KauppaSuomi | viikko 6 / 2014
hehtaareja heillä on noin 43, lisäksi vuokrapeltoa on kolmen hehtaarin verran. Samuli Huikko tekee myös koneurakontitöitä. Rutalahden Myllyssä Huikot jauhavat noin 40 000 kiloa jyviä vuodessa. Oman pellon vilja riittää pääsääntöisesti tähän. – Spelttiä joudumme silloin tällöin ostamaan. Yhden naapurikylän viljelijän kanssa meillä on sopimus speltin viljelystä. Hän saa siemenet meiltä, Huikko kertoo.
”Syvien juuriensa ansiosta speltti ottaa hyvin maasta ravinteita ja pysyy tukevasti pystyssä, lakoon menemisen kanssa ei ole ongelmia.” Lahden tilalla viljellään spelttiä, kauraa, ohraa ja ruista. – Viljamme ei ole virallisesti luomua, mutta viljelemme kaiken ilman kemiallisia torjuntaaineita. Emme myöskään lisää tuotteisiimme jauhonparannusaineita tai säilöntäaineita. Rutalahden Myllyyn asiakas saa myös viedä omia jyviä jauhatettavaksi. Rutalahden Myllyn viljatuotteita on myynnissä keskisuomalaisissa elintarvikeliikkeissä, heiltä saa tilata tuotteita myös postitse. – Lisäksi muutamat pikkuleipomot käyttävät meidän jauhojamme, Huikko kertoo.
Alkuperäisiä ja perinteisiä viljalajikkeita, uusiakin kokeiluja Spelttilajikkeena Lahden tilalla on Oberkulmer rotkorn. – Tutustuin tähän sveitsiläiseen alkuperäisspelttilajikkeeseen Itävaltaan 1990-luvun lopulla tekemällä hankematkalla, Samuli Huikko kertoo. Speltti viihtyy parhaiten karkeahkossa maassa ja viettävässä maastossa, vesi ei saisi seistä spelttipellossa. Syvien juuriensa ansiosta speltti ottaa hyvin maasta ravinteita ja pysyy tukevasti pystyssä, lakoon menemisen kanssa ei ole ongelmia. – Speltin sato vaihtelee 500–2500 kilon
7
välillä hehtaarilta, Huikko kertoo. Keski-Euroopassa spelttiä käytetään seosviljana vehnän kanssa leivontajauhoissa. Meillä Suomessa 1300-1400-luvuilla suosittu speltti kokee tällä hetkellä uutta resenssanssia. – Speltin ongelma leipomoteollisuudessa on ollut sen vehnää huomattavasti huonompi sitko. Lahden tilan pelloilla kasvava kaura on perinteisistä, kotimaisista kauralajikkeista jalostettua Aarre-lajiketta. – Lajikkeen ominaisuuksia ovat korkea valkuaispitoisuus ja pehmeä, miellyttävä maku. Lahden tilan pelloilla kasvava ohra on perinteistä, kaksitahoista Saana-ohraa, joka soveltuu erityisen hyvin elintarvikekäyttöön. – Syysviljalajikkeemme on Reetta-ruista, jolla on korkea valkuaispitoisuus ja hyvät leivontaominaisuudet. Uutuusruislajikkeena meillä on suosittu kevätruis Juuso, Huikko kertoo.
Haketta pellonreunoilta, jyvien kuoret kompostikuivikkeeksi Lahden tilalla ollaan perinteiseen, suomalaiseen talonpoikaiseen tapaan hyvin omavaraisia. Emännän vihannesmaa ja kasvihuone tuottavat perheen vihannekset ja juurekset, marjapensaat notkuvat marjoista. Säilöntää varten erinomainen paikka on pihaan 1986 rakennettu maakellari. Tarhassa tepastelevat maatiaiskanat munivat ruskeita luomumunia perheen tarpeiksi. Asuinrakennus, myllytilat ja konehallit lämpenevät hakkeella, jonka energiapuuraaka-aine, noin parisataa kuutiota vuodessa, saadaan omien metsien ja peltojen reunoja siistiessä. Viljanjyvistä suinkaan kaikkea ei saada jauhettua myllyssä, vaan niistä jää suuri määrä muun muassa kuoriainesta. – Kuorista teemme kompostikuiviketta, jonka on todettu toimivan todella hyvin. Osaksi kuoret menevät lämmitykseen, Samuli Huikko kertoo. Rukiinjyvän jalostusaste on suurin, noin 95 prosenttia ruisjyvästä saadaan tuotteistettua myllyssä, kaurasta 60–65 prosenttia, speltistä noin 35 prosenttia. Netissä Rutalahden Mylly osoitteessa: www. rutalahdenmylly.fi • Tämä juttu on julkaistu Karprint Oy:n julkaisemassa Ekoelo 4/2013 -lehdessä ja julkaistaan nyt luvalla KauppaSuomessa.
