KauppaSuomi | viikko 22 / 2016
9
ELÄMÄÄ JA ILMIÖITÄ – Simon kirkko on lapsuuteni kotikirkko ja siksi merkittävä. Sekin on kauniilla paikalla Perämeren lahden rannalla. Haapaveden vanhassa kirkossa opettelin urkujensoittoa koulupoikana ja aloitin kanttorin tehtävien hoitamisen. Se paloi tuhopoltossa toukokuussa 1981. Kirkko oli koruttoman kaunis ja valoisa. Keskustelu kirkoista ja niiden merkityksestä on käynyt vilkkaana viime aikoina. Niemelä on havainnut talkoohengen nostavavan päätään, kun on puhuttu Ylivieskan palaneen kirkon uudelleen rakentamisesta. Ko-
tikirkon menetys on seurakunnalle, sen jäsenille ja lähes koko kansalle yhteinen suru. Artikkelissa käytetyt lähteet: Artikkeleita ja teoksia: Kirjastovirma: Ylivieskan vaivaisukon vaiheet Seppo Seitsalo- Vaivaisukot – varhaisen peruspalvelun pioneerit Reino Mähönen: Kirkkomaalari Mikael Toppelius Kantokorpi-Paavola: Vaivaisukkojen paluu Useita lähteitä internetistä •
Vaivaisukot, kansainvälisesti ainutlaatuinen ilmiö Kalajoen herraskainen isäntä on kaikkea muuta kuin vaivainen vaivaisukko.
Ylivieskan toinen, pääsiäislauantaina palanut kirkko, ehti seistä sijoillaan 230 vuotta.
V
aivaisukko on varsinkin Pohjanmaalta tuttu näky: monin paikoin kirkkojen tai tapuleiden edustalla on tuulessa ja tuiskussa seisonut ukko, joka kerää rahaa seurakunnan hädänalaisille jäsenille. Alunperin tukkipuun muodossa keräyspaikkana vähävaraisille toiminut keräyspiste tehtiin vetoavammaksi veistämällä tukeista ihmishahmoja. Vaivaisukot ovat varhaisen kansantaiteemme helmiä.
Kun tuli oli vienyt kirkon Kalajoella kuusi kertaa, päätettiin seuraava kirkko rakentaa tiilestä. Kirkko valmistui vuonna 1879.
SODAT NIELIVÄT varallisuutta ja tuottivat lisää invalideja ja köyhiä. Suomen sodan (1808–09) jälkeen vaivaisukkojen määrä lisääntyi erityisesti Pohjanmaalla. Vaivaisukot
toimivat tuolloin sotainvalidien asialla. Ukkoja on säilynyt nykypäivään noin 145. Varhaisimpien niistä arvellaan olevan jopa 1600-luvun lopulta. Akkojakin on ollut ainakin kaksi. HAUKIPUTAAN TAPULIN seinustalla on seissyt vaivaisukko 1800-luvun puolivälistä lähtien. Vanha ukko siirrettiin huonokuntoisena Pohjois-Pohjanmaan museoon vuonna 1986. Sen tilalle sijoitettiin samannäköinen ukko, joka oli tehty vuonna 1984. Niin uuden kuin vanhankin ukon isossa kirkkohatussa on teksti ”Joka köyhää armahtaa, hän lainaa lahjansa herralle”. Tämä kehotus löytyy monesta muustakin
vaivaisukosta. Haukiputaan ukko on vaivaisukoista pohjoisin. KALAJOELLA KOMEA, pönäkkä ukko on harjakattoisen katoksensa alla palolta säästyneen tapulin seinällä. Mustassa hännystakissaan, jonka kauluskäänteet antavat vaikutelman turkiskauluksesta, herraskeppi kädessään ja komea kirkkohattu päässään erittäin kookas ukko ei kovin vaivaiselta näytä. Ukko on korjattu ja maalattu viimeksi vuonna 2009. Ukko on toimessaan olevista toiseksi suurin. Ukon on veistänyt ”kirvesmies Reisjärveltä” vuonna 1815. •
Mikael Toppelius ja kuuluisat kuvat
M
ikael Toppelius on kuuluisin kirkkomaalarimme. Hän teki elämänsä aikana maalauksia 30–40 kirkkoon, joista osa on palanut. Toppelius oppi ammattinsa Tukholmassa hovimaalari Johan Pashin oppilaana ja apulaisena. Tuona ai-
kana Toppelius osallistui mm. Tukholman kuninkaanlinnan kirkon koristelemiseen. Haukiputaan kirkon maalaukset vuosina 1774–1777 ovat Toppeliuksen laajin ja tunnetuin teoskokonaisuus. Sen ydin on peräseinälle sijoitettu 8x4-metrinen Viimeinen tuomio. Kerrotaan naisten jopa pyörtyilleen vaikuttavan
maalauksen edessä. Viimeisen kirkonkoristelutyönsä Toppelius teki Revonlahden kirkkoon 1821, jolloin hän oli jo 87-vuotias. Hän kuoli 27.12.1821 Oulussa. Toppelius oli syntynyt Oulussa 10.8.1734. •