
Hyvä ruoka tuo hyvän mielen. Arjen ruokailutilanteet Keravanjoen koulussa sujuvat hyvin.
Kulttuuripolku kuljettaa keravalaislapset kulttuurin pariin
teksti: inka tiainen
Kulttuuripolku eli KUPO tekee kulttuurista luontevan osan lasten ja nuorten arkea. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaiselle ikäryhmälle on vuosittain tarjolla sisältöjä, jotka tukevat opetusta ja tuovat uusia näkökulmia oppimiseen.
“Polun ideana on kasvaa taiteen ja kulttuurin kanssa ja sen kautta. Kulttuuri kuuluu kaikille. Kun kulttuuri kulkee mukana vuodesta toiseen, siitä tulee luonnollinen osa lapsen elämää", sanoo kulttuuripalvelupäällikkö Saara Juvonen
Kulttuurikasvatus alkaa jo varhaiskasvatuksessa, jossa lapsia innostetaan kirjojen ja lukulaukkujen avulla. Esikoulussa lapset tutustuvat musiikkiin ja taiteeseen, ja kouluiässä he pääsevät vuosiluokka kerrallaan kokemaan esimerkiksi teatteria, kuvataidetta ja paikallishistoriaa.
Kulttuuria osaksi jokaista peruskouluvuotta
KUPOn kulttuuriohjelmat vievät 1.–9.-luokkalaiset tutustumaan paikallisiin kulttuurikohteisiin ja taiteen maailmaan. Oppilaat pääsevät esimerkiksi kirjastoon, museoon ja teatteriin.
Ekaluokkalaiset aloittavat polkunsa kirjastoseikkailulla, kolmasluokkalaiset käyvät Keski-Uudenmaan Teatterissa ja neloset vierailevat Heikkilän kotiseutumuseossa.
Myös Taide- ja museokeskus Sinkka kuuluu ohjelmaan. Sinne suuntaavat normaalisti sekä kakkoset että ysiluokkalaiset, mutta Sinkan ollessa peruskorjauksen vuoksi suljettuna kesään 2026 asti, järjestetään osa kulttuuripolun sisällöistä toisaalla. Oppilaat voivat esimerkiksi tutustua kävelykadun varrella olevaan julkiseen taiteeseen.
Yhteinen panostus lapsiin ja nuoriin
Kulttuuripolkua toteuttavat Keravan kulttuuripalvelut taide- ja musiikkiopistojen sekä koulujen ja päiväkotien henkilöstön kanssa. Myös paikalliset taiteilijat ja kulttuuritoimijat ovat tärkeässä roolissa.
Yhteistyön avulla halutaan varmistaa, että jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada elämyksiä ja löytää oma tapansa ilmaista itseään kulttuurin avulla. Arvoiksi on kirjattu rohkeus, inhimillisyys ja osallisuus – ne kulkevat mukana kaikessa toiminnassa.
Kokemuksia, jotka kantavat tulevaisuuteen
Keravalla Kulttuuripolku on ollut käytössä muutaman vuoden, ja lyhyessä ajassa se on ehtinyt tuoda tuhansille lapsille ja nuorille iloa ja oivalluksia. Palautteen pohjalta sisältöjä päivitetään jatkuvasti, ja polku muotoutuu ajan ilmiöiden mukana.
“Kulttuuripolku ei ole vain yksittäisiä retkiä tai tapahtumia, vaan pitkäjänteistä kulttuurikasvatusta. Tutustumalla kulttuuriin ja taiteeseen pienestä pitäen, lapsista ja nuorista kasvaa rohkeita kulttuurin ja taiteen käyttäjiä, muokkaajia ja tuottajia, jotka ymmärtävät kulttuurin merkityksen hyvinvoinnille”, Juvonen sanoo.
Kaavahankkeet
Keskusta
1. Asemanseutu, 2313
2. Asemansillan liikenneympyrä, 2370
3. Kaupungintalon kortteli, 2279
4. Keskuskoulu, 2374
5. Keskustan päiväkoti, 2388
6. Paasikivenkatu 1–3, 2405
7. Länsi-Kauppakaari, 2367
8. Porvoonkatu 20, 2369
Kaleva
9. Loitsutie 1, 2384
10. Metsolantie 2 ja 4, 2381
11. Hemmolantie 21, 2408
Kilta
12. Tuusulantie 64–68, 2339
Ahjo
13. Ketjutie 5, 2353
14. Moukaritie 4, 2306
15. Paasikiven Nuorisokylän säätiö, 2372
Savio
16. Koivikontie 9, 2335
Ylikerava
17. Porvoon- ja Kaskelantien liikennejärjestelyt, 2364
Kuva: Arkkitehtitoimisto Aaron Rantala Oy / Profilm Oy
Lisätietoja tonteista: kerava.fi/tontit
Rakenna koti Keravalle
teksti: lea kurki | kuva: kapina oy
Helsinkiin 20 minuutissa – keskustaan 10 minuutissa – viheralueelle 3 minuutissa. Keravalla palvelut, harrastukset ja viheralueet ovat kävelymatkan päässä.
Keravan kaupunki myy ja vuokraa tontteja jatkuvasti eri puolilta kaupunkia. Osa uusista tonteista saadaan myyntiin vaiheittain.
Kivisillassa asut ekologisesti kartanomiljöössä
Vehreä Kivisilta tarjoaa uuden ajan asumista kävelymatkan päässä keskustasta. Historiallisen Keravan kartanon mailla on seitsemän tiivistä tonttia.
Kivisillassa koristealtaat, viheristutukset ja taide kehystävät maisemia ja liikkujaa odottaa valmis katuverkosto. Kivisilta on myös yksi julkista taidetta esittelevistä kohteista Keravalla.
Pihkaniitty on aktiivisen asujan valinta
Pihkaniityn tontit ovat aktiivisen perheen valinta. Tontit ovat reilun kokoisia ja sijaitsevat keskellä kattavaa pururata-, latu- ja metsäalueverkostoa. Innokas liikkuja viihtyy Pihkaniityssä!
Pihkaniittyyn mahtuu isompikin talo. Tontit tulevat myyntiin vuoden 2026 alussa, mutta mikäli kiinnostuit, voit olla yhteydessä tonttitiimiimme jo nyt.
Kytömaalla asut metsän siimeksessä
Kytömaa on metsämaiseman ja suon reunustama alue, joka kaipaa uusia rakentajia. Myynnissä on seitsemän tonttia, joilla rakennusoikeutta riittää. Isonkin talon rakentaminen Kytömaalle on mahdollista.
Olisiko kotisi Savion kyläkaupungissa?
Savio on viehättävä ja yhteisöllinen kyläkaupunki noin neljän kilometrin päässä Keravan keskustasta. Asukkaat viihtyvät Saviolla tyypillisesti pitkään.
Savion puistoalueita on uudistettu ahkerasti viime vuosina: suosittu Salavanpuisto päivitettiin kahdeksan vuotta sitten, ja Savion koirametsän puisto on rakenteilla.
Saviolle saadaan uusia tontteja myyntiin vuoden 2026 aikana.
Haluatko myydä tonttisi?
Keravan kaupunki myös ostaa uusia tontteja. Jos harkitset esimerkiksi siirtymistä kerrostaloon ja tonttisi myymistä, on aika toimia.
Keravan kaupungissa tonttien hakeminen on sähköistä ja sujuvaa. Voit jättää tonttihakemuksen tai ennakkovarauksen helposti verkkosivujemme kautta.
Tontteihin liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä tonttitiimiimme: tontit@kerava.fi
Joka kodin viemärietiketti
teksti: sophia zolas ja lea kurki
Tiesitkö, että viemäritulvien ennaltaehkäisy ei ole kovinkaan vaikeaa? Tukosten ehkäisy kuuluu jokaisen kiinteistönomistajan perustaitoihin, ja on seuraavilla ohjeilla helposti tehtävissä.
Näin tunnistat putkitukoksen
Putkitukoksesta kertovia merkkejä on helppo seurata. Jätevesiviemärit alkavat joko haista pahalta tai niistä kuuluu outoa ääntä. Usein lattiakaivon tai vessanpytyn vedenpinta nousee, eikä viemäri oikein näytä vetävän.
Kun viemäri tukkeutuu pahoin, jätevesi nousee nopeasti lattiakaivoista, pesualtaista ja pytystä jo lattioille. Tuloksena on haiseva sotku ja kallis puhdistuslasku.
Vessanpyttyyn vain sitä itseään
Vessanpyttyyn saa laittaa vain sitä itseään ja lisäksi vessapaperia, astian- ja pyykinpesuvettä sekä peseytymisessä ja siivouksessa käytettyä vettä.
Ruuantähteiden tai paistinrasvan paikka ei puolestaan ole jätevesiviemärissä. Pehmeät ruuantähteet eivät tuki viemäreitä, mutta ovat varsinaisia herkkupaloja viemäriverkostossa liikkuville rotille. Tähteet on aina syytä viedä biojäteroskikseen.
• maskeja, puhdistuspyyhkeitä tai kumihanskoja
• ruuantähteitä
• ruokien sisältämiä rasvoja
• terveyssiteitä tai tamponeja
• vaippoja tai kondomeja
• wc-paperihylsyjä tai kuituliinoja (vaikka niissä olisi flushable-merkintä)
• talouspaperia
• vanupuikkoja tai pumpulia
• lääkkeitä
• maaleja tai muita kemikaaleja
Kodin viemäritukosten yleisin syy on rasva
Jätevesiviemäriin päädyttyään rasva jähmettyy ja muodostaa ajan saatossa tukoksen.
Pienen määrän öljyä voi imeyttää biojätteeseen. Paistinpannulle jäävän rasvan voi pyyhkiä talouspaperilla, joka laitetaan biojätteeseen. Suuremmat öljymäärät voi hävittää suljetussa purkissa sekajätteen seassa.
Kaupunginjohtajan asukasilta
Tiistaina 4.11. klo 17-19
Lukion auditorio, Keskikatu 5
Tarjolla pullakahvit!
Joulunajan avaus keskustassa
Lauantaina 15.11. klo 11 alkaen yhteistyössä kauppakeskus
Karusellin kanssa.
Lisätiedot: kerava.fi/joulunavaus
Keskiviikkona 5.11. klo 16-18
Palokorvenkatu 2
Tarjolla pullakahvit!
Lauantaina 6.12. klo 13 alkaen
Keuda-talon Kerava-sali, Keskikatu 3
Juhlan päätteeksi kahvitarjoilu!
Poliisista Sherwoodin sheriffiksi
– Jussi Oksanen on Keravan uusi turvallisuuspäällikkö
teksti: ulla perasto | kuva: sami siilin
Keravan kaupungin uusi turvallisuuspäällikkö Jussi Oksanen tuo mukanaan yli 40 vuoden kokemuksen poliisityöstä, rikostutkinnasta ja kansainvälisistä kriisitehtävistä.
Jussi Oksasen poliisiura sai alkunsa 1980-luvun alussa hieman sattuman kautta, mutta vei hänet vuosikymmenten mittaiselle matkalle katupartioista keskusrikospoliisin huumetutkintaan sekä rauhanturva- ja poliisitehtäviin Etelä-Libanoniin ja Bosniaan.
"Ne vuodet opettivat arvostamaan suomalaista poliisityötä ja antoivat laajan näkemyksen siitä, miten rikollisuus syntyy ja miten sitä voidaan ehkäistä", Oksanen kertoo.
Kokemus ja verkostot kotikaupungin hyväksi
Turvallisuuspäällikkönä Oksanen vastaa Keravan kaupunkiorganisaation turvallisuudesta ja varautumisesta sekä raportoi turvallisuuden tilannekuvasta kaupungin johdolle. Tehtävä edellyttää syvällistä osaamista turvallisuusjohtamisesta, organisaatioturvallisuuden eri osa-alueista sekä kaupunkiturvallisuuden erityispiirteistä. Lisäksi vaaditaan perehtyneisyyttä konsernitason valmius- ja häiriötilanteiden johtamiseen.
78 hakijan joukosta valitun Oksasen vahvuuksiksi nousivat hyvät viranomaisyhteydet sekä monipuolinen kokemus katurikollisuuden torjunnasta varautumisen ja valmiuden järjestämiseen. Myös Keravalla vuodesta 2003 asuneen Oksasen paikallistuntemus nähtiin merkittävänä etuna.
"Kerava on sijainniltaan helposti saavutettava monesta suunnasta, mikä tuo mukanaan myös ulkopuolelta tulevia häiriöitä. Silti Kerava on mielestäni hyvä ja turvallinen paikka elää. Täällä ei ole varsinaisia katujengejä, eikä kaupungin rikostilanne tilastojen valossa juurikaan poikkea ympäryskunnista", Oksanen rauhoittelee.
"Arjen turvallisuutta julkisilla paikoilla on tärkeää ylläpitää ja kehittää. Siitä hyvä esimerkki ovat Keravalla vuonna 2020 käyttöön otetut kaupunkikamerat, jotka ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi rikosten selvittämisessä ja häiriöiden vähentämisessä. Kameravalvonta lisää kiinnijäämisen riskiä, mikä toimii myös ennaltaehkäisevästi ja vähentää vahingontekoja sekä muita rikoksia", Oksanen toteaa.
Turvallisuuspäällikön tehtävässä elokuussa aloittanut Jussi Oksanen on asunut Keravalla yli 20 vuotta.
Läsnäoloa ja ennaltaehkäisyä
Jussi Oksanen haluaa turvallisuuspäällikkönä olla helposti lähestyttävä ja näkyvä osa keravalaisten arkea.
"Haluan olla aktiivisesti läsnä ja kuunnella kaupunkilaisten kokemuksia. Uskon, että avoin vuorovaikutus ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa on avain turvallisuuden kehittämiseen", Oksanen sanoo.
Hän haluaa hyödyntää poliisiuran aikana kertynyttä osaamista rikollisuuden syntymekanismeista ja pyrkiä puuttumaan ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Lasten ja nuorten turvallisuus sekä huumeiden käytön torjunta ovat hänelle erityisen tärkeitä teemoja.
"Turvallisuustyössäni painotan erityisesti ennaltaehkäisyä. Teemme tiivistä yhteistyötä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Panostamme nuorten tukemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys – se vaatii jatkuvaa työtä ja yhteistä vastuuta", Oksanen painottaa.
Kodin varautumisen huoneentaulu
Varautuminen tarkoittaa etukäteen valmistautumista erilaisiin häiriöihin, kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varaudutaan, vaikka uhkien toteutuminen on epätodennäköistä. Kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu, viranomaiset ja muut vastuutahot huolehtivat tilanteen hoitamisesta. Viranomaiset eivät voi kuitenkaan tehdä kaikkea, ihmisten omalla varautumisella ja toiminnalla on merkitystä. Varautumalla jokainen voi kasvattaa omaa häiriönsietokykyään. Kolmen vuorokauden kotivara on erinomainen perusta moniin tilanteisiin. Omatoiminen varautuminen parantaa myös koko kaupungin häiriönsieto- ja toipumiskykyä.
Erilaisia varautumista vaativia tilanteita: pitkät sähkö- ja vesikatkot • pitkät häiriöt internetin tai puhelinyhteyksien toiminnassa • luonnonilmiöt, kuten myrsky tai tulva • sisälle suojautumista vaativa tilanne vaarallisen aineen takia • pitkään kestävät kriisit, kuten pandemia.
Pärjää 72 tuntia itsenäisesti
Suosituksen mukaan kotitalouksien tulisi varautua selviytymään omatoimisesti vähintään 72 tuntia häiriötilanteen sattuessa. Varautumisen perusta on kotivara, joka sisältää riittävästi vettä, ruokaa, lääkkeitä ja muita välttämättömiä tarvikkeita koko perheelle.
Kotivara – mitä kotona tulisi olla
Ruoka ja juoma
• Sellaisenaan syötäviä ja helposti valmistettavia ruokia, jotka eivät vaadi kylmäsäilytystä (säilykkeitä, kuivamuonaa, näkkileipää, energiapatukoita).
• Juomavettä vähintään 6 litraa henkilöä kohden (2 litraa/päivä/henkilö). Huomioi, että kaupan avaamaton pullovesi tai vesikanisteri säilyy viileässä ja pimeässä säilytettynä jopa kaksi vuotta. Hanavesi säilyy astiassa hygieenisenä muutaman päivän.
• Puhtaita kannellisia astioita veden kuljettamiseen ja säilyttämiseen. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa.
• Huomioi lemmikkieläinten ruoan ja veden tarve.
Lääkkeet ja hygienia
• Ensiaputarvikkeita.
• Henkilökohtaiset lääkkeet ja reseptit.
• Joditabletteja suosituksen mukaisesti (otetaan vain viranomaisen kehotuksesta).
• Hygieniatarvikkeita, joilla voit ylläpitää siisteyttä ilman vettä (käsidesi, kosteuspyyhkeet, roskapussit, wc-paperi).
• Kannellisia ämpäreitä ja muovipusseja wc-jätteelle.
Valaistus ja lämpö
• Taskulamppu tai muu valo, joka toimii paristoilla tai muutoin ilman verkkovirtaa.
• Kynttilöitä ja tulitikkuja.
• Lämpimiä vaatteita, peittoja, makuupusseja.
Muista myös
• Radio, joka toimii paristoilla tai akulla.
