KauppaSuomi | viikko 11 / 2015
22
ELÄMÄÄ JA ILMIÖITÄ Seitsemäntoista Valamon munkkia talvisotaa paossa Hilmonkosken kansakoululla Kannonkoskella
Kumina kukoistaa munkkien muistona Hilmonkosken kansakoulu on rakennettu 1927. Kouluna se lakkasi palvelemasta 1969. Kuva on otettu ennen katon korjaamista. Kuvasta näkyy sammaleen vaikutus tiilikatolle.
Hilmonkosken kansakoulun hirsiseinien sisällä ja puutarhassa kukoistaa suomalaisen arjen historia. Yläluokan luokkahuoneessa asuivat talvisodan aikana evakkomunkit. Teksti ja kuvat: Reetta Ahola
V
Kauppoja hierottaessa kunnan vuokra-asuntona toimineessa entisessä kansakoulussa ei ollut Suomen lippua, koulun vanha urkuharmoni oli. – Äitini sanoi Kannonkosken kunnanisille, että kun minä, entinen kansakoulunopettaja, ostan vanhan kansakoulun, pitää siellä olla Suomen lippu ja urkuharmoni! Pirkon ja Raimon tytär, Irma Rissanen, 60, naurahtaa. Lippu järjestyi. Kaupat syntyivät.
alamon luostarin munkit tulivat talvisotaa pakoon Keski-Suomeen Kannonkoskelle, heistä 17 Hilmonkosken kansakoululle. Evakkomunkkien veljeskunta lähti Kannonkoskelta välirauhan aikana, kesällä 1940. Ankara talvi 1939–40 oli verottanut kuuden Hilmonkosken koululla asuneen iäkkään munkin hengen. Ennen uuteen Valamoon Heinäve- Opetustoiminta vuonna 1927 rakendelle muuttamista munkit olivat pa- netussa Hilmonkosken kansakoulussa risen vuotta evakossa muun muassa päättyi 1969. Parin hehtaarin tontilla seisoo korKeiteleellä. kean kivijalan ja rossipohjan päällä Jyväskyläläinen, kesällä 2012 edesmen- kaksikerroksinen, hirsirunkoinen nyt jazzmuusikkopariskunta, filosofi- kansakoulurakennus, jonka pohan maisteri Pirkko Rahkila-Rissanen japinta-ala on 270 neliötä. Koulun ja opetusneuvos, rakennusmestari yhteydessä olevalla talousrakennukRaimo Rissanen osti Hilmonkosken sella, jossa kansakouluaikoina olivat kansakoulun Kannonkosken kunnalta keittola ja kaksiopettajaisen koulun perheensä kesäpaikaksi 1973. opettajien asunnot, on pinta-alaa 150
Hilmonkosken kansakoulun hirsiseinillä on runsaasti entisajan maataloissa sekä kotitaloustöissä että karjanhoidossa tarvittavaa välineistöä.
neliön verran. Maapohjan päälle rakennettu navetta- ja saunarakennus on pihan toisella puolella. Samoin vuonna 1930 rakennettu maakellari. Alkujaan Hilmonkosken koulun kattona oli pärekatto. Se on vaihdettu tiilikatoksi 1952. Kattoa korjattiin kesällä 2012. Ostohetkellä koulurakennus oli siivottomassa kunnossa. Rissaset tekivät sisäpinnoissa täydellisen remontin. Navettarakennus remontoitiin varasto- ja oleskelutiloiksi. Vanha sauna on entisellä paikallaan ja edelleen käytössä. Puutarha laitettiin uuteen uskoon. – Alkuperäiset hirsiseinät, niitä peittävät pinkopahvit, puulattiat ja ikkunat olivat kuitenkin perusteiltaan kunnossa , Irma Rissanen muistelee rakennusmestari-isänsä kertoneen.
soivan vellikellon. Valajan he löysivät lisäaineettomia mausteita sekä erilaiHailuodosta, Irma Rissanen kertoo. sia hyvinvointituotteita. Koulurakennuksen sisätiloissa on laaja kokoelma entisajan suomalaista kotitalousesineistöä. Kansakouluaikaiset pönttöuunit ja kaakeliuunit ovat toimineet lämmönlähteenä, sähkölämmitys puulämmityksen lisänä. Entiseen alakoulun luokkahuoneeseen rakennettiin 1970-luvulla 15 leivän leivinuuni. – Leivinuunin ääressä on siirretty suomalaista ruokaperinnettä, kun kannonkoskelaiset emännät opettivat meidän perheellemme ja vieraillemme perinteisten suomalaisten ruokien, kuten ruisleivän, karjalanpiirakoiden ja rieskojen sekä laatikkoruokien valmistamista, Irma Rissanen kertoo.
