2 minute read

Asemanpuiston rakennukset saavat kaukolämpöä läheltä

Asemanpuiston rakennukset ovat säilyttäneet kulttuurihistoriallisen ilmeensä, kun niihin on tuotu nykyaikaista talotekniikkaa rakennusperinnettä kunnioittaen.

Kemin rautatieaseman puistoalue on kokenut viimeisen kolmen vuoden aikana ison muutoksen, jossa uutta talotekniikkaa on yhdistetty onnistuneesti vanhaan rakennuskantaan.

Advertisement

Asemanpuiston rakennukset

saavat kaukolämpöä läheltä

”Rakennukset olivat perusterveitä ja aikoinaan hyvin rakennettuja. Ikäviä yllätyksiä ei ole vastaan juuri tullut, vaikka vanhimmat rakennukset ovat jo 1930-luvulta”, talojen remonteista ison osan tehnyt Markku Seppälä toteaa.

Kun Kemin Asemanpuisto Oy perustettiin kolme vuotta sitten ja puiston noin kolmen hehtaarin kokoinen alue ja sillä sijaitsevat 21 rakennusta siirtyivät Seppälän perheyrityksen omistukseen, ensimmäisenä piti miettiä paras toteutettavissa oleva lämmitysratkaisu. ”Osassa rakennuksista oli öljykeskuslämmitys, ja pelkästään Ratapihan Ruustinna eli entinen kerhorakennus kulutti polttoöljyä noin 10 000 litraa vuodessa. Osa taloista lämpeni sähköpattereilla, osa oli kylmillään. Ainoat järkevät vaihtoehdot olivat joko maalämpö tai kaukolämpö. Näistä kaukolämpö oli selvästi edullisempi toteuttaa ja sen takaisinmaksuaika paljon maalämpöä lyhyempi”, Markku Seppälä kertoo.

Kaukolämpöputkia asennettiin asemanpuistoon lähes kilometrin verran. Kaukolämpöliittymät asennettiin viiteen rakennukseen, asemaravintolaan eli Café Herttaan, Ratapihan Ruustinnaan, eteläpään Rivitaloon, hostelliksi muutettuun toimistorakennukseen sekä tiiliseen pajarakennukseen, johon Markku on kaavaillut rakentavansa saunatilat, kunhan ennättää. Lämmitysjärjestelmien lisäksi alueen kaikki vesijohdot ja iso osa viemäröinnistä uusittiin. ”Kaukolämpö on ollut hyvä ja varma lämmitysmuoto. Myös palvelu on pelannut hienosti alusta saakka. Liittyminen Kemin Energia ja Vesi Oy:n kaukolämpöverkkoon kävi joutuisasti. Kenven lämpölaitos on lähellä, ja sieltä tulevat asentajat nopeasti ja reippaalla asenteella paikalle katsomaan, jos jokin asia ihmetyttää”, Markku kiittelee.

Remontointi on mukavaa puuhaa

Putki- ja sähkötyöt sekä kaivuu-urakat Seppälät teettivät alan ammattilaisilla, mutta valtaosan rakennusmiehen töistä Markku on tehnyt itse. Osa rakennuksista on suojeltu, mikä myös muutostöissä on otettava huomioon.

”Kaukolämpö on ollut hyvä ja varma lämmitysmuoto. Myös palvelu on pelannut hienosti alusta saakka.”

Markku Seppälä on tehnyt suuren osan rakennusten remonteista itse. Perheen hallussa on rakennuksia sekä Kemin että Tornion asema-alueella. Uusien asemien valtauksia Markulla ei ole enää suunnitelmissaan.

”Kävin aikoinani ammattikoulun rakennuspuolen, ja minusta remontin tekeminen vanhoissa taloissa on mukavaa hommaa. Vanhaa korjaamalla oppii myös, miten pitkäikäisiä rakennuksia ennen oli tapana tehdä”, Markku sanoo.

Ja sitä mukavaa hommaa on tosiaankin riittänyt ja riittää edelleenkin. ”Koko asemanpuisto tuli ostettua vähän niin kuin vahingossa. Me oltiin tehty Senaattikiinteistöjen kanssa kaupat jo aikaisemmin Tornion asema-alueesta, jossa meillä on toisenlainen konsepti eli asuntojen ja varastotilojen vuokrausta. Senaatista alettiin sitten tyrkyttää tätä Kemin asema-aluetta. Lopulta päätin tehdä tarjouksen, ja kaupat syntyivät”, Markku kertoo.

Seppälän perhe työntekijöineen pyörittävät itse Café Herttaa ja sen yläkerrassa olevaa putiikkihotellia. Myös Ratapihan Ruustinnan vuokraamisen juhla- ja tapahtumakäyttöön he huolehtivat itse. Hostellin ja rivitalon majoitustoiminnan he ovat vuokranneet muuallakin Suomessa vastaavaa majoitustoimintaa harjoittavalle Forenom Oy:lle. Myös yhdelle vihreälle puutalolle on löytynyt vakituista käyttöä pikkukoirien koulutuspaikkana.

Seppälän perheyritys on saanut asemanpuiston pelastamisesta Kemin kaupungilta ja kemiläisiltä runsaasti kunnioitusta ja kiitosta. Viime vuonna yritykselle myönnettiin Kemin tiede- ja kulttuurisäätiön sekä kulttuurilautakunnan Kemi-palkinto rakennusten ottamisesta uudelleen käyttöön niiden arvoa ja historiaa kunnioittavalla tavalla. ”Ollaanhan me huomiota ja kiitosta saatu monelta suunnalta, ja hyvältähän se tuntuu, kun ihmiset tykkäävät”, Markku toteaa.

Putiikkihotelli Kemi 1932 hankkii lämpönsä rautatieaseman takaa.

This article is from: