KauppaSuomi | viikko 17 / 2015
12
ELÄMÄÄ JA ILMIÖITÄ Ammattilainen veistää 70 tunnissa
Puuvene on aito ja hyvä soutaa
Soutuvene kuuluu suomalaiseen kesään. Aidoimillaan se on perinteinen puuvene. Vanhoja veneenrakentajia on enää harvassa, veneenrakennuskursseja tarjoavat esimerkiksi kansalaisopistot. Veneen käyttöominaisuuksia määrittelee muotoilu ja rakenne enemmän kuin valmistusmateriaali, joten vanerilautaveneetkin ovat varsin suosittuja aidon puun rinnalla.
V
eneitä on monenlaisia ja veneenhankkijan on syytä ensin pohtia, miten se sopii omaan käyttötarkoitukseen ja budjettiin. – Jos tarkoitus on kuntosoutaa, silloin kannattaa valita kapealinjainen vene. Hitaampaan vauhtiin leveäpohjainen malli on paras. Kalastajat suosivat massiivipuusta tehtyjä veneitä, jotta painoa tulee lisää ja veneessä liikkuminenkin on turvallista. – Jos haluaa pitkäaikaisen ja kestävän veneen, sellaisen voi tilata esimerkiksi veneveistämöltä noin vuoden odotusajalla, kertoo Raimo Sjöman Sjömanin veneveistämöltä. Sjömanin venemateriaaleja ovat mänty- ja haapalauta sekä vanerilaidat havuna, mäntynä tai mahonkina. – Vanerista saa edullisemman veneen. Vaneriveneen etuja on keveys ja helppo säilytys. Se on hyvä vaihtoehto ensimmäistä puuvenettä hankkivalle. SJÖMANIN VENEVEISTÄMÖ on toiminut Hattulassa yli sata vuotta saman suvun toimesta ja samassa paikassa. Aikanaan Sjöman työllisti kymmenkunta miestä, nykyisin sitä pitävät veljekset, Raimo ja Osmo Sjöman. Töitä miehillä silti riittää ja töitä tehdään arjet ja pyhät.
Valmistukseen kuuluvat pääasiassa soutuveneet sekä helposti soudettavissa olevat moottoriveneet. Niitä kutsutaan kalamiehen unelmaksi, ei kuitenkaan yli 10 hv perämoottorille. Sjömanien ammattimaisissa käsissä puinen soutuvene valmistuu 70 tunnissa, tavalliselta puuhamieheltä se veisi satoja tunteja. – Aito puu on hitaampi työstää kuin vanerilauta, mutta molemmista veneitä tehdään, sanoo Raimo Sjöman. Puuvene kestää pitkään, kun sitä välillä huoltaa. – Hyvällä hoidolla se kestää kymmeniä vuosia. Olemme tilanteen salliessa korjailleet 40-luvulla tehtyjä veistämön alkuperäisveneitäkin. VUOSIKYMMENTEN VARRELLA venemallit eivät ole juuri muuttuneet. Puuveneitä käytetään edelleen mökkiveneinä. Vanerit yleistyivät 70-luvulla. – Puuvene toimii parhaiten juuri soutuveneenä. Kun veneissä on yli 10 hevosvoiman moottori, ne muuttuvat useimmiten lasikuitu- ja alumiiniveneiksi. Eli mitä suurempi vene on, sitä varmemmin se on tehty muusta materiaalista kuin puusta, toteaa Raimo Sjöman. Jos verrataan saman kokoista puu-
venettä lasikuituveneeseen, eron tuntee vesillä. – Puuvene on painavampana vakaampi soutaa eikä ole niin tuuliherkkä kuin lasikuidusta tehty. Puuveneestä pystyy parhaiten laskemaan kalaverkkoja ja nojailemaan veneen reunalla. Kevyehkö lasikuituvene kellahtaa helpommin jopa kokonaan ympäri, jos kurkottelee veneestä ulos. SOUTUVENE ON kulkuvälineenä ikivanha. Tekniikan edistyessä veneet kehittyivät aikoinaan soutulaivoiksi, joita roomalaiset, kiinalaiset ja viikingit käyttivät kauppa- ja sotaretkillään. Viikinkien mastolla varustetut pitkät, suuret soutu- ja purjehduskäytössä olleet muinaisveneet olivat ns. uiskoja. Pienempiäkin veneitä varustettiin varpapurjeella, jota käytettiin 1900-luvun alkukymmenille asti, jolloin perämoottorit yleistyivät. Kun puista soutuvenettä on veistetty, on etsitty metsästä kunnon kokkapuu, jonka ympärille koko vene on rakentunut. Nykyään kokkapuu tehdään useimmiten valmiista puutavarasta. – Aiemmin kun ei vielä ollut liimoja keksitty, käytettiin luonnon muokkaamia puita. Mekin haimme kokkapuuksi puunjuuria metsästä.
