Biolämpölaitos lämpiää lähiseudun puulla

Biolämpölaitos lämpiää

lähiseudun puulla

Uuden laitoksen lämmittäminen aloitettiin varovasti. Ensimmäiset päivät arinan päällä poltettiin 60-senttisiä koivuhalkoja ja lämpöä nostettiin varovaisesti, jotta tulipesän muuraukset ehtivät kunnolla kuivua. Kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaarella (vasemmalla) ja käyttömestari Harri Alaperällä on tarkka suunnitelma, miten lämpö nostetaan vaiheittain jopa 900 celsiusasteeseen.

Biolämpölaitoksen sisällä on valtava määrä putkia. Putkiston keskellä Matti Haataja tarkkailee arinan luukusta puiden palamista.

Biolämpölaitoksen arinan päälle tehtiin ensimmäisen kerran tulet helmikuun viimeisellä viikolla. Vajaan viikon ajan laitosta lämmitettiin aluksi koivuhaloilla ja sen jälkeen koivuhakkeella muurausten kuivattamiseksi, Sen jälkeen polttoaine vaihdettiin sekapuuhakkeeksi.

”Lämmittäminen aloitettiin varovasti, jotta muuraukset ehtivät kuivua ennen kuin lämpö nostetaan täydelle teholle eli noin 900 celsiusasteeseen. Arinan päälle heiteltiin parin vuorokauden ajan metrisiä halkoja kahdesta luukusta ihan käsityönä”, kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari kertoo.

Kekoarinakattilassa voisi polttaa vaikka tuoretta puuta, mutta meillä hake on ylivuotista ja hyvin kuivunutta. Energiapuuta laitos kuluttaa noin 150 000 kuutiometriä vuodessa. ”Energiapuun päätoimittajana meillä on Metsäliitto, joka vastaa myös Metsä-Fibren puunhankinnasta. Energiapuun saatavuus ja riittävyys eivät tuota meille ongelmia”, Jani uskoo. >>

Projektipäällikkö Jussi Räty KPA Unicon Oy:stä lisää puuta pesään tyytyväisin mielin. Noin 60 metriä korkeasta hormista kävi niin kova veto, että tuli täytyi sytyttää nestekaasulla toimivan ”tohottimen” avulla.

Jani Peurasaari sai kunnian sytyttää tulen ensimmäisen kerran biolämpökattilan alle.

Puuenergiaa lähiseudun metsistä

Biolämpölaitoksella poltettava puu tulee Kemin lähistöltä, vajaan sadan kilometrin säteeltä. Metsähakkeen lisäksi laitoksella voidaan polttaa myös muuta puubiomassaa.

Energiapuu toimitetaan rekka-autoilla perille saakka. Kattilarakennuksen viereen tontin etelälaidalle on rakennettu seulomolla varustettu vastaanottoasema. Rekat tyhjentävät kuormansa suoraan vastaanottoaseman kolmeen 200-kuutiometriseen siiloon, josta polttoaine lähtee kuljetinta pitkin kattilaan. ”Uuden laitoksen ansiosta turpeen polttaminen loppuu käytännössä kokonaan. Tänä vuonna alkavalla kolmannella päästökauppakaudella turpeen ja muiden fossiilisiksi luokiteltujen polttoaineiden käyttö ei ole enää kannattavaa”, Jani perustelee.

Puiden poltosta jäljelle jäävää tuhkaa voidaan käyttää esimerkiksi metsien lannoittamiseen. ”Tuhka voidaan toimittaa metsään sellaisenaan, sitä ei tarvitse edes rakeistaa. Turpeen tuhkan hyödyntämisessä ongelmana olivat ohjearvot ylittävät metallipitoisuudet. Vaikka turvekin on luonnosta peräisin, sen polttamisesta syntyvää tuhkaa ei voi hyödyntää samalla tavalla kuin puutuhkaa”, Jani sanoo.

Hienosäädöt syksyksi kohdalleen

Biolämpölaitoksen rakentaminen alkoi syksyllä 2019 perustusten kaivamisella. Kun töitä päästiin viime keväänä jatkamaan, koronapandemia oli jo pahassa vauhdissa. Virus ei missään vaiheessa päässyt hankkeen etenemistä häiritsemään. ”Rakentaminen eteni suunnitelmien mukaisesti. Laitos on tarkoitus testata ja säätää kohdalleen kuluvan kevään aikana niin, että ensi syksynä laitos on täydessä iskussa”, Jani sanoo.

Kulunut talvi on hyvin näyttänyt vaihtelevuutensa. Marraskuu oli melko kylmä, mutta joulukuu taas poikkeuksellisen lämmin. Tammi-helmikuussa taas ovat mittarit näyttäneet selkeitä pakkaslukemia. ”Alkuvuosi on ollut yli 30 prosenttia kylmempi kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Viime vuoden tammikuu puolestaan oli 17 prosenttia 30 vuoden keskiarvoa lämpimämpi”, Jani lukee tilastoista.

Biolämpölaitoksen 18 megawatin kattilalla ja viiden megawatin savukaasupesurilla pystytään turvaamaan hyvin 450 kiinteistön pitäminen lämpimänä. Vanhaan kattilaan joudutaan turvautumaan pakkaskaudella.

Biolämpölaitos

• Päälaitteet toimitti suomalainen KPA Unicon Oy.

Toimitukseen sisältyivät Biograte 18 megawatin arinakattila varusteineen sekä kiinteän polttoaineen käsittelylaitteet. • Savukaasujen lämpö otetaan talteen viiden megawatin savukaasupesurilla. • Pääpolttoaineena käytetään paikallista metsähaketta ja muita puubiomassoja. • Biolämpölaitos toimii peruskuormakattilana. Nykyinen kaukolämpölaitos jää kylmimpien kelien aikana käyväksi säätäväksi kattilaksi. • Kemin Energia ja Vesi Oy toimittaa kaukolämpöä noin 450 asiakkaalle Kemin keskustassa ja sen lähialueilla.