• Paristoja ja ladattu varavirtalähde.
• Ilmastointiteippi.
• Lista tärkeistä puhelinnumeroista paperilla.
• Pieni määrä käteistä rahaa.
• Henkilötodistukset ja tärkeät asiakirjat.
Henkinen varautuminen
• Pidä mieli rauhallisena – tieto ja valmistautuminen auttavat.
• Keskustele perheen kanssa etukäteen ja harjoitelkaa yhdessä eri tilanteissa toimimista.
• Pidä yhteyttä läheisiin. Tarkista myös tarvitseeko naapurisi apua.
• Kirkko, seurakunnat ja monet järjestöt tarjoavat keskusteluapua kuormittavissa tilanteissa.
Huomioi
• Tarkista ja päivitä varusteet säännöllisesti ja pidä ne helposti saatavilla.
• Lataa puhelimeesi 112 Suomi -sovellus. Kaikki vaara- ja muut viranomaistiedotteet välitetään siihen. Muista sallia sovellukselle sijaintisi käyttö, jotta saat tiedotteet.
Ohjeita hätä- ja häiriötilanteisiin
Hätätilanne ja avun hälyttäminen
Jos kohtaat akuutin henkeä tai terveyttä uhkaavan hätätilanteen ja tarvitset avuksi palokunnan, ambulanssin tai poliisin, toimi näin:
• Soita tai laita tekstiviesti hätänumeroon 112 tai käytä 112 Suomi -sovellusta.
• Kerro mitä on tapahtunut.
• Kerro tarkka osoite ja kaupunginosa.
• Kuuntele ja vastaa esitettyihin kysymyksiin.
• Noudata hätäkeskuksen ohjeita.
• Älä lopeta puhelua ennen lupaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysnumero 116 117 antaa neuvoja ja ohjausta kiireellisissä, mutta ei hengenvaarallisissa terveysongelmissa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa psykososiaalista tukea päivystysnumerosta 09 4191 5800.
Vaarasta varoittaminen
Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä ja vaaratiedotteella.
Yleinen vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva ääni tai kuuluttamalla annettu varoitus. Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki.
Vaaratiedote antaa lisätietoa ja toimintaohjeita, kun yleinen vaaramerkki on annettu. Vaaratiedote luetaan kaikilla radiokanavilla ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa televisioruudun yläreunassa. Tiedotteet julkaistaan myös 112 Suomi -sovelluksessa.
Sisälle suojautuminen
Jos kuulet yleisen vaaramerkin tai vaaratiedotteessa kehotetaan suojautumaan sisälle, toimi näin:
• Mene sisälle kotiin tai lähimpään sisätilaan.
• Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto.
• Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita.
• Seuraa viranomaisen vaaratiedotteita ja toimi ohjeiden mukaan.
• Vältä puhelimen käyttöä (myös soittoa numeroon 112), ettei linjat ruuhkaudu.
• Pysy suojassa sisällä, kunnes viranomainen tiedottaa, että tilanne on ohi.
Väestönsuojat
Keski-Uudenmaan pelastustoimen toimialueella ei ole yleisiä väestönsuojia. Yksityisiä väestönsuojia on asuin-, liike- ja teollisuusrakennuksissa. Suojautuminen kodin sisätiloihin on ensimmäinen ja yleensä riittävä suojautumistapa myös poikkeusoloissa. Tilanteen vaatiessa viranomaiset antavat erikseen ohjeet toimenpiteistä niiden rakennusten ja kiinteistöjen osalta, joilla ei ole omaa väestönsuojaa.
Vesikatkot
Keravan vesihuoltolaitos tiedottaa vesikatkoksista ja -häiriöistä myös tekstiviesteillä. Ota tekstiviestit käyttöön rekisteröimällä puhelinnumerosi tekstiviestipalveluun kaupungin verkkosivulla: kerava.fi/vesikatkot. Sivulla on myös ajantasainen tieto vesikatkoista ja -häiriöistä. Vikapäivystysnumerot:
040 318 4152 ma–to klo 7–15.30 ja pe klo 7–13.45 040 318 4140 ma–to klo 15.30, pe klo 13.45 jälkeen ja viikonloppuisin vuorokauden ympäri
Sähkökatkot
Keravan Energia tiedottaa asiakkaitaan sähkönjakelun keskeytyksistä tekstiviestillä tai sähköpostilla. Sähkönjakelun ajankohtaisen tilanteen löydät verkkosivulta: keskeytykset.keoy.fi. Keskeytyskarttaan päivitetään mahdollisen vian laajuus sekä arvioitu kesto.
Vikapäivystysnumero: 020 690 590 vuorokauden ympäri
Lisätietoja
• Teksti-TV:n sivu 112 (vaaratiedotteet)
• 112.fi ja 112 Suomi -sovellus
• 72tuntia.fi
• suomi.fi/oppaat/varautuminen
Omat muistiinpanot
Kotiosoite:
Työllisyyspalveluiden uudistus toi palvelut lähemmäs kuntalaisia
teksti ja kuva: ulla perasto
Kerava ja Sipoo muodostavat yhteisen työllisyysalueen, jonka vastuukuntana toimii Kerava. Valtakunnallisen TE-uudistuksen tavoitteena on ollut entistä sujuvammat ja vaikuttavammat palvelut sekä työnhakijoille että yrityksille, mahdollisimman lähellä arkea ja paikallisia tarpeita.
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut laki työvoimapalveluiden järjestämisestä merkitsi historiallista muutosta: julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille ja sekä henkilö- että yritysasiakkaiden työvoimapalveluista tuli osa kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Valtion TE-toimistot lakkautettiin ja niiden henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksella kuntien tai kuntayhtymien palvelukseen. Suomeen muodostettiin 45 työllisyysaluetta, joista yksi on Keravan ja Sipoon työllisyysalue.
Uudistuksen tavoitteena oli tuoda palvelut lähemmäs kuntalaisia ja mahdollistaa niiden räätälöinti paikallisiin tarpeisiin. Kunnilla on nyt paremmat edellytykset kehittää uusia toimintamalleja työllisyyden edistämiseksi ja luoda palvelurakenteita, jotka tukevat tehokasta työllistymistä. Samalla pyritään parantamaan työ- ja elinkeinopalveluiden saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Lähipalvelut työnhakijoille ja yrityksille
Keravan ja Sipoon työllisyysalueella työnhakijoille turvataan työllisyyspalvelut lähipalveluina molemmissa kunnissa. Työnhakija saa tuekseen henkilökohtaisen asiantuntijan, jonka kanssa käydään työhakukeskustelut ja laaditaan suunnitelma työllistymisen edistämiseksi. Tarjolla on työnhaku- ja uravalmennusta, työhönvalmennusta sekä työvoimakoulutusta. Lisäksi työnhakijalla on mahdollisuus päästä koulutus- tai työkokeiluun sekä palkkatuettuun työhön tai saada starttirahaa yritystoiminnan käynnistämiseksi.
Yrityksille ja työnantajille tarjotaan palveluita, jotka tukevat rekrytointia ja työvoiman saatavuutta, henkilöstön kehittämistä ja liiketoiminnan kasvua. Yritykset voivat hyödyntää esimerkiksi rekrytointipalveluita, ehdokasasettelua ja työvoimakoulutuksia. Yrityksillä on mahdollisuus hakea palkkatukea työttömän työnhakijan työllistämiseen, työolosuhteiden järjestelytukea sekä valmennuksia esimerkiksi työnantajamielikuvan kehittämiseen. Lisäksi yrityksille järjestetään rekrytointitapahtumia ja tarjotaan tukea muutostilanteisiin.
Palvelujen järjestämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan ja Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Keuken kanssa. Yhteistyötä tehdään myös hyvinvointialueiden sekä muiden työllisyysalueiden kanssa.
Vs. työllisyysjohtaja Tua Heimonen
Sitoutunut ja innostunut henkilöstö avain onnistumiseen
TE-palveluiden siirtyminen valtiolta kunnille on ollut yksi suurimmista hallinnollisista uudistuksista kuntakentällä viime vuosina. Laaja ja monivaiheinen prosessi on edellyttänyt muun muassa uusien järjestelmien käyttöönottoa, valtion ja kuntien tietovirtojen yhteensovittamista, palveluprosessien rakentamista ja yhteistyöverkostojen kehittämistä. Henkilöstön siirtyminen ja uusien prosessien käyttöönotto ovat vaatineet huolellista suunnittelua ja yhteistyötä.
Vs. työllisyysjohtaja Tua Heimonen kertoo, että Keravan ja Sipoon työllisyysalueen toiminta on käynnistynyt kokonaisuudessaan hyvin ja suunnitellusti.