Luonnonväärät puut eivät olleet kos- soutamista, koska tuuli ei ota siihen kaan samanlaisia. Nykyisin ne ovat helposti kiinni, sanoo Raimo Sjöman. valmiista puusta veistettyjä, kertoo Sjömanilla asiakas pääsee kokeileRaimo Sjöman. maan venettä, mikäli sellainen sattuu olemaan. Sesonkiaikana kesällä SUOMALAISIIN SOUTUVENEISIIN veneitä ei aina ole kokeiltavaksi asti. on vakiintunut kaksi päämuotoa: häSuutarin lapsella ei ole kenkiä, eikä mäläis- ja savolaismalli. Hämäläisessä veneentekijällä omaa venettä. on korkeammat laidat ja sen suunta – Pitkäaikainen haaveemme on on vakaampi. Airot on mitoitettu si- omistaa oma vene, joka olisi perinten, että ne menevät vedossa ristiin, teinen soutuvene varustettuna sähjotta vetoon saadaan voimaa enem- kömoottorilla. Toki niitä tehty on, män. Savolainen vene on hämäläistä mutta aina ne on menneet saman matalampi ja helpompi kääntää. Se tien myyntiin. Viimeistään rantaan sopii pienvesille, kuten kalastus- ja viedessä joku ehtii aina väliin eikä retkeilytarkoituksiin. edes varpaat ehdi kastua, virnistää – Nämä päämuodot ovat toki Sjöman. edelleen olemassa, mutta veneveisLisätietoja: veneveistamosjoman. tämöt tekevät asiakkaalle veneen com • juuri sellaiseksi kuin hän haluaa. Veneen korkeus ja pituus pitää sopia soutajan ja hänen toiveidensa mukaan. Airot voidaan asentaa ristiin tai sitten ei. Matala vene nopeuttaa toki Tämä juttu on julkaistu Karprint Oy:n julkaisemassa Ekoelo 4/2014 -lehdessä ja julkaistaan nyt luvalla KauppaSuomessa.
Puuveneen huolto ja korjaus
Venettä on syytä huoltaa säännöllisesti ja jos pientä korjaustarvetta tulee, nekin voidaan helposti tehdä. Uskomus kalliista korjauksista tulee Raimo Sjömanin mukaan kokonaan huvivenepuolelta. – Käyttöveneiden eli mökki- ja kalastusveneiden korjaus ei ole turhan arvokasta. Lahovauriot, halkeamat, kaaret, iskut ja rantakiviin hakkautumiset voidaan korjata varsin edullisesti ja vähällä työllä. Suuretkin reiät eli noin potkupallon kokoa vastaavat, voidaan korjata. – Suosittelemme tekemään huollot ja korjaukset syksyllä tai talvella, kun venettä ei käytetä. Jäiden lähtiessä se on usein jo liian myöhäistä ja työ kannattaa siirtää seuraavaan syksyyn.