Sähköverkosta pidetään hyvää huolta poikkeustilanteissakin

Sähköverkosta pidetään

hyvää huolta poikkeustilanteissakin

Sähköverkon ylläpitäjät kantavat vastuunsa ja täyttävät velvoitteensa pitää energiaa saatavilla kaikissa olosuhteissa.

Suomessa ei ilman sähköä pärjää. Suomen keskipiste on pohjoisempana kuin minkään muun valtion. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tärkeämmäksi energia tulee. Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun energiantuotantoon, monipuolisiin energialähteisiin ja toimintavarmaan siirto- ja jakelujärjestelmään. Kemin Energia ja Vesi Oy ei tuota sähköä itse, eikä aseta sähköä myyviä toimijoita suosituimmuusjärjestykseen. Kaukolämmön toimittajana Kenve sen sijaan tarjoaa kaupungin keskustassa ja sen lähistöllä asuville luotettavan, kotimaisella ja uusiutuvalla polttoaineella tuotetun kohtuuhintaisen vaihtoehdon.

Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Sähkön jakeluverkon ylläpitäjänä Kenve pitää huolen, että Kemissä on saatavilla sähköä häiriöttömästi kaiken aikaa. Energia-alan toimijoiden tapaan Kenve on laatinut vuonna 2019 varautumis- ja valmiussuunnitelman jakeluverkostonsa turvaamiseksi. Suunnitelma päivitetään vähintään kolmen vuoden välein, tuorein päivitys on juuri tehty.

Varautumissuunnitelmassa Kenve on varautunut mahdollisiin häiriötilanteisiin ja miettinyt ratkaisut, miten ongelmatilanteissa toimitaan ja miten niistä selvitään vähimmin vahingoin. Kenve ja muut verkonhaltijat ovat myös arvioineet varautumisensa tasoa ja päättäneet siihen liittyvistä kehittämiskohteista Energiaviraston ylläpitämässä sähköisessä Sähkökotka-työkalussa. Varautumissuunnitelmat ovat kokonaisuudessaan salassa pidettäviä asiakirjoja, jotta ne eivät anna kenellekään aihetta tahalliseen sähköverkkoon kohdistuvaan vahingontekoon.

Normaalioloissa suunnittelemattomat sähkökatkot ovat Kemissä melko harvinaisia ja lyhytkestoisia. Kaupungin sähköverkko rajoittuu melko pienelle alueelle ja sähkölinjoista yli 80 prosenttia on kaivettu maahan myrskyiltä ja muilta sääilmiöiltä sekä liikennevahingoilta suojaan. Maan päällä kulkevia sähköjohtoja vaihdetaan maakaapeleihin sitä mukaa, kuin verkosto vaatii korjausta. Tänä kesänä sähköjohdot alkavat kadota katujen varsilta Haukkarissa ja Sotisaaressa.

Energiaa pahan päivän varalle

Sähkön, lämmön ja muun energian saatavuudesta Suomessa vastaa huoltovarmuuskeskus, joka seuraa myös Kenven suoriutumista velvoitteistaan. Huoltovarmuuskeskus seuraa energiamarkkinoiden kehittymistä ja kehittää uusia keinoja energian tuotannon ja jakelun turvaamiseksi.

Energia-alan yritykset ja muut alan organisaatiot ovat keskeisiä huoltovarmuuden varmistamisessa. Lisäksi Fingrid Oy vastaa sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainosta. Suomessa pidetään yllä tehoreservijärjestelmää, jolla turvataan sähkön toimitukset myös sähkömarkkinoiden häiriötilanteessa. Energiavirasto seuraa ja raportoi, miten sähköntuotantokapasiteetti riittää, yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Valtioneuvosto päättää valtion varmuusvarastojen käytöstä ja purkamisesta.

Huoltovarmuus mitoitetaan siten, että yhteiskunnan toimintakyky voidaan ylläpitää myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeuksellisissa oloissa. Suomessa pidetään yllä keskimäärin viiden kuukauden kulutusta vastaava määrä polttoaineita sen varalta, että niiden tuonti ulkomailta häiriintyy. Tehoreservijärjestelmään kuuluvat voimalaitokset turvaavat sähkön toimitukset lisäämällä tuotantoaan silloin, kun sähköä ei ole riittävästi tarjolla markkinaehtoisesti. Järjestelmä rahoitetaan verkkopalvelumaksussa perittävällä kantaverkkoyhtiö Fingridin keräämällä osuudella.

Kemissä suurin osa sähkön siirtoverkostosta on kaivettu maan alle suojaan yleisimmiltä katkojen aiheuttajilta. Ilmajohdot katoavat maisemasta sitä mukaa kuin verkostoa uusitaan.

Lisävoimaa Pohjoismaista

Energiaviraston tuorein raportti sähkön toimitusvarmuudesta on talvikaudelta 2020-2021. Sen mukaan sähkön riittävyys ei ollut Suomessa vaarassa edes kulutushuippujen aikana. Eikä noille huippupäiville raportoitu yhtäkään voimalaitoksella sattunutta häiriötä, samoin sähkön siirtäminen rajan yli sujui häiriöittä. Ulkomailta tuotavan sähkön osuus Suomessa vaihtelee vuosittain ja joskus nopeastikin. Tuonti Venäjältä on käytännössä loppunut, mutta tarvittaessa sähköä voidaan hankkia Ruotsissa ja Norjasta, joissa vesivoimaa on tarjolla runsaasti. Tuonnin tarvetta vähentää myös Olkiluodon kolmannen reaktorin käyttöönotto, myös tuulivoiman hyödyntäminen johtaa siihen, että Suomesta tulee lähivuosina omavarainen sähkön suhteen. Pohjoismaat myyvät sähköä myös muualle Eurooppaan, joten kansainvälinen kysyntä vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaan samoin kuin pohjoismaisten vesivarastojen täyttymisaste, päästöoikeudet sekä kivihiilen ja maakaasun hinta ja saatavuus Euroopassa. Lähivuosina on hyvin mahdollista, että Pohjois-Ruotsista Suomeen tuleva sähkö jatkaa matkaansa Suomenlahden yli Viroon saakka.

Tällä hetkellä Pohjoismaiden vesivarastot ovat hyvällä tasolla, joten sähköä on tarjolla riittävästi ilman Venäjän tuontiakin. Olkiluodon ydinvoimala on merkittävästi lisännyt Suomen sähköomavaraisuutta ja kesällä kulutus on paljon käytettävissä olevaa kapasiteettia vähäisempää.

Sähköä olisi saatavissa Venäjältä edelleenkin, mutta sieltä sähkönkin hankintaa rajoittavat länsimaiden asettamat talouspakotteet. Jonkinlaisen käsityksen sähköön liittyvästä huoltovarmuuden tasosta voi saada Ukrainasta, jossa maa on ainakin toistaiseksi selvinnyt laajaalaisilta sähkökatkoksilta pommituksista huolimatta.

Suomessa ja varsinkin Kemissä sähkön, veden ja lämmön jakelu on turvattu niin hyvin, kuin se nykyoloissa ja taloustilanteessa on mahdollista. Toimiva taskulamppu, täynnä virtaa olevia paristoja sekä reilusti juomavettä kannattaa silti pitää aina saatavilla – varmuuden vuoksi.