Lahden tilalle siirretty hirsinen Rutalahden Myllytupa toimi aikoinaan joen alajuoksulla olevien Jussilan ja Haasiaisen talojen sekä Rutalahden Keskisen lohkomyllyn myllärien asuinrakennuksena.Huikot keittävät myllytuvassa tilauksesta kahvit tai aamupuuron. Tupaan mahtuu reilut 20 ihmistä kerrallaan.
Maire Huikon kasvihuoneessa tomaatit olivat isoja jo heti juhannuksen jälkeisellä viikolla.
Jyvien kuorista jalostetaan kompostikuiviketta tai kuoriaines poltetaan lämmöksi.
Herkkuja myllystämme!
Maire Huikko aloittaa Ekoelo-lehdessä Mairen reseptipalstan. Ohjeissa hän hyödyntää yhdessä miehensä, Samuli Huikon kanssa omistaman Rutalahden Myllyn viljatuotteita. Tällä kertaa leivotaan ja keitetään speltistä. * Kokojyväspelttijauhoja voit käyttää kaikkeen leivontaan korvaamaan vehnäjauhoja joko kokonaan tai osittain. * Muista hiivataikinoissa lyhyempi nostatusaika leipomisen jälkeen. Liian pitkä nostatusaika lässäyttää pullat ja sämpylät.
Pehmeä marjapiirakka
Spelttisämpylät
Spelttipuuro
Lisäkespeltti
6 dl vettä tai maitoa 1/2 palaa hiivaa 1 dl kaurahiutaleita 1 dl spelttirouhetta 2,5 tl suolaa 1 rkl hunajaa 1/4 dl ruokaöljyä n. 620 g spelttijauhoja
1 l maitoa 2,5 - 3 dl spelttirouhetta 0,5 tl suolaa
4 dl vettä 2 dl kokonaisia spelttiryynejä suolaa, mausteita
Lämmitä maito kiehuvaksi, lisää spelttirouhe ja hauduta kannen alla miedolla lämmöllä 40 min. välillä sekoittaen. Mausta puuro suolalla. Voit hauduttaa puuron myös uunissa 150 asteessa vähintään 2 tuntia. Maidon voit myös vaihtaa vedeksi ja maustaa puuron oman makusi mukaan puolukalla, omenalla, mustikalla jne.
Huuhdo spelttiryynit, liota ryynejä 2-4 tuntia tai yön yli. Laita wokkipannuun voita ja tilkka öljyä, lisää liotetut ryynit ja hauduta 10-15 minuuttia. Mausta oman makusi mukaan suolalla, pippurilla tai yrttimausteilla. Kokonaisia spelttiryynejä voit käyttää riisin asemasta erilaisiin risottoihin tai voit valmistaa siitä uunipuuron.
220 g voita 2 dl sokeria 3 munaa 3,5 dl kokojyväspelttijauhoja 1 dl perunajauhoja 2 tl leivinjauhetta 1 dl piimää mustikoita, vadelmia tai muita marjoja Vaahdota voi ja sokeri, lisää munat yksitellen ja lopuksi jauho-leivinjauheseos sekä piimä. Levitä taikina uunipellille ja lisää päälle marjat. Paista 200 asteessa kauniin ruskeaksi.
Laita puolet nesteestä sekä kaurahiutaleet ja spelttirouhe ja anna turvota tunnin ajan. Lämmitä loppu neste ja lisää taikinaan. Liuota hiiva ja lisää hunaja, suola ja öljy, alusta jauhoista taikina. Anna taikinan kohota ja leivo sämpylät. Nostata sämpylöitä hieman ja paista 200 asteessa.