KauppaSuomi | viikko 46 / 2014
4
ELÄMÄÄ JA ILMIÖITÄ Joulun 1994 tiernat, vasemmalta Demian, Anton, Ada ja Linnea.
Aivan tiernapoikauran alkutaipaleella, vuonna 1992.
2012 Leevin laulajat -tiernaryhmä. Herodes Aksel Alakärppä, Murjaani Eemil Alakärppä, Knihti Maunu Nivala ja Mänkki Riku-Ville Heikkilä.
Tiernapojat ovat joulun tähtiä Marraskuun lopussa alkaa tierna-aika. Alakärpän perheen tiernapojat ovat esiintyneet niin presidentille kuin pääministerillekin. Parasta on kuitenkin ollut perheen yhteishenki. Teksti: Tarja Lehtola
O
ululaisen Alakärpän perheen lapset olivat 3-8 -vuotiaita aloittaessaan vuosia kestäneen tiernapoikauransa. Vielä viime vuonna kaksi pojista oli mukana mukaelmasarjan voittaneessa joukkueessa. – Kävimme Rotuaarilla katsomassa tiernapoikakilpailuja. Lapset päättivät, että hekin haluavat alkaa
Tiesitkö?
laulaa, perheen äiti Jaana muistelee. Perheessä laulettiin aina ja erityisesti joulun aikaan. Niinpä isä Juhani kaivoi esiin nuottinsa ja äiti teki viitat. Sinä vuonna laulettiin naapurissa, mutta seuraavana jo Rotuaarilla, ja kalenteri alkoi täyttyä esiintymispyynnöistä. Alakärpän lapsille tiernapoikien tärkein anti oli toimia yhteishengen luojana. – Se lisäsi rakkautta ja yhteen hii-
-Sana tierna tulee ruotsin kielen tähteä merkitsevästä stjärnä -sanasta -Oulun seudulla perinne on säilynyt elävänä 1800-luvun loppupuolelta saakka. -Itsenäisyyden ajalla Venäjän keisarin kehuminen ei ollut suotavaa, ja suuriruhtinaan tilalle ehdotettiin laulettavaksi ”Pohjolan sotasankari Mannerheim”. Tämä ei kuitenkaan vakiintunut osaksi näytelmää ja nykyäänkin tiernapojat laulavat ”Keisari Aleksanterista, Suomenmaan suuriruhtinaasta”. -Tiernapoikakilpailut pidetään tänä vuonna Rotuaarilla 22 -23.11.2014
leen puhaltamista sisarusten välillä. Olimme kaikki tasavertaisia, ja opimme jakamaan palkan, sisarussarjan vanhin, Demian muistelee. Juhani-isä toteaa, että lapset oppivat näkemään, että rahan eteen täytyy tehdä työtä. Tiernapojat hoitivat itse keikkamyynnin ja soittelivat yrityksiin. – Yhdessä kovaan ääneen laulaminen toi sisältöä lapsuuden jouluihin. Tunne siitä, että oli jossain hyvä, antoi voimaa. Ilman tiernapoikia olisin paljon arempi sosiaalisissa tilanteissa, Demian kertoo. MONI PERHEEN tähdistä on päätynyt musiikkialalle. – Olemme pyrkineet puhumaan joulusanoman merkityksestä, että rahankeruu ei tule liian tärkeäksi. Teimme myös joka vuosi hyväntekeväisyyskeikkoja, Jaana kertoo. Kommelluksiakin tapahtui. Vanhainkodissa olivat kahvikupit lentää lattialle, kun metallinen miekka sivalsi posliineja. Kerran Linnealle tuli pissahätä kesken esityksen ja hän ilmoitti sen muitta mutkitta kesken
esityksen; ”äiti mua pittattaa..” Esitystä jatkettiin vessatauon jälkeen. Roolit saatiin yleensä sovittua aivan hyvässä hengessä, mutta joskus tuli pientä säätöä. – Antonia harmitti Murjaanina musta naama, hän olisi halunnut myös viikset. Meinasi jopa jättää keikan väliin. Isä piirsi viikset mustan naaman päälle ja kaikki olivat tyytyväisiä. Adalla ollut Knihdin paperihattu meni rikki kolehdinkeruun aikana. Kolikkojen paino oli liikaa, joten vaihdoimme paperisen kruunun muoviseen sotilaskypärään. Myöhemmin otettiin käyttöön teräskypärä.
Isän tekemä puutähti oli myös upea ja siirtyi ryhmältä toiselle, kun vanhimmat tiernat perheestämme jäivät eläkkeelle. Joulunalusaika oli noihin aikoihin lähes pelkkää laulua ja miekkojen kalistelua. Jossain vaiheessa saman katon alla oli kolme eri ryhmää. Sisarukset pääsivät myös Ylen arkistoon esityksineen. Kun vanhimmat sisarukset alkoivat kasvaa perheen tiernapoikaryhmästä pois, perustettiin Oulunsuun tähtipojat, jotka voittojensa ansiosta kävivät presidentin ja pääministerin luona esiintymässä sekä toimivat Unisef-lähettiläinä. Syntyi myös Pakkalan tiernapojat, jotka voittivat matLAPSET KORISTELIVAT kruunut kan Brysseliin. Myös Leevin laulajissa itse vanhempien avustaessa. ovat Alakärpän veljekset niittäneet – Ne olivat ylpeyden aiheemme. mainetta. •
”Ookko nähäny kolomea viisasta miestä?” Knihti koputtaa oveen: ”Saammeko tulla laulamaan”? Hyvää iltaa, hyvää iltaa itse kullekin säädylle….
M
atteuksen evankeliumiin pohjautuva näytelmä on saanut alkunsa keskiajalla, jolloin koulupojat kiersivät esittämässä tähtipoikia taskurahojen toivossa. Nimirooleissa esiintyvät kuningas Herodes, Murjaanien kuningas, Herodeksen palvelija Knihti ja joulun tähteä kantava Mänkki. Tiernapojat esiintyvät kouluissa, työpaikoilla ja joulun juhlissa.
Oulun tiernapoikakuvaelma on ainutlaatuinen. Samanlaisena sitä ei esitetä missään muualla: Herodes kysyy knihdiltä: ”Ookko nää nähäny niitä kolomea itäisen maan viisasta miestä”? Tiernapojat eivät alkuaikoina Oulussa olleet kovin pidetty ilmiö. Kilpailu oli kovaa ja usein jouduttiin tappeluun, jossa toisten varusteita yritettiin särkeä. Aluejaosta luovuttiin Oulussa vasta vuonna 1979. •