”Olemme saaneet osaavaa, sitoutunutta ja innostunutta henkilöstöä, mikä näkyy palveluiden laadussa ja saatavuudessa. Peruspalvelut toimivat ja olemme lähteneet yhdessä kehittämään prosesseja ja palvelutarjontaa”, Heimonen sanoo.
”Henkilöstö on meidän suurin voimavaramme. Suurin osa heistä siirtyi meille valtiolta, osa on ollut meillä jo aiemmin työllisyyden kuntakokeilussa, ja osa tullut
Palvelupisteet
Sampolan palvelukeskus (Kultasepänkatu 7)
Ma–pe klo 12–16 (vuoronumerolaite sulkeutuu 15.30)
Ohjaamo Kerava (Keuda-talo, Keskikatu 3a)
Maanantaista torstaihin klo 12–16. Palvelut on tarkoitettu alle 30-vuotiaille.
Söderkullan palvelupiste (Amiraalintie 2)
Torstaisin klo 12–16.
Ohjaamo Sipoo (Iso Kylätie 8 H)
Tiistaisin klo 13–15. Palvelut alle 30-vuotiaille.
Keuken toimisto (Puuvalonaukio 2 D)
Yritys- ja työnantajapalvelut ajanvarauksella.
Puhelinpalvelu
Työnhakijoille
Ma–pe klo 9–15.30, p. 09 2949 2203
Sähköposti: tyo.keravasipoo@kerava.fi
Yrityksille ja työnantajille
Ma & ke klo 12–14, p. 09 2949 2205
Sähköposti: yrityspalvelut.keravasipoo@kerava.fi
rekrytointien myötä. He ovat asennoituneet muutokseen upealla, toimeen tarttuvalla ja ratkaisukeskeisellä otteella, mikä on ollut keskeinen tekijä palvelujen sujuvassa siirtymässä ja laadun varmistamisessa”, Heimonen kiittää.
Vaikka yleinen työllisyystilanne on ollut haastava, Keravan ja Sipoon työllisyysalueen asiakasmääriä on saatu hieman laskettua alkukeväästä sekä puhelinpalveluiden jonotusaikoja lyhennettyä. Valtakunnallisessa vertailussa Keravan ja Sipoon työllisyysalueella asiakkaiden suunnitelmat ovat erittäin hyvin ajan tasalla ja asiakastapaamiset toteutuvat huomattavasti paremmin.
”Työmarkkinatilanteen kehitystä seurataan tarkasti, ja palveluja kehitetään jatkuvasti vastaamaan työllisyysalueen tarpeita”, Heimonen sanoo.
”Kuntien laajentunut vastuu työttömyysturvasta korostaa vaikuttavien palveluiden merkitystä. Työllisyystilanteen vaihtelut, asiakasmäärien kasvu ja palvelutarpeiden moninaisuus edellyttävät jatkuvaa kehittämistä sekä henkilöstön osaamisen ajan tasalla pitämistä”, Heimonen painottaa.
Keravan ja Sipoon avainlukuja
Kansainvälisyyspalvelut
tukevat kotoutumista ja osallisuutta
teksti ja kuva: ulla perasto
Keravan kaupungin kansainvälisyyspalvelut vastaavat kuntaan muuttavien kansainvälistä suojelua saavien pakolaisten alkuvaiheen kotouttamisesta ja tarjoavat matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluita vieraskielisille keravalaisille.
Vuoden 2025 alussa voimaan tullut kotoutumislain kokonaisuudistus siirsi kotoutumisen edistämisen kokonaisvastuun kunnille. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttajien työllistymistä, kielitaitoa, osallisuutta ja valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla uusi laki korostaa maahanmuuttajien omaa aktiivista roolia kotoutumisessa.
Kotoutumispalvelujen tarjonnan lähtökohtana on maahanmuuttajan yksilöllinen palvelutarve ja perheen tilanne, sanoo palvelupäällikkö Virve Lintula
”Kansainvälisyyspalveluissa tehtävämme on varmistaa, että keravalaiset maahanmuuttajat saavat heti alkuvaiheessa tarvitsemansa tuen arjen asioiden hoitamiseen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen.”
Neuvontaa arjen tilanteisiin
Yksi palveluiden keskeisistä toimipisteistä on ohjausja neuvontapiste Topaasi Sampolan palvelukeskuksessa. Topaasissa saa matalan kynnyksen maksutonta apua esimerkiksi viranomaisasioinnissa, lomakkeiden täyttämisessä, asumiseen liittyvissä kysymyksissä sekä kaupungin palveluiden käytössä.
Yhteistyöllä sujuvaa kotoutumista
Kansainvälisyyspalveluissa tehdään tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Keravalla toimii myös kotoutumisen tuen verkosto, joka kokoaa yhteen kolmannen sektorin ja kaupungin toimijoita. Yhteistyö Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa mahdollistaa sujuvan palveluohjauksen ja tukee asiakaslähtöistä kotoutumista.
Palvelupäällikkö Virve Lintula on työskennellyt Keravan kaupungilla maahanmuuttaja-asioiden parissa vuodesta 2007.
Tukea työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen
Työllistymistä ja osaamisen kehittämistä tukee Keravan osaamiskeskus, joka toimii yhteistyössä Keravan ja Sipoon työllisyysalueen sekä eri oppilaitosten, kuten Keudan kanssa. Osaamiskeskus tarjoaa maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille apua esimerkiksi osaamisen tunnistamiseen ja koulutuspolkujen suunnitteluun.
Kieltä käytännön kautta
Suomen kielen keskusteluryhmät tukevat ja vahvistavat suomen kielen taitoa. Kaikille keravalaisille avoimet ryhmät järjestetään Nuorisokahvila Tunnelissa. Ryhmät tarjoavat turvallisen ja kannustavan ympäristön kielen käyttämiseen arjen tilanteissa.
Kotoutuminen osana kaupungin peruspalveluita
Virve Lintula painottaa, että kotoutumista edistetään ennen kaikkea kaupungin peruspalveluiden kautta.
"Tavoitteemme on tukea perheitä, vahvistaa suomen kielen oppimista ja edistää koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä. Samalla rakennamme yhteisöllisyyttä ja myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välille."
• Maahanmuuttajien osuus Keravalla: 17,3 % äidinkielen mukaan
• Yleisimmät vieraat kielet Keravalla: viro, venäjä, arabia, ukraina ja englanti
Keravan kansainvälisyyspalvelut ovat tärkeä osa kaupungin hyvinvointityötä. Palveluilla tuetaan yhdenvertaisuutta ja osallisuutta ja pyritään mahdollistamaan jokaiselle – taustasta riippumatta – mahdollisuus rakentaa hyvää elämää Keravalla.
Pienikin digipulma
on hyvä syy tulla kysymään neuvoa
teksti: inka tiainen
Keravan kirjastossa digituki on vakiintunut palvelu, joka auttaa arjen laitehaasteissa ja tuo samalla merkityksellistä työtä niin opiskelijoille kuin vapaaehtoisillekin.
Jo vuosien ajan tarjottu apu tuo ratkaisuja monenlaisiin digipulmiin. Älypuhelimen asetukset, sähköpostin käyttö, tiedostojen siirtäminen tai uuden laitteen käyttöönotto ovat kaikki asioita, joihin saa apua Keravan kaupunginkirjastosta.
Apua onkin tarjolla kahdesta suunnasta sekä tietoja viestintätekniikan opiskelijoilta että Enter ry:n vapaaehtoisilta vertaisopastajilta. Lisäksi digitukea tarjoaa tietenkin myös kirjaston ammattitaitoinen henkilökunta.
Käytännön oppia opiskelijoille, helpotusta arkeen asiakkaille
Opiskelijat suorittavat kirjastossa harjoittelujaksoja, joiden aikana he tarjoavat digitukea sekä ajanvarauksella että ilman. Opastettavat kysymykset voivat liittyä esimerkiksi tulostamiseen, varmuuskopioihin tai sähköisiin palveluihin. Lisäksi opiskelijat opastavat Värkkäämön 3D-tulostimen ja digitointilaitteiden käytössä.
”Ilahduttavimmat hetket ovat niitä, kun saa ratkaistua asiakkaan ongelmat digilaitteiden tai palvelujen kanssa”, kertoo digiavustajana toiminut Miska Lohikoski
Näin pääset opastukseen
Keravan kirjastolla digitukea tarjoaa kaksi tahoa:
• Opiskelijat auttavat pääsääntöisesti arkipäivisin ja virka-aikana. Ajan voi varata etukäteen tai tulla kysymään apua myös ilman ajanvarausta.
• Enter ry:n vertaisopastajat tarjoavat senioreille maksutonta digitukea ajanvarauksella.