Ennen uuteen Valamoon muuttamista munkit olivat parisen vuotta evakossa muun muassa Keiteleellä.
Irma Rissanen kertoo, että hänen vanhempiensa visiona Hilmonkosken kansakoulun ostaessaan oli pyrkiä säilyttämään vanhaa suomalaista rakennus- ja kotitalouskulttuuria. Pihapiirissä sivummalla oleva puimariihi on alkujaan ollut Pirkko Rahkila-Rissasen isän omistamalla maatilalla – 1700-luvun rälssitilalla – Rutalahden kylässä Joutsan kunnassa. Riihessä Rissaset kuivattivat 1970-luvulla kokeilumielessä riihen vieressä sijaitsevalla pellollaan itse viljelemäänsä ruista. Vanhoista ladoista ja aitoista he kunnostivat oleskelu- ja nukkumisaittoja sekä siirsivät tontille Kannonkosken ja Viitasaaren kuntien alueella liplattavalta Vuosjärven rannalta 1800-luvulla rakennetun savusaunan. Navetta- ja saunarakennuksen katolle hankittiin vellikello. – Molempien vanhempieni suvuissa on ollut valajia eli pelttareita, heidän muistonsa kunniaksi vanhempani hankkivat käsin valetun, kauniisti
Perinne-esineistön ohella koulurakennuksen hirsiseiniä koristavat Raimon postmodernit öljyvärimaalaukset sekä valokuvat Pirkon ja Raimon työ- ja harrastuselämästä. On Tupperware-organisaation kansainvälisten kokous- ja koulutustilaisuuksien kuvia. Pirkko Rahkila-Rissanen oli 1980-luvulla Suomen suurin Tupperware-jälleenmyyjä, tärkeä aisapari Tupperwaret Suomeen tuoneelle Elisabeth Rehnille. Pirkko kuvissa laulamassa maailman eri lavoilla. Raimo nuorena miehenä soittamassa ravintoloissa ja tanssilavoilla ympäri Suomen. Pirkko ja Raimo yhdessä Suomen Maaseudun Puolueen kärkipoliitikkojen kanssa. Raimo Rissanen toimi 1980-luvulla työvoimaministeri Urpo Leppäsen poliittisena sihteerinä. Lisäksi on kuvia Pirkko Rahkila-Rissasen vajaat 30 vuotta sitten perustamansa ja nyt uudessa komennossa olevan Ryytihyppynen-yrityksen toiminnasta. Yritys markkinoi säilöntä- ja
Hilmonkosken luonnonmukaisessa puutarhassa kukoistavat Rissasten istuttamat suomalaiset perinnekasvit, muun muassa villiruusut, ailakit, päivänkakkarat, huopanat, ohdakkeet, rupuheinät, kultapiiskut, lupiinit, kielot ja liljat. Lapin tuliaisina on saatu kulleroita. Munkkiveljeskunnan evakkomatkasta ja heidän yrttiviljelmistään muistuttaa puutarhassa yhä kukoistava, munkkien istuttama kumina. Kunnianosoitukseksi munkkiveljeskuntaa kohtaan Rissaset kunnostivat keskisuomalaisen maalaistalon metsäpalstalla ruokakämppänä toimineesta ladosta Pikkupirtin ikoninurkkauksineen ja suitsukkeineen. – Sodan aikana tässä samaisessa rakennuksessa metsäpellon laidalla on asunut evakkoäiti neljän lapsensa kanssa. Tilaa oli noin kymmenen neliötä ja siitä uuni haukkasi kolmasosan, Irma Rissanen kertoo. •
Kunnianosoitukseksi munkkiveljeskuntaa kohtaan Rissaset kunnostivat keskisuomalaisen maalaistalon metsäpalstalla ruokakämppänä toimineesta ladosta Pikkupirtin ikoninurkkauksineen ja suitsukkeineen.