• Vanhustyön keskusliiton koordinoimasta SeniorSurf Etäopastus -palvelusta seniorit saavat apua puhelimitse esim. pöytäkoneen, tulostimen tai reitittimen käyttöön: www.etäopastus.fi
Varaa aika digitukeen kirjaston asiakaspalvelusta tai puhelimitse numerosta 040 318 2580.
Keravan kaupunginkirjaston palvelupäällikkö
Viola Uusitalo korostaa, että yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia. Opiskelijat saavat arvokasta kokemusta ja asiakkaat puolestaan monipuolista apua.
Apua seniorilta seniorille
Enter ry:n vapaaehtoiset digiohjaajat ovat itsekin ikäihmisiä. Saman ikäpolven kohtaaminen madaltaa kynnystä pyytää apua ja luo luottamusta.
”Vertaisopastuksessa asioita käydään rauhassa läpi ja opastettavaa rohkaistaan tekemään itse. Näin oppiminen jää paremmin mieleen”, kuvailee
Enter ry:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Savolainen.
Keravalla vapaaehtoisena toimiva Jukka Tamminen on ollut mukana jo kymmenen vuotta. Hän on nähnyt, kuinka nopeasti digitaitojen tarve on kasvanut.
”Ilman tukea monen itsenäinen toiminta häiriintyisi vakavasti”, Tamminen toteaa.
Turvaa ja tukea arkeen
Digituki ei ratkaise vain teknisiä pulmia, vaan voi parhaimmillaan lisätä myös turvallisuudentunnetta. Yhdessä tapauksessa kirjaston digiavustaja onnistui jopa estämään rakkaushuijauksen.
”Toivomme, että mahdollisimman moni uskaltautuisi tulemaan kysymään neuvoa – pienikin ongelma on riittävä syy tulla”, Uusitalo rohkaisee.
H Y VÄÄ E N E RGIA A PAIKA LL I S I L L E A S UKKAI LL E
Teksti: Nina Karmano
Keravan Energia on vahvasti mukana rakentamassa paikallista hyvinvointia tukemalla lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Yhtiön sponsorointi mahdollistaa monipuolisen urheilutoiminnan Keravalla – olipa kyse pesäpallosta tai jalkapallosta, paikallinen tuki näkyy konkreettisesti arjessa ja luo pohjan elinvoimaiselle yhteisölle.
Pidämme huolta
Keravan Energia on jo vuosia ollut keskeinen tukija
Keravan alueen urheilu- ja kulttuuritoiminnassa. Yhtiön sponsorointiyhteistyö paikallisten seurojen kanssa, kuten jalkapalloseura Keravan Pallo -75 (KP-75) ja pesäpalloseura Keravan Pesis, mahdollistaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet kaikenikäisille sekä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia
Sponsorointi tuo liikunnan iloa sadoille lapsille
Keravan Energian toimitusjohtaja Jussi Lehto kertoo, että yhtiö on vahvasti sitoutunut yhteiskunnalliseen vastuuseen ja paikallisen hyvinvoinnin tukemiseen.
Sponsoroinnin avulla mahdollistetaan esimerkiksi KP75:n Aurinkoinen jalkapallokoulu, jossa vuosittain yli 200 lasta saa ensikosketuksen jalkapalloon ja liikunnan iloon Lisäksi tuen ansiosta jokainen osallistuja saa oman jalkapallon ja pelipaidan. Jalkapallokoulun ohjaajina toimivat seuran omat junioripelaajat , jotka
saavat samalla arvokasta kokemusta työelämästä
Virtaa pienille seuroille
Pesäpalloseura Keravan Pesis on toinen esimerkki siitä, miten paikallinen tuki pitää pienet seurat elinvoimaisina. Sponsorituet mahdollistavat seuran päivittäisen toiminnan, kuten välinehankinnat ja lasten liikuntakerhojen pyörittämisen
Seuran puheenjohtaja Harri Kokkonen painottaa, että ilman yritysten, kuten Keravan Energian, tukea moni seura joutuisi kamppailemaan toimintansa jatkuvuudesta.
Yhdessä enemmän
Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa rakentaa vahvempaa ja elinvoimaisempaa Keravaa – ja varmistaa, että liikunnan ilo ja yhteisöllisyys säilyvät tulevillekin sukupolville
Tee sähkösopimus
Keravan Energian kanssa –
tuet samalla paikallista hyvinvointia!
Valitsemalla sähkösopimuksesi Keravan Energialta, saat edullisen hinnan, luotettavan kumppanin ja autat rakentamaan vahvempaa yhteisöä Keravalla!
Katso viereiseltä sivulta sinulle sopiva sähkösopimus ja tee sähkösopimus jo tänään!
AS I AKA S PA LV E LUMM E
AU T TAA E N E RGIAK YSYMYK SI S S Ä
Meiltä saat erinomaista asiakaspalvelua ja selvitämme sinun yksilölliset tarpeesi ja tarjoamme sinulle aidosti sopivimman ratkaisun Voimme auttaa sähkösopimuksissa, laskutuksessa sekä energianeuvonnassa.
Jos sinulla on kysyttävää maksumuistutuksista tai erääntyneistä laskuista, saat parhaiten apua ottamalla yhteyttä sähköpostitse.
Asiakaspalvelumme on avoinna ma–pe klo 9–14
Puh (09) 5849 5526
Voit myös tulla paikan päälle, osoitteemme on Tervahaudankatu 6, 04200 Kerava.
Mikä sähkösopimus sopii minulle?
Haluan aina samana pysyvän sähkön hinnan
Perussähkö
Määräaikainen sähkösopimus, joka tarjoaa kiinteän sähkön hinnan koko sopimuskauden ajaksi.
ENNUSTETTAVUUS: Sähkön hinta pysyy samana sopimuskauden ajan, mikä helpottaa kustannusten ennustamista
SUOJAUS HINTAVAIHTELUILTA:
Kiinteä hinta suojaa markkinahinnan muutoksilta
Haluan sähkön pörssihinnan ja olen valmis hintavaihteluihin
Fiksusähkö
Pörssisähkösopimus, jossa sähkön hinta perustuu varteittain toteutuneeseen sähköpörssin spot-hintaan.
JOUSTAVUUS: Sopimus on toistaiseksi voimassa, ja sen voi irtisanoa 14 päivän irtisanomisajalla
SÄÄSTÖMAHDOLLISUUDET: Voit hyödyntää edullisimmat tunnit ajoittamalla sähkönkäyttösi silloin, kun hinta on alhaisin.
Haluan ennustettavan sähkön hinnan, jossa on kuitenkin hieman sähkön pörssihinnan mukaista vaihtelua
Joustosähkö
Määräaikainen sähkösopimus, jonka hinta koostuu kiinteästä lähtöhinnasta, perusmaksusta ja kulutusvaikutuksesta.
HINTAVAKAUS: Kiinteä lähtöhinta ja perusmaksu pysyvät samoina sopimuskauden ajan
KULUTUSVAIKUTUS: Lopullinen hinta määräytyy sen mukaan, miten ajoitat sähkönkäyttösi suhteessa pörssisähkön kuukausikeskihintaan.
Kvartaalisähkö
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus, jonka hinta päivittyy neljä kertaa vuodessa.
JOUSTAVUUS: Sopimus on toistaiseksi voimassa, ja sen voi irtisanoa 14 päivän irtisanomisajalla
HINTAPÄIVITYKSET: Hinta tarkistetaan ja päivitetään neljä kertaa vuodessa, mikä tuo ennustettavuutta menoihin
Useista sähkösopimuksistamme on saatavilla myös vaihtoehtoja, jotka on tuotettu tuuli-, aurinko-, bio- tai vesivoimalla. Lue lisää verkkosivuiltamme!
S Ä H KÖ MIT TA R I T
VA IHD E TAA N K ER AVAL L A
Teksti: Iiris Lehtinen
Sähkömittareilla, kuten kaikilla muillakin laitteilla, on elinkaarensa. Kehitys on ajanut monien nykyään kodeista löytyvien mittareiden ohi, eivätkä ne enää palvele kuluttajien tai sähköyhtiöiden tarpeita, mitä tulee kiinteistöjen sähkönkäyttöön ja mittaamiseen. Tästä syystä kaikki vanhat sähkömittarit Keravan sähköverkon alueella vaihdetaan uusiin.
Uudet mittarit tuovat uusia mahdollisuuksia
Kodeista löytyvä teknologia on kehittynyt huimasti ja kodeista löytyy entistä enemmän sähkölaitteita. Uuden sukupolven etäluettavat älymittarit mahdollistavat asiakkaille aivan uusia tapoja seurata omaa sähkönkulutusta ja hallita sitä
Keravalla asennettavat mittarit ovat Aidon Oy:n kotimaisia älymittareita
Uudella mittarilla seuraat helposti sähkönkulutustasi
Uudet mittarit tekevät pientaloasujille mahdolliseksi sähkökulutustietojen seuraamisen kotiautomaatioliitännän (HAN-portti) kautta lähes reaaliajassa Liitäntä mahdollistaa asiakkaille esimerkiksi tehokkaamman kodin sähkönkulutuksen hallinnan ja voi helpottaa pörssisähkön hintavaihteluiden hyödyntämistä
Kerrostaloissa taas ne avaavat taloyhtiöille uusia mahdollisuuksia kulutusseurantaan ja energiatehokkuuden parantamiseen
Myös sähköverkko hyötyy uusista mittareista Uudet älykkäät mittarit hyödyttävät paitsi sähkön loppukäyttäjiä, myös sähköverkkoa Entistä tarkempi mittaus auttaa tunnistamaan verkon haasteita, kuten kuormitushuippuja sekä sähkökatkoja. Vikojen hallinta paranee, kun tieto välittyy mittalaitteelta suoraan viankorjaukseen
Varttitase, eli 15 minuutin mittausjakso
1 10 2025 otettiin iso harppaus, kun Euroopassa siirryttiin mittaamaan sähkön taseselvitysjaksoja aiemman tunnin sijaan 15 minuutin tarkkuudella
Tämä tarkoittaa sitä, että myös sähkön spot-hinnoittelu (ns. pörssisähkö) siirtyi 15 minuutin mittaisiinjaksoihin. Vanhoilla mittareilla tämä varttisarjan mittaus ei ole mahdollista Sähköverkkoyhtiöillä on siirtymäaikaa vanhoista mittareista uusiin vuoteen 2028 asti.
Miten mittarien vaihto etenee?
Mittarien vaihto on alkanut alkuvuodesta 2025 Sipoon puolelta ja etenee alue kerrallaan läpi koko Keravan ja Sipoon sähköverkkojen
Syksyn 2025 aikana vaihdamme sähkömittareita Keravan pohjoisosissa (Kaleva, Kurkela, Viro, Virrenkulma, Kytömaa, Ilmarinen) ja tammikuusta maaliskuuhun 2026 mittareita vaihdetaan Keravan eteläisissä kaupungin-osissa. Mittarien vaihto on kaikille maksuton.
Yhdessä enemmän
Vaihdot suoritetaan yhteistyössä Eltel Oy:n kanssa, jonka asentajat suorittavat varsinaiset mittarien asennukset Tiedotamme yhdessä Eltelin kanssa asennusten etenemisestä ja tarkemmasta aikataulusta verkkosivuillamme sekä suoraan asiakkaillemme ennen asennusajankohtaa
K AU KO L ÄMP Ö ON PA I KA L L INEN ,
H U OLE TON
JA VU O SI VUO D E LTA
V I HRE ÄM P I VAL IN TA
Teksti: Veera Kostamo
Aikaisemmat sukupolvet saattoivat yhdistää kaukolämpöön saastuttavat fossiiliset polttoaineet. Tämä ei kuitenkaan pidä nykyisin paikkaansa: nykyaikainen kaukolämpö on jatkuvasti vihreämpi ja älykkäämpi lämmitysmuoto. Kaukolämmön helppous ja luotettavuus houkuttelevat monia, ja se pitääkin edelleen pintansa Suomen suosituimpana lämmitysmuotona.
Keravan ja Sipoon kaukolämpö tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä
Pääpolttoaine kaukolämmön tuotannossa Keravan voimalaitoksissa on kotimainen ja uusiutuva alkuperätakuin varmennettu puupolttoaine Biosähkö ja biolämpö tuotetaan siis puhtaalla puulla, joka saadaan pääosin metsänhoidon tähteistä syntyneestä hakkeesta ja muusta puujätteestä. Puuta ei kasvateta tai kaadeta polttoaineeksi, vaan polttoaine syntyy muun tuotannon sivutuotteena.
Biopolttoaineiden lisäksi Keravan Energia käyttää maakaasua tukipolttoaineena. Maakaasun osuus polttoaineista on kuitenkin pieni, alle 8 prosenttia Keravan Energian tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä
Huoletonta ja luotettavaa lämmitystä
Kaukolämpöön liittyminen ei vaadi kalliita investointeja. Vertailukohtana esimerkiksi maalämpöremontti
vaatii maalämpökaivojen poraukset , lämpöpumppujen hankinnat , sekä joskus kiinteistön sähköliittymä joudutaan päivittämään suurempaan.
Kaukolämpöyhtiö huolehtii jakeluverkon huolloista, ja asiakkaalle huoltovastuulle jää ainoastaan kiinteistössä sijaitseva kaukolämpökeskus. Vastaavasti maalämmössä asiakas vastaa koko järjestelmän toiminnasta ja huollosta itse
Kaukolämpö on yleisesti ottaen vakaa ja luotettava lämmitysmuoto, joka tarjoaa kiinteähintaista lämmitystä myös esimerkiksi korkeilla pakkasilla ja kalliin sähkön aikoina. Kaukolämmön jakeluongelmat ovat harvinaisia ja useimmiten katkot jäävät lyhyiksi, koska järjestelmää valvotaan tarkasti.
Yhteistyökumppanit liikuntahallin peruskiven muuraustilaisuudessa maaliskuussa 2025.
Uudet hallit tekevät Keinukalliosta liikunnan keskuksen
teksti: inka tiainen | kuvat: sami siilin
Vuoden 2026 alussa Keravan ja Sipoon
Energia-areena avaa ovensa. Uudet hallit tarjoavat ympärivuotiset harjoitteluolosuhteet useille lajeille ja tuovat alueelle lisää liikunnan iloa, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.
Rakennustyöt Keinukalliossa etenevät aikataulussa. Betonilattiat ovat valmiit, ja syksyn aikana asennetaan pinnoitteet, kuten yleisurheilun Mondo-rata, salibandymatot ja tekonurmi. Samalla viimeistellään piha-alue. Urheiluvälineet saapuvat pääosin joulukuussa, ja käyttövuorot alkavat suunnitellusti tammikuussa 2026.
Energia-areena koostuu kahdesta erillisestä hallista. Jalkapallohallissa on täysimittainen kenttä, ja yleisurheilu- ja palloiluhalliin tulee 200 metrin juoksurata, 110 metrin juoksusuora sekä harjoittelupaikat kaikille yleisurheilulajeille. Lisäksi tiloja voidaan käyttää muun muassa voimisteluun, salibandyyn, koripalloon ja cheerleadingiin.
Seurat valmistautuvat jo
Jo ennen valmistumistaan Energia-areena on herättänyt laajaa kiinnostusta. Yleisurheiluseurat ovat sopineet kevään 2026 vuoroista pitkälti valmiiksi, ja jalkapallon, pesäpallon ja amerikkalaisen jalkapallon seurat tekevät parhaillaan omaa vuorojakoaan. Myös
salibandyn ja voimistelun harrastajat pääsevät pian suunnittelemaan harjoitteluaan uusissa tiloissa. Hallivuoroja on tarjolla runsaasti, ja tilaa riittää uusillekin varaajille. Energia-areena tulee palvelemaan sekä paikallisia seuroja että yksittäisiä harrastajia, tarjoten ympärivuotisen mahdollisuuden liikkua ja harjoitella.
Projektipäällikkö Erkki Enström on iloinen seurojen innostuksesta uusia tiloja kohtaan. ”Seurat ovat suhtautuneet erittäin positiivisesti Keravan ja Sipoon Energia-areenan uusiin tiloihin. Monen lajin olosuhteet paranevat valtavasti hallin valmistuessa ja vakiovuorovaraukset ovat kovan kiinnostuksen kohteena”, kommentoi Enström.
Yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia
Hankkeen toteutuksesta vastaa Kerava-Sipoo Liikuntahallit Oy, jonka taustalla ovat Keravan kaupunki ja Sipoon kunta yhdessä pääsponsoreiden Keravan Energian ja Sipoon Energian kanssa.
Hallien rakennusprojekti on edennyt hyvässä yhteistyössä urakoitsijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, ja hallin valmistuttua tavoitteena on tarjota laadukkaat olosuhteet niin kilpaurheilijoille kuin harrastajille.
”Yhteistyö sponsoreiden ja pääurakoitsija Tekovan kanssa on ollut mutkatonta ja sujuvaa”, kehuu Kerava-Sipoo Liikuntahallit Oy:n hallituksen puheenjohtaja Teppo Verronen
Energia-areenan valmistuminen merkitsee alueelle huomattavaa lisäystä sisäliikuntamahdollisuuksiin. Uusi kokonaisuus tukee monien eri lajien harjoittelua ja tarjoaa seuroille entistä paremmat puitteet toiminnan kehittämiseen. Myös kuntalaisille avautuu uusia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ympäri vuoden.
Keravan ja Sipoon Energia-areena
• Valmistuu: alkuvuodesta 2026
• Sijainti: Keinukallio, Kerava
• Kokonaisuus: jalkapallohalli sekä yleisurheiluja palloiluhalli
• Tilat: täysimittainen jalkapallokenttä, 200 m juoksurata, 110 m juoksusuora, harjoittelupaikat yleisurheiluun, tiloja mm. voimisteluun, salibandyyn, cheerleadingiin, lentopalloon, koripalloon, pesäpalloon, amerikkalaiseen jalkapalloon ja krikettiin
• Käyttövuorot: seurat voivat varata aikoja, vapaita vuoroja jää myös kuntalaisten käyttöön
Keravan keskusta kätkee sisälleen monia julkisia taideteoksia, joiden parissa voi yhdistää päiväkävelyn ja kulttuurielämyksen. Taidelenkki kutsuu tutustumaan teoksiin ja niiden historiaan sekä näkemään tutun ympäristön uusin silmin.
1. Sirkusmuistomerkki
1979, lasikuitu
Heikki Häiväoja ja Antero Poppius Kauppakaari 17
Keravalaisten rakastama Sirkusmuistomerkki, tuttavallisemmin Sirkushevoset, on yksi kaupungin ensimmäisistä julkisista taideteoksista. Sirkusmuistomerkissä laukkaa viisi lasikuituista hevosta, joihin otettiin muotti Sarioloiden vanhasta puisesta karusellihevosesta. Grönroos-Sariolan tivoli- ja sirkussuvun toimintaa kunnioittava veistoskokonaisuus hankittiin kuntalaisten omana ponnistuksena talkootyönä, lahjoituksin ja erilaisin tempauksin. Muistomerkki vaikutti osaltaan siihen, että entinen Tuusulantie muuttui kävelykatu Kauppakaareksi.
Ensimmäistä kertaa vuonna 1978 järjestetyillä Sirkusmarkkinoilla kerättiin rahaa teosta varten. Tavoitteena oli hankkia rahaa yhtä hevosta varten, mutta lahjoitusten ja talkootyön ansiosta niitä valmistui lopulta viisi. Veistoksen suunnitteli kuvanveistäjä Heikki Häiväoja yhdessä lasikuituun perehtyneen Antero Poppiuksen kanssa. Hevosten juurella oleva laatta muistuttaa siitä, että J.A.W. Grönroos aloitti sirkus- ja tivoliesitykset Keravalla jo vuonna 1888.
2. Oodi vedelle
2005, maisemaveistos, metalli, vesi, valo, musiikki
Antti Maasalo
Keravan keskuspuisto
Kirjaston viereisen keskuspuiston altaassa levittäytyy Antti Maasalon laaja veistoskokonaisuus, jossa yhdistyvät vesi, teräs, valo ja musiikki. Liikkuvat vesisuihkut ja värivalot muodostavat heijastuksia ja muuttuvia näkymiä. Teokseen kuuluva noin 15 minuutin mittainen sävellys on Otto Romanowskin käsialaa.
Teos koostuu kolmesta vesielementistä: Vesihiidestä, Vesiholvista ja Vesikeijuista. Samassa muotokielessä tehdyt Maahiset puolestaan nousevat esiin puiston viheralueilta. Veistos on yksi Keravan tunnetuimmista ja sitä on viime vuosina kunnostettu valaistuksen ja tekniikan osalta. Valtion taidepalkinnon saanut Maasalo (s. 1940) on tehnyt yli 80 julkista teosta, joista kahdeksan sijaitsee Keravalla.
3. Menneiden sukupolvien muistomerkki
1985, pronssi, alusta betonia
Alpo Jaakola
Asemanaukion kulmassa
Keravan Taide- ja Kulttuuriyhdistyksen toiveesta syntynyt Alpo Jaakolan pronssiveistos on kunnianosoitus
Keravaa rakentaneiden sukupolvien työlle. Veistos perustuu taiteilijan aiempaan betoniteokseen, josta valettiin uusi versio pronssiin kaupungin, seurakunnan ja lahjoittajien tuella.
Muistomerkki paljastettiin asemanseudun uudistuksen yhteydessä syksyllä 1985. Sen vihki Helsingin piispa Samuel Lehtonen, ja Jaakola toivoi veistoksen säilyvän Keravalla vuosisatoja.
4. Huovintien historiaa v. 900–1991
1984, maalattu lauta
Alpo Jaakola
Sampolan alikulku, keskuskupoli
Sampolan alikulkutunnelin 33-metrinen maalaus on alun perin ollut osa Alpo Jaakolan kotitalon aitaa Loimaalla. Keravalle se saatiin talkoovoimin, kun Keravan Taide- ja Kulttuuriyhdistyksen väki järjesti uuden aidan rakentamisen Jaakolalle ja kuljetutti alkuperäisen maalauksen Keravalle.
Sijoituspaikan aikanaan Suomen pisimmäksi maalaukseksi kutsutulle teokselle keksi kaupunginarkkitehti Risto Kostia. Maalaus kuvaa taiteilijan mukaan historiaa ja tulevaisuutta viikinkiajalta 1990-luvulle asti. Jaakola (1929–1997) tunnetaan mystisistä teoksistaan ja häntä kutsuttiinkin Loimaan shamaaniksi.
5. Oi Neitoperho
2008, pronssi
Taru Mäntynen
Hallintopuisto, Aleksis Kiven tie 4
Nuorta tyttöä ja perhosta kuvaava pronssiveistos syntyi Keravan kauppalanjohtaja Unto Suomisen ja hänen vaimonsa testamenttilahjoituksella. Pariskunta toivoi kaupungille veistosta koulutytöstä, oletettavasti heidän oman tyttärensä muistoksi. Toive toteutettiin kutsukilpailulla, jonka voitti kuvanveistäjä Taru Mäntynen.
Mäntynen (s. 1944) tunnetaan pronssisista ihmisiä ja eläimiä kuvaavista veistoksistaan, jotka hän valaa yleensä itse. Varkaudesta kotoisin oleva taiteilija on toteuttanut useita julkisia teoksia eri puolille Suomea.
Tutustu Keravan julkiseen taiteeseen!
Löydät kaikki teokset Keravan taiderastit -karttapalvelusta: taiderastit.kerava.fi
2. Oodi vedelle
Kuva: Jukka Nissinen
1. Sirkusmuistomerkki
Kuva: Jukka Nissinen
4. Huovintien historiaa v. 900–1991
Kuva: Pekka Elomaa
5. Oi Neitoperho Kuva: Sami Siilin
3. Menneiden sukupolvien muistomerkki
Kuva: Jyrki Järvinen
Ensimmäinen viikko Nikkarinkruunussa — askeleita kohti tulevaisuutta
teksti: anne hakkarainen | kuvat: kiinteistö oy nikkarinkruunu
Nikkarinkruunun uusi toimitusjohtaja DI Tiina Hartman aloitti tehtävässään tiistaina 2.9.2025. Tiinan ensimmäinen työpäivä toimitusjohtajana alkoi tutustumisella henkilöstöön vastavalmistuneessa Killan Kruunu kerhotilassa. Tiina esittäytyi henkilökunnalle korostaen yhteistyön voimaa. Hän totesi Nikkarinkruunun henkilöstön olevan ammattitaitoista ja osaavaa. Osaaminen ja laaja-alainen kokemus mahdollistavat tehokkaan ja luotettavan toiminnan ja erinomaisen palvelun vuokralaisille ja asunnonhakijoille. Nikkarinkruunun koko henkilöstö toivotti Tiinan lämpimästi tervetulleeksi luotsaamaan ja kehittämään yhtiötä ja vaikuttamaan asumisen kehittämiseen Keravalla. Henkilökunnalla oli samalla mahdollisuus esittää Tiinalle kysymyksiä ja jakaa ajatuksia.
Killan Kruunu on Killassa kolmen peruskorjatun kiinteistön keskellä sijaitseva vastavalmistunut ja upea omakotitalorakennuksessa oleva kerhotila, jossa on eri tarpeisiin kokoustilaa yhteensä 40 hengelle. Kahdessa erillisessä tilassa on kaikki perustarpeet kokouksien järjestämiseen ja keittiössä perustarvikkeet erilaisten tilaisuuksien pitämiseen ja tarjoiluihin.
Nikkarinkruunu toivottaa keravalaiset Killan Kruunuun kokoustamaan ja järjestämään erilaisia tapaamisia. Tiedotamme myöhemmin, kun kerhotilat ovat varattavissa ja miten tilavaraus tehdään.
Viikon aikana hän tutustui myös valmistumisvaiheessa oleviin Marttilankatu 7 ja Marttilankatu 9 kiinteistöissä toteutettuihin ja vuokralaisten asumisoloja parantaviin hissiurakoihin ja piha-alueiden viimeistelytöihin. Hissittömiin kiinteistöihin asennettiin jälkikäteen hissit, jotka lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä ja asumismukavuutta. Hankkeille haettiin ja saatiin valtion taloudellista hissiavustustukea VARKE:lta. Toimitusjohtaja sai kiinteistöpäällikkö Toni Ahlforsilta tutustumiskäynnillä konkreettista näkemystä, kuinka Nikkarinkruunu jatkuvasti panostaa kiinteistöjen kehittämiseen ja asukkaiden viihtyvyyteen.
Ensimmäisen työviikkonsa aikana toimitusjohtaja on päässyt tutustumaan monipuolisesti yhtiön toimintaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin.
Loppuviikosta Hartman osallistui kesällä 2025 peruskorjauksesta valmistuneen Nahkurinpolku 2 -kiinteistössä olevan vuokra-asunnon esittelyyn asuntosihteeri Helena Lundmark-Lahden opastuksella. Asuntoesittely tarjosi erinomaisen mahdollisuuden keskustella ja nähdä, kuinka yhtiö tarjoaa uudenveroisia, erilaisia ja kokoisia kohtuuhintaisia vuokrakoteja asukkaille eri puolella Keravaa.
Tiina Hartman ja Nikkarinkruunun henkilökuntaa
Asukkaiden muuttuvia asuntotarpeita kuullaan sekä asumista ja palveluja kehitetään. Nikkarinkruunulla löytyy tällä hetkellä vapaita asuntoja, joten sähköinen asuntohakemus kannattaa lähettää nettisivuiltamme, vaikka jo tänään.
Viikon lopulla Hartman kokousti Nikkarinkruunun hallituksen puheenjohtaja Juhani Solkisen ja vs. toimitusjohtajana toimineen Toni Ahlforsin kanssa. Palaverissa käytiin läpi yhtiön nykytilaa, joka on tärkeä perusta yhtiön kehittämisessä ja tulevaisuuden suunnittelussa. Keskustelussa pohdittiin mikä on Nikkarinkruunun merkitys ja tehtävä tulevaisuudessa. Lisäksi mietittiin Nikkarinkruunun roolia Keravan kaupungille. Nikkarinkruunun tavoite on omalta osaltaan tukea Keravaa hyvänä paikkana asua ja elää sekä päästä vaikuttamaan asumisen kehittämiseen Keravalla. Yhtiön menestys rakentuu ammattitaidolle, hyvälle palvelulle, vahvalle yhteistyölle sekä pitkäjänteiselle ja selkeälle suunnitelmalle, jonka avulla voidaan vastata asukkaiden tarpeisiin ja varmistaa yhtiön pitkäaikainen menestys. Yhteistyö hallituksen kanssa on keskeisessä roolissa strategisten tavoitteiden saavuttamisessa.
Tulevina viikkoina tavoitteena on syventää yhteistyötä henkilöstön, hallituksen ja muiden sidosryhmien kanssa sekä rakentaa vahvaa pohjaa yhtiön tulevaisuudelle.
Ensimmäinen viikko uudessa tehtävässä oli puolin ja toisin antoisa, avartava ja täynnä mahdollisuuksia.
Nikkarinkruunu pähkinänkuoressa
Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu on voittoa tavoittelematon Keravan kaupungin omistama vuokrataloyhtiö, joka on toiminut vuodesta 1992 alkaen. Omistamme 52 hyväkuntoista kiinteistöä, joissa on yhteensä yli 1 600 asuntoa. Tarjoamme nykyisille ja tuleville keravalaisille viihtyisiä, turvallisia ja toimivia koteja kohtuuhintaan.
Ydintehtävämme on asuntojen vuokraus ja kiinteistöjen ylläpito. Painopisteitämme toiminnassamme ovat lisäksi kiinteistöjen peruskorjaushankkeet ja uudisrakentaminen. Arvomme ovat yhdessä tekeminen, taloudellisuus ja kestävä kehitys, rohkeus, vastuullisuus ja turvallisuus. Haluamme olla Keravan paras vuokranantaja.
Helena Lundmark-Lahti asuntoesittelyllä Hartmanin kanssa
Toni Ahlfors esittelee Marttilankadun hissiurakkaa
Hallituksen puheenjohtaja Juhani Solkinen, Hartman ja Ahlfors kokoustavat
Keravan kaupunki hyödyntää tekoälyä osana palveluita
teksti: pauliina tervo
Keravan kaupunki aloitti tämän vuoden alussa tekoälymatkan. Tavoitteena on hyödyntää digitalisaatiota ja uusinta teknologiaa palvelutuotannossa ja kehittää henkilöstön osaamista ja kyvykkyyttä tekoälyn käytössä.
Tekoälyn hallittu käyttöönotto on osa tiedolla johtamista
57 Keravan kaupungin työntekijää osallistui alkuvuonna käynnistettyyn M365 Copilot -tekoälypilottiin. Pilotin tavoitteena oli selvittää, voidaanko tietopohjaista työskentelyä tehostaa ja parantaa tekoälyn avulla, ja millaisissa tehtävissä siitä on hyötyä. Lisäksi selvitettiin, miten generatiivinen tekoäly voi muuttaa tietopohjaisen työn tekemistä, ja mitä tietoturvaan ja -suojaan liittyviä tekijöitä tulee huomioida tekoälysovellusta käytettäessä.
"Tekoäly on tullut jäädäkseen, minkä vuoksi on tärkeää, että otamme sen käyttöön hallitusti, koulutamme henkilöstöä ja ohjaamme tekoälyn tueksi juuri niihin tehtäviin, joihin se parhaiten soveltuu. Näin tekoäly tuo lisäarvoa sekä työntekijälle että työnantajalle", tiedonhallinnan johtaja Tiina Larsson sanoo.
Keravan kaupunki laati pilotin jälkeen henkilöstölle tekoälyohjeet, joihin kuuluu myös eettiset ohjeet.
Laurean opiskelijoiden räätälöimät tekoälytreffit oppimisen tukena
Keravan kaupungin ja Laurean välinen avainkumppanuus tarjosi hienon mahdollisuuden kehittää yhdessä tekoälyn systemaattista käyttöönottoa Keravalla. Laurean opiskelijat suunnittelivat ja järjestivät kevään aikana kaupungin työntekijöille kerran kuukaudessa tekoälytreffejä, joissa opeteltiin tekoälyn hyödyntämistä käytännössä.
Henkilöstö koki tapaamiset antoisina ja ne motivoivat ottamaan käyttöön uusia työkaluja ja työn
Keravan kaupungin ja Laurea-ammattikorkeakoulun avainkumppanuus käynnistyi syksyllä 2023. Avainkumppanuuden tavoitteena on syventää ja laajentaa yhteistyötä eri koulutusaloilla ja tarjota kaupungille mahdollisuuksia yhdistää tutkittua tietoa työelämän valmiuksiin. Osapuolet laativat vuosittain suunnitelman, jossa määritellään tavoitteet, toimenpiteet, seuranta ja raportointi.
Avainkumppanuus sisältää opiskelijaprojekteja, työharjoittelumahdollisuuksia ja rekrytointiyhteistyötä eri alojen opiskelijoiden kanssa. Avainkumppanuus tarjoaa Keravan kaupungille myös näkyvyyttä ja mahdollisuuden kehittää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa yhdessä Laurean kanssa. Laurean opiskelijat saavat puolestaan käytännön työkokemusta ja mahdollisuuden verkostoitua.
Missä tekoälyä käytetään?
Keravan kaupungin työntekijät hyödyntävät tekoälyä muun muassa:
• Sähköpostien ja kalenterin hallinnassa
• PowerPoint-esitysten laatimisessa
• Tiivistelmien laatimisessa
• Tiedon hakemisessa
tekemisen menetelmiä. Oppilaitosyhteistyö hyödytti myös opiskelijoita, jotka saivat konkreettisen projektin ansiosta arvokasta työkokemusta ja uusia verkostoitumismahdollisuuksia.
Keravan kaupungin tekoälypilotti jatkuu
Syksyn aikana pilottiryhmä on kasvanut 25 työntekijällä. Kaupungin verkkosivuille tullaan myöhemmin laatimaan tekoälyrekisteri, jossa esitellään kaikki Keravan kaupungin käyttämät tekoälysovellukset.
Työntekijöiden vastuulla on käyttää tekoälyä eettisesti ja hyvän hallinnon periaatteita noudattaen. Tekoälyn käytössä noudatetaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta ja huolehditaan tietoturvallisuudesta sekä yksityisyyden kunnioittamisesta.
Nyt voit itse valita, mistä aihealueista haluat uutisia sähköpostiisi. Yleisuutiskirje lähetetään joka perjantai ja muut uutiskirjeet 2-4 viikon